Rukous

6.10.2016 • Ydinkohdat / R

Yleisuskonnollisesti rukous ymmärretään kääntymiseksi Jumalan, jumaluuksien tai jonkinlaisten korkeampien voimien puoleen. Ihmisen rukous kertoo aina jotain rukouksen kohteesta ja ihmisen uskosta.
Kristitty ei rukoile tuntematonta Jumalaa, vaan Raamatun Jumalaa, joka on ilmoittanut itsensä erityisellä tavalla ihmiseksi tulleessa Pojassaan, Jeesuksessa Kristuksessa (Hepr.1:2). Ulkoisesti kristillinen rukous voi muistuttaa eri uskontojen piirissä harjoitettua rukousta. Siihen kuuluu pyytäminen ja anominen, kiittäminen ja ylistäminen sekä toisten ihmisten puolesta rukoileminen. Kuitenkin se poikkeaa muiden uskontojen rukouksesta ratkaisevasti, siitä syystä, että rukouksen kohde poikkeaa muiden uskontojen rukouksen kohteista ratkaisevasti.

Kristitty rukoilee ainoaa oikeaa todellista Jumalaa. Muita Jumalia ei ole (1.Kor.10:19-20). Jumala on ilmoittanut olevansa vanhurskas, rakastava ja hyvä Jumala (Joh.17:25,3:16,10:11). Hyvyydessään Jumala suo hyvät luomisen lahjansa niin hyville kuin pahoillekin (Matt.5:45, Vähä katekismus, Herran rukous: Neljäs rukous).
Jumala on vanhurskas ja pyhä Jumala. Häntä voivat lähestyä vain ne, jotka itsekin ovat vanhurskaita ja pyhiä (Ps.5:5,24:4, Luuk.1:75). Syntisiä ja epäpyhiä odottaa Jumalan edessä tuomio ja rangaistus (Matt.25:46, Ilm.20:12). Rakkaudessaan Jumalalla on kuitenkin ihmistä kohtaan hyvä tahto (Luuk.2:14). Hän on valmistanut ihmiselle tien hänen yhteyteensä sovittamalla maailman itsensä kanssa Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa (2.Kor.5:19). Kristityn rukouksen perusta on Jumalassa ja hänen armossaan.

Tämän perustavan lähtökohdan tähden ihminen voi lähestyä Jumalaa varmana hänen hyvästä tahdostaan syntisiä ja kurjia kohtaan. Kolmiyhteiseen nimeen kastettu ja uskova ihminen ei ole enää vieras eikä muukalainen, vaan hän tietää olevansa Jumalan rakas lapsi (Joh.16:27, Ef. 2:19, Gal.4:6). Kristityn ei tarvitse lepytellä Jumalaa teoillaan. Hän ei tarvitse rukouksilleen välittäjää, sillä hän voi lähestyä Jumalaa suoraan, Jeesuksen nimessä (Joh.16:24,26).
Kenenkään ei tarvitse rukoilla yksin omassa viisaudessaan. Taivaallinen Isä on luvannut antaa anovalle avuksi Pyhän Henkensä (Luuk.11:13). Henki johtaa rukoilijan Raamatun sanan kautta Jumalan tuntemiseen. Oppimaton rukoilija saa opetuslasten tavoin pyytää: ”Herra, opeta meitä rukoilemaan.” Jeesuksen vastaus pyyntöön on Isä meidän –rukous (Luuk.11:1,2). ”Isä meidän” -rukoilija ei rukoile yksin omien ajatustensa mukaan. Hän rukoilee Jumalan tahdon mukaan yhdessä Kristuksen ja hänen kirkkonsa kanssa.

Jumalan lapset voivat rukoilla turvallisesti myös omin sanoin kaikkien tarpeidensa ja kaikkien ihmisten puolesta (1.Piet.5:7, 1. Tim.2:1). Koska rukous perustuu Jumalan omaan käskyyn ja hänen laupeuteensa, rukoilija voi olla varma siitä, että Jumala kuulee rukoukset ja vastaa niihin varmasti parhaalla mahdollisella tavalla (Dan.9:18, Vähä katekismus, Kymmenen käskyä: Toinen käsky, Herran Rukous: Kolmas rukous). Silloin kun kristityllä ei ole omia sanoja, tai hän ei kykene rukoilemaan, hän saa levätä Jumalan sanan lupauksessa: Pyhä Henki rukoilee hänen puolestaan lakkaamatta yhdessä Pojan kanssa, joka on korotettu Isän oikealle puolelle (Room.8:26,34).

Seurakunnan päätapahtuma ja tärkein ”rukouskokous” on pyhä messu. Messussa rukoillaan yhdessä toisten kanssa Raamatun sanaa käyttäen ja virsiä veisaten (Ef.5:18-20). Seurakunnalla on myös muita rukoushetkiä ja kirkollisia toimituksia. Kristityt saavat pyhittää koko elämänsä kehdosta hautaan Jumalan sanalla ja rukouksella.
Kirkon yhteinen rukous opastaa Jumalan sanan käyttöön ja säännönmukaiseen rukoukseen myös yksityisessä rukouselämässä. Psalmien kirja on Jumalan kansan rukouskirja. Se oli myös Jeesuksen rukouskirja. Vähä katekismus sisältää käytännöllistä rukousopetusta ja on myös itsessään rukouskirja. Luterilaisia virsiä –kirjasta löytyy Psalttari ja rukouskirjaosio. Jumalan sanan rukoileminen kohottaa rukoilijan Siionin vuorelle, josta avautuvat avarat Jumalan näköalat.

Kts. myös: Rukous

Lue lisää:
Armoa armon päälle (John W. Kleinig)
Rukouskoulu (Per-Olof Sjögren)
Tätä elämää janosin (Harold L. Senkbiel)


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos