Mitä tarkoittaa Joh. 5:25-29?
Kysyjä ei ole tarkemmin yksilöinyt, mikä tai mitkä asiat hänelle ovat ongelmia näissä jakeissa. Aavistan kuitenkin tietäväni, mitä hän ajaa takaa.
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.
Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.
Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.
Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen”
Luulen että kysyjää askarruttaa se, miten jo nyt joku voi herätä kuolleista ja se, onko kaksi ylösnousemusta ja millä perusteella ihminen saavuttaa minkäkinlaisen ylösnousemuksen.
Ensinnäkin täytyy osata erottaa, että tässä kuolemasta puhutaan kolmessa eri merkityksessä: (1) hengellinen kuolema, kun ihminen on kuollut synteihinsä ja on saatanan hallussa, (2) ajallinen kuolema, kun ihmisen ruumis kuolee, ja (3) iankaikkinen kuolema, kun synnin ja saatanan valtaan jäänyt ihminen tuomitaan kadotukseen. (Ks. lisää kuolema)
Jo nyt ihmisiä nousee hengellisestä kuolemasta. ”Joka kuulee minun sanani ja uskoon häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä”. Eli Jumalan sana herättää hengellisestä kuolemasta, kun se saa synnyttää uskon ihmisen sydämessä. Usko liittää Kristukseen, jolla on elämä – ikuinen elämä – itsessään. Kristuksessa on ikuinen elämä. Paavali liittää tämän hengellisen syntymän nimenomaan kasteeseen (Room. 6:4 ”Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista”).
Hieman vaikeampi on sitten tuo jaejakson loppu. Siinähän puhutaan kahdenlaisesta ylösnousemuksesta: hyvää tehneet tulevat esiin elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen.
Tästä voisi päätellä, että hyvän tekemisellä pelastuu ja pahan tekemisellä joutuu kadotukseen. Tämä olisi kuitenkin vastoin kaikkea sitä mitä Uusi testamentti opettaa pelastuksesta. Juuri edellähän Jeesus oli sanonut, että ne, jotka kuulevat Jeesuksen sanat ja uskovat Hänen lähettäjäänsä, saavat ikuisen elämän. Hyvän tekemisessä ei olekaan kysymys pelastumisen SYYSTÄ vaan pelastumisen SEURAUKSESTA. Usko saa kristityssä aikaan Hengen hedelmiä ja hyviä tekoja. Ne ovat merkkinä siitä, että hän on siirtynyt kuolemasta elämään, toteuttamaan Kristuksen tekoja maan päällä.
Pahaa tekemällä joutuu toki kadotukseen. Mutta kadotukseen joutuisivat kaikki ihmiset ilman Kristusta, sillä me kaikki olemme ”tehneet syntiä” ja olemme ”vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23). Vain Kristus pelastaa ja usko ottaa tämän pelastuksen lahjan vastaan, joka meille annetaan kasteessa.
Entä sitten ne kaksi ylösnousemusta? Jotkut selittäjät ovat löytävinään Raamatusta monta eriaikaista ylösnousemusta, jotkut jopa kuusi kappaletta. Tämä käsiteltävä jakso kumoaa kuitenkin tällaiset haihattelut. Kristus on tuomari ja Hän tulee aikojen lopulla tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Kun Kristus saapuu kirkkaudessaan, Hän asettuu valtaistuimelleen ja kaikki elävät ja kuolleet kootaan Hänen eteensä. Kaikki kuolleet on sitä ennen tietenkin herätetty jo kuolleista – sekä vanhurskaat että jumalattomat.
Jae ei kerro kahdesta erillisestä ylösnousemuksesta vaan yhdestä ja samasta, siitä joka tapahtuu, kun Kristus tulee takaisin. Paavali kertoo, että uskossa kuolleet nousevat silloin Herraansa vastaan. Uskosta osattomat sen sijaan herätetään vain kuulemaan tuomionsa. On siis vain yksi yleinen ylösnousemus Kristuksen paluun päivänä. Tuo ylösnousemus kuitenkin johtaa ihmiset kahteen eri suuntaan – elämään Kristuksen yhteydessä iankaikkisuudessa tai tuomion kautta iankaikkiseen eroon Herrasta ja Hänen kirkkaudestaan.
Ks. myös ylösnousemus
