Näytä kategoriat
  • A (16)
  • D (3)
  • E (15)
  • H (10)
  • I (6)
  • J (4)
  • K (30)
  • L (13)
  • M (3)
  • N (1)
  • O (3)
  • P (18)
  • R (12)
  • S (16)
  • T (11)
  • U (5)
  • V (5)
  • Y (5)

Alamaisuus

Me kaikki elämme monenlaisten ryhmien, porukoiden ja yhteisöjen jäseninä. Joissakin yhteisöissä eri jäsenillä on erilaiset roolit. Voimme sanoa, että niissä toiset jäsenet ovat toisten alamaisia. Uusi testamentti mainitsee tällaisia yhteisöjä […]


Antikristus

Nimenä ”antikristus” (”Vastakristus”) tulee vastaan UT:n Johanneksen kirjeissä (1 Joh. 2:18, 2:22, 4:3, 2 Joh. 7): Antikristus tulee, ja monta Antikristusta on jo ilmaantunut. Antikristus kieltää Isän ja Pojan. Yksikään […]


Antinomismi

Antinomismilla (kreik. anti = vastaan, nomos = laki) tarkoitetaan Jumalan lain hylkäämistä ja kieltämistä. Antinomismin mukaan kristillisessä kirkossa ei tule saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia. Antinomistit kieltävät siten sen, että […]


Apokryfikirjat

Vanhan testamentin Apokryfikirjoiksi eli Apokryfeiksi (kr. “apokryphos” = “kätketty, salattu”) kutsutaan kirjoja, jotka ovat kristityille hyödyllisiä lukea mutta eivät kuulu Raamatun kaanoniin. Apokryfit ovat syntyneet Vanhan testamentin kanonisten kirjojen jälkeen […]


Apologia

Sana apologia (Ἀπολογία) tarkoittaa puolustuspuhetta, jolla ymmärretään Jumala-uskon järkiperäistä ja argumentoivaa puolustamista. Apologia voidaan jakaa kahteen alalajiin tehtävänsä perusteella: negatiivisen apologian tehtävänä on kumota Jumala-uskoa vastaan esitettyjä järkiperäisiä argumentteja. Positiivinen […]


Apostoli

Jeesus kutsui 12 opetuslastaan apostoleiksi: ”Päivän koittaessa hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi” (Matt.10:2-4, Mark.3:16-19). Sana apostoli tulee kreikan kielen sanasta apostolos, joka merkitsee lähettiä […]


Apostoliset konstituutiot

Apostoliset konstituutiot -niminen teos on yksi varhaiskristillisistä kirkkojärjestyksistä. Ensimmäisinä vuosisatoina Jeesuksen jälkeen kristityt eri puolilla Rooman valtakuntaa laativat useita vastaavanlaisia tekstejä. Niiden tarkoituksena oli ohjata seurakuntia viettämään kristillistä elämää oikein. […]


Armo

Kristillisessä kielenkäytössä armo (kreik. kharis) tarkoittaa sekä Jumalan suosiollista suhtautumista ihmisiä kohtaan että lahjaa, jonka Jumala antaa ihmiselle ilman edellytyksiä. Jumala siis toimii armollisesti eli oman hyvyytensä ja rakkautensa pohjalta. […]


Armolahjat

Jumalalla on runsaasti lahjoja annettavana. Näistä monista lahjoista Uusi testamentti käyttää kreikan sanaa kharisma, joka merkitsee vapaata, laupiasta ja runsasta lahjaa. Joistakin tällaisista lahjoista apostoli Paavali käyttää myös nimitystä Hengen […]


Armonjärjestys

Armonjärjestys (lat. Ordo salutis). Alunperin armonjärjestysoppi muotoutui luterilaisen puhdasoppisuuden kauden aikana 1600-luvulla. Oppi liittyy puhdasoppisuuden ajan teologien parissa käytyyn pohdintaan vanhurskauttamisesta, pelastuksesta ja kääntymyksestä. Asiallisesti kysymys oli siitä, kuinka koko maailmaa […]



Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos