Näytä kategoriat
  • A (16)
  • D (3)
  • E (15)
  • F (1)
  • H (10)
  • I (6)
  • J (4)
  • K (31)
  • L (13)
  • M (4)
  • N (1)
  • O (3)
  • P (18)
  • R (13)
  • S (16)
  • T (11)
  • U (5)
  • V (5)
  • Y (6)

Me kaikki elämme monenlaisten ryhmien, porukoiden ja yhteisöjen jäseninä. Joissakin yhteisöissä eri jäsenillä on erilaiset roolit. Voimme sanoa, että niissä toiset jäsenet ovat toisten alamaisia. Uusi testamentti mainitsee tällaisia yhteisöjä […]


Nimenä ”antikristus” (”Vastakristus”) tulee vastaan UT:n Johanneksen kirjeissä (1 Joh. 2:18, 2:22, 4:3, 2 Joh. 7): Antikristus tulee, ja monta Antikristusta on jo ilmaantunut. Antikristus kieltää Isän ja Pojan. Yksikään […]


Antinomismilla (kreik. anti = vastaan, nomos = laki) tarkoitetaan Jumalan lain hylkäämistä ja kieltämistä. Antinomismin mukaan kristillisessä kirkossa ei tule saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia. Antinomistit kieltävät siten sen, että […]


Vanhan testamentin Apokryfikirjoiksi eli Apokryfeiksi (kr. “apokryphos” = “kätketty, salattu”) kutsutaan kirjoja, jotka ovat kristityille hyödyllisiä lukea mutta eivät kuulu Raamatun kaanoniin. Apokryfit ovat syntyneet Vanhan testamentin kanonisten kirjojen jälkeen […]


Sana apologia (Ἀπολογία) tarkoittaa puolustuspuhetta, jolla ymmärretään Jumala-uskon järkiperäistä ja argumentoivaa puolustamista. Apologia voidaan jakaa kahteen alalajiin tehtävänsä perusteella: negatiivisen apologian tehtävänä on kumota Jumala-uskoa vastaan esitettyjä järkiperäisiä argumentteja. Positiivinen […]


Jeesus kutsui 12 opetuslastaan apostoleiksi: ”Päivän koittaessa hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi” (Matt.10:2-4, Mark.3:16-19). Sana apostoli tulee kreikan kielen sanasta apostolos, joka merkitsee lähettiä […]


Apostoliset konstituutiot -niminen teos on yksi varhaiskristillisistä kirkkojärjestyksistä. Ensimmäisinä vuosisatoina Jeesuksen jälkeen kristityt eri puolilla Rooman valtakuntaa laativat useita vastaavanlaisia tekstejä. Niiden tarkoituksena oli ohjata seurakuntia viettämään kristillistä elämää oikein. […]


Kristillisessä kielenkäytössä armo (kreik. kharis) tarkoittaa sekä Jumalan suosiollista suhtautumista ihmisiä kohtaan että lahjaa, jonka Jumala antaa ihmiselle ilman edellytyksiä. Jumala siis toimii armollisesti eli oman hyvyytensä ja rakkautensa pohjalta. […]


Jumalalla on runsaasti lahjoja annettavana. Näistä monista lahjoista Uusi testamentti käyttää kreikan sanaa kharisma, joka merkitsee vapaata, laupiasta ja runsasta lahjaa. Joistakin tällaisista lahjoista apostoli Paavali käyttää myös nimitystä Hengen […]


Armonjärjestys (lat. Ordo salutis). Alunperin armonjärjestysoppi muotoutui luterilaisen puhdasoppisuuden kauden aikana 1600-luvulla. Oppi liittyy puhdasoppisuuden ajan teologien parissa käytyyn pohdintaan vanhurskauttamisesta, pelastuksesta ja kääntymyksestä. Asiallisesti kysymys oli siitä, kuinka koko maailmaa […]



Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos