BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-WR-CALNAME:Luterilainen.net
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20260329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20261025T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250817
DTEND;VALUE=DATE:20250818
DTSTAMP:20260604T142916
CREATED:20161202T121958Z
LAST-MODIFIED:20240926T112457Z
UID:4227-1755388800-1755475199@www.luterilainen.net
SUMMARY:10. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Evankeliumitekstimme vertauksessa Jeesus ei päästä meitä helpolla. Epärehellinen taloudenhoitaja kiusaa meitä\, suututtaa meitä ja aiheuttaa jopa täystyrmäyksen – jos lukee vain pelkän vertauksen. Vertaus kuuluu kuitenkin isompaan kokonaisuuteen\, joka alkaa jo edellisen luvun alusta\, ja jota Luukas on pohjustanut jo pitkin evankeliumikirjaa. \n15. luvun jakeissa 1–2 on kirjoitettuna: ”Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä. Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: ”Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan”. \nSyytös on tuttu\, se on tullut vastaan jo aiemminkin Luukkaan evankeliumissa. Tähän syytökseen Jeesus sitten vastaa suoraan kolmella vertauksella ja epäsuoraan vertauksella epärehellisestä taloudenhoitajasta. Näissä kolmessa ensiksi kerrotussa vertauksessa on ensin kyse kadotetun löytämisestä lampaiden ja rahan muodossa ja sitten on vielä tuhlaajapoika -vertaus. Näillä suoraan fariseuksille ja kirjanoppineille osoitetuilla vertauksilla Jeesus vetoaa heidän tunteisiinsa ja yleiseen oikeustajuunsa. Eikö syntisille ole oikein antaa ainakin tietyissä tilanteissa anteeksi? \nTullessamme tekstimme vertaukseen\, yleisö vaihtuu\, kun Jeesus siirtyy puhumaan opetuslapsilleen. 16. luvun jae 14 paljastaa kuitenkin\, että myös fariseukset olivat kuulleet koko vertauksen epärehellisestä taloudenhoitajasta ja sen loppukommentit. Tätä ei sovi unohtaa. Jeesus kehottaakin fariseusten ja kirjanoppineiden asettamassa tilanteessa opetuslapsiaan toimimaan fariseusten ja kirjanoppineiden näkökulmasta laittomasti\, aivan kuten itsekin tekee. Fariseukset ja kirjanoppineet katsoivat\, että Jeesus rikkoo Moosesta ja profeettoja eli Kirjoituksia vastaan. Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: \n”Pysy erilläsi väärästä asiasta\, äläkä surmaa viatonta ja syytöntä\, sillä minä en julista syyllistä syyttömäksi.” (2. Moos. 23:7) Ja profeetoissa: \n”Voi niitä […] jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja ottavat oikeuden siltä joka oikeassa on!” (Jes. 5:22–23) \nVain Jumala voi antaa syntejä anteeksi (Luuk. 5)\, joten fariseusten mielestä Jeesus saastuttaa itsensä syntisten kanssa\, Kirjoituksia vastaan rikkomisen lisäksi. Jeesus on kuitenkin Jumalan Poika\, jolla on valta antaa syntejä anteeksi. Tällöin tullaan tilanteeseen\, että luotu sanoo Luojallensa\, että minkäs teit? \nVertauksessa Jeesus ikään kuin myöntää syyllisyytensä. Jeesuksen viesti fariseuksille on\, että niin kuin epärehellisen taloudenhoitajan toiminta oli hänen isäntänsä mukaan ylistettävää\, niin on Jeesuksen toiminta Jumalan mukaan ylistettävää. Jeesus haluaa fariseuksetkin mukaan taivaan juhlaan. Jeesuksen sanoma vertauksen ensisijaisille kuulijoille\, opetuslapsille\, liittyy fariseusten ja kirjanoppineiden syytöksen aiheuttamaan ahdistukseen. Opetuslapsien tulee antaa syntejä anteeksi näissäkin olosuhteissa\, ja jopa\, fariseusten näkökulmasta\, Jumalan omaisuutta laittomasti tuhlaillen. \nMe\, kristillinen kirkko\, saamme Jeesuksen\, Jumalan Pojan\, valtuutuksella antaa syntejä anteeksi. Meidän ei tarvitse tehdä sitä ilman lupaa\, laittomasti. Vertauksen sanoma kuitenkin on\, että syntejä tulee ahdingossakin antaa Jumalan omaisuutta tuhlailevastikin anteeksi\, vaikka sitten ilman joidenkin tahojen tai jopa yhteiskunnan lupaa. Sitä varten Jeesus on tullut ja sitä varten Jeesus on lähettänyt apostolisen virkansa ja Kirkkonsa. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 119:169 Psalmi: Ps. 119:129–136 Hallelujasäe: Ps. 119:137\n1. lukukappale:  Sananl. 3:3–8 tai 2. Aik. 1:7–12 2. lukukappale:  1. Piet. 4:7–11 Evankeliumi:  Luuk. 16:1–9 \n\n1. lukukappale \nSananl. 3:3–8 \nLaupeus ja uskollisuus älkööt hyljätkö sinua. Sido ne kaulaasi\, kirjoita ne sydämesi tauluun\, niin saat armon ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmien edessä. Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi\, niin hän sinun polkusi tasoittaa. Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi. \nTai: \n2. Aik. 1:7–12 \nSinä yönä Jumala ilmestyi Salomolle ja sanoi hänelle: “Ano\, mitä tahdot minun sinulle antavan”. \nSalomo vastasi Jumalalle: “Sinä olet tehnyt suuren laupeuden minun isälleni Daavidille ja tehnyt minut kuninkaaksi hänen sijaansa. Niin toteutukoon nyt\, Herra Jumala\, sinun isälleni Daavidille antamasi sana; sillä sinä olet pannut minut hallitsemaan kansaa\, jota on paljon niinkuin tomua maassa. Anna siis minulle viisaus ja taito lähteä ja tulla tämän kansan edellä\, sillä kuka voi muuten tätä sinun suurta kansaasi tuomita?” \nJa Jumala sanoi Salomolle: “Koska sinulla on tämä mieli etkä anonut rikkautta\, tavaraa ja kunniaa\, et vihamiestesi henkeä\, etkä myöskään anonut pitkää ikää\, vaan anoit itsellesi viisautta ja taitoa tuomitaksesi minun kansaani\, jonka kuninkaaksi minä olen sinut tehnyt\, niin annetaan sinulle viisaus ja taito; ja lisäksi minä annan sinulle rikkautta\, tavaraa ja kunniaa\, niin ettei sitä ole ollut niin paljoa kenelläkään kuninkaalla ennen sinua eikä tule olemaan sinun jälkeesi”. \n  \n2. lukukappale \n1. Piet. 4:7–11 \nMutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan. Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras\, sillä “rakkaus peittää syntien paljouden”. Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan\, nurkumatta. Palvelkaa toisianne\, kukin sillä armolahjalla\, minkä on saanut\, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu\, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee\, palvelkoon sen voiman mukaan\, minkä Jumala antaa\, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen. \n  \nEvankeliumi \nLuuk. 16:1–9 \nJa hän puhui myös opetuslapsilleen: “Oli rikas mies\, jolla oli huoneenhaltija\, ja hänelle kanneltiin\, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa. Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: ‘Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita.’ Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: ‘Mitä minä teen\, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa\, kerjuuta häpeän. Minä tiedän\, mitä teen\, että ottaisivat minut taloihinsa\, kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta.’ Ja hän kutsui luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: ‘Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?’ Tämä sanoi: ‘Sata astiaa öljyä’. Niin hän sanoi hänelle: ‘Tässä on velkakirjasi\, istu ja kirjoita pian viisikymmentä’. Sitten hän sanoi toiselle: ‘Entä sinä\, paljonko sinä olet velkaa?’ Tämä sanoi: ‘Sata tynnyriä nisuja’. Hän sanoi hänelle: ‘Tässä on velkakirjasi\, kirjoita kahdeksankymmentä’. \nJa herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä\, että hän oli menetellyt ovelasti. \nSillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset. Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla\, että he\, kun se loppuu\, ottaisivat teidät iäisiin majoihin. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Avaa laupiaasti korvasi kuulemaan palvelijoidesi rukoukset. Opeta meitä myös anomaan sitä\, mikä on sinulle otollista\, jotta voisit antaa meille\, mitä me anomme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet luvannut antaa elämän kruunun niille\, jotka pysyvät uskollisina kuolemaan asti. Me rukoilemme sinua: vahvista meitä olemaan uskollisia vähimmässäkin\, jotta voisimme olla uskollisia myös paljossa. Anna meille oikea lapsenmielisyys\, että olisimme kuuliaisia sille totuudelle\, jonka sinä Henkesi kautta kirkastat meille. Auta meitä kätkemään neuvosi sydämeemme ja noudattamaan niitä elämässämme\, niin että siunauksesi pysyisi meidän yllämme. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 119:169\nHerra\, anna |minulle ymmärrys *\nsa|nasi jälkeen. \nPsalmi:\nPs. 119:129–136\nIhmeelliset ovat sinun |todistuksesi\, *\nsentähden minun sieluni ottaa |niistä vaarin. \nKun sinun sanasi avautuvat\, niin ne |valaisevat *\nja antavat yksinkertaiselle |ymmärrystä. \nMinä avaan |suuni ja huohotan\, *\nsillä minä halajan sinun |käskyjäsi. \nKäänny minun puoleeni\, ole minulle |armollinen\, *\nniinkuin on oikein niitä kohtaan\, jotka sinun nimeäsi |rakastavat. \nTee minun askeleeni vakaviksi |sanallasi *\näläkä salli minkään vääryyden mi|nua hallita. \nPäästä minut |ihmisten sorrosta\, *\nniin minä noudatan sinun a|setuksiasi. \nKirkasta kasvosi |palvelijallesi *\nja opeta mi|nulle käskysi. \nMinun silmistäni vuotavat |kyynelvirrat\, *\nkun sinun lakiasi ei |noudateta. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/10-sunnuntai-helluntaista-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_10_su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250817
DTEND;VALUE=DATE:20250818
DTSTAMP:20260604T142916
CREATED:20200407T085500Z
LAST-MODIFIED:20250817T092522Z
UID:8837-1755388800-1755475199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Johann Gerhard
DESCRIPTION:Eri kristityillä voi olla erilainen suhde kullekin erityisen rakkaaseen pyhään eli edeltämenneeseen uskonveljeen tai -sisareen. Kun taisteleva Kirkko kerran kutsutaan Karitsan häitä viettämään\, odotamme näkevämme ennen kaikkea Vapahtajamme\, mutta myös Hänen hengellisen ruumiinsa jäseniä. Toivomme kohtaavamme Hänen rakkaan äitinsä\, pyhät apostolit\, patriarkat\, evankelistat ja tietysti mahdollisimman monta omaisistamme ja ystävistämme – mutta myös jonkun muista pyhistä\, jotka Kirkon historian eri vaiheista ovat tulleet meille erityisen rakkaiksi. Tämän artikkelin kirjoittajalle näitä Herran armahdettuja ja armoitettuja todistajia\, on ainakin kolme. On kaksi Johannesta ja kaksi Gerhardia. On säveltäjä Johann Sebastian Bach\, suuri hengellinen lohduttajani. On Paul Gerhardt\, jonka runot soivat Bachin musiikissa. Ja ennen kaikkea Johann Gerhard.  \nGerhardin laajaan tuotantoon kuului raamatunselitysteoksia\, tutkimuksia kristillisestä uskonopista sekä postilloja eli saarnakirjoja. Moni pitää häntä yhä ylittämättömänä luterilaisena dogmaatikkona\, ja Paul Gerhardtin ja Johann Sebastian Bachin aikoina hän oli sitä ehkä nykyistä vielä selvemmin. Gerhardin Loci theologici -teos tai oikeastaan kirjasarja on vaikeasti tänäkään päivänä ylitettävä yritys käsitellä maltillisesti ja ennen kaikkea Raamatun pohjalta\, mutta myös koko Kirkon oppitraditiota kuunnellen kristillisen opin pääkohdat. Ja hänen postuumisti ilmestynyttä  ”Patrologiaansa” on pidetty uraauurtavana esityksenä kirkkoisistä ja heidän opetuksestaan. \nVoi kuitenkin olla\, että sekä P. Gerhardt että Bach tunsivat J. Gerhardin parhaiten hänen vain parikymppisenä nuorena miehenä vakavan sairastumisen johdosta kirjoittamastaan hartauskirjasta ”Meditationes sacrae”. Se käännettiin pian ilmestymisensä jälkeen useimmille eurooppalaisille ja jopa muille kielille. Suomeksi se ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1680 ja viimeksi vuonna 1995 nimellä ”Uskon pyhä salaisuus”. \nTämä kirja on aikoinaan ollut yksi maailman levinneimmistä\, ja Suomessa sitä on luettu vielä enemmän kuin Gerhardin rippipapin\, sielunhoitajan ja mentorin\, Johann Arndtin tuotantoa. Arndt auttoi rippikouluikäisenä vakavaan henkiseen ja hengelliseen kriisiin ajautunutta nuorta\, herkkää ja lahjakasta poikaa Jumalan armon auringon valoon. Arndt oli myös ohjaamassa häntä filosofian ja lääketieteen opintojen jälkeen sille uralle\, jolla hän teki valtavan elämäntyönsä. Gerhardista tuli teologian tutkija ja opettaja\, jonka teoksia luetaan yhä ja jota hänen omana aikanaan haettiin opettajaksi ja tutkijaksi lukuisiin eri oppilaitoksiin\, mm. Upsalan yliopistoon. Gerhard kuitenkin pysyi uskollisena omalle yliopistolleen Thüringenin Jenassa. \nYliopistomies ja sielunpaimen\nYliopisto ja teologian tutkiminen olivat Gerhardin ilo ja intohimo. Hänen on kerrottu sanoneen\, että ”niin kuin ei ole pelastusta Kirkon ulkopuolella\, samoin ei ole elämää yliopiston ulkopuolella” – siitä huolimatta\, että tähän virkaan liittyi alituisia haasteita myös yliopiston hallinnossa ja jopa maailmanpolitiikkaan liittyviä neuvonpyyntöjä keskellä Kolmikymmenvuotista sotaa. Sitä myös taustoitti se teologinen tilanne\, jossa syntymässä oleva luterilainen kirkko taisteli identiteetistään nousevan roomalaiskatolisen vastauskonpuhdistuksen ja reformoidun teologian välisessä puristuksessa.  \nTässäkin tilanteessa näkyy Gerhardin rauhaa rakastava mielenlaatu. Osin taustalla voi olla hänen yläluokkainen kasvatuksensa ja syntymälahjana saatu herkkä sielunrakenne. Mukana on kuitenkin varmasti myös nuoruuden vakavan ahdistuksen lisäksi monta muuta kovaa henkilökohtaista koettelemusta\, kuten toistuvat sairaudet ja ensimmäisen puolison ja esikoisen menettäminen.  \nHän osasi hillitysti ja rauhallisesti eritellen sekä vailla kärjistävää polemiikkia harjoittaa tunnustustenvälistä kontroverssiteologista keskustelua. Oman luterilaisen tunnustuskunnan sisällä hän toimii alituisia sisäisiä riitoja loiventaen\, mutta totuudesta tinkimättä.  \nKoko Gerhardin teologista työskentelyä leimaakin puhtaan opin nivoutuminen yhteen sen varsinaisen päämäärän eli hurskaan\, Kristus-keskeisen elämän syntymisen\, kasvamisen\, syvenemisen ja säilymisen kanssa. Gerhard onkin ehkä paras esimerkki siitä\, kuinka luterilainen puhdasoppisuus\, jonka tärkein edustaja hän on\, oli kaikkea muuta kuin ”kuivaa ja kuollutta opillisuutta”\, jollaiseksi sitä on jälkikäteen pyritty leimaamaan. \nEnnen kuin Gerhardin kuitenkaan sallittiin omistautua yliopistolle ja teologialle\, hänet kutsuttiin jo nuorena miehenä ja vasta väitöskirjaansa lopettelevana teologina papiksi ja samalla eräänlaiseen aluerovastin virkaan Heldburgin kaupunkiin. Loputon saarnojen valmistaminen\, opettaminen ja oman alueen seurakuntien tarkastukset olivat viedä häneltä yöunen ja voimat. Hänen mielensä paloi muihin töihin. \nSilti hän joutui vielä merkittävämpään kirkolliseen eli piispan virkaa vastaavaan ”superintendentin” virkaan. Oma ruhtinas ei tahtonut päästää nuorta\, lahjakasta piispaa pois omasta alaisuudestaan\, ei sittenkään\, vaikka tämä vastusti siihen aikaan levittäytyvää hallitsijan rajoittamattoman itsevallan ajatusta. Sen sijaan hänen tehtäväkseen tuli myös luoda oman alueensa luterilaiselle kirkolle kirkkojärjestys\, joka julkaistiin hänen jo ollessaan professorin virassa. \nLopulta herttua Casimir joutui antamaan periksi arvovaltaisen vaaliruhtinaan puututtua asiaan. Niin Gerhardista tuli Jenan yliopiston professori. Hän hoiti virkaa menestyksellisesti kuolemaansa saakka. Vain vajaat 55-vuotiaana keskellä 30-vuotisen sodan kauhuja kuollessaan hän oli saavuttanut teologina enemmän\, kuin tietokone- ja internetajan papeista tuskin kukaan koskaan\, vaikka vanhaksikin eläisimme.  \nTärkeämpää kuin kirjoitetut sivut ja julkaistut kirjat on kuitenkin se\, mikä täytti Johann Gerhardin elämän eli meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja tuntemus. Näin hän kirjoittaa siitä dogmaattisessa pääteoksessaan: \n\nTälle yhdelle ja totiselle JUMALALLE\, meidän mitä lempeimmälle Isällemme\, joka valitsi meidät Pojassaan Kristuksessa ennen maailman perustusten laskemista\, joka ajan täyttyessä lähetti tämän Poikansa\, vaimosta syntyneen\, lain alle pelastamaan ne\, jotka ovat lain alla; joka pelkästä armosta ja myötätunnosta hänen kauttaan ja hänen tähtensä kutsui\, vanhurskautti ja saattoi kunniaan meidät\, olkoon ylistys\, kunnia ja kirkkaus milloinkaan päättymättömien aikojen ikuisuuteen asti. Amen. (Loci XVI \, 251.) \n\nKs. luterilainen ortodoksia
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-johann-gerhard/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/04/Johann_Gerhard.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR