Ladataan Tapahtumat

« All Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

Kirkastussunnuntai

30.7

Kahdeksantena sunnuntaina helluntaista vietetään Kristuksen kirkastumisen sunnuntaita. Keskellä vihreää helluntaijaksoa alttari verhotaan vaihteeksi valkoiseen. Kristuksen kirkastuminen kuuluu suosituimpiin alttaritaulujen aiheisiin. Kristuksen vierelle on kuvattu Mooses ja Elia. He edustivat lakia ja profeettoja. Kristuksen saapuessa täyttämään lain ja profeettojen lupaukset, he väistyivät.

Kirkastusvuorella Kristus ilmestyi Jumalallisessa kirkkaudessaan. Opetuslapset saivat nähdä hänet hetken aikaa jumalallisessa valossa ja kuulla Isän, Jumalan, äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” Kirkkauden Herra ei kuitenkaan pystyttänyt valtakuntaansa tuolle vuorelle. Hän astui jälleen pian alas maailman pimeyteen vapahtamaan syntisiä ja kurjia. Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa uhrautuvassa rakkaudessaan Golgatan pimeydessä.

Seurakunta saa tulla osalliseksi Kristuksen kirkastetusta ruumiista pyhässä ehtoollisessa. Siinä Kristus tulee ruumiillisesti syntisten ja kurjien luokse tuoden mukanaan Jumalan anteeksiantamuksen ja armon. 


Kynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen maanantaista lauantaihin vihreä.2. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Hab. 3:4 Psalmi: Ps. 97:1–2 5–6 10–11 Hallelujasäe: Ps. 97:12
1. lukukappale: 2. Moos. 3:9–15 2. lukukappale: Ilm. 1:9–18 Evankeliumi: Mark. 9:2–8


1. lukukappale

2. Moos. 3:9–15
Herra sanoi Moosekselle:
Ja nyt on israelilaisten huuto tullut minun kuuluviini, ja minä olen myös nähnyt sen sorron, jolla egyptiläiset heitä sortavat. Niin mene nyt, minä lähetän sinut faraon tykö, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.” Mutta Mooses sanoi Jumalalle: “Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?” Hän vastasi: “Minä olen sinun kanssasi; ja tämä olkoon sinulle tunnusmerkkinä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, niin te palvelette Jumalaa tällä vuorella”.
Mooses sanoi Jumalalle: “Katso, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: ‘Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’, ja kun he kysyvät minulta: ‘Mikä hänen nimensä on?’ niin mitä minä heille vastaan?” Jumala vastasi Moosekselle: “Minä olen se, joka minä olen”.
Ja hän sanoi vielä:
“Sano israelilaisille näin: ‘Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne”. Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: “Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.

2. lukukappale

Ilm. 1:9–18
Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos. Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen, joka sanoi: “Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan”.
Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa, ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn. Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki; hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina. Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa. Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen.
Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen:
“Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.

Evankeliumi

Mark. 9:2–8
Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään; ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista.
Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa. Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: “Rabbi, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi”. Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat peljästyksissään.
Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: “Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä”. Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän kanssaan.

Rukoukset

1. Herra Jeesus Kristus, joka olet osoittanut meille sen suuren kunnian ja kirkkauden, minkä taivaalliselta Isältäsi sait! Anna meidänkin elävän uskon kautta tulla tämän kirkkauden osallisuuteen. Sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa, iankaikkisesta iankaikkiseen! Amen.
2. Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä, että olet korottanut Poikasi, meidän Vapahtajamme, iankaikkiseen kunniaan, ja että jo hänen alennuksensa aikana maan päällä annoit hänelle kirkkauttasi. Anna meille armosi, että me, vakaasti uskoen sinuun ja Poikaasi, saisimme Pyhän Hengen ja hänen voimallaan kuolisimme pois synnistä ja eläisimme vanhurskaudelle, että tulisimme Poikasi kaltaisiksi ja pääsisimme vihdoin, kirkastetuin ruumiin, iankaikkiseen kunniaan. Sinun Poikasi, Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Amen.

Päivän psalmi

Antifoni:
Hänen hohteensa on kuin aurinko, hänestä käyvät säteet joka taholle; se on hänen voimansa verho.
Hab. 3:4
Psalmi:
Ps. 97:1–2, 5–6, 10–11
Herra on kuningas! Riemuitkoon maa; *
iloitkoot saaret, niin monta kuin niitä on.
Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, *
vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus.
Vuoret sulavat niinkuin vaha Herran edessä, *
kaiken maan Herran edessä.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, *
ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa. *
Hän varjelee hurskasten sielut, jumalattomien kädestä hän heidät pelastaa.
Vanhurskaalle koittaa valkeus *
ja oikeamielisille ilo.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Antifoni toistetaan.

Tarkemmat tiedot

Päivämäärä:
30.7
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos