Ladataan Tapahtumat

« All Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

5. sunnuntai helluntaista

9.7

Evankeliumitekstissä kirjanoppineet ja fariseukset tuovat Jeesuksen eteen naisen, jonka he sanovat jääneen kiinni aviorikoksesta, ”rysän päältä”. Fariseukset tuovat ilmi, että Mooseksen lain mukaan nainen tulisi tuomita kuolemaan kivittämällä. Tämän jälkeen he kysyvät Jeesuksen mielipidettä asiaan.

Fariseusten laintulkinta on tilanteessa puolinaista. Mooseksen laki määräsi kuolemanrangaistuksen aviorikoksesta molemmille osapuolille, sekä miehelle että naiselle. (5.Moos.22:22, 3.Moos.20:10) Jos nainen oli jäänyt kiinni itseteosta, miksi rikokseen syyllistynyttä miestä ei tuotu yhtä lailla tuomittavaksi? Jälleen kerran fariseusten kysymyksen motiivina onkin saada aihe syyttää Jeesusta. Surullista kyllä, nainen on heille ainoastaan nappula osana teologista peliä. Hänen elämällään he tekevät taktisia siirtoja yrittäen saada Jeesuksen uhatuksi.

Jeesus ei kuitenkaan suhtaudu kenenkään ihmisen elämään tällä tavalla. Nainen ja hänen hätänsä ovat Jeesukselle todellisia! Siksi Jeesus ei suostu ollenkaan tilanteessa väittelemään fariseusten kanssa lain oikeasta tulkinnasta. Naisen syntien sijasta hän haluaa saada fariseukset näkemään heidän omien sydäntensä pimeyttä. Niin Jeesus kumartuu ja kirjoittaa sormellaan maahan.

Tilanne on hämmentävä. Fariseusten tivatessa vastausta kysymykseensä, Jeesus ojentautuu ja sanoo heille riisuvat sanansa: ”joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” (Joh.8:7) Nuo sanat osuvat fariseusten sydämiin, sillä yksi toisensa perästä he lähtevät hiljaisina paikalta. Johanneksen mukaan heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi. Kukaan ei enää kysy Jeesukselta mitään naiseen liittyen.

Mitä Jeesus sitten kirjoitti maahan? Evankeliumi ei sitä meille kerro. Ehkä yksi mahdollinen selitys Jeesuksen teolle voisi löytyä Jeremian kirjasta, jossa sanotaan: ”kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään: ´Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun.´” (Jer.17:13)

Joka tapauksessa Jeesus sanoillaan ja teoillaan osoittaa tilanteessa myös fariseusten itsensä olevan Jumalan lain rikkojia. Naisen syntien sijasta heidän tulisi tuntea hätää ja pelkoa omien syntiensä suuruudesta.

Syntinsä tunnustavalle ja katuvalle, Jeesus asettuu suojaksi ja kilveksi Jumalan tuomion edessä. Juuri siksi Hän kävi puolestasi ristille. Hän ei työnnä sinua kivisateeseen vaan suostui itse tuomittavaksi tähtesi. Niin suurta on Hänen rakkautensa syntistä kohtaan.


Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.2. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 13:6 Psalmi: Ps. 13:2–6 Hallelujasäe: Room. 14:11
1. lukukappale: 2. Sam. 12:1–10 13 2. lukukappale: Room. 2:1–11 Evankeliumi: Joh. 8:2–11


1. lukukappale

2. Sam. 12:1–10
Ja Herra lähetti Naatanin Daavidin tykö. Kun hän tuli hänen tykönsä, sanoi hän hänelle: “Kaksi miestä oli samassa kaupungissa, toinen rikas ja toinen köyhä. Rikkaalla oli lampaita ja raavaita hyvin paljon. Mutta köyhällä ei ollut muuta kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti sitä, ja se kasvoi hänen luonansa yhdessä hänen lastensa kanssa: se söi hänen leipäpalastansa, joi hänen maljastansa, makasi hänen sylissään ja oli hänelle niinkuin tytär. Niin rikkaalle miehelle tuli vieras. Mutta hän ei raskinut ottaa omia lampaitansa eikä raavaitansa valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luoksensa; vaan hän otti köyhän miehen karitsan ja valmisti sen miehelle, joka oli tullut hänen luoksensa.” Niin Daavid vihastui kovin siihen mieheen ja sanoi Naatanille: “Niin totta kuin Herra elää: mies, joka tämän on tehnyt, on kuoleman oma. Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki näin ja koska hän ei sääliä tuntenut.” Mutta Naatan sanoi Daavidille: “Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ‘Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastanut sinut Saulin käsistä. Minä olen antanut sinulle herrasi linnan ja antanut herrasi vaimot sinun syliisi; ja minä olen antanut sinulle Israelin ja Juudan heimot. Ja jos tämä olisi vähän, niin minä antaisin sinulle vielä sekä sitä että tätä. Miksi sinä olet pitänyt halpana Herran sanan ja tehnyt sitä, mikä on pahaa hänen silmissään? Heettiläisen Uurian sinä olet surmannut miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa sinä olet ottanut vaimoksesi. Sentähden ei miekka ole milloinkaan väistyvä sinun suvustasi, koska olet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uurian vaimon.

2. lukukappale

Room. 2:1–11
Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja. Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaista tekevät. Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion? Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, “joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan”: niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän, mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus. Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen; mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle! Sillä Jumala ei katso henkilöön.

Evankeliumi

Joh. 8:2–11
Ja varhain aamulla Jeesus taas saapui pyhäkköön, ja kaikki kansa tuli hänen luoksensa; ja hän istuutui ja opetti heitä. Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle ja sanoivat Jeesukselle: “Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä. Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?” Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan. Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: “Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä”. Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään. Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: “Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?” Hän vastasi: “Herra, ei kukaan”. Niin Jeesus sanoi hänelle: “En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee”.

Rukoukset

1. Anna, Herra Jumala, maallisen elämän olla meille rauhallinen, ja seurakuntasi iloita hiljaisesta jumalisuudesta. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.
2. Herra Jumala, taivaallinen Isä, joka olet laupias ja olet Kristuksen kautta luvannut, ettet tahdo tuomita etkä kadottaa meitä, vaan antaa armollisesti anteeksi kaikki syntimme ja suoda meille runsaasti, mitä tarvitsemme! Me rukoilemme sinua: vahvista Pyhällä Hengelläsi sydämemme lujasti toivomaan laupeuteesi, ja auta meitä osoittamaan lähimmäisillemme laupiasta mieltä, ettemme tuomitsisi ketään, vaan antaisimme sydämestä kaikille anteeksi, että kristillisesti sinun pelossasi eläisimme ja autuaasti kuolisimme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.

Päivän psalmi

Antifoni:
Mutta minä turvaan sinun armoosi; *
riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi.
Ps. 13:6
Psalmi:
Ps. 13:2–6
Kuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani, päivät päästään murhetta sydämessäni? *
Kuinka kauan saa vihollinen ylvästellä minua vastaan?
Katsahda tänne, vastaa minulle, Herra, minun Jumalani. *
Valaise silmäni, etten nukkuisi kuolemaan,
ettei minun viholliseni sanoisi: ”Minä voitin hänet”, *
etteivät ahdistajani riemuitsisi, kun minä horjun.
Mutta minä turvaan sinun armoosi; *
riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi.
Minä veisaan Herralle, *
sillä hän on tehnyt minulle hyvin.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Tarkemmat tiedot

Päivämäärä:
9.7
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos