3. paastonajan sunnuntai, Oculi

Tämän sunnuntain nimi, Oculi, tulee päivän psalmin antifonista: ”Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta.” (Ps. 25:15) Psalmi avaa mahtavan hengellisen maiseman. Ensiksikin siinä kerrotaan, miten ihminen on kahlittu verkkoon tai ansaan. Kysymys on siitä että jokainen ihminen on syntiensä vanki. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla (Room. 3:23) Ihmistä verrataan tässä linnustajan saaliiseen. Lähtökohta ei ole se, että olisimme vapaita, vaikka ihmiset näin mielellään ajattelevatkin. Jokainen ihminen on synnin, kuoleman ja Perkeleen vallassa ja vankina ilman Jumalan apua.

Psalmitekstissä kerrotaan lääke tästä ansasta ja vankeudesta pääsemiseen: ”Minun silmäni katsovat alati Herraan”. On kysymys jatkuvasta Herraan katsomisesta. Jumalan omina olemme tämän elämämme ajan kokonaan syntisiä ja kokonaan vapautettuja eli vanhurskaita. Katsominen Kristukseen auttaa, koska hän on iankaikkinen Jumala. Katsominen on hieno kuva uskosta. Se ei ole uskomisen tilaa vaan uskomisen suuntaa. Kaikkein heikkouskoisinkin voi katsoa Kristukseen.

Tämän päivän evankeliumitekstissä ihmisten kahleet näkyvät selkeästi. Juutalaiset eivät näe Jeesuksen jumaluutta, vaan syyttävät Jeesusta riivatuksi. Juutalaiset fariseukset ja kirjanopettajat olivat uskonnollisia ja pitivät itseään Aabrahamin lapsina. He eivät tunteneet Jeesusta vapahtajana, koska eivät käsittäneet olevansa verkossa kiinni. Vain ihminen, joka tietää olevansa synnin vanki, voi tuntea Jeesuksen vapahtajanaan.

Jeesus puhuu siitä, miten Abraham iloitsi nähdessään Jeesuksen päivän. Tähän juutalaiset loukkaantuvat ja Jeesus sanoo lopulta: ”ennenkuin Abraham syntyi, olen minä ollut.” Suomalaisista käännöksistä Biblia 1776 kääntää kohdan oikein: ”Jeesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ennenkuin Abraham olikaan, olen minä.” Tällä Jeesus sanoo suoraan, että ennenkuin Abraham olikaan, Jeesus on ollut Jumala. Jeesus viittaa Jumalan nimeen vanhassa testamentissa: Jumala vastasi Moosekselle: ”Minä olen se, joka minä olen”. Ja hän sanoi vielä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne”.(2.Moos 3:14)

Jeesuksen viesti on järisyttävä. Hän ilmoittaa juutalaisille olevansa ”Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.”(2.Moos. 3:15) Tämä tarkoittaa, että yhteys Jeesukseen on yhteyttä taivaan ja maan Herraan. Apostoli Paavali kirjoittaa kolossalaiskirjeessä tästä:
Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. (Kol 1:16-17)

Ihminen on vapaa pimeyden vallasta vain eläessään uskossa Jeesukseen. Yhteys häneen on yhteyttä todelliseen elämään. Tämä selittää myös sen, miksi Jeesus ajoi ulos niin paljon riivaajia ja miten henkivallat tunsivat hänet. Ne olivat tekemisissä Kaikkivaltiaan, taivaan ja maan Herran kanssa. Meitä kehotetaankin kiittämään Jeesusta: ”Joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.”(Kol 1:13) Vain Jeesukseen katsomalla me olemme vapaita linnustajan verkosta. Häneen katsomalla me olemme varmasti vapaita. Jeesus on sanonut juuri ennen tämän päivän evankeliumitekstiä: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.” (Joh 8:34-36)

Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.3. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 25:15 Psalmi: Ps. 25:11–20 Psalmilause: Ps. 123:2
1. lukukappale: Jer. 7:23–26 2. lukukappale: 1. Joh. 5:18–20 Evankeliumi: Joh. 8:46–59

1. lukukappale
Jer. 7:23–26
Vaan näin minä käskin heitä ja sanoin: Kuulkaa minun ääntäni, niin minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun kansani; ja vaeltakaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän vaeltaa, että menestyisitte. Mutta he eivät kuulleet, eivät korvaansa kallistaneet, vaan vaelsivat oman neuvonsa mukaan, pahan sydämensä paatumuksessa, ja käänsivät minulle selkänsä eivätkä kasvojansa. Siitä päivästä, jona teidän isänne lähtivät Egyptin maasta, aina tähän päivään asti olen minä lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijani, profeetat – lähettänyt varhaisesta alkaen, päivä päivältä. Mutta kukaan ei kuullut minua, ei kallistanut korvaansa, vaan he olivat niskureita, tekivät enemmän pahaa kuin heidän isänsä.

2. lukukappale
1. Joh. 5:18–20
Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha. Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa. Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.

Evankeliumi
Joh. 8:46–59
Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko? Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.” Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?” Jeesus vastasi: ”Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua. Mutta minä en etsi omaa kunniaani; yksi on, joka etsii ja tuomitsee. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa.” Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: ’Jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa’. Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet; keneksi sinä itsesi teet?” Jeesus vastasi: ”Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minulle kunnian antaa, hän, josta te sanotte: ’Hän on meidän Jumalamme’, ettekä tunne häntä; mutta minä tunnen hänet. Ja jos sanoisin, etten tunne häntä, niin minä olisin valhettelija niinkuin tekin; mutta minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa. Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi.” Niin juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!” Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut”. Silloin he poimivat kiviä heittääksensä häntä niillä; mutta Jeesus lymysi ja lähti pyhäköstä.

Rukoukset
1. Kaikkivaltias Jumala! Me rukoilemme sinua: kuule armollisesti köyhien rukoukset ja ojenna voimallinen kätesi varjelemaan meitä. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

2. Herra Jumala, taivaallinen Isä, joka annoit Poikasi Jeesuksen Kristuksen tulla ihmiseksi, että hän kukistaisi perkeleen hirmuvallan ja päästäisi meidät viheliäiset ihmiset pahasta! Me kiitämme sinua tästä armostasi ja rukoilemme: suojele meitä jatkuvasti kaikissa kiusauksissa. Varjele meitä suruttomuudesta. Pidä meidät sanassasi ja pelossasi loppuun asti, että me viimein, pahasta vihollisesta vapautettuina, tulisimme autuaiksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 25:15
Minun silmäni katsovat a|lati Herraan, *
sillä hän päästää minun |jalkani verkosta.

Psalmi:
Ps. 25:11–20
Nimesi tähden, Herra, anna anteeksi minun |syntivelkani, *
sil|lä se on suuri.

Kuka on se mies, joka |Herraa pelkää *
– sen hän neuvoo tielle, joka hänen |on valittava.

Hänen sielunsa saa naut|tia hyvää, *
ja hänen jälkeläi|sensä perivät maan.

Herran neuvo on tunnettu niille, jotka |häntä pelkäävät, *
ja hän ilmoit|taa heille liittonsa.

Minun silmäni katsovat a|lati Herraan, *
sillä hän päästää minun |jalkani verkosta.

Käänny minun puoleeni, ar|mahda minua, *
sillä minä olen yksi|näinen ja kurja.

Minun sydämeni pa|kahtuu tuskasta; *
päästä minut ah|distuksistani.

Katso minun kurjuutta|ni ja vaivaani, *
anna kaikki minun |syntini anteeksi.

Katso minun vihollisiani, kuinka hei|tä on paljon, *
ja he vihaavat minua väkival|taisella vihalla.

Varjele minun sieluni ja pe|lasta minut. *
Älä salli minun tulla häpeään, sillä si|nuun minä turvaan.

Kunnia Isäl|le ja Pojalle *
ja |Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt |on ja aina, *
iankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.