Jumalalla on runsaasti lahjoja annettavana. Näistä monista lahjoista Uusi testamentti käyttää kreikan sanaa kharisma, joka merkitsee vapaata, laupiasta ja runsasta lahjaa. Joistakin tällaisista lahjoista apostoli Paavali käyttää myös nimitystä Hengen […]
Armonjärjestys (lat. Ordo salutis). Alunperin armonjärjestysoppi muotoutui luterilaisen puhdasoppisuuden kauden aikana 1600-luvulla. Oppi liittyy puhdasoppisuuden ajan teologien parissa käytyyn pohdintaan vanhurskauttamisesta, pelastuksesta ja kääntymyksestä. Asiallisesti kysymys oli siitä, kuinka koko maailmaa […]
Armonvälineillä tarkoitetaan Jumalan sanaa, kastetta ja ehtoollista (ks. Sana, Kaste, Ehtoollinen, Sakramentit). Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaan Jumala lahjoittaa armonsa ja Pyhän Henkensä armonvälineiden välityksellä (CA V). Jumala käyttää luotuja […]
Vanhan kirkon tunnustusten synnyn jälkeen tunnustusmuodostus oli lähes vuosituhannen pysähdyksissä. Uskonpuhdistuksen aikakaudella laadittiin uusia laajempia tunnustuksia. Niissä tunnustettiin oikea oppi vanhoja tunnustuksia laajemmin, positiivista uskonsisältöä esitellen, mutta samalla täsmällisesti poikkeavia […]
Kristillisessä ajattelussa autuus (hepr. esher, kreik. makarismos) on tila, jossa omistetaan pelastuksen lahjat ja saadaan nauttia niistä. Raamattu asettaa usein vastakkain Jumalalta tulevan autuuden ja sen kunnioituksen, hyvän maineen ja […]
Avioerolla tarkoitetaan yhteiskunnan säätämällä tavalla solmitun, elinikäiseksi tarkoitetun avioliiton julkista ja oikeudellista purkamista. Raamatun maailmassa tämä tapahtui antamalla juridinen ”erokirja” (Matt. 19:7). Uusi testamentti torjuu avioeron ratkaisuna avioliiton ongelmiin. Jeesus […]
Naimisiin mennessään kaksi vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä; mies ja nainen solmivat julkisen ja elämän ikäisen liiton, jonka turvissa tapahtuu myös ruumiillinen yhtyminen. Uusi testamentti käyttää avioliitosta sanaa (kr. gamos), joka […]
Suomessa on totuttu käyttämään sanaa ”avoliitto” sellaisesta miehen ja naisen liitosta, jossa asutaan yhdessä ja harjoitetaan aviollista yhdyselämää. Avioliitosta se eroaa siinä, ettei avoliitossa ole luvattu yhteiskunnan edessä toiselle, että […]
Luterilaisissa ja muissa kristillisissä seurakunnissa työskentelee diakoneiksi tai diakonissoiksi kutsuttuja henkilöitä. Heidän ammatilliset esi-isänsä ja -äitinsä elivät jo alkukirkon aikaan. Suomenkielisissä raamatunkäännöksissä diakoneista (kr. diakonos) käytetään usein sanaa palvelija. Palveleminen […]
Suomalaisen suussa diakonialla (kr.diakonia) on melko selväpiirteinen merkitys. Kirkon piirissä tapahtuva lähimmäisen auttaminen ja varsinkin heikoimmassa asemassa olevien auttaminen mielletään ”diakoniatyöksi” (kts. KJ 4 § 3). Yleinen käsitys diakoniasta ei […]