28.3.2024 • Yleinen

Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

Pyhien muistopäivät: Mikael Agricola

9.4

Suomen uskonpuhdistaja ja suomen kirjakielen isä Mikael Agricola syntyi vuoden 1510 tienoilla Pernajan Torsbyssä. Koululaisena 1520-luvun Viipurissa hän sai ensimmäisen kosketuksensa humanismiin ja uskonpuhdistuksen oppeihin. Vuonna 1528 Viipurin koulun rehtori Johannes Erasmuksenpoika siirtyi Turkuun piispa Skytten (k. 1550) kansleriksi ja otti lahjakkaan oppilaansa Mikaelin mukaansa. Pietari Särkilahti (k. 1529) niminen turkulainen pappi oli opiskellut Keski-Euroopassa ja tuonut uskonpuhdistuksen opin Turkuun, missä Agricola sai häneltä vaikutteita. Agricola vihittiin papiksi ja hän osoittautui eteväksi saarnaajaksi. Agricola valmisteli saarnojaan muun muassa Lutherin postillan avulla. Vuonna 1536 Agricola lähetettiin Martinus Matthiae Teitin kanssa Wittenbergiin opiskelemaan Lutherin ja Melanchthonin johdolla. Kaksikko palasi Turkuun 1540. Agricola työskenteli Turun tuomiokapitulissa ja Turun katedraalikoulun rehtorina. Koska piispa Skytte oli ikänsä takia heikossa kunnossa, Agricola ja tuomiorovasti Knuut Johanneksenpoika joutuivat käytännössä johtamaan koko Suomen kattavaa hiippakuntaa.

Piispa Skytten kuoltua vuonna 1550 Turun piispanistuin oli neljä vuotta tyhjillään, koska kuningas Kustaa Vaasa (k. 1560) ei kiirehtinyt pestin täyttämisessä. Vuonna 1554 kuningas kutsui joukon suomalaisia kirkonmiehiä käymään luonaan. Kuningas määräsi Agricolan Turun piispaksi mutta jakoi Suomen samalla kahdeksi hiippakunnaksi. Uuden Viipurin hiippakunnan johtoon hän valitsi Paavali Juustenin (k. 1575). Jaon taustalla ei ollut niinkään Turun hiippakunnan laajuus – sehän oli kattanut aiemmin koko Suomenniemen – vaan kuningas Kustaan halu vähentää Turun piispan valtaa. Strängnäsin piispa Botvid Sunenpoika (k. 1562) vihki Agricolan ja Juustenin virkaansa, koska luterilainen arkkipiispa Laurentius Petri (k. 1573) oli kuninkaan epäsuosiossa.

Vaikka Agricola oli Suomen ensimmäinen luterilainen piispa, hän ei katsonut hyvällä valtiovallan yritystä tehdä kirkosta käsikassaraansa. Suurta suuttumusta vallanhaluisessa kuninkaassa herätti, että piispa Mikael toimitti Turkuun palattuaan piispanmessun täydessä piispallisessa virka-asussa. Kirkollista ylivaltaa hamunnut hallitsija katsoi tällaisten eleiden korostavan sopimattomalla tavalla piispan itsenäistä asemaa. Kuninkaan käskystä Agricola joutui tarkastusmatkoillaan luetteloimaan seurakuntien omaisuutta, joka takavarikoitiin Agricolan kuoleman jälkeen valtiolle. Agricolan piispankausi merkitsi Suomelle yhtä aikaa terveellistä siirtymistä paavilaisuudesta ”apostoliseen oppiin” (Juusten) ja vahingollista kirkon joutumista valtion ylivallan alle.

Agricolan piispankausi jäi lyhyeksi, alle kolmivuotiseksi. Agricolan suurin perintö ovatkin hänen kirjansa. Ensimmäinen painettu suomenkielinen kirja on ABC-kirja. Sen ensimmäinen painos ilmestyi todennäköisesti vuonna 1543. Toisin kuin yleisesti luullaan ABC-kirja ei ole ensi sijassa aapinen vaan katekismus. Se esitteli muutamalla sivulla kirjaimet ja sen jälkeen kristinopin kappaleet, jotka tavallisen kansan pitäisi osata tunteakseen pelastuksensa asia. Muita Agricolan merkittäviä teoksia ovat:

  • Massiivinen Rukouskirja (1544), joka sisältää yleistietoa, psalmeja, kirkkorukouksia ja rukouksia pappien yksityiseen hartauteen
  • Uusi testamentti (1548)
  • Käsikirja, messu ja Kristuksen kärsimyshistoria (1549)
  • Psalttari (1551)
  • Veisut ja ennustukset sekä Profeetat (1551 ja 1552), jotka sisältävät osia Vanhasta testamentista.

Voimme liioittelematta sanoa, että Agricola (ja hänen käännösavustajansa) loivat ennen muuta pohjan suomenkieliselle luterilaiselle kirkollisuudelle. Suomen kirjakielen syntymä oli ainoastaan tämän prosessin sivutuote. ABC-kirjan kansilehden johdantoruno osoittaa, ettei Agricolan motiivi ollut kansansivistyksellinen. Idea oli saada “Jumalan käskyt ja mieli” suomen kielelle, jotta “Jeesus antaisi sinulle armonsa”.

Ope nyt vanha ja nuori,

joilla ompi sydän tuori [=tuore],

Jumalan käskyt ja mielen,

jotka taidat suomen kielen.

Laki se sielun hirmuttaa,

mutt Kristus sen taas lohduttaa.

Lue siis hyvä lapsi tästä

alkuoppi ilman este [=estettä].

Niitä muista elämäs aina,

niin Jeesus sinun armonsa lainaa.

Jonkin verran on keskusteltu siitä, oliko Suomen uskonpuhdistus maltillisempi kuin esimerkiksi Saksassa. Agricolan teksteissä raamattuhumanismin, etenkin Erasmus Rotterdamilaisen vaikutus on huomattava, ja Agricola uudisti keskiajalta perimiään tekstejä hellävaraisemmin kuin Luther. Mistään varsinaisesta opillisesta eroavaisuudesta Agricolan ja Lutherin välillä ei kuitenkaan voi puhua.

Ruotsi joutui vuonna 1555 sotaan Venäjää vastaan. Muutaman vuoden tuloksettoman sodankäynnin jälkeen lähetettiin noin satapäinen ruotsalainen lähetystö Moskovaan solmimaan rauhaa vuonna 1557. Agricola oli osa lähetystöä. Rauha saatiin lopulta solmittua, mutta pitkä matka kävi liian rasittavaksi muutenkin sairaalloiselle piispalle. Agricola kuoli paluumatkalla Karjalan kannaksella Uudenkirkon pitäjässä Kyrönniemen kylässä 9.4.1557.

Ks. myös Uskonpuhdistuksen tulo Suomeen

Kirjallisuutta:

Mikael Agricolan Aapiskirja. Toim. Kaisa Häkkinen. Helsinki: Kirjapaja 2007. 

Paavali Juusten: Suomen piispain kronikka. Henrik Gabriel Porthanin mukaan suomensi Helmer Winter. Helsinki: Otava 1956.

Simo Heininen: Mikael Agricola: elämä ja teokset. Helsinki: Edita 2007.

 

Kaikki pyhien muistopäivät täällä.

Tiedot

Päivämäärä:
9.4
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos