BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20230326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20231029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240101
DTEND;VALUE=DATE:20240102
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20191112T140604Z
LAST-MODIFIED:20220729T122601Z
UID:7843-1704067200-1704153599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Uudenvuodenpäivä
DESCRIPTION:Kolmannen vuosikerran vaihtoehtoinen Vanhan testamentin teksti puhuu vedenpaisumuksen päättymisestä. Nooa astui perheensä ja kaikkien arkissa olleiden elävien olentojen kanssa ulos. Alkoi ikään kuin uusi huomen. Nooa uhrasi Jumalalle niistä puhtaista eläimistä\, joita oli seitsemän paria kutakin. \nJoku saattaisi tällä kohdalla ajatella ettei Nooan olisi tarvinnut uhrata. Kuudennessa luvussa hänestä sanotaan\, että hän oli ”nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä”. Mutta ei Nooa eikä hänen perheensä ollut synnitön. Ei Jumala pelastanut heitä arkissa ja arkin kautta siksi\, että he olisivat itsessään nuhteettomia\, paremmin eläviä kuin muut puhumattakaan synnittömyydestä. Tekstimme toiseksi viimeiseksi jakeessahan Jumala sanoo nimenomaan niistä ihmisistä\, jotka ovat juuri astuneet arkista ulos: ”ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.” \nTämä on voimakas saarna perisynnistä eli alkusynnistä\, jonka alainen on jokainen maailmaan syntyvä ihminen. Nooan ja hänen perheensä\, Haam -poikaa lukuun ottamatta\, erosivat tuhotusta ihmiskunnasta ainoastaan siinä\, että he olivat uskon kautta vanhurskaita. He uskoivat Jumalan sanan ja lupauksen\, jonka Hän oli jo Saatanalle sanonut ennen kuin karkotti ihmisen paratiisista: ”Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja vaimon siemenen välille; se on polkeva rikki sinun pääsi\, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” Nooa ja pääosa hänen perheestään olivat uskon kautta vanhurskaita\, sillä he uskoivat tulevaan vaimon siemeneen eli Kristukseen. \nUuden vuoden alkaessa saamme kiittää Jumalaa uudesta vuodesta\, uudesta päivästä\, uudesta alusta. Joka kerta\, kun uskomme syntimme anteeksi Jeesuksen tähden\, saamme ikään kuin aloittaa alusta. Tämä jatkuu siihen saakka\, kunnes meidät ylösnousemuksen aamussa\, luodaan ikuisesti uusiksi\, Herramme Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Fil. 2:10–11 Psalmi: Ps. 8:2–10 Hallelujasäe: Ps. 145:21 tai Hepr. 13:8\n1. lukukappale:  Jes. 42:5–8 tai 1. Moos. 8:13–22 2. lukukappale:  Ap. t. 4:24–30 tai Ilm. 3:7–8 Evankeliumi:  Matt. 4:12–16 \n\n1. lukukappale\nJes. 42:5–8\nNäin sanoo Jumala\, Herra\, joka on luonut taivaan ja levittänyt sen\, joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa\, antanut henkäyksensä kansalle\, joka siinä on\, ja hengen niille\, jotka siellä vaeltavat: Minä\, Herra\, olen vanhurskaudessa kutsunut sinut\, olen tarttunut sinun käteesi\, varjellut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi\, pakanoille valkeudeksi\, avaamaan sokeat silmät\, päästämään sidotut vankeudesta\, pimeydessä istuvat vankihuoneesta. Minä\, Herra\, se on minun nimeni\, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille. \nTAI:\n1. Moos. 8:13–22\nJa Nooan kuudentenasadantena yhdentenä ikävuotena\, vuoden ensimmäisenä kuukautena\, kuukauden ensimmäisenä päivänä\, oli vesi kuivunut maan päältä. Niin Nooa poisti katon arkista ja katseli; ja katso\, maan pinta oli kuivunut. Ja toisena kuukautena\, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä\, oli maa aivan kuiva.\nJa Jumala puhui Nooalle sanoen: ”Lähde arkista\, sinä ja vaimosi\, poikasi ja miniäsi sinun kanssasi. Ja kaikki eläimet\, jotka ovat luonasi\, kaikki liha\, linnut ja karjaeläimet ja kaikki matelijat\, jotka maan päällä matelevat\, vie ne ulos kanssasi. Niitä vilisköön maassa\, ja ne olkoot hedelmälliset ja lisääntykööt maan päällä.” Ja Nooa ja hänen poikansa\, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan lähtivät ulos\, niin myös kaikki metsäeläimet\, kaikki matelijat ja kaikki linnut\, kaikki\, mikä liikkuu maan päällä\, lähtivät arkista suvuittain.\nJa Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla. Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: ”En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea\, mikä elää\, niinkuin nyt olen tehnyt. Niin kauan kuin maa pysyy\, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen\, ei vilu eikä helle\, ei kesä eikä talvi\, ei päivä eikä yö.” \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 4:24–30\nSen kuultuansa he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ”Herra\, sinä\, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki\, mitä niissä on! Sinä\, joka Pyhän Hengen kautta\, isämme Daavidin\, sinun palvelijasi\, suun kautta\, olet puhunut: ’Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat\, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa ja hänen Voideltuansa vastaan.’ Sillä totisesti\, tässä kaupungissa kokoontuivat sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan\, jonka sinä olet voidellut\, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin sukukuntain kanssa\, tekemään kaiken\, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli edeltämäärännyt tapahtuvaksi. Ja nyt\, Herra\, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi; ja ojenna kätesi\, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta.” \nTAI:\nIlm. 3:7–8\nJa Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Pyhä\, Totinen\, jolla on Daavidin avain\, hän\, joka avaa\, eikä kukaan sulje\, ja joka sulkee\, eikä kukaan avaa: Minä tiedän sinun tekosi. Katso\, minä olen avannut sinun eteesi oven\, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen\, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 4:12–16\nMutta kun Jeesus kuuli\, että Johannes oli pantu vankeuteen\, poistui hän Galileaan. Ja hän jätti Nasaretin ja meni asumaan Kapernaumiin\, joka on meren rannalla\, Sebulonin ja Naftalin alueella; että kävisi toteen\, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta\, joka sanoo: ”Sebulonin maa ja Naftalin maa\, meren tie\, Jordanin tuonpuoleinen maa\, pakanain Galilea – kansa\, joka pimeydessä istui\, näki suuren valkeuden\, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa\, niille koitti valkeus”. \n  \nRukous\nHerra Jumala\, joka meidän vuoksemme annoit Poikasi\, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen\, tulla lain alaiseksi ruumiillisen ympärileikkauksen kautta! Anna meille armosi\, että sydämemme tulisi ympärileikatuksi kaikista synnillisistä himoista ja haluista. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni: Fil. 2:10–11\nNiin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkis|tuman\, *\nja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi\, että Jeesus |Kristus on Herra. \n  \nPsalmi:\nPs. 8:2–10\nHerra\, meidän Herramme\, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa |maassa\, *\nsinun\, joka olet asettanut valtasuuruutesi |taivaitten ylitse! \nLasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi |tähden\, *\nettä kukistaisit vihollisen ja |kostonhimoisen. \nKun minä katselen sinun taivastasi\, sinun sormiesi |tekoa\, *\nkuuta ja tähtiä\, jotka sinä |olet luonut\, \nniin mikä on ihminen\, että sinä häntä |muistat\, *\ntai ihmislapsi\, että pidät |hänestä huolen? \nJa kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal’|olennon\, *\nsinä seppelöitsit hänet kunnialla ja |kirkkaudella; \npanit hänet hallitsemaan kättesi |tekoja\, *\nasetit kaikki hänen |jalkainsa alle: \nlampaat ja karjan\, ne |kaikki\, *\nniin myös |metsän eläimet\, \ntaivaan linnut ja meren |kalat *\nja kaiken\, mikä meren |polkuja kulkee. \nHerra\, meidän |Herramme\, *\nkuinka korkea onkaan sinun nimesi |kaikessa maassa! \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/uudenvuodenpaiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240102
DTEND;VALUE=DATE:20240103
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20191219T123608Z
LAST-MODIFIED:20230921T154949Z
UID:8290-1704153600-1704239999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Basileios Kesarealainen (Suuri)
DESCRIPTION:Basileios Kesarealainen (330–379) on yksi neljännen vuosisadan merkittävimmistä kirkkoisistä. Hän oli vaikutusvaltainen kirkonmies\, kristillisen kilvoituselämän järjestäjä\, kolminaisuusopin puolustaja ja piispa.  \nBasileios syntyi Kappadokiassa\, nykyisen Turkin alueella kristittyyn perheeseen. Nuorena hän sai korkean akateemisen koulutuksen Kappadokiassa\, Konstantinopolissa ja Ateenassa. Noin 25-vuotiaana hän palasi kotiseudulleen ja seurasi isänsä jalanjälkiä toimien puheopin opettajana. Basileios ei kuitenkaan ehtinyt työskennellä tässä toimessaan kovin pitkään\, sillä jo pian hän matkusti tutustumaan kristittyjen askeettien yhteisöihin Mesopotamiassa\, Syyriassa\, Palestiinassa ja Egyptissä. Palattuaan kotiin hän alkoi itsekin viettää askeettista elämää sisarensa Makrinan kanssa perheen tilalla Pontoksessa. \nBasileioksen kirkollinen ura oli monivaiheinen. Jo uransa alkuvaiheessa hän näki paljon vaivaa ympärilleen kokoontuneen kilvoittelijajoukon yhteisöllisen elämän järjestämiseksi. Vuonna 360 hänet vihittiin Kappadokian Kesarean kirkon lukijaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai pappisvihkimyksen\, mutta joutui pian tämän jälkeen ristiriitaan piispansa kanssa ja palasi jälleen retriittitilalleen Pontokseen. Kuitenkin vuonna 364 Kesarean kirkkoa kohdannut areiolaisuuden uhka toi Basileioksen takaisin palvelemaan seurakuntaansa. Aluetta kohdanneen nälänhädän aikana hän järjesti seurakunnassaan avustusoperaation ja saavutti näin kansan suosion. Lopulta vuonna 370 hänet vihittiin Kesarean piispaksi. Tässä tehtävässään Basileios huolehti kaupunkinsa hyvinvoinnista ja perusti ensimmäisen merkittävän kristillisen sairaalan. Basileioksen piispakautta värittivät jatkuvat opilliset ja kirkkopoliittiset ristiriidat toisten piispojen kanssa. Monet näistä vaikeuksista johtuivat paljolti hänen horjumattomasta pitäytymisestään Nikaian uskontunnustuksen sisältöön. Hän joutui myös ottamaan voimakkaasti kantaa Pyhän Hengen jumaluutta koskevan oikeauskoisen opetuksen puolesta. \nBasileioksen kirjallinen tuotanto heijastaa hänen uransa eri ulottuvuuksia. Hänen askeettista yhteisöelämää koskevat kirjoituksensa muodostavat kokonaisen teossarjan\, joista kaksi keskeisintä kirjaa\, Pyhän Basileios Suuren laaja luostarisääntö sekä vastaava lyhyempi säännöstö loivat perustan koko itäisen kristikunnan luostarielämälle. Basileioksen nuoruuden saavutuksiin kuuluu myös kokoomateos Origenes Aleksandrialaisen (185–254) teksteistä\, jonka hän laati yhdessä ystävänsä ja opiskelutoverinsa\, myöhemmin itsekin huomattavaksi piispaksi nousseen Gregorios Nazianzoslaisen (329–390) kanssa. Kirkollisen virantoimituksen ja opetuksen asioita puolestaan kuvastavat havainnollisesti Basileioksen lukuisat saarnat sekä hänen henkilökohtaiset kirjeensä\, joita hän kirjoitti muun muassa kirkonmiehille\, munkeille ja nunnille\, sekä muille kristityille. Näitä kirjeitä on säilynyt pitkälti yli 300 kappaletta. Basileioksen opillisista teoksista merkittävin on De Spiritu Sancto\, Pyhästä Hengestä. Teoksessa piispa vahvistaa sekä Pojan että Hengen jumaluuden\, ja valmistaa tällä tavalla tietä uusnikaialaiselle opetukselle\, joka linjattiin virallisesti Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381. \nVaikka Basileios vaikutti opetuksellaan Konstantinopolin kokouksen historialliseen päätökseen\, hän ei kuitenkaan ehtinyt todistaa konsiilissa julistettua oikean kolminaisuusopin voittoa. Hän kuoli taistelujensa sairastuttamana ja uuvuttamana vuonna 379. Kesarean piispa\, jota jo hänen omana aikanaan kutsuttiin lisänimellä Suuri\, vaikutti huomattavan paljon Kirkon opetukseen ja elämään\, sekä tarjosi näin suuren esikuvan lukuisille myöhemmille piispoille. \nPiispuuteen liittyen Basileiokselta muistetaankin eräs lausahdus: Prefekti syytti Basileiosta keisarin vastustamisesta ja uhkasi omaisuuden viemisellä ja väkivallalla. Basileios vastasi pitävänsä uhkauksia tyhjän arvoisena. ”Mitä on takavarikointi\, jos ei ole mitään omaisuutta? Jumalan pyhiinvaeltajan koti on kaikkialla. Kidutukset eivät voi vahingoittaa ruumista\, joka on niin heikko\, että yksikin isku saattaisi aiheuttaa sen kuoleman.” Tämän kuultuaan prefekti huomautti\, ettei kukaan ole koskaan puhunut hänelle kuten Basileios. Basileioksen lyhyt ja iskevä vastaus kuului: ”Ehkä sinä et ole koskaan tavannut piispaa.” \nBasileioksen tuotannosta on toistaiseksi suomennettu neljä teosta\, joiden julkaisutiedot ovat seuraavat: \n\nBasileios Suuri: Mitä hyötyä nuorisolle on Kreikan kirjallisuudesta. – Lukianos: Miten historiaa on kirjoitettava. suom. Kaarle Hirvonen. Helsinki. 1977.\nPyhän Basileios Suuren opetuspuheita. Suom. Sisar Kristoduli. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. 1994.\nPyhien joukkoon kuuluvan isämme Basileioksen\, Kappadokian Kesarean arkkipiispan Kuuden päivän luomistyö. Yhdeksän luomistyötä käsittelevää saarnaa. Suom. Heikki Koskenniemi. Käännöksen ensimmäinen julkaisu: Kirkon aarteet. Sley-Media. 2011. (Hexameron. 378). Toinen julkaisu: Studia Patristica Fennica 2. Helsinki: Suomen patristinen seura ry. 2015.\nPyhän Basileios Suuren Laaja Luostarisääntö. Suom. Fevronia Orfanos. Valamon luostari. 2016.\n\n  \nKaikki pyhien muistopäivät täällä.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaiva-basileios-kesarealainen-suuri/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2019/12/Kirkkoisät_Basileios_Kesarealainen_Suuri.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240106
DTEND;VALUE=DATE:20240107
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20161202T121848Z
LAST-MODIFIED:20240102T061918Z
UID:4107-1704499200-1704585599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Loppiainen\, Epifania
DESCRIPTION:Loppiaisen evankeliumiteksti on jokaisessa vuosikerrassa sama. Tämä ”vanha joulu” – siten joskus on loppiaista kutsuttu – ja sen sanoma on hyvin tuttu. Itämaan tietäjien vierailu Herran Jeesuksen ja Hänen perheensä luona on myös kristillisen taiteen kuvatuimpia aiheita. Kuten muidenkin tuttujen tilanteiden\, tekstien ja ihmisten kohdalla\, myös loppiaisen evankeliumitekstiin liittyy ennakko-oletuksia\, oletuksia ja väärinkäsityksiä. Usein näistä tutuista teksteistä jää myös helposti huomaamatta tärkeitä asioita. \nKuulemme päivän evankeliumista mm. tietäjien eli maagien kysyvän: “Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan.” – Tämä on jo sinänsä suuren ihmetyksen aihe tekstissämme. Herää kysymyksiä kuten: Mikä tähti? Missä itäisillä mailla? Ketkä ”me”? Miksi he tulivat kumartamaan ”juutalaisten kuningasta” jne. \nSitten teksti jatkuu: ”Kun kuningas Herodes sen kuuli\, hämmästyi hän ja koko Jerusalem hänen kanssaan. Ja hän kokosi kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja kyseli heiltä\, missä Kristus oli syntyvä.” \nAinakin hieman hämmentävää on se\, että kuningas Herodes osaa yhdistää sanat ”juutalaisten kuningas” ja ”Kristus” toisiinsa. Herodes siis tietää\, että Kirjoitusten lupaama Messias (Kristus) on myös ”juutalaisten kuningas”. Hänhän alkaa tiedustelemaan Kristuksen syntymäpaikkaa Raamatun kirjoitusten perusteella\, kuultuaan ”juutalaisten kuninkaan syntymästä”. Herodes siis ainakin tietää jotain\, ehkä uskookin jotain Jumalan sanasta. Ja Hän ei ollut alkuaan edes israelilainen\, vaan idumealainen eli ei-juutalainen. \nSitäkin surkeampaa ja karmeampaa on se\, että Herodes saatuaan tietää ”juutalaisten kuninkaasta”\, Messiaasta\, haluaa tappaa Hänet. Tästähän kehkeytyy sitten Betlehemin poikalasten joukkomurha. Juutalaisten kuninkaan kuolema antaa kuitenkin odottaa itseään. Myös loppiainen viittaa lopulta Kristuksen kärsimykseen ja kuolemaan\, sillä lukihan Herramme pään päällä Hänen roikkuessaan ristillä: ”Jeesus Nasaretilainen\, juutalaisten kuningas.” \nHerodes on meille tässä kuvaus jokaisesta ihmisestä\, joka syntyy tähän maailmaan. Me vihaamme Jumalaa ja haluamme elää oman tahtomme mukaan. Tahdomme esimerkiksi pitää kiinni asemastamme ja vallastamme\, vaikka sitten äärimmäisin keinoin\, kuten Herodes. Ilman Jumalan ennättävää armoa Kristuksessa Jeesuksessa olemme kaikki hukassa. Jumalan kiitos\, Hän lähetti Poikansa juuri tällaisten keskelle! \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: 1. Aik. 29:11 Psalmi: Ps. 72:1–3 8–12 Hallelujasäe: Ps. 117:1\n1. lukukappale:  Miika 4:1–4 2. lukukappale:  1. Tim. 3:16 Evankeliumi:  Matt. 2:1–12 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Joh. 8:12 tai Joh. 12:44–47 tai Luuk. 11:29–32 \n\n1. lukukappale\nMiika 4:1–4\nAikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana\, ylimmäisenä vuorista\, ja se on oleva korkein kukkuloista\, ja sinne virtaavat kansat. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: ”Tulkaa\, nouskaamme Herran vuorelle\, Jaakobin Jumalan temppeliin\, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki\, Jerusalemista Herran sana.” Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken\, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille\, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan\, eivätkä he enää opettele sotimaan. He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä. Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut. \n  \n2. lukukappale\n1. Tim. 3:16\nJa tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän\, joka on ilmestynyt lihassa\, vanhurskautunut Hengessä\, näyttäytynyt enkeleille\, saarnattu pakanain keskuudessa\, uskottu maailmassa\, otettu ylös kirkkauteen. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 2:1–12\nKun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana\, niin katso\, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin\, ja he sanoivat: ”Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan.” Kun kuningas Herodes sen kuuli\, hämmästyi hän ja koko Jerusalem hänen kanssaan. Ja hän kokosi kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja kyseli heiltä\, missä Kristus oli syntyvä. He sanoivat hänelle: ”Juudean Beetlehemissä; sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta: ’Ja sinä Beetlehem\, sinä Juudan seutu\, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa\, sillä sinusta on lähtevä hallitsija\, joka kaitsee minun kansaani Israelia’.” Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät tykönsä ja tutkiskeli heiltä tarkoin\, mihin aikaan tähti oli ilmestynyt. Ja hän lähetti heidät Beetlehemiin sanoen: ”Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta; ja kun sen löydätte\, niin ilmoittakaa minulle\, että minäkin tulisin häntä kumartamaan”. Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso\, tähti\, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet\, kulki heidän edellään\, kunnes se tuli sen paikan päälle\, jossa lapsi oli\, ja pysähtyi siihen. Nähdessään tähden he ihastuivat ylen suuresti. Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian\, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä\, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsuketta ja mirhaa. Ja Jumala kielsi heitä unessa Herodeksen tykö palaamasta\, ja he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa. \n  \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä:\nJoh. 8:12\nNiin Jeesus taas puhui heille sanoen: ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa\, se ei pimeydessä vaella\, vaan hänellä on oleva elämän valkeus”. \nTAI:\nJoh. 12:44–47\nMutta Jeesus huusi ja sanoi: ”Joka uskoo minuun\, se ei usko minuun\, vaan häneen\, joka on minut lähettänyt. Ja joka näkee minut\, näkee hänet\, joka on minut lähettänyt. Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan\, ettei yksikään\, joka minuun uskoo\, jäisi pimeyteen. Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata\, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan\, vaan pelastamaan maailman. \nTAI:\nLuuk. 11:29–32\nKun kansaa yhä kokoontui\, rupesi hän puhumaan: ”Tämä sukupolvi on paha sukupolvi: se tavoittelee merkkiä\, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki. Sillä niinkuin Joonas tuli niiniveläisille merkiksi\, niin Ihmisen Poikakin on oleva merkkinä tälle sukupolvelle. Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle yhdessä tämän sukupolven miesten kanssa ja tuleva heille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta\, ja katso\, tässä on enempi kuin Salomo. Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta\, ja katso\, tässä on enempi kuin Joonas. \n  \nRukous\nHerra Jumala\, joka tähden johdattamana toit pakanat ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen luo! Anna meille armosi\, että mekin\, jotka nyt uskon kautta tunnemme sinut\, pääsisimme pyhän sanasi valon johdattamana taivaaseen\, katselemaan kunniasi kirkkautta. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän Psalmi \nAntifoni:\n1. Aik. 29:11\nSinun\, Herra\, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja |kirkkaus\, *\nsillä sinun on kaikki taivaassa |ja maan päällä. \n  \nPsalmi:\nPs. 72:1–3\, 8–12\nJumala\, anna kuninkaan tuomita\, niinkuin sinä |tuomitset\, *\nanna vanhurskautesi |kuninkaan pojalle. \nTuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurs|kaasti *\nja sinun kurjiasi |oikeuden mukaan. \nVuoret kantakoot rauhaa |kansalle\, *\nniin myös kukkulat\, vanhurs|kauden voimasta. \nHallitkoon hän merestä |mereen *\nja Eufrat-virrasta maan |ääriin saakka. \nHänen edessänsä erämaan asujat polvis|tuvat\, *\nja hänen vihollisensa |nuolevat tomua. \nTarsiin ja saarten kuninkaat tuovat |lahjoja\, *\nSaban ja Seban kuninkaat |veroa maksavat. \nHäntä kumartavat kaikki |kuninkaat\, *\nkaikki kansakunnat palve|levat häntä. \nSillä hän pelastaa köyhän\, joka apua |huutaa\, *\nkurjan ja sen\, jolla ei |auttajaa ole. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/loppiainen-epifania-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_Loppiainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240107
DTEND;VALUE=DATE:20240108
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20161202T121848Z
LAST-MODIFIED:20220729T122729Z
UID:4108-1704585600-1704671999@www.luterilainen.net
SUMMARY:1. sunnuntai loppiaisesta
DESCRIPTION:Ensimmäinen ja toinen sunnuntai loppiaisesta käsittelevät tapahtumia\, jotka vanhassa kirkossa liitettiin loppiaisjuhlaan. Näin ne muodostavat jatkon loppiaiselle\, Herran ilmestyksen juhlalle (epifania)\, jolloin juhlimme sitä\, että Kristus ilmoitti jumaluutensa ja sovittajanvirkansa itämaan tietäjille\, kasteessaan ja Kaanaan hääjuhlassa. \nEnsimmäisenä sunnuntaina loppiaisesta aiheena on Jeesuksen kaste. Johannes Kastaja eli Juudean erämaassa\, saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksiantamiseksi ja kastoi juutalaisia katumukseen ja odottamaan tulossa olevaa Messiasta eli Kristusta\, Pelastajaa. (Mark. 1:4) Synnittömänä Jeesus ei omasta puolestaan tarvinnut Johanneksen kastetta\, parannuksen kastetta. Siksi Johannes estelikin Jeesusta: “Minun tarvitsee saada sinulta kaste\, ja sinä tulet minun tyköni!” Jeesus kuitenkin vaati tulla kastetuksi. Näin hän ainoana synnittömänä suostui syntisten kasteelle\, syntisten paikalle\, syntisten sijaan\, ja otti näin omalla kasteellaan ihmiskunnan synnit kantaakseen. (Matt. 3:13-17) Jeesuksen kaste oli hänen julkisen toimintansa alku\, hänen lähtönsä kohti Golgatan ristiä ja hautaluolaa. \nSiksi Jeesuksen kaste on kristillisen kasteen perusta: koska Kristus on omalla kasteellaan ottanut ihmisten synnit kantaakseen ja kantanut ne Golgatan ristille\, saa Kolmiykseyden nimeen kastettu kasteessa syntinsä anteeksi\, Jeesuksen ansaitseman pelastuksen ja vanhurskauttavan uskon. Kirkkoisä Chromatius (k. 406/407) julisti loppiaissaarnassaan: “Koska siis meidän Herramme tuli antamaan uuden kasteen ihmiskunnan pelastukseksi ja kaikkien syntien anteeksiantamiseksi\, niin ensin hän itse suostui kastettavaksi\, ei sen tähden että panisi pois omat syntinsä\, sillä hän ei ollut tehnyt syntiä\, vaan pyhittääkseen kasteen veden\, niin että synnit pyyhittäisiin pois kaikilta kasteen kautta uudestaan syntyneiltä uskovilta. Hänet siis kastettiin vedellä sen takia\, että kasteen kautta meistä pestäisiin pois kaikki synnit.” Loppiainen oli syystä yksi vanhan kirkon suurimmista kastejuhlista. \nJeesuksen kaste opettaa myös mitä kirkkaimmin Pyhästä Kolminaisuudesta: Isän ääni kuuluu taivaasta\, Pyhä Henki laskeutuu kyyhkysen muodossa ja Poika seisoo Jordanin kastevedessä. “Sen tähden me myös kristillisessä Uskontunnustuksessamme uskomme ja tunnustamme jumalallisen majesteetin kolme yhtä kaikkivaltiasta\, yhtä voimallista ja yhtä iankaikkista persoonaa: Isän\, Jumalan\, Pojan\, Jumalan ja Pyhän Hengen\, Jumalan; nämä jumalallisen majesteetin persoonat\, niinkuin sanoimme\, ilmestyvät erillisinä nähtäviksi tässä Kristusta kastettaessa.” (Luther) Tälläkin tavalla Jeesuksen kaste ennakoi kristillistä kastetta\, jossa Isä ottaa kastettavan lapsekseen\, Poika pukee kastettavan vanhurskauteensa ja Pyhä Henki tekee kastettavan asuinsijakseen. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 12:3 Psalmi: Ps. 89:19–22 27–30 Hallelujasäe: Joh. 1:29\n1. lukukappale:  1. Moos. 9:12–16 tai Joos. 3:5–11 17 2. lukukappale:  Gal. 3:23–29 Evankeliumi:  Luuk. 3:15–18 21–22 \n\n1. lukukappale\n1. Moos. 9:12–16\nJa Jumala sanoi: ”Tämä on sen liiton merkki\, jonka minä ikuisiksi ajoiksi teen itseni ja teidän ja kaikkien elävien olentojen välillä\, jotka teidän luonanne ovat: minä panen kaareni pilviin\, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä. Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä\, muistan minä liittoni\, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen\, kaiken lihan välillä\, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa. Niin kaari on oleva pilvissä\, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen\, kaiken lihan välillä\, joka maan päällä on.” \nTai:\nJoos. 3:5–11\, 17\nJa Joosua sanoi kansalle: ”Pyhittäytykää\, sillä huomenna Herra on tekevä ihmeellisiä tekoja teidän keskuudessanne”. Mutta papeille Joosua sanoi näin: ”Ottakaa liitonarkki ja kulkekaa kansan edellä”. Niin he ottivat liitonarkin ja kulkivat kansan edellä. Silloin Herra sanoi Joosualle: ”Tästä päivästä alkaen minä teen sinut suureksi koko Israelin silmissä\, jotta he tietäisivät\, että niinkuin minä olin Mooseksen kanssa\, niin minä olen sinunkin kanssasi. Käske pappeja\, jotka kantavat liitonarkkia\, ja sano: ’Kun tulette Jordanin veden ääreen\, niin pysähtykää Jordanin rantaan’.” Sitten Joosua sanoi israelilaisille: ”Tulkaa tänne ja kuulkaa Herran\, teidän Jumalanne\, sanat”. Ja Joosua sanoi: ”Tästä saatte tietää\, että elävä Jumala on teidän keskellänne ja karkoittaa teidän tieltänne kanaanilaiset\, heettiläiset\, hivviläiset\, perissiläiset\, girgasilaiset\, amorilaiset ja jebusilaiset: katso\, kaiken maan Herran liitonarkki kulkee teidän edellänne Jordanin poikki. Ja Herran liitonarkkia kantavat papit seisoivat alallaan kuivalla pohjalla keskellä Jordania\, kaiken Israelin kulkiessa kuivaa myöten\, kunnes koko kansa oli ehtinyt kulkea Jordanin yli. \n  \n2. lukukappale\nGal. 3:23–29\nMutta ennenkuin usko tuli\, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten\, joka oli vastedes ilmestyvä. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen\, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.\nSillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä kaikki te\, jotka olette Kristukseen kastetut\, olette Kristuksen päällenne pukeneet. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista\, ei ole orjaa eikä vapaata\, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Mutta jos te olette Kristuksen omat\, niin te siis olette Aabrahamin siementä\, perillisiä lupauksen mukaan. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 3:15–18\, 21–22\nMutta kun kansa yhä odotti ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta\, eikö hän itse ehkä ollut Kristus\, niin Johannes vastasi kaikille sanoen: ”Minä kastan teidät vedellä\, mutta on tuleva minua väkevämpi\, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Hänellä on viskimensä kädessään\, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa\, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.” Antaen myös monia muita kehoituksia hän julisti kansalle evankeliumia.\nKun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili\, niin tapahtui\, että taivas aukeni ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa\, niinkuin kyyhkynen\, ja taivaasta tuli ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt”. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Suo taivaallisesta armostasi\, mitä kansasi anoo\, että se tuntisi ja toteuttaisi sinun tahtosi. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta\, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen.\n2. Laupias rakkauden Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että olet lähettänyt Poikasi maailmaan meidän ja kaikkien ihmisten syntien sovitukseksi ja vuodattanut hänen päälleen Pyhän Henkesi mittaamattomasti. Me kiitämme sinua myös siitä\, että olet pyhässä kasteessa ottanut meidät lapsiksesi ja kirkkautesi perillisiksi. Anna meille armo uskoa häneen sydämestämme sekä Henkesi voimaa palvella sinua kaikkina elämämme päivinä. Suo meidän viimein saada iankaikkinen autuus taivaallisessa valtakunnassasi. Sinun Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJes. 12:3\nTe saatte ilolla ammentaa |vettä *\npelas|tuksen lähteistä. \n  \nPsalmi:\nPs. 89:19–22\, 27–30\nSillä meidän kilpemme on Herran |huomassa\, *\nmeidän kuninkaamme on Israelin |Pyhän huomassa. \nSilloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja |sanoit: *\n”Minä olen pannut avun sankarin käteen\, olen kansan keskeltä korottanut |valittuni: \nminä olen löytänyt Daavidin\, palveli|jani\, *\nolen voidellut hänet pyhällä |öljylläni. \nMinun käteni on lujasti tukeva |häntä\, *\nminun käsivarteni on häntä |vahvistava. \nHän kutsuu minua: ’Sinä olet minun |isäni\, *\nsinä minun Jumalani ja pelas|tukseni kallio’. \nJa minä asetan hänet esi|koiseksi\, *\nmaan kuninkaista |korkeimmaksi. \nMinä säilytän armoni hänelle iankaikki|sesti\, *\nja minun liittoni hänen |kanssaan on luja. \nMinä annan hänen jälkeläistensä säilyä |iäti *\nja hänen valtaistuimensa niin kauan\, kuin |taivaat pysyvät. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/1-sunnuntai-loppiaisesta-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_2_su_joulusta.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240114
DTEND;VALUE=DATE:20240115
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20161202T121849Z
LAST-MODIFIED:20220729T122752Z
UID:4109-1705190400-1705276799@www.luterilainen.net
SUMMARY:2. sunnuntai loppiaisesta
DESCRIPTION:Sekä Matteus\, Markus että Luukas kertovat kaikki yhtenevästi\, kuinka Herra Jeesus palaa Jordanilta (kasteeltaan) ja erämaasta (saatanan kiusauksista) Galileaan. Luukas kertoo\, kuinka Kristus menee entiseen kotikaupunkinsa\, Nasaretin synagogaan ja nousee lukemaan. \nEhkä voi olla hieman yllättävää\, että Jeesus lukee synagogassa ääneen ja sitten Hänen oletetaan vielä puhuvan jotain. Tämä olisikin yllättävää\, jos edellä ei olisi kirjoitettu\, että Hän oli jo opettanut Galilean maakunnan alueella olevissa synagogissa ja Häntä oli ylistetty. Jeesuksen maine oli jo kiirinyt Nasaretiin\, missä Hänen äitinsä ja Hänen sisaruksensa todennäköisesti asuivat. Ehkäpä he olivat kuulijoiden joukossa tuona lauantaina. Odotukset ovat kovat. \nJeesus lukee Jesajan kirjaa ääneen läsnäolevalle seurakunnalle. Kukaan muu kuin Herra itse ei tietenkään tiedä\, että juuri sitä vartenhan Hän tuona sapattina meni Nasaretin synagogaan; lukeakseen Jesajaa ja kertoakseen\, että profeetta puhuu Hänestä. Tähän asti päivän evankeliumissa ei kuitenkaan vielä päästä. Päivän evankeliumi päättyy siihen\, että kaikki tuijottavat Jeesusta ja odottavat Hänen sanovan jotain. Jatko on toisen pyhän aiheena (11. sunn. hell. 2. vuosikerta). \nHerramme lukema Jesajan teksti kertoo Hänestä hyvin olennaista. Hän on Jumalan Hengen kantaja. Hän julistaa evankeliumia. Hän saarnaa vangituille vapautusta\, sokeille näön saamista. Hän päästää alistetut vapauteen. Hän kuuluttaa Jumalan riemuvuoden tulleen. Kaikki nämä seikat voitiin yhdistää Messiaaseen\, jonka odotettiin vapauttavan Israel sorron ikeestä\, tuovan rauhan ja saattamaan Jumalan kansan sen entiseen loistoonsa. Ja näinhän Jeesus tekikin! \nMutta Jumalan tapa toimia tässä maailmassa ei ollut eikä ole meidän mielemme mukainen. Jo seuraavassa hetkessä Jeesus halutaan tappaa (Luuk. 4:28–30); Hänen aikansa ei kuitenkaan ollut vielä tullut. Ruoska\, risti ja hauta kuitenkin heittävät varjona tämänkin sunnuntain ylle. Messias\, itse Jumalan evankeliumi meille ihmisille ei tullut sellaiseksi Vapahtajaksi\, joka murskaa kaiken vastuksen (ei vielä)\, vaan kärsimään ihmiskunnan synnin tähden. Ja juuri tällaisena\, Jesajan julistamana kärsivänä Herrana\, Hän antaa Pyhän Henkensä\, päästää synnin vangit vankilasta\, antaa hengellisesti sokeille näkökyvyn\, nostaa synnin ja saatanan orjuuttamat ihmiset ja tuo lopullisen\, ikuisen Jumalan riemuvuoden kaikille Häntä tarvitseville. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 105:1 Psalmi: Ps. 105:2–5 39–42 Hallelujasäe: Joh. 1:14\n1. lukukappale:  Jes. 62:1–3 2. lukukappale:  Tit. 1:1–3 Evankeliumi:  Luuk. 4:16–21 tai Mark. 1:14–15 \n\n1. lukukappale\nJes. 62:1–3\nSiionin tähden minä en voi vaieta\, ja Jerusalemin tähden en lepoa saa\, ennenkuin sen vanhurskaus nousee kuin aamunkoi ja sen autuus kuin palava tulisoihtu. Ja kansat näkevät sinun vanhurskautesi\, kaikki kuninkaat sinun kunniasi; ja sinulle annetaan uusi nimi\, jonka Herran suu säätää. Sinä tulet kauniiksi kruunuksi Herran kädessä ja kuninkaalliseksi päähineeksi Jumalasi kädessä. \n  \n2. lukukappale\nTit. 1:1–3\nPaavali\, Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan valittujen uskoa ja sen totuuden tuntemista varten\, joka on jumalisuuden mukainen\, apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella\, jonka Jumala\, joka ei valhettele\, on luvannut ennen ikuisia aikoja – mutta kun aika oli tullut\, ilmoitti hän sanansa saarnassa\, joka on uskottu minulle Jumalan\, meidän vapahtajamme\, käskyn mukaan. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 4:16–21\nJa hän saapui Nasaretiin\, jossa hänet oli kasvatettu\, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan. Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja\, ja kun hän avasi kirjan\, löysi hän sen paikan\, jossa oli kirjoitettuna: ”Herran Henki on minun päälläni\, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista\, päästämään sorretut vapauteen\, saarnaamaan Herran otollista vuotta”. Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt. Niin hän rupesi puhumaan heille: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen”. \nTai:\nMark. 1:14–15\nMutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen\, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia ja sanoi: ”Aika on täyttynyt\, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala\, taivaan ja maan hallitsija! Me rukoilemme sinua: kuule armollisesti kansasi pyynnöt ja anna meidän nauttia rauhaasi kaikkina elämämme päivinä. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta.\n2. Herra Jumala\, joka olet luonut miehen ja naisen\, käskenyt heidän astua avioliittoon ja siunannut heitä ruumiin hedelmällä! Sinä olet kuvannut avioliitolla rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen ja kirkon\, hänen morsiamensa salaisuutta. Me rukoilemme sinua pohjattomassa hyvyydessäsi: älä anna tämän luomuksesi\, säädöksesi ja siunauksesi vääristyä ja turmeltua\, vaan varjele se armollisesti meidän keskuudessamme Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 105:1\nKiittäkää Herraa\, julistakaa hänen |nimeänsä\, *\ntehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen |keskuudessa. \n  \nPsalmi:\nPs. 105:2–5\, 39–42\nLaulakaa hänelle\, |veisatkaa hänelle\, *\npuhukaa kaikista hänen |ihmeistänsä. \nHänen pyhä nimensä olkoon teidän |kerskauksenne; *\niloitkoon niiden sydän\, jotka et|sivät Herraa. \nKysykää Herraa ja |hänen voimaansa\, *\netsikää alati hänen |kasvojansa. \nMuistakaa hänen ihmetöitänsä\, jotka |hän on tehnyt\, *\nhänen ihmeitänsä ja hänen suunsa |tuomioita\, \nHän levitti |suojaksi pilven *\nja tulen valai|semaan yötä. \nHe pyysivät\, ja hän pani tulemaan |viiriäiset\, *\nja hän ravitsi heitä |taivaan leivällä. \nHän avasi kallion\, ja |vettä vuoti; *\nse juoksi virtana |kautta erämaan. \nSillä hän muisti |pyhän sanansa\, *\nmuisti Aabrahamia\, pal|velijaansa. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-sunnuntai-loppiaisesta-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_2_su_loppiaisesta.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240119
DTEND;VALUE=DATE:20240120
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20210106T193748Z
LAST-MODIFIED:20220729T122843Z
UID:10162-1705622400-1705708799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Piispa Henrik
DESCRIPTION:Pyhä Henrik\, piispa ja marttyyri \nHarva Suomessa asuva ei ole koskaan kuullut piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista. Tämä johtuu sekä Pyhän Henrikin surmavirrestä että Pyhän Henrikin legendasta. Itse Henrik oli historiallinen henkilö\, vaikka legendat hänestä voidaan ainakin tietyissä tapauksissa kyseenalaistaa. Itse Henrikistä ja hänen elämästään meillä on varsinaisesti hyvin vähän tietoa. \nTurun piispa Paavali Juusten kirjoittaa ”Suomen piispain kronikka” -teoksessaan Pyhästä Henrikistä seuraavasti: \n”Pyhä Henrik\, syntynyt Isossa-Britanniassa\, toisin sanoen Englannissa\, oli Uppsalan piispana (neljäntenä siinä arvossa) ennen kuin tämä kirkko korotettiin arkkipiispanistuimeksi. Kahden vuoden kuluttua hän Pyhän Erikin seuralaisena tuli Suomeen käännyttämään suomalaiset totisen Jumalan tuntemiseen ja palvelukseen\, ja kärsi itse vihdon seuraavana talvena marttyyrikuoleman. Tämä tapahtui vuonna 1150. Suomalaisten hyvin tuntema legenda todistaa\, minkä takia hän kärsi marttyyrikuoleman.” (Suomen piispain kronikka. 1956\, 15). – Kovin paljon ei siis piispa Juustenkaan meitä siis Henrikistä pysty valaisemaan. Lisäksi Juustenin antama Henrikin kuolinvuosiluku on todennäköisesti väärä. \nPiispa Henrik surmattiin ilmeisesti vuonna 1156 ja haudattiin Nousiaisten silloiseen kirkkoon\, mutta hänen luunsa siirrettiin vuonna 1300 Turun tuomiokirkkoon. (Nousiainen oli ennen Turkua Suomen kirkollisen elämän keskus; siellä sijaitsi piispan linnoitus.) Nykyisessä\, osittain jo 1200-luvun lopulta peräisin olevassa Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkossa on Henrikin sarkofagi. \nPiispa Henrik kärsi marttyyrikuoleman. Todennäköisimmin hänen surmaajansa oli Lalli-niminen talonpoika. Miksi Lalli sitten tappoi Henrikin\, on epäselvää. Pyhän Henrikin muistopäivää vietetään 19. tammikuuta. \nMikä on pyhän Henrikin ja hänen muistamisensa merkitys tämän päivän kristitylle? Ainakin saamme olla kiitollisia siitä\, että hänen kaltaisiaan ihmisiä on tullut Suomeen. He toivat meille\, täyspakanoille suomalaisille evankeliumin. Samalla muistamme mitä Henrikille ja tuhansille muille lähetyssaarnaajille on maksanut heidän uskonsa ja julistuksensa: he kuolivat veritodistajina eli marttyyreina. Voimme rukoilla itsellemme ja kirkollemme uskollisuutta seurata Herraamme loppuun saakka. \nKs. myös marttyyrit \nLähteitä: \nAamenesta öylättiin – kirkon sanasto. Piispa Henrik. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Piispa+Henrik \nJuusten\, Paavali. Suomen piispain kronikka. Chronicon Episcoporum Finlandensium. Henrik Gabriel porthanin mukaan suomensi Helmeri Winter. Otavan joulukirjanen 1956. Helsinki: Otava 1956. \nTapio\, Olavi. Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko. Nousiaisten seurakunta 1969.\nhttps://www.nousiaistenseurakunta.fi/pyhanhenrikinkirkko \nPalola\, Ari-Pekka. Maunu Tavast ja Olavi Maununpoika. Turun piispat 1412–1460. \nPyhä Henrik – Suomen taivaallinen suojelija. https://katolinen.fi/pyha-henrik-suomen-taivaallinen-suojelija/ \nSuomi kautta aikojen. Toim. Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta. Helsinki: Valitut Palat\, 1992. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  punainen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 105:1 Psalmi: Ps. 145:1-7 Hallelujasäe: Dan. 12:3\n1. lukukappale:  Jes. 52:7-10  2. lukukappale:  Hepr. 13:7-8 tai 2. Tim. 2:8-13 Evankeliumi:  Joh. 4:34-38 \n\n1. lukukappale\nJes. 52:7-10\nKuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat\, hänen\, joka julistaa rauhaa\, ilmoittaa hyvän sanoman\, joka julistaa pelastusta\, sanoo Siionille: ”Sinun Jumalasi on kuningas!” Kuule! Vartijasi korottavat äänensä\, kaikki he riemuitsevat\, sillä he näkevät silmästä silmään\, kuinka Herra palajaa Siioniin. Huutakaa ilosta\, riemuitkaa\, kaikki te Jerusalemin rauniot\, sillä Herra lohduttaa kansansa\, lunastaa Jerusalemin. Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden\, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme autuuden. \n  \n2. lukukappale\nHepr. 13:7-8\nMuistakaa johtajianne\, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa\, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt\, ja seuratkaa heidän uskoansa. Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. \n  \nTai:\n2. Tim. 2:8-13\nMuista Jeesusta Kristusta\, joka on kuolleista herätetty ja on Daavidin siementä minun evankeliumini mukaan\, jonka julistamisessa minä kärsin vaivaa\, kahleisiin asti\, niinkuin pahantekijä; mutta Jumalan sana ei ole kahlehdittu. Siitä syystä minä kärsin kaikki valittujen tähden\, että hekin saavuttaisivat pelastuksen\, joka on Kristuksessa Jeesuksessa\, ynnä iankaikkisen kirkkauden. Varma on tämä sana; sillä: jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan\, saamme myös hänen kanssaan elää; jos kärsimme yhdessä\, saamme hänen kanssaan myös hallita; jos kiellämme hänet\, on hänkin kieltävä meidät; jos me olemme uskottomat\, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 4:34-38\nJeesus sanoi heille: ”Minun ruokani on se\, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa. Ettekö sano: ’Vielä on neljä kuukautta\, niin elonleikkuu joutuu’? Katso\, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita\, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään\, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. Sillä tässä on se sana tosi\, että toinen on kylväjä\, ja leikkaaja toinen. Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä\, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet\, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jeesus Kristus\, elävän Jumalan Poika.Sinä uskoit pelastuksen sanoman apostoleillesi\nja annoit palvelijoittesi tuoda sen maahamme. Kiitämme sinua Henrikistä\, uskollisesta todistajastasi. Olet kutsunut myös meidät\, syntiset ja arvottomat\, opetuslapsiksesi. Varusta meidät voimallasi\, jotta noudatamme käskyjäsi ja tunnustamme rohkeasti nimeäsi ihmisten keskellä. Anna koko elämämme olla kätkettynä evankeliumisi rauhaan ja iloon. Ylistys olkoon sinulle ikuisesti. \n2. Herra\, Jumalamme. Poikasi todistajia on vainottu ja surmattu kaikkina aikoina evankeliumin tähden. Pidä heidän muistonsa elävänä mielessämme. Vahvista meitä uskossa\, niin että meidänkin elämämme todistaisi voitosta\, jonka Kristus sai synnistä ja kuolemasta. Muista kaikkia\, joita meidän aikanamme vainotaan uskonsa vuoksi. Kuule rukouksemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n3. Ole ylistetty\, Herra Jumala\, joka olet lähettänytPoikasi Jeesuksen Kristuksen meille Vapahtajaksi ja antanut autuutesi valon koittaa kerran myös Suomen kansalle. Me kiitämme sinua siitä työstä\, jonka teit todistajasi\, marttyyripiispa Henrikin kautta. Sinun armostasi hän toi meille evankeliumin. Suo meidän seurata hänen esikuvaansa uskossa ja elämässä ja päästä perille iankaikkiseen valtakuntaasi. Rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni\nPs. 68:4\nVanhurskaat iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan kasvojen |edessä\,\nhe ihas|tuvat ilosta. \n  \nPsalmi\nPs. 145:1-7\nMinä kunnioitan sinua\, Jumalani\, sinä |kuningas\, *\nja kiitän sinun nimeäsi aina ja ian|kaikkisesti. \nJoka päivä minä kiitän |sinua *\nja ylistän sinun nimeäsi aina ja ian|kaikkisesti. \nSuuri on Herra ja sangen ylis|tettävä\, *\nja hänen suuruutensa on |tutkimaton. \nSukupolvi ylistää sukupolvelle sinun teko|jasi\, *\nja he julistavat sinun voimal|lisia töitäsi. \nSinun valtasuuruutesi kirkkautta ja |kunniaa *\nja sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon |tutkistella. \nSinun peljättävien töittesi voimasta |puhutaan\, *\nsinun suurista teoistasi |minä kerron. \nJulistettakoon sinun suuren hyvyytesi |muistoa *\nja sinun vanhurskaudestasi |riemuittakoon. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-piispa-henrik/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Pyhien muistopäivät
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240121
DTEND;VALUE=DATE:20240122
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20161202T121851Z
LAST-MODIFIED:20220729T122915Z
UID:4110-1705795200-1705881599@www.luterilainen.net
SUMMARY:3. sunnuntai loppiaisesta
DESCRIPTION:Joulunajan päätyttyä loppiaiseen\, muistellaan 3. sunnuntaina loppiaisesta Jeesuksen julkisen toiminnan aloittamista. Seimen lapsesta on kasvanut kansansa Opettaja\, joka julistaa armoa ja totuutta. Sekä Jeesuksen julistuksella että ihmeteoilla on sama perusta ja tavoite. Kaikki mitä Jeesus tekee perustuu Jumalan rakkauteen koko ihmiskuntaa kohtaan\, ja kaikella mitä Jeesus tekee on tavoitteena ihmisen ja Jumalan suhteen palautuminen ennalleen. \nJeesus on juuri ennen evankeliumitekstiämme opettanut sapattina synagoogassa paikalla olleita ”niinkuin se\, jolla valta on\, eikä niinkuin kirjanoppineet” ja vapauttanut miehen saastaisesta hengestä. Pietarin ja Andreaan talolle tuotiin auringon laskettua\, sapatin päätyttyä eli heti kun mahdollista\, kaikki sairaat ja riivatut\, ja koko kaupunki kerääntyi katsomaan mitä tapahtuisi. Ihmiset olivat vakuuttuneet Jeesuksen opetuksesta ja vallasta Jeesuksen ajettua saastaisen hengen ulos riivatusta miehestä. Ihmiset kokoontuvat sinne missä tapahtuu ihmeitä\, sinne missä sairaat parantuvat ja riivaajat pakenevat. Kysymys kuitenkin kuuluu: mitä Jeesus piti kaikista tärkeimpänä? Toisin sanoen\, mikä edistää Jumalan ja ihmisen suhteen ennalleen palautumista\, mikä pelastaa ihmisen kuolemasta elämään? \nJeesuksen vetäydyttyä yksinäisyyteen\, rukoilemaan\, kaikki etsivät Häntä. Opetuslasten löydettyä Jeesuksen\, Hän vastasi heille\, heidän huoleensa: ”Menkäämme muualle\, läheisiin kyliin\, että minä sielläkin saarnaisin\, sillä sitä varten minä olen tullut”. Jeesus tuli saarnaamaan siitä\, että ”aika on täyttynyt\, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa evankeliumi”. Saastaisten henkienkin ulosajaminen oli\, jumalallisen vallan ja kirkkauden paljastamisen lisäksi\, sen todellisuuden osoittamista\, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle ja sen Hallitsija on voimakkaampi kuin tämän maailman ruhtinas. Jumala kuitenkin kätkee valtansa hulluuteen ja vähyyteen. Jeesus tuli ”antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta” (Mark. 10:45). Tämän sovitustyön saamme mekin uskolla omistaa omalle kohdallemme. \nToinen huomionarvoinen asia evankeliumitekstissämme on kääntyminen rukouksessa Jumalan puoleen. Tämä nousee tekstistä kahdella tapaa esiin. Ensimmäiseksi opetuslapset puhuivat Jeesukselle Pietarin anopista\, joka oli sairaana. Mekin saamme tuoda lähimmäistemme surut\, huolet\, sairaudet ja ennen kaikkea mahdollisen epäuskon Jumalan eteen Jeesuksessa Kristuksessa. Saamme luottaa\, että Taivaallinen Isämme auttaa meitä omalla tavallaan ja ajallaan. Toiseksi Jeesus vetäytyi itse yksinäisyyteen rukoilemaan. Tätä esimerkkiä meidän olisi hyvä seurata ja lähestyä Taivaan Isäämme rukouksessa säännöllisesti. Saamme pyytää johdatusta\, rohkeutta ja voimia elämämme kysymyksiin\, saamme rukoilla ”tapahtukoon sinun tahtosi” myös minunkin elämässäni. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 97:6 Psalmi: Ps. 102:16–23 Hallelujasäe: Ps. 97:9\n1. lukukappale:  5. Moos. 32:36–39 2. lukukappale:  2. Kor. 1:3–7 Evankeliumi:  Mark. 1:29–39 \n\n1. lukukappale\n5. Moos. 32:36–39\nSillä Herra hankkii oikeuden kansallensa ja armahtaa palvelijoitansa\, koska hän näkee\, että heidän voimansa on poissa ja että kaikki tyynni on lopussa. Silloin hän kysyy: ’Missä ovat nyt niiden jumalat\, missä kallio\, johon he turvasivat\, missä ne\, jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan ja joivat heidän juomauhriensa viinin?’ Nouskoot ne auttamaan teitä\, olkoot ne teidän suojananne. Katsokaa nyt\, että minä\, minä olen\, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi\, minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä\, joka pelastaisi minun käsistäni. \n  \n2. lukukappale\n2. Kor. 1:3–7\nKiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä\, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala\, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme\, että me sillä lohdutuksella\, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa\, voisimme lohduttaa niitä\, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme\, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta. Mutta jos olemme ahdistuksessa\, niin tapahtuu se teille lohdutukseksi ja pelastukseksi; jos taas saamme lohdutusta\, niin tapahtuu sekin teille lohdutukseksi\, ja se vaikuttaa\, että te kestätte samat kärsimykset\, joita mekin kärsimme; ja toivomme teistä on vahva\, koska me tiedämme\, että samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä\, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta. \n  \nEvankeliumi\nMark. 1:29–39\nJa tultuaan ulos synagoogasta he menivät kohta Simonin ja Andreaan taloon Jaakobin ja Johanneksen kanssa. Ja Simonin anoppi makasi sairaana kuumeessa\, ja kohta he puhuivat hänestä Jeesukselle. Ja hän meni hänen luoksensa ja nosti hänet ylös\, tarttuen hänen käteensä; ja kuume lähti hänestä\, ja hän palveli heitä.\nMutta illan tultua\, kun aurinko oli laskenut\, tuotiin hänen tykönsä kaikki sairaat ja riivatut\, ja koko kaupunki oli koolla oven edessä. Ja hän paransi monta\, jotka sairastivat moninaisia tauteja\, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua\, koska ne tunsivat hänet.\nJa varhain aamulla\, kun vielä oli pimeä\, hän nousi\, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili. Mutta Simon ja ne\, jotka olivat hänen kanssaan\, riensivät hänen jälkeensä; ja löydettyään hänet he sanoivat hänelle: ”Kaikki etsivät sinua”. Ja hän sanoi heille: ”Menkäämme muualle\, läheisiin kyliin\, että minä sielläkin saarnaisin\, sillä sitä varten minä olen tullut”. Ja hän meni ja saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Katso armollisesti heikkouttamme ja tue meitä voimallisella oikealla kädelläsi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että Poikasi on opettanut meille tien\, joka vie elämään. Anna meille armoa oikein käsittää ja seurata totuuttasi\, jonka olet ilmoittanut hänessä. Suo meidän synnistä vapautettuina elää pyhästi ja siten tuntea pyhän sanasi voimaa. Valmista armollisesti tie sanasi julistamiselle kaikkien kansojen keskuudessa ja anna uskovillesi voimaa edistää valtakuntasi tulemista. Anna ihanan sadon kasvaa heidän kylvöstään\, niin että nimeäsi ylistettäisiin kaikissa maissa ja valtakuntasi tulisi luoksemme. Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 97:6\nTaivaat julistavat hänen |vanhurskauttansa\, *\nja kaikki kansat näkevät hänen |kunniansa. \n  \nPsalmi:\nPs. 102:16–23\nSilloin pakanat pelkäävät |Herran nimeä *\nja kaikki maan kuninkaat sinun |kunniaasi\, \nkun Herra |rakentaa Siionin *\nja ilmestyy |kunniassansa\, \nkun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen\, jotka ovat kaikkensa |menettäneet\, *\neikä enää heidän rukous|tansa hylkää. \nTämä kirjoitettakoon tule|valle polvelle\, *\nja kansa\, joka vastedes luodaan\, on kiit|tävä Herraa\, \nettä hän katseli pyhästä |korkeudestaan\, *\nettä Herra katsoi tai|vaasta maahan\, \nkuullaksensa |vankien huokaukset\, *\nvapauttaaksensa kuo|leman lapset\, \njotta Siionissa julistettaisiin |Herran nimeä *\nja hänen ylistystänsä Jeru|salemissa\, \nkun kaikki kansat kokoon|tuvat yhteen\, *\nja valtakunnat\, palve|lemaan Herraa. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-sunnuntai-loppiaisesta-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3_su_loppiaisesta.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240124
DTEND;VALUE=DATE:20240125
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20200117T134624Z
LAST-MODIFIED:20230921T155011Z
UID:8402-1706054400-1706140799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Timoteus
DESCRIPTION:Tunnemme Timoteuksen Paavalin kirjeistä ja Apostolien teoista. Hän oli Paavalin työtoveri\, jonka Paavali otti ”siipiensä” suojaan koulutettavaksi lähetystyötä varten seurakunnissa. Apostoli Paavali kutsuu häntä omaksi rakkaaksi hengelliseksi pojakseen (1. & 2. Tim. 1:2). Paavalin opetuksen lisäksi Timoteus oli saanut hyvät eväät jo kotoaan\, sillä hän oli kristitty jo kolmannessa polvessa: “Kiitän Jumalaa\, kun muistan sen vilpittömän uskon\, joka sinulla on ja joka oli jo isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikella; myös sinulla se on\, siitä olen varma.” (2. Tim 1:5) Timoteuksen kodissa olivat Raamatun sana ja laulut olleet ahkerasti esillä. ”Jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset\, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi\, niin että pelastut uskon kautta\, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.” (2. Tim. 3:15) Apostoli Paavalin marttyyrikuoleman jälkeen Timoteus mitä suurimmalla todennäköisyydellä palasi työhön Vähä-Aasian seurakuntiin ja myöhemmin itsekin kärsi marttyyrikuoleman 80- tai 90-luvulla toimiessaan Efeson kaitsijana. \nMyös nykyään luterilaisissa seurakunnissa tahdomme Timoteuksen tavoin liittyä siihen rikkaaseen uskon ja hengellisen elämän perintöön\, jonka olemme Herralta Jeesukselta saaneet kirkkomme isien ja äitien kautta. Tahdomme myös antaa ‘viestikapulan’ eteenpäin ja edelleen opetella ammentamaan entistä syvemmältä näistä lähteistä. Tässä Timoteus on meille hyvänä esikuvana. \nPaavali kirjeissään mentoroi Timoteusta ja rohkaisee nuorta pastoria monin tavoin. Hän toivoo Timoteukselle rohkeutta ja uskollisuutta. Timoteuksen saamat kirjeet muodostuvat rohkaisuksi myös kaikille myöhemmille pastoreille. Kirkolle ja sen hengellisiä aarteita hoitavalle paimenviralle on uskottu Kristuksen kallis evankeliumi\, joka tulisi uskollisesti välittää eteenpäin sielujen autuudeksi ja seurakuntien rakentumiseksi. \n“Pidä esikuvanasi niitä terveitä opetuksia\, jotka olet minulta kuullut\, ja säilytä se usko ja rakkaus\, jonka Kristus Jeesus saa aikaan. Pidä meissä asuvan Pyhän Hengen avulla tallessa se hyvä\, mikä on uskottu haltuusi.” (2. Tim. 1:13–14) \n  \nKaikki pyhien muistopäivät täällä.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaiva-timoteus/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/01/Kirkkoisät_piispa_Timoteus.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240128
DTEND;VALUE=DATE:20240129
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20161202T121851Z
LAST-MODIFIED:20220729T123055Z
UID:4111-1706400000-1706486399@www.luterilainen.net
SUMMARY:3. sunnuntai ennen paastonaikaa\, Septuagesima
DESCRIPTION:Juuri ennen evankeliumitekstiämme Jeesus on varoittanut viettelyksistä ja todennut\, että ”voi sitä\, jonka kautta ne tulevat”. Se\, joka viettelee yhden pienistä tai vähäisistä\, saa kauhean rangaistuksen. Jeesus on myös kehottanut käytännössä loputtomasti antamaan anteeksi katuvalle veljelle\, jos tämä tekee syntiä sinua vastaan. Tästä johtuen apostolit pyytävät lisää uskoa\, jotta he voisivat toimia tällä tavalla. Jeesuksen vastaus antaa ymmärtää\, että apostolit ovat ymmärtäneet väärin uskon laadun. Kyse ei ole uskon määrästä\, vaan uskosta ylipäätään. Pienimmälläkin mahdollisella uskolla saa aikaan erityisen vaikeita asioita. \nEvankeliumitekstissämme Jeesus jatkaa vastaustaan apostolien uskoon liittyvään pyyntöön. Jeesus kertoo vertauksen tavallisesta arjesta\, ikään kuin kysyen: eivätkö näin teekin kaikki? Eivätkö kaikki kohtele palvelijaansa\, tai orjaansa\, tällä tavalla? Näin on myös Jumalan valtakunnassa. Kuninkaan orjien eli apostolien tulee todeta olevansa ansiottomia orjia\, senkin jälkeen\, kun he ovat tehneet kaiken mitä on käsketty. Mitä Jeesus tarkoittaa näillä vertauksillaan? Jumala loi ihmisen tekemään tahtonsa\, palvelemaan itseään. Jos ihminen tekee sen mitä oli käsketty\, ei ole vielä mikään ansio\, vaan ainoastaan se mitä kuuluikin tehdä. Syntiinlankeemuksen seurauksena ihminen ei voi kuitenkaan enää täyttää Jumalan tahtoa eli palvella Häntä. Ihminen ei pysty tekemään edes sitä\, mitä oli käsketty tekemään. Tästä johtuu se\, että ihminen ei voi ansaita mitään Jumalan edessä. Tämä näkyy kahdessa kohdin: Jotta ihminen pystyisi ansaitsemaan Jumalan edessä palkkion\, pitäisi hänen tehdä enemmän kuin Jumala on käskenyt. Koska emme pysty ansaitsemaan mitään\, emme pysty pelastamaankaan itseämme Jumalan tahdon rikkomisen aiheuttamalta ansaitulta rangaistukselta. Emme\, vaikka yrittäisimme kuinka paljon tahansa. Synnin palkka on ansaittu kuolema. Toiseksi me emme myöskään pysty ansaitsemaan uskon kautta saatuun pelastukseemme mitään lisää\, uskoimme tai teimme sitten kuinka paljon tahansa. \nMeidän ainoa toivomme on usko. Olkoon se sitten vaikka pienin mahdollinen usko\, sinapin siemenen kokoinen. Uskon päämäärä on sielujen pelastus (1. Piet. 1:9). Me pelastumme synnin iankaikkiselta rangaistukselta vain uskon kautta Jeesukseen Kristukseen\, siihen mitä Hän teki puolestamme. Tämänkin saamme lahjaksi\, emme palkaksi tehdystä työstä. Jeesus teki kaiken valmiiksi\, meitä varten\, täydellisellä elämällään ja ristinkuolemallaan. Älä epäröi ottaa tehtyä sovitustyötä vastaan\, vaikka uskosi olisi vain sinapin siemenen kokoinen. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 13:6 Psalmi: Ps. 18:2–7 Hallelujasäe: Ps. 31:20\n1. lukukappale:  1. Sam. 16:1–13 2. lukukappale:  Room. 9:11–23 Evankeliumi:  Luuk. 17:7–10 \n\n1. lukukappale \n1. Sam. 16:1–13\nJa Herra sanoi Samuelille: ”Kuinka kauan sinä suret Saulia? Minähän olen hyljännyt hänet\, niin ettei hän enää saa olla Israelin kuninkaana. Täytä sarvesi öljyllä ja mene; minä lähetän sinut beetlehemiläisen Iisain luo\, sillä hänen pojistansa minä olen katsonut itselleni kuninkaan.” Mutta Samuel sanoi: ”Kuinka minä voisin mennä sinne? Jos Saul saa sen kuulla\, tappaa hän minut.” Herra vastasi: ”Ota mukaasi vasikka ja sano: ’Minä tulin uhraamaan Herralle’. Kutsu sitten Iisai uhrille\, niin minä ilmoitan sinulle\, mitä sinun on tehtävä; ja voitele minulle se\, jonka minä sinulle osoitan.”\nSamuel teki\, niinkuin Herra oli puhunut. Mutta kun hän tuli Beetlehemiin\, tulivat kaupungin vanhimmat vavisten häntä vastaan ja kysyivät: ”Tietääkö tulosi rauhaa?” Hän vastasi: ”Rauhaa. Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Pyhittäytykää ja tulkaa minun kanssani uhrille.” Ja hän pyhitti Iisain ja hänen poikansa ja kutsui heidät uhrille. Kun he sitten tulivat ja hän näki Eliabin\, ajatteli hän: ”Varmaan on nyt tässä Herran edessä hänen voideltunsa”. Mutta Herra sanoi Samuelille: ”Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa\, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole\, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon\, mutta Herra näkee sydämen.”\nNiin Iisai kutsui Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen. Mutta hän sanoi: ”Ei ole Herra tätäkään valinnut”. Silloin Iisai toi Samman esille. Mutta hän sanoi: ”Ei ole Herra tätäkään valinnut”.\nNiin toi Iisai seitsemän poikaansa Samuelin eteen. Mutta Samuel sanoi Iisaille: ”Herra ei ole valinnut ketään näistä”.\nJa Samuel kysyi Iisailta: ”Siinäkö olivat kaikki nuorukaiset?” Hän vastasi: ”Vielä on nuorin jäljellä\, mutta hän on kaitsemassa lampaita”. Niin Samuel sanoi Iisaille: ”Lähetä noutamaan hänet\, sillä me emme istu ruualle\, ennenkuin hän tulee tänne”. Silloin tämä noudatti hänet; ja hän oli verevä\, kaunissilmäinen ja sorea nähdä. Ja Herra sanoi: ”Nouse ja voitele tämä\, sillä hän se on”. Niin Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Herran henki tuli Daavidiin\, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan. \n  \n2. lukukappale\nRoom. 9:11–23\nJa ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään\, hyvää tai pahaa\, niin – että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi\, ei tekojen tähden\, vaan kutsujan tähden – sanottiin hänelle: ”Vanhempi on palveleva nuorempaa”\, niinkuin kirjoitettu on: ”Jaakobia minä rakastin\, mutta Eesauta minä vihasin”.\nMitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se! Sillä Moosekselle hän sanoo: ”Minä olen armollinen\, kenelle olen armollinen\, ja armahdan\, ketä armahdan”. Niin se ei siis ole sen vallassa\, joka tahtoo\, eikä sen\, joka juoksee\, vaan Jumalan\, joka on armollinen. Sillä Raamattu sanoo faraolle: ”Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin\, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä”. Niin hän siis on armollinen\, kenelle tahtoo\, ja paaduttaa\, kenen tahtoo.\nSinä kaiketi sanot minulle: ”Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?” Niinpä niin\, oi ihminen\, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ”Miksi minusta tällaisen teit?” Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa\, toinen halpaa käyttöä varten? Entä jos Jumala\, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi\, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita\, jotka olivat valmiit häviöön\, ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa\, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen? \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 17:7–10\nNiin Herra sanoi:\nJos jollakin teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa\, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: ’Käy heti aterialle’? Eikö hän pikemminkin sano hänelle: ’Valmista minulle ateria\, vyöttäydy ja palvele minua\, sillä aikaa kuin minä syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä’? Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa siitä\, että tämä teki\, mitä oli käsketty? Niin myös te\, kun olette tehneet kaiken\, mitä teidän on käsketty tehdä\, sanokaa: ’Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen\, minkä olimme velvolliset tekemään’.” \n  \nRukoukset\n1. Laupias Jumala! Kuule kansasi rukous ja pelasta nimesi tähden armollisesti meidät\, jotka syystä kärsimme syntiemme vuoksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Anna meille armo hylätä maailma ja sen meno ja seurata koko elämällämme uskollisesti Poikaasi Jeesusta Kristusta. Varjele meitä ylpeydestä ja luottamasta itseemme. Pidä meidät nöyrinä\, niin että turvautuisimme ainoastaan sinun armoosi\, sen voimalla kestävästi uskoisimme sinuun ja lopulta saisimme iankaikkisen elämän. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 13:6\nMutta minä turvaan |sinun armoosi; *\nriemuitkoon minun sydämeni sinun |avustasi. \n  \nPsalmi:\nPs. 18:2–7\nSydämestäni minä |rakastan sinua\, *\nHerra\, |minun voimani\, \nHerra\, minun kallioni\, linnani ja pelastajani\, minun |Jumalani\, *\nvuoreni\, jonka turviin minä pakenen\, minun kilpeni\, autuuteni sarvi ja |varustukseni. \nYlistetty olkoon Herra! – niin |minä huudan\, *\nja vihollisistani |minä pelastun. \nKuoleman paulat piirit|tivät minut\, *\nturmion virrat peljästyt|tivät minut. \nTuonelan paulat |kietoivat minut\, *\nkuoleman ansat yllät|tivät minut. \nAhdistuksessani minä |rukoilin Herraa *\nja huusin avuksi |Jumalaani; \nhän kuuli minun ääneni |temppelistänsä\, *\nja minun huutoni hänen edessään kohosi |hänen korviinsa. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-sunnuntai-ennen-paastonaikaa-septuagesima-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_3_su_paastoon.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240130
DTEND;VALUE=DATE:20240131
DTSTAMP:20260605T185132
CREATED:20200117T143905Z
LAST-MODIFIED:20230921T155028Z
UID:8404-1706572800-1706659199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Hippolytos Roomalainen
DESCRIPTION:Hippolytos Roomalainen on jäänyt kirkkohistoriaan presbyteerinä\, vastapaavina ja marttyyrinä. Hän syntyi 100-luvun loppupuolella jKr.\, todennäköisesti Roomassa. Hippolytosta pidetään kirkkoisä Irenaeuksen oppilaana. Hän toimi synnyinkaupungissaan presbyteerinä (ks. Pastori\, pappi). Hippolytos joutui kuitenkin kiistoihin paavin Calixtus I:n kanssa teologisten kysymysten vuoksi. Kiistaa seurasi mahdollisesti yli kymmenen vuotta kestänyt skisma eli hajaannuksen aika\, jolloin Hippolytos toimi oman kirkkonsa johdossa Roomassa. Tämän vuoksi joissakin lähteissä häntä pidetään piispana ja kutsutaan myös vastapaaviksi. \nHippolytos oli Rooman kirkon viimeinen kirkkoisä\, joka kirjoitti kreikan kielellä. Hänen työnsä ovat säilyneet jälkipolville usein vain katkelmina ja käännöksinä. Hippolytoksen henkilöllisyys ja tuotanto jakavat nykytutkijoiden mielipiteitä. Hänen tuotantonsa oli niin laaja\, että joidenkin mielestä hänen nimissään kirjoitetut tekstit ovat todellisuudessa kahden kirjoittajan käsialaa – eikä heistä kumpikaan ole kirkkoisä Hippolytos. Tässä tekstissä seurataan perinteistä käsitystä\, jonka mukaan kaikki Hippolytoksen nimissä kirjoitetut tekstit ovat yhden ja saman henkilön aikaansaannoksia. \nHippolytos kirjoitti saarnoja\, historiaa käsitelleitä kirjoituksia\, kirkko-oikeudellisia teoksia sekä eksegetiikkaa ja apologetiikkaa (ks. Apologia). Hänen tärkein kirjoituksensa lienee Kaikkien harhaoppien kumoaminen\, jossa Hippolytos osoittaa\, että varhaisen kirkon Harhaopit perustuvat kreikkalaisten filosofien ajatuksiin eivätkä Raamattuun. Danielin kirjan kommentaaria pidetään vanhimpana säilyneenä raamatunselitysteoksena. Hippolytos kirjoitti myös muun muassa tutkielmat Kristuksesta ja Antikristuksesta sekä Iisakin ja Jaakobin siunauksesta. Apostolinen traditio -nimistä kirkkojärjestystä (ks. Apostoliset konstituutiot) on perinteisesti pidetty Hippolytoksen Roomassa tuottamana tekstinä. Uusin tutkimus ei kuitenkaan ole löytänyt syntypaikalle ja kirjoittajan henkilöllisyydelle riittäviä perusteita. Hippolytoksen tekstejä ei valitettavasti ole käännetty suomeksi kuin muutamia katkelmia. \nHippolytoksen sanotaan muistuttavan kirkkoisä Irenaeusta teologiansa\, Origenesta tutkimuksensa ja Tertullianusta asenteidensa puolesta. Kymmenvuotisen skisman aiheuttivat Hippolytoksen ja paavi Calixtuksen väliset erimielisyydet kristologiasta\, kirkon olemuksesta ja anteeksiantamuksesta. Hippolytos erotti Sanan (Kristus) Isästä tavalla\, jonka Calixtus tulkitsi uskoksi kahteen jumalaan. Lisäksi Hippolytus halusi puhtaan kirkon. Hänen mukaansa kasteen jälkeen vakaviin synteihin syyllistyneet kristityt eivät saa syntejään anteeksi. Luterilaisen käsityksen mukaan Hippolytos oli väärässä: Pelastusta ei ansaita omilla teoilla ja langenneillakin on mahdollisuus palata yksin uskosta\, yksin armosta\, yksin Kristuksen tähden. \nToisaalta myös Hippolytos korostaa Kristuksen pelastusteon merkitystä. Hänen mukaansa Kristus on tullut ihmiseksi kärsiäkseen ja kuollakseen syntisten puolesta. Hippolytos vertaa Kristusta lääkäriin\, joka tahtoo auttaa kärsiviä ja johtaa harhaan joutuneet oikealle tielle. Hän sanoo\, että jokainen\, joka etsii häntä\, voi helposti hänet löytää. Hän avaa ovensa jokaiselle\, joka nöyrin mielin kolkuttaa. Kristus ei karkoita luotaan ainoatakaan palvelijaansa. Hän ei halveksi ketään\, vaan ottaa jokaisen ilomielin vastaan. Hän ei halveksi naista\, joka on rikkonut\, eikä miestä\, joka kapinoi. Kristus tahtoo pelastaa poikkeuksetta jokaisen ihmisen tehdäkseen hänestä täydellisen\, taivaallisen ihmisen (teoksesta Yrjö Luojola\, Meidän ovat isät 1987\, 75–76). \nVuonna 235 jKr. Hippolytos ja tuolloin paavina toiminut Pontianus joutuivat keisarin vainojen kohteiksi. Miehet siirrettiin Roomasta Sardiniaan. Ennen kuolemaansa he ilmeisesti sopivat erimielisyytensä\, sillä molempien ruumiit tuotiin takaisin Roomaan\, jotta heidät voitaisiin haudata samana päivänä. Hippolytoksen hautaa kunnioitettiin kaiverruksella\, jossa häntä kutsutaan marttyyriksi. \n  \nKaikki pyhien muistopäivät täällä.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-hippolytos-roomalainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/01/Kirkkoisat_Hippolytos-Roomalainen.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR