BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20230326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20231029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240522
DTEND;VALUE=DATE:20240523
DTSTAMP:20260605T151559
CREATED:20200407T080631Z
LAST-MODIFIED:20240516T093038Z
UID:8824-1716336000-1716422399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Piispa Hemming
DESCRIPTION:Suomessa vaikutti keskiajalla muutamia tärkeitä ja oppineita kirkonmiehiä. Heihin kuului ilman muuta piispa Hemming\, joka toimi Turun piispana vuosina 1338 – 1366. Häntä ei tule sekoittaa Hemminki Maskulaiseen\, joka oli 1500-luvulla elänyt kirkkoherra ja virsirunoilija. \nHemming oli syntynyt noin vuonna 1290 Upplannissa Ruotsissa\, mutta hänen lapsuudestaan tiedetään vain vähän. Hänen isällään oli suuri maatila ja äiti oli nimeltään Katarina. \nHemming opiskeli teologiaa Upsalassa. Diakoniksi hänet vihittiin 20-vuotiaana ja papiksi 25-vuotiaana. Koska Ruotsissa ei ollut mahdollisuutta jatko-opintoihin\, Hemming hakeutui Pariisin yliopistoon\, jossa hän opiskeli vuosina 1318-1328 etupäässä taideaineita vuosina. Sen jälkeen hän jatkoi vielä kirkko-oikeuden opistoja oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänestä onkin jäänyt sananparsi: ”Hemming oli enemmän kuin pinnallisen kirjallisen sivistyksen omaava mies”. \nVuonna 1329 Hemming siirtyi papiksi Turkuun\, jossa hänet vuonna 1338 valittiin yksimielisesti piispaksi. \nTurun piispa oli aikanaan Suomen mahtavin mies\, jolla oli noin 250 maatilaa ympäri maata. Turun hiippakuntaan kuului koko Suomi\, joten Hemming tutustui piispantarkastusmatkoillaan koko maahan. \nHemming tarttui tarmokkaasti hiippakuntansa hallinnon parantamiseen. Turun tuomiokirkko vaati myös mittavia korjauksia ja laajennuksia\, koska venäläiset olivat hävittäneet sen vuonna 1318. Hemming rakennutti myös Kuusistoon suuren piispanlinnan\, jonka rauniot ovat edelleen vaikuttava nähtävyys. \nHemming kirjoitti lukuisia teoksia liturgiasta\, kirkko-oikeudesta\, pastoraalisista ja taloudellisista kysymyksistä. Vuonna 1354 hän lahjoitti Turun tuomiokirkolle 40 kirjan kokoelman kirkkoisien ja keskiajan hengellisten isien kirjoituksia. \nPiispa Hemming tutustui vuonna 1345 Birgittaan\, josta myöhemmin tuli pyhimys ja sääntökunnan perustaja. Hemming otti asiakseen viedä sanomaa Birgitan ilmestyksistä kuninkaille ja piispoille\, jotta paavi pääsisi palaamaan Avignonin vankeudesta Roomaan. Hemming tekikin joskus vuosien 1346 ja 1349 välillä laajan matkan Eurooppaan\, ja tapasi mm. paavi Klemens VI:n\, joka oli ollut hänen opettajanaan Pariisissa. Matkan tulokset olivat kuitenkin vähäiset. \nHemming puuttui myös Ruotsin kuninkaan toimintaan. Hän kirjoitti kuningas Maunu Eerikinpojalle ja kielsi tätä jatkamasta suomalaisten tyrannisoimista ja käyttämästä ns. Pietarin penninkiä sotatoimiin. Näiden kieltojen vuoksi kuningas käski vangita Hemmingin\, joka kuitenkin päästettiin pian vapaaksi. \nBirgitan mukaan Hemming oli peloton totuuden rakastaja\, joka ei koskaan seiso vaan juoksee alinomaa ja osaa levätä juostessaan. Birgitta sai ilmestyksessä tiedon\, että Hemming tulisi kuolemaan ilman pitkää sairautta. Näin tapahtuikin 21.5.1366\, Hemmingin ollessa 76-vuotias. Hän oli kuollessaan rukousasennossa. \n1400-luvulla lähetettiin paaville anomus\, että Hemming julistettaisiin pyhimykseksi. Tätä ennen Suomella oli vain yksi pyhimys\, Henrik. Kuitenkin vasta vuonna 1514 voitiin Hemmingin luut asettaa pyhimysarkkuun ja viettää hänen autuaaksijulistamisensa juhlaa. Pyhimykseksi julistaminen jäi kuitenkin kesken\, koska uskonpuhdistus pyyhkäisi yli Pohjolan. Hemmingin sarkofagi sai kuitenkin jäädä Turun tuomiokirkkoon. \nHemmingin päivää vietetään Ruotsissa ja Suomessa 22.5. \nPiispa Hemmingin perintö korostaa teologisen oppineisuuden merkitystä ja tarmokasta työtä kirkon hyväksi. Hemmingillä oli myös rohkeutta koettaa vaikuttaa maallisiin vallanpitäjiin\, jotta kirkon toimintaedellytyksen paranisivat. \nKirjallisuutta: \nHeikola\, Rauno\, Turun piispa Hemming – hiippakunnan ja kirkon rakentaja. – Turun Sanomat 24.12.2005. \nJuusten\, Paavali\, Suomen piispainkronikka. Helsinki 1988. \nKlockars\, Birgit\, Biskop Hemming av Åbo. Vasa 1960. \nNuorteva\, Jussi\, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Helsinki 1997. \nPirinen\, Kauko\, Suomen kirkon historia 1. Keskiaika ja uskonpuhdistuksen aika. Porvoo – Helsinki – Juva 1991. \nRinne\, Juhani\, Turun tuomiokirkko keskiaikana I. Turku 1941.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-piispa-hemming/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/piispa_Hemming.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR