Seurakunta lähestyy Jumalaa rukoillen Psalmin sanoin: ”Muista laupeuttasi, Herra ja armoasi, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta” (Ps. 25:6). Tästä tulee pyhän latinankielinen nimi, ”Reminiscere”, ´muistaa´. Jumalan kansa kääntyy kaikessa Herran puoleen. Se kokoontuu muistamaan Jumalan suuria pelastavia tekoja historiassa. Hädässä se etsii Jumalan kasvoja ja hänen neuvoaan. Jumala on luotettava, koska hän on iäti muuttumaton. Mutta kuinka saattaa pieni ihminen uskoa, että Jumala häntä muistaa? Ihminen, joka on kohdannut totuuden itsestään tietää, ettei hän ansaitse Jumalalta mitään hyvää. Hän tietää olevansa syntinen ja kärsivänsä usein vieläpä omasta syystään. Mutta Jumala ei muistutakaan meitä Pyhän Raamatun ilmoitussanassa ainoastaan voimastaan, vaan ennen kaikkea armostaan ja laupeudestaan. Syy sille, että Jumala muistaa ihmistä ei löydykään ihmisestä, vaan Jumalasta itsestään: Hän on armollinen ja laupias. Jumala on armossaan muistanut meitä lähettämällä luoksemme Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Hän päästää meidät synnistä ja Pahan vallasta. Häntä saavat rukoilla avukseen kaikki köyhät, langenneet ja vaivatut. Jeesuksen eteen saamme kantaa rukouksissa kaikki kärsivät lähimmäisemmekin. Hän auttaa silloinkin, kun me emme kykene auttamaan. Kun rukoilemme Jeesuksen nimessä, saamme uskoa, että Jumala varmasti kuulee ja auttaa. Hän tekee sen armonsa ja laupeutensa tähden – Jeesuksen tähden. Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.1. vuosikerta 1. lukukappale 2. Aik. 20:1–9 Senjälkeen tulivat mooabilaiset ja ammonilaiset, ja heidän kanssaan myös muita paitsi ammonilaisia, sotimaan Joosafatia vastaan. Niin tultiin ilmoittamaan tästä Joosafatille: ”Suuri joukko tulee sinua vastaan meren toiselta puolelta, Aramista, ja katso, he ovat jo Hasason-Taamarissa”; se on Een-Gedissä. Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan. Niin Juuda kokoontui etsimään apua Herralta; myös kaikista Juudan kaupungeista tultiin etsimään Herraa. Ja Joosafat astui esiin Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa, Herran temppelissä, uuden esipihan edessä ja sanoi: ”Herra, meidän isiemme Jumala, sinä olet Jumala taivaassa, ja sinä hallitset kaikkia pakanakansain valtakuntia. Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys, eikä kukaan kestä sinun edessäsi. Sinä, meidän Jumalamme, karkoitit tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja annoit sen ystäväsi Aabrahamin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi. He asettuivat tänne ja rakensivat täällä sinulle, sinun nimellesi, pyhäkön sanoen: ’Jos meitä kohtaa joku onnettomuus, miekka, rangaistustuomio, rutto tai nälänhätä, niin me astumme tämän temppelin eteen ja sinun eteesi, sillä sinun nimesi on tässä temppelissä; ja me huudamme sinua hädässämme, ja sinä kuulet ja autat’. 2. lukukappale 1. Tess. 4:1–8 Sitten vielä, veljet, me pyydämme teitä ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa, että te, niinkuin olette meiltä oppineet, miten teidän tulee vaeltaa ja olla Jumalalle otolliset, niinkuin vaellattekin, siinä yhä enemmän varttuisitte. Tiedättehän, mitkä käskyt me olemme Herran Jeesuksen kautta teille antaneet. Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta, että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa, ei himon kiihkossa niinkuin pakanat, jotka eivät Jumalaa tunne; ettei kukaan sorra veljeänsä eikä tuota hänelle vahinkoa missään asiassa, sillä Herra on kaiken tämän kostaja, niinkuin myös ennen olemme teille sanoneet ja todistaneet. Sillä ei Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen, vaan pyhitykseen. Sentähden, joka nämä hylkää, ei hylkää ihmistä, vaan Jumalan, joka myös antaa Pyhän Henkensä teihin. Evankeliumi Matt. 15:21–28 Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: ”Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni.” Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: ”Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme”. Hän vastasi ja sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö”. Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: ”Herra, auta minua”. Mutta hän vastasi ja sanoi: ”Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille”. Mutta vaimo sanoi: ”Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat”. Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot”. Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve. Rukoukset 2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä, että olet kärsinyt ja kuollut kaikkien ihmisten puolesta! Sanassasi sinä olet ilmoittanut tahtovasi, että kaikki pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Katso armollisesti puoleemme ja anna anteeksi kaikki syntimme, sillä me olemme monin tavoin rikkoneet tahtosi. Auta meitä, ettemme vaipuisi epäilyksiin ja epäuskoon, vaan turvautuisimme sinun laupeuteesi ja palvelisimme sinua, joka kuolit meidän puolestamme. Kuule rukouksemme sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa nyt ja iankaikkisesti. Päivän psalmi Antifoni: Psalmi: älä salli minun jou|tua häpeään, * Ei yksikään, joka sinua odottaa, |joudu häpeään; * Herra, neuvo mi|nulle tiesi, * Johdata minua totuutesi tiellä ja o|peta minua, * Muista laupeuttasi, Herra, ja |armoasi, * Älä muista minun nuoruuteni syntejä, älä minun |rikoksiani; * Hyvä ja va|kaa on Herra; * Hän johdattaa nöy|riä oikein, * Kaikki Herran polut ovat armo ja |totuus niille, * Kunnia Isäl|le ja Pojalle * niin kuin oli alussa, nyt |on ja aina, *
2. paastonajan sunnuntai, Reminiscere
13.3.2022
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 25:6 Psalmi: Ps. 25:1–10 Psalmilause: Ps. 106:2
1. lukukappale: 2. Aik. 20:1–9 2. lukukappale: 1. Tess. 4:1–8 Evankeliumi: Matt. 15:21–28
1. Laupias Jumala, joka hyvin näet, ettemme itsessämme ole kelvollisia mihinkään hyvään! Varjele ruumiimme kaikesta vahingosta ja puhdista sydämemme pahoista haluista ja ajatuksista. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Ps. 25:6
Muista laupeuttasi, Herra, ja |armoasi, *
sillä ne ovat olleet hamasta i|ankaikkisuudesta.
Ps. 25:1–10
Sinun tykösi, Herra, minä y|lennän sieluni, *
Jumalani, si|nuun minä turvaan;
älkööt viholliseni saako |riemuita minusta.
häpeään joutuvat ne, jotka ovat syyt|tä uskottomat.
opeta |minulle polkusi.
sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odo|tan kaiken päivää.
sillä ne ovat olleet hamasta i|ankaikkisuudesta.
muista minua armosi mukaan, hyvyyte|si tähden, Herra.
sentähden hän neuvoo |syntiset tielle.
hän opettaa |nöyrille tiensä.
jotka pitävät hänen liittonsa |ja todistuksensa.
ja |Pyhälle Hengelle,
iankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.