Kynttilänpäivä

Evankeliumitekstissä Maria ja Joosef tuovat pienen Jeesuksen pyhäkköön. Siellä häntä odottaa vanha Simeon, jolle Pyhä Henki oli antanut ihmeellisen lupauksen: Simeon saisi elää niin kauan, että näkisi Israelin Messiaan.

Pyhäkössä oli varmasti paikalla paljon ihmisiä. Moni heistä ei ehkä kiinnittänyt mitään huomiota pieneen vauvaan ja hänen vanhempiinsa. Mutta Simeon pyytää lapsen syliinsä ja puhkeaa kiitokseen: ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään.” (Luuk. 2:29) Miten kummalliset sanat ovat, vieläpä lapselle osoitettuna? Aivan kuin tuo vauva olisi Simeonin Herra! Aivan kuin Simeon tuossa vauvassa näkisi Jumalan valmistaman pelastuksen, pakanoiden valkeuden ja Israelin kirkkauden. Ja miksi Simeon nyt on valmis kohtaaman kuoleman?

Ei kai Simeon sentään laske elämäänsä tuon pienen vauvan käsien varaan, jota hän katselee sylissään? Voisivatko nuo pienen Jeesuksen kädet todella olla ne kädet, joista Mooseksen kirjoissa puhutaan: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret” (5. Moos. 33:27)? Meidänkin elämässämme Jumala usein kätkee voimansa. Hän lähestyy sinua kätkeytyneenä evankeliumin sanaan, leipäpalaseen ja tilkkaan viiniä. Silti ehtoollisen lahjassa todellisesti vastaanotat Kristuksen ruumiin ja veren.

Siksi uskossa kätkeytyen Kristuksen tekoon sinäkin olet valmis taivasta varten. Mitään enempää et voisikaan saada, vähempi ei silti riittäisi. Kristuksessa sinulla kaikki, mitä autuuteesi tarvitset.

Siksi ehtoollispöydästä noustessasi saat yhtyä Simeonin kiitokseen ja laulaa Jeesukselle sydämestäsi: Herra nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan. Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi.

Kynttilöitä: 6 Liturginen väri: valkoinen maanantaista lauantaihin vihreä.2. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 48:10 Psalmi: Ps. 48:11–15 Hallelujasäe: Ps. 138:2
1. lukukappale: 2. Moos. 33:18–23 2. lukukappale: 1. Tim. 6:13–16 Evankeliumi: Luuk. 2:22–33 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Joh. 1:14–18 Joh. 12:35–36

1. lukukappale
2. Moos. 33:18–23
Silloin Mooses sanoi Herralle: “Anna siis minun nähdä sinun kirkkautesi”. Hän vastasi: “Minä annan kaiken ihanuuteni käydä sinun ohitsesi ja huudan nimen ‘Herra’ sinun edessäsi. Ja minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, armahdan, ketä armahdan”. Ja hän sanoi vielä: “Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon”. Sitten Herra sanoi: “Katso, tässä on paikka minun läheisyydessäni; astu tuohon kalliolle. Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi. Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa.”

2. lukukappale
1. Tim. 6:13–16
Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen, minä kehoitan sinua, että tahrattomasti ja moitteettomasti pidät käskyn meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen saakka, jonka aikanansa on antava meidän nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra, jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.

Evankeliumi
Luuk. 2:22–33
Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen – niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: “Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi” – ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä. Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun. Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan, otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
“Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille”.
Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.

Rukoukset
1. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala! Niin kuin ainoa Poikasi asetettiin ihmislapsena temppelissä eteesi, niin anna meillekin, köyhille lapsillesi, se armo, että me saisimme aina tulla pyhien kasvojesi eteen synnistä puhdistettuina, pelkäämättä ja sinulle otollisina. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.

2. Herra Jumala, taivaallinen Isä, joka olet antanut meille Poikasi Vapahtajaksi, jotta hän olisi pakanoiden valo ja Israelin kirkkaus! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme, että tuntisimme Kristuksessa armosi ja isäntahtosi, turvautuisimme häneen perkelettä, syntiä ja kadotusta vastaan ja perisimme hänen kauttaan iankaikkisen autuuden. Kuule rukouksemme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 48:9
Jumala, me tutkistelemme sinun armo|asi *
sinun |temppelissäsi.

Psalmi:
Ps. 48:11–15
Jumala, niinkuin sinun nimesi, niin ulottuu sinun ylistyksesi maan ääriin |saakka; *
sinun oikea kätesi on vanhurs|kautta täynnä.

Siionin vuori |iloitsee, *
Juudan tyttäret riemuitsevat sinun |tuomioistasi.

Kiertäkää Siion, käykää sen |ympäri, *
luke|kaa sen tornit.

Tarkatkaa sen muurit, kulkekaa sen |linnat, *
kertoaksenne niistä tule|valle polvelle.

Sillä tämä on Jumala, meidän Jumalamme, aina ja iankaikki|sesti; *
hän johdattaa meitä |kuolemaan asti.

Kunnia Isälle ja |Pojalle *
ja |Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt on ja |aina, *
iankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.