Kysymys: Montako enkeliä oli haudalla? Johanneksen evankeliumi sanoo, että Maria Magdaleena meni yksin haudalle ja näki kaksi enkeliä. Pian hänelle ilmestyi Jeesus. Toisaalla taas kirjoitetaan, että naisia oli enemmän ja oli yksi pelottava enkeli, jota haudan vartijatkin säikähtivät. Miten asia tulisi ymmärtää?
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. Ennen kuin vastaan itse kysymykseen, lähden liikkeelle kahdesta muusta asiasta liittyen kysymykseen. Ensimmäiseksi kirjoitan silminnäkijätodistuksista yleensä ja erityisesti evankeliumikirjoissa, ja toiseksi kirjoitan evidentialismin vaaroista.
Jos kokoontuisimme yhteen vaikkapa kaveriporukalla muistelemaan 20 vuotta sitten tälle joukolle tapahtunutta merkittävää asiaa, muistaisi yksi porukasta yhden yksityiskohdan, toinen toisen ja kolmas kolmannen. Yksi pitäisi yhtä yksityiskohtaa tärkeänä ja toinen toista. Arvostelemme eri asioita eri tavalla. Mikä yhdelle on tärkeä yksityiskohta ei välttämättä olekaan toiselle niin tärkeä. Tämä ei kuitenkaan vähennä yhdenkään silminnäkijän todistuksen arvoa. Kun kootaan eri silminnäkijöiden todistukset yhteen, saadaan kokonaisempi kuva tapahtuneesta. Rikostutkimuksessa poliisi pitää silminnäkijöiden tai epäiltyjen lausuntoja epäluotettavina, jos he kertovat yksityiskohdissaan täysin samanlaisen kertomuksen. Kertomuksen runko luonnollisesti tulee olla sama ja se seikka, että yksityiskohdat täydentävät toisiaan lisää kertomuksen luotettavuutta.
Evankeliumikirjat, neljän eri evankelistan kirjoittamana, perustuvat silminnäkijätodistukseen. Sekä evankelistojen itsensä että muiden silminnäkijöiden, joiden havaintoja evankelistat ovat sitten tallentaneet evankeliumikirjoihinsa. Moderni tutkimus on luonut kriteerejä sille, milloin silminnäkijätodistus on luotettavaa tai ainakin luotettavampaa. Tällaisia kriteerejä ovat esimerkiksi lyhyt aikaväli tapahtuneeseen, muiden silminnäkijöiden vertaisarviointi, todistuksen eroavaisuus ja toisiaan täydentävyys. Lisäksi merkittävät ja traagiset tapahtumat jäävät paremmin mieleen kuin ei-merkittävät ja ei-traagiset.
Evankeliumikirjojen silminnäkijätodistus täyttää useimmat tällaisista luotettavuuskriteereistä. Evankeliumikirjat on kirjoitettu varsin nopeasti tapahtumien jälkeen, muitakin silminnäkijöitä oli vielä niitä kirjoitettaessa elossa, evankelistojen kertomukset täydentävät toisiaan yksityiskohdissa ja tapahtumat joita kuvataan olivat evankelistoille sekä merkittäviä että traagisia. Nykytieteen valossa meillä on siis hyvät syyt uskoa evankeliumien silminnäkijätodistukseen. Kristillinen kirkko saa luottaa siihen, että Pyhä Henki puhuu evankelistojen kautta.
Lisää evankeliumeista silminnäkijätodistuksena voi lukea esimerkiksi Richard Bauckhamin kirjasta Jesus and the Eyewitnesses: The Gospels as Eyewitness Testimony.
Evidentialismilla karkeasti määriteltynä tarkoitan sitä, että kaikki uskonnolliset väitteet tulisi voida todistaa, tai uskonto ei pidä paikkaansa. Sovellettuna Raamattuun ajatus menisi siten, että jos Raamatusta löytyy joku seikka joka vaikuttaisi ristiriitaiselta, niin Raamattu ei ole luotettava. Jumalan sanana Raamattu on erehtymätön, mutta vain niissä rajoissa ja niillä ehdoilla, jotka Jumala on halunnut sanalleen asettaa. Me emme voi vaatia Raamatulta kaikkea sitä, mitä meidän modernit ajatuksemme ja kysymyksemme vaativat. Eikä Jumalan sanan luotettavuus ole kiinni siitä, onko jokainen yksityiskohta meidän ihmisjärjellämme ymmärrettävissä ja todistettavissa.
Meidän ei tarvitse todistaa jokaista Raamatun väitettä oikeaksi tai todistaa jokaista vastaväitettä vääräksi, jotta Raamattu olisi luotettava. Eikä meidän pidä mennä epätoivossamme keksimään mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä käsitystemme tueksi. Viisasta on spekuloida mahdollisimman vähän ja keskittyä siihen mitä voimme Raamatun pohjalta tietää. Meidän asenteemme pitäisikin olla se, että epäilemme omaa ymmärrystämme ennen kuin Jumalan sanan luotettavuutta. Raamatusta on mukava pohtia erikoisiakin asioita. Tärkeätä on vain muistaa oma asemamme Luojamme edessä. Näillä eväillä lähdemme tutkimaan itse kysymystämme enkelien lukumäärästä ylösnousemuskertomuksissa.
En väitä tietäväni oikeata vastausta kysymykseen enkelten lukumäärästä ylösnousemuskertomuksissa, koska Raamattu ei sitä meille ilmoita. Esitän seuraavaksi yhden luontevalta tuntuvan vaihtoehdon, turhaa spekulaatiota välttäen. Tärkein sanomani on se, että meillä ei ole mitään syytä nähdä ristiriitaa tässä kohdassa. Jos ristiriidan tässä näkee, se tulee jostakin Raamatun ulkopuolelta.
Kaikki neljä evankelistaa Matteus, Markus, Luukas ja Johannes aloittavat ylösnousemuskertomuksen samalla tavoin. Sapatti oli päättynyt ja varhain viikon ensimmäisen päivän aamuna naiset menivät haudalle. Saamme tietää eri evankelistojen kertomana, että Maria Magdaleena, Maria Jaakobin äiti, Salome ja muut naiset heidän kanssansa menivät haudalle. Jopa Johannes, joka muuten keskittyy Maria Magdaleenaan, antaa ymmärtää naisia olleen useampi. Markus ja Luukas tarkentavat heillä olleen myös hyvän hajuisia yrttejä mukanaan. Seuraavaksi ainoastaan Matteus kertoo, että ”tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille. Hän oli näöltään niinkuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Ja häntä peljästyen vartijat vapisivat ja kävivät ikäänkuin kuolleiksi.” Tämän jälkeen Markus, Luukas ja Johannes kertovat naisten haudalle tulosta. Yksikään heistä ei kerro enkelistä kiven päällä istumassa, mutta kaikki kertovat siitä, että naiset huomasivat kiven otetuksi pois haudan suulta. Markus on tallentanut myös naisten pohdiskelut siitä, kuka vierittäisi kiven pois haudan suulta heidän puolestaan. Tämän jälkeen sekä Markus että Luukas kertovat naisten menneen hautaan sisälle, ja kohdanneen enkelin/enkeleitä. Ja enkelin/enkelien puhuneen naisille. Matteus hyppää suoraan enkelin puheeseen, ja Johannes siirtyy suoraan haudalta poistumiseen. Ei kuitenkaan ole mitään syytä siihen, etteikö myös Matteus (ja Johanneskin) voisi olettaa naisten menneen hautaan, ja etteikö Matteuksenkin mukaan enkeli olisi voinut olla jo haudassa naisten sinne sisään mennessä. Enkeli olisi vain todennäköisesti siirtynyt kiven päältä hautaan, mahdollisesti vähän ennen naisten tuloa. Tämä olisi looginen selitys.
Tässä kohtaa herää kysymys liittyen enkeleihin. Matteus ja Markus kertovat vain yhdestä enkelistä ja Luukas kahdesta. Luukkaan kertomusta tukee Johanneksen myöhempään ajankohtaan sijoittuva kuvaus, jossa Maria Magdaleena kohtaa haudassa kaksi enkeliä. Tässä ei kuitenkaan tarvitse nähdä ongelmaa. Järkeen käyvä selitys sille, miksi Matteus ja Markus kertovat vain yhdestä enkelistä on se, että he kohdistavat huomionsa vain puhuvaan enkelin, kun taas Luukas keskittyy enkelien viestiin, jota molemmat olivat tuomassa, vaikka todennäköisesti vain toinen enkeleistä puhuikin. Ei ole luontevaa, ajatella että enkelit olisivat puhuneet yhteen ääneen. Samankaltainen ilmiö on niissä tapauksissa, joissa Pietari puhuu koko opetuslapsijoukon puolesta, vaikka kaikilta kysytään (ks. esim. Matt. 16:13–16). Sen sijaan Matteuksen kuvauksessa kiven vierityksestä ja sen päälle istumisesta ei välttämättä tarvitse olla kahta enkeliä, toinen on voinut tulla vasta hautaan sisälle. Haudassa enkelit olivat todennäköisesti ensin näkymättömiä, koska Luukas kertoo naisista, että ”he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.” Tämä sopisi siihen, mitä tiedämme enkelien ja muun taivaallisen sotaväen toimista muualla Raamatussa. Luukas keskittyy kertomuksessaan ylösnousemukseen: Jumala halusi todennäköisesti ensin antaa naisten nähdä, että Jeesuksen ruumis oli poissa, ja vasta sitten nähdä enkelit ja kuulla enkelien sanoman Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksesta. Markus, Matteuksesta puhumattakaan, siirtyy suoraan enkelien puheeseen. Matteus, Markus ja Luukas täydentävät toisiaan puheen osalta. Emmehän mekään, jos kerromme kaverimme kanssa jostakin tapahtumasta, kuten edellä kirjoitin, kerro täsmälleen samoja yksityiskohtia. Samoin on myös esimerkiksi sen kanssa seisoivatko enkelit vai istuivatko. Enkelit siis saattoivat ensin istua ja sitten seistä, tai toisinpäin, ja jompi kumpi tapa olla on sitten jäänyt evankelistojen mieleen naisten kertomuksista, jonka sitten ovat evankeliumikirjaansa tallentaneet.
Johanneksen kertomus kahdesta enkelistä sen sijaan tapahtuu vasta kun naiset ovat poistuneet haudalta kertaalleen ja Pietari ja Johannes ovat jo käyneet haudalla. Sen jälkeen Maria Magdaleena vielä palaa haudalle ja kohtaa kaksi enkeliä, mistä Johannes kirjoittaa: ”Mutta Maria seisoi haudan edessä ulkopuolella ja itki. Kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut.” Tällä mahdollisesti Johannes on halunnut lisätä muiden evankelistojen kertomukseen sen näköalan, että Jeesuksen hautasija edusti liitonarkin kantta enkeleineen kummassakin päässä. Siten kaikki evankelistat kertovat samoista enkeleistä, vaikka Luukas puhuukin ”miehistä” (andres), Markus puhuu ”nuorukaisesta” (neaniskhos) ja Matteus ja Johannes enkelistä (aggelos).
Ks. myös enkeli
