Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

5. paastonajan sunnuntai, Judica

7.4

Tästä sunnuntaista alkaa ns. syvä paastonaika. Kirkkovuodessa katseet kääntyvät yhä tiiviimmin kohti Jeesuksen maallisen erämaavaelluksen päätepysäkkiä, pitkäperjantain ristiä. Siksi tätä sunnuntaita on kutsuttu vanhastaan kärsimyksen sunnuntaiksi. Myös monenlaisista kiusauksista ja koettelemuksista kärsivät Jumalan lapset saavat vedota Herraan Psalmin 43:1 latinankielisin sanoin: judica, ”hanki minulle oikeutta”.

Päivän evankeliumi kuvaa arvovaltaisen juutalaisen suuren neuvoston hätäkokousta. Sen asialistalla oli vain yksi aihe, Jeesuksen tekemät lukuisat tunnusteot. Jos Jeesukselle ei tehtäisi mitään, pian koko kansa alkaisi uskoa häneen ja roomalaiset tulisivat viemään juutalaisilta heidän itsehallintonsa rippeet. Suuren neuvoston jäsenten suurin huoli koski heidän omaa asemaansa.

Lopulta arvovaltaisen kokouksen pöytäkirjaan merkitään päätös, Jeesus on tapettava. Päätös pohjautui sinä vuonna ylipappina palvelleen Kaifaan profetiaan: ”Teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu”. Ylipapin tehtävä oli valita virkansa puolesta kerran vuodessa suurena sovituspäivänä uhrieläin, joka tapettaisiin kansan puolesta. Tuona vuonna Kaifas valitsi ihmisen. Näin jumalaton Kaifas antaa ratkaisevan merkityksen Jeesuksen ristinkuolemalle. Jumalan Karitsa valitaan uhrattavaksi kansan puolesta. Myös Paavali opetti myöhemmin yhtäpitävästi Kaifaan kanssa 2. Kor. 5:14: ”Yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet”. Ero Paavalin ja Kaifaan välillä oli vain siinä, että toinen tiesi mistä puhui, toinen taas lausui jumalallisen totuuden siitä mitään itse ymmärtämättä.


Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.1. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 43:1 Psalmi: Ps. 43:2–5 Psalmilause: Ps. 143:9
1. lukukappale: 1. Moos. 22:1–13 2. lukukappale: Hepr. 9:11–15 Evankeliumi: Joh. 11:47–53


1. lukukappale

1. Moos. 22:1–13

Näiden tapausten jälkeen Jumala koetteli Aabrahamia ja sanoi hänelle: ”Aabraham!” Hän vastasi: ”Tässä olen”. Ja hän sanoi: ”Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon”. Varhain seuraavana aamuna Aabraham satuloi aasinsa ja otti mukaansa kaksi palvelijaansa sekä poikansa Iisakin, ja halottuaan polttouhripuita hän lähti menemään siihen paikkaan, jonka Jumala oli hänelle sanonut. Kolmantena päivänä Aabraham nosti silmänsä ja näki sen paikan kaukaa. Silloin Aabraham sanoi palvelijoilleen: ”Jääkää tähän aasin kanssa. Minä ja poika menemme tuonne rukoilemaan; sitten me palaamme luoksenne.” Ja Aabraham otti polttouhripuut ja sälytti ne poikansa Iisakin selkään; itse hän otti käteensä tulen ja veitsen, ja niin he astuivat molemmat yhdessä. Iisak puhui isällensä Aabrahamille sanoen: ”Isäni!” Tämä vastasi: ”Tässä olen, poikani”. Ja hän sanoi: ”Katso, tässä on tuli ja halot, mutta missä on lammas polttouhriksi?” Aabraham vastasi: ”Jumala on katsova itselleen lampaan polttouhriksi, poikani”. Ja he astuivat molemmat yhdessä. Ja kun he olivat tulleet siihen paikkaan, jonka Jumala oli hänelle sanonut, rakensi Aabraham siihen alttarin, latoi sille halot, sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille halkojen päälle. Ja Aabraham ojensi kätensä ja tarttui veitseen teurastaakseen poikansa. Silloin Herran enkeli huusi hänelle taivaasta sanoen: ”Aabraham, Aabraham!” Hän vastasi: ”Tässä olen”. Niin hän sanoi: ”Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi”. Niin Aabraham nosti silmänsä ja huomasi takanansa oinaan, joka oli sarvistaan takertunut pensaikkoon. Ja Aabraham meni, otti oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.

2. lukukappale

Hepr. 9:11–15

Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

Evankeliumi

Joh. 11:47–53

Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: ”Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja? Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan.” Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: ”Te ette tiedä mitään ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu”. Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä, eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.

Rukoukset

1. Me rukoilemme sinua, kaikkivaltias Jumala. Katso armollisesti seurakuntasi puoleen ja hallitse sitä Pyhällä Hengelläsi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.

2. Iankaikkinen, laupias Jumala! Me kiitämme sinua, että et ole lähettänyt Poikaasi ainoastaan oman valitun kansasi, vaan myös kaikkien ihmisten pelastukseksi, ottaaksesi heidät lapsiksesi ja kootaksesi heidät kirkkauteesi. Anna pelastuksen sanoman levitä kaikkiin kansoihin. Armahda myös vastustajiasi ja valtakuntasi vihamiehiä. Saata heidät ymmärtämään, että he tarvitsevat pelastusta synnistä ja kuolemasta. Murra heidän sydämensä rakkaudellasi ja vaikuta heissä totinen parannus ja elävä usko, että nimeäsi kunnioitettaisiin heidänkin keskuudessaan ja että kaikki kielet tunnustaisivat Jeesuksen Kristuksen elävien ja kuolleiden Herraksi. Amen. (KR1913)

Päivän psalmi

Antifoni:

Ps. 43:1

Auta minut oikeuteeni, Jumala, *
ja aja minun asiani armotonta kansaa vastaan.

Psalmi:

Ps. 43:2–5

Sinä olet minun Jumalani, minun linnani. *
Miksi olet minut hyljännyt? 

Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, *
vihollisen ahdistamana?

Lähetä valkeutesi ja totuutesi. *
Ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi,

että minä saisin tulla Jumalan alttarin eteen, Jumalan eteen, joka on minun iloni ja riemuni, *
ja kiittäisin kanteleilla sinua, Jumala, minun Jumalani.

Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? *
Odota Jumalaa.

Sillä vielä minä saan kiittää häntä, *
minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Antifoni toistetaan. (Pieni kunnia jää pois)

Tiedot

Päivämäärä:
7.4
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos