Ladataan Tapahtumat

« All Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

10. sunnuntai helluntaista

29.7

Jeesuksen puhuu vertauksessaan uskollisesta huoneenhaltijasta, joka jakaa ruoka-annoksensa ajallaan kaikille talossa asuville.

Kristuksen seurakunta on Jumalan huone. Kristus on tämän seurakuntahuoneensa varsinainen huoneenhaltija. Heprealaiskirjeen kirjoittaja muistuttaa seurakuntaansa: ”Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me.” (Hebr. 3:6) Jeesus itse on uskonut tämän seurakuntansa huoneenhaltijan viran, kaitsijan viran, apostoleilleen. Korinttolaiskirjeessä Paavali kehottaa seurakuntaa pitämään apostoleja ”Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina”. (1.Kor.4:1)

Jeesuksen vertauksen mukaan huoneenhaltijalta kysytään uskollisuutta Herraansa kohtaan. Huoneenhaltijan tulee pitää huolta Jumalan perheväestä ja antaa heille ajallaan heidän ruokaosansa. Kyse on evankeliumin sanan jakamisesta nälkäisten sielujen ruokkimiseksi. Tässä suhteessa seurakunnan paimenen tehtävää voisi verrata Joosefin tehtävään Egyptin hallitsijana, joka jakoi viljaa faaraon yltäkylläisyyden ja runsauden varastosta kansalle syötäväksi nälänhädän aikana. (vrt. 1.Moos.41:54-56)

Evankeliumin aarre on ehtymätön, siitä riittää aina jaettavaa. Huoneenhaltijan tulee siksi olla vain uskollinen Herransa tahdolle: jakaa pelastuksen evankeliumia sanan saarnassa ja alttarin sakramentissa Kristuksen asetuksen mukaisesti.

Entä milloin huoneenhaltija on käynyt uskottomaksi alkaen lyömään Herransa palvelusväkeä? Aina kun pelastuksen evankeliumiin lisätään jotakin tai siitä otetaan jotakin pois, silloin helposti Jumalan ilmoitussana vääristyy vastakohdakseen. Langenneiden ihmisten käsissä Jumalan hyvästä tahdosta voi helposti tulla lyömäase. Jos puhtaaseen evankeliumiin lisätään vähänkin ihmistekoja, on lopputuloksena aina ruoskiva lain sana. Omientuntojen sitominen raskaiden taakkojen alle ja ilon sekä vapauden katoaminen seurakunnassa.

Puhdas evankeliumi ei aseta ihmisen pelastuksen eteen yhtään ehtoa. Jeesus haluaa antaa sinulle kaiken sulasta armosta ja rakkaudesta. Golgatan työ on lahjaa, pyhyys Isän edessä on lahjaa, Taivas on lahjaa, iankaikkinen elämä on lahjaa. Jeesus on sen kaikelle sinulle lahjoittanut, kasteesi on siitä takeena. Tätä pelastuksen evankeliumia pastorit on asetettu julistamaan. Missä on se uskollinen ja viisas huoneenhaltija, joka jakaa Herran seurakunnalle ruoka-annoksensa ajallaan? Kiiruhda sinäkin sinne, oikean alttarin ja saarnatuolin ääreen jälleen ensi sunnuntaina!


Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.3. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 119:169 Psalmi: Ps. 119:129–136 Hallelujasäe: Ps. 119:137
1. lukukappale: Sananl. 3:27–32 tai 1. Moos. 41:46–49 53–57 2. lukukappale: Hepr. 10:19–25 tai Ap. t. 20:17–24 Evankeliumi: Luuk. 12:42–48


1. lukukappale
Sananl. 3:27–32
Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit. Älä sano lähimmäisellesi: “Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan”, kun sinulla kuitenkin on. Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan, kun hän luottavaisesti luonasi asuu. Älä riitele kenenkään kanssa syyttä, kun ei toinen ole sinulle pahaa tehnyt. Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä hänen teitänsä omiksesi valitse; sillä väärämielinen on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisille hän on tuttava.

Tai:

1. Moos. 41:46–49, 53–57
Joosef oli kolmenkymmenen vuoden vanha, kun hän tuli faraon, Egyptin kuninkaan, palvelijaksi. Ja Joosef lähti faraon luota ja kulki läpi koko Egyptin maan. Ja seitsemänä viljavuotena maa kasvoi ylen runsaasti. Ja näinä seitsemänä hyvänä vuotena, jotka tulivat Egyptin maahan, hän kokosi kaikkea eloa ja talletti sen kaupunkeihin. Hän talletti kuhunkin kaupunkiin sen elon, joka tuotiin ympäristön vainioilta. Niin Joosef kasasi viljaa niinkuin meren hiekkaa, ylen suuret määrät, siihen asti että lakattiin sitä mittaamasta, sillä se ei ollut enää mitattavissa.
Ne seitsemän viljavuotta, jotka tulivat Egyptin maahan, kuluivat loppuun. Senjälkeen alkoi seitsemän nälkävuotta, niinkuin Joosef oli sanonut, ja tuli nälänhätä kaikkiin maihin, mutta Egyptin maassa oli leipäviljaa kaikkialla. Mutta koko Egyptin maa näki nälkää, ja kansa huusi faraolta leipää. Silloin farao sanoi kaikille egyptiläisille: “Menkää Joosefin luo ja tehkää, mitä hän käskee teidän tehdä”. Kun nälkä ahdisti koko maata, avasi Joosef kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Mutta nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa. Ja kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä.

2. lukukappale
Hepr. 10:19–25
Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta, ja koska meillä on “suuri pappi, Jumalan huoneen haltija”, niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä; pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;
Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

Tai:
Ap. t. 20:17–24
Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat. Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille:
“Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne; kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden; kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta, vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.
Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat. En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.

Evankeliumi
Luuk. 12:42–48
Ja Herra sanoi:
“Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: ‘Herrani tulo viivästyy’, ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.
Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä. Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.

Rukoukset
1. Herra Jumala! Avaa laupiaasti korvasi palvelijaisi rukouksille; ja että voisit antaa heille, mitä he anovat, niin opeta heitä anomaan sitä, mikä sinulle on otollista. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.
2. Me kiitämme sinua, taivaallinen Isä, että olet luvannut antaa elämän kruunun niille, jotka pysyvät uskollisina kuolemaan asti. Me rukoilemme sinua: vahvista meitä olemaan vähimmässäkin uskolliset, että voisimme olla uskolliset myös paljossa. Anna meille oikea lapsenmieli, että olisimme kuuliaiset sille totuudelle, jonka sinä Henkesi kautta kirkastat meille. Auta meitä kätkemään neuvosi sydämeemme ja noudattamaan sitä elämässämme, niin että siunauksesi pysyisi meidän päällämme. Sinun rakkaan Poikasi, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen, kautta. Amen.

Päivän psalmi
Antifoni:
Ps. 119:169
Herra, anna minulle ymmärrys *
sanasi jälkeen.
Psalmi:
Ps. 119:129–136
Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, *
sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.
Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat *
ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
Minä avaan suuni ja huohotan, *
sillä minä halajan sinun käskyjäsi.
Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, *
niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.
Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi *
äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.
Päästä minut ihmisten sorrosta, *
niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
Kirkasta kasvosi palvelijallesi *
ja opeta minulle käskysi.
Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, *
kun sinun lakiasi ei noudateta.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Antifoni toistetaan.
Hallelujasäe
Ps. 119:137
Sinä olet vanhurskas, Herra, *
ja sinun tuomiosi ovat oikeat.

Tarkemmat tiedot

Päivämäärä:
29.7
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos