BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20230326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20231029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240601
DTEND;VALUE=DATE:20240602
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20200529T075734Z
LAST-MODIFIED:20240528T155735Z
UID:9215-1717200000-1717286399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Justinos Marttyyri
DESCRIPTION:Justinos Marttyyri\nJustinos Marttyyri on varhaiskirkon luultavasti tunnetuin apologeetta. Nimityksellä tarkoitettiin uskon puolustajia. Näissä kirjoituksissaan Rooman vallanpitäjille\, apologeetat vetosivat oikeudenmukaisuuden puolesta samalla selittäen ja puolustaen kristillistä uskoa ja elämää. Lisänimensä mukaisesti Justinos omisti tälle koko elämänsä. \nJustinos syntyi n. 100 jKr. Samarian alueella kreikkalaiseen perheeseen. Hän sai hyvän koulutuksen ja opiskeli erilaisia filosofioita kuten stoalaisuutta ja platonismia. Kääntymisestään Justinos kertoo\, että kuljettuaan ja etsittyään erilaisissa filosofissa koulukunnissa hän tapasi vanhan miehen\, joka kertoi hänelle heprealaisista viisaista. Nämä miehet\, jotka ovat vanhempia kuin kuuluisat filosofit\, olivat oikeamielisiä\, Jumalan rakastamia ja opettivat pyhässä Hengessä. Edelleen vanha mies selittää\, että nämä profeetat ennustivat ja todistivat Kristuksesta\, Jumalan Pojasta\, jonka Isä lähettäisi. Justinos vakuuttui löytäneensä etsimänsä ja hänestä tuli Jeesuksen seuraaja. \nKristityksi kääntyminen ei merkinnyt Justinokselle kaiken vanhan pois heittämistä. Hän katsoi paremminkin löytäneensä kristinuskossa tosi filosofian\, eikä käännyttyään riisunut filosofin viittaansa\, vaan suhtautui myönteisesti filosofiaan ja järjelliseen pohdintaan. Hänen mukaansa uskossa Jeesukseen toteutuivat ja täydellistyivät paitsi profetiat myös entisten viisaiden filosofien päätelmät ja joskus oikeaankin osuneet arviot Jumalasta. \n  \nTuotanto\nJustinoksen kirjallisesta tuotannosta on säilynyt vain osa. Jotkut kirjoitukset kantavat hänen nimeään\, mutta eivät välttämättä ole Justinokselta peräisin. Epäilyksettä autenttisia ovat ainakin 1. ja 2. apologia sekä Dialogi Tryfonin kanssa\, jossa Justinos vastaa juutalaisuudesta käsin esitettyihin vastaväitteisiin. Dialogissa kolminaisuutta selittäessään Justinus ottaa käyttöönsä tuona aikana tunnetun kreikkalaisen logos-termin selventäessään Isän ja Pojan suhdetta. Puhe kolminaisuudesta ei Justinoksen aikana ollut vakiintunut kirkossa ja hän on yksi ensimmäisistä\, jotka käsittelevät vaikeaa aihetta. Justinus vertaa Isän ja Pojan suhdetta liekkiin\, joka sytyttää toisen liekin. Nämä ovat erilliset ja kuitenkin samasta olemuksesta\, eikä toinen vähennä toiselta millään tavalla. \nApologioissaan hän vetoaa keisariin kaltoin kohdeltujen kristittyjen puolesta. Justinos vaatii\, että lakia pitää soveltaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Justinoksen aikana ei ollut järjestelmälisiä vainoja\, mutta keisari Trajanuksen aloittaman linjan mukaan\, jos kuitenkin joku pitävästi osoitettiin kristityksi\, hänen piti joko uhrata jumalille tai\, jos hän kieltäytyi\, tulla mestatuksi. Justinos vetoaa\, että ihminen on tuomittava tekojensa perusteella ei pelkän kristityn nimen perusteella. Sitä paitsi\, Justinos lisää\, kristityt ovat esimerkillisiä ja hyviä kansalaisia\, mihin heidän vakaumuksensakin kannustaa – antamaan keisarille se\, mikä keisarille kuuluu. \nJustinos selventää puolustuksessaan kristillistä ajattelua ja tapoja\, joista liikkui vahingollisia huhuja. Näin Justinos tarjoaa seurakunnan arkeen historiallisesti arvokkaan kurkistusikkunan\, josta ei nykypäivän kristityille avaudu ollenkaan tuntematon näkymä. \nJa päivänä\, jota kutsutaan auringon päiväksi kaikki\, jotka asuvat kaupungeissa tai maaseudulla kokoontuvat yhteen paikkaan ja apostolien muistelmia tai profeettojen kirjoituksia luetaan\, niin pitkään kuin aika sallii. Kun lukija on lopettanut\, johtaja suullisesti ohjeistaa ja kannustaa ottamaan mallia näistä hyvistä asioista. Sitten nousemme yhdessä rukoilemaan ja kuten aiemmin on sanottu\, rukouksen päättyessä leipä\, viini ja vesi tuodaan … – 1. Apologia\, Käännös täältä \nPuolustautumisen jälkeen Justinos käy osoittamaan kuinka kristinusko ei ole uutuus\, vaan sillä on perusta muinaisuudessa. Roomalaiset monine jumalineen eivät voi syyttää kristittyjä taikauskosta eikä sekään\, etteivät kristityt hyväksy Rooman pakanauskontoa\, ole ainutlaatuista\, vaan arvostetut filosofitkin olivat kritisoineet moraalisesti arveluttavia kreikkalaisroomalaisia jumalia. Lopuksi Justinos argumentoi Kristinuskon totuuden puolesta erityisesti viittaamalla juutalaisiin ennustuksiin messiaasta ja kuinka ne toteutuivat Jeesuksessa. \nJustinoksen elämän yksityiskohdista ei ole tarkkaa tietoa. Se kuitenkin tiedetään\, että hän päätyi Roomaan opettamaan perustamassaan koulussa\, joka oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Justinoksen apologiat ovat tärkeä osa kirkon perintöä\, mutta Rooman valtaapitäviin niillä oli vähäinen vaikutus. Justinos kärsi marttyyrikuoleman Roomassa noin vuonna 165 Marcus Aureliuksen hallintokaudella. \n  \nLopuksi\nJustinos on esimerkki kristityille siitä rohkeudesta\, jolla hän puolusti uskoa ja oli valmis seuraamaan totuutta aina kuolemaan asti. Justinoksen esikuva osoittaa myös\, kuinka kristinusko\, järki ja oppiminen kuuluvat yhteen. Ihmisjärjestä\, ihmisviisaudesta ja filosofioista on helppo tehdä ihmiselle sopiva epäjumala\, kuitenkin omalla paikallaan ne ovat silti siunauksia\, sillä Jumala on totuus ja ihmiselle järjenkin luonut. \n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-justinos-marttyyri/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Justinos_Marttyyri.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240602
DTEND;VALUE=DATE:20240603
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20161202T121908Z
LAST-MODIFIED:20240528T155844Z
UID:4140-1717286400-1717372799@www.luterilainen.net
SUMMARY:2. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Kaikki tämän sunnuntain raamatunkohdat puhuvat omaa kieltään joko elämästä Jumalan lapsena tai sitten jonkun muun orjana. Kyse on siitä\, seuraako ihminen Jeesusta vai jotain muuta? Päivän evankeliumin ja psalmin välillä on vahva yhteys\, sillä Jeesus vaikuttaa lainaavan psalmia 49. \nEvankeliumitekstin tausta on hyvä ottaa huomioon. Muuten toisen sunnuntain helluntaista tekstien viesti ja sanoma voi jäädä epäselväksi; ainakin evankeliumin osalta. Jeesus on Filippoksen Kesareassa ollessaan kysynyt opetuslapsiltaan\, kun Hän heidän mielestään on? Pietari vastasi omasta ja muiden puolesta: ”Sinä olet Kristus\, elävän Jumalan Poika” (Matt. 16:13–20). Jeesus sanoi\, että tämä vastaus ei ole ihmiskeksintöä\, vaan Jumalan ilmoitus. Tälle tunnustukselle Jeesus myös sanoi rakentavansa Kirkkonsa. Samalla Jeesus antoi tämän tunnustuksen viralle vallan ja tehtävän antaa syntejä anteeksi tai pidättää anteeksiantamus (ns. avainten valta). Heti tämän jälkeen Jeesus alkoi opettaa opetuslapsiaan siitä\, kuinka Hänen\, Kristuksen ja Jumalan Pojan on kärsittävä paljon\, kuoltava ja sitten Hän nousisi kuolleista. Kuullessaan tämän\, Pietari alkaa moittimaan Jeesusta ja Jeesuksen on sanottava hänelle kovat sanat: ”Mene pois minun edestäni\, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi\, sillä sinä et ajattele sitä\, mikä on Jumalan\, vaan sitä\, mikä on ihmisten” (Matt. 16:21–20). Välittömästi tästä jatkuu päivän evankeliumimme. \nJumalan Pojan on kärsittävä ja kuoltava koko maailman puolesta. Se oli Jumalan ikuinen pelastussuunnitelma. Muunlaista Jeesusta ja pelastusta ei ole olemassa. Voisi sanoa: Risti ratkaisee! Risti ei kuitenkaan merkitse tässä kohden vain Jeesuksen kärsimistä ja kuolemaa. Ristin tie ei tarkoita vain Jeesuksen tietä. Ristin tie on jokaisen tie\, joka tahtoo olla Jeesuksen opetuslapsi; Hänen seuraajansa. Tämä koskee kaikkia Jeesuksen seuraajia. Samalla tähän liittyy valtava lupaus siitä\, että Jeesusta ristin tiellä seuraava löytää todellisen elämän. Jeesuksen seuraaja löytää iankaikkisen elämän uudessa taivaissa ja uudessa maassa\, mutta tämä elämä alkaa jo täällä maan päällä. Todellista\, Jumalan tarkoittamaa elämää eletään Jeesusta seuraten. Sen palkka on suuri. ”Tekojen mukaan”\, ei merkitse sitä\, että joku pelastuisi todelliseen elämään omien tekojensa kautta. Ei\, vaan se joka seuraa Jeesusta\, saa omistaa itselleen uskossa myös Jeesuksen teot. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 49:16 Psalmi: Ps. 49:6–10 16–21 Hallelujasäe: Ps. 17:15\n1. lukukappale:  Sananl. 30:7–9 2. lukukappale:  1. Tim. 6:6–12 Evankeliumi:  Matt. 16:24–27 \n\n1. lukukappale \nSananl. 30:7–9\nKahta minä sinulta pyydän\, älä niitä minulta koskaan kiellä\, kuolemaani saakka: Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä\, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää\, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ”Kuka on Herra?” ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan. \n  \n2. lukukappale \n1. Tim. 6: 6–12\nJa suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet\, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet\, niin tyytykäämme niihin. Mutta ne\, jotka rikastua tahtovat\, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin\, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä\, Jumalan ihminen\, pakene semmoista\, ja tavoita vanhurskautta\, jumalisuutta\, uskoa\, rakkautta\, kärsivällisyyttä\, hiljaisuutta. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus\, tartu kiinni iankaikkiseen elämään\, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 16:24–27\nSilloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea\, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä\, hän kadottaa sen\, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni\, hän löytää sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä\, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman\, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa\, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala\, joka olet niiden voima\, jotka panevat toivonsa sinuun\, kuule armollisesti rukouksemme! Koska ihminen ei saa aikaan mitään ilman sinua\, niin auta armollasi\, että täyttäisimme käskysi ja että tahtomme ja tekomme kelpaisivat sinulle. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Kaikkivaltias Jumala! Varjele meitä rakastamasta tätä maailmaa. Auta meitä käyttämään sinun suomaasi maallista hyvää sinun kunniaksesi sekä lähimmäistemme ja itsemme parhaaksi. Anna meidän armostasi koota ahkerasti taivaallisia aarteita\, joita eivät koi eivätkä ruoste turmele\, jotta olisimme rikkaita sinussa ja pääsisimme taivaallisen valtakuntasi kirkkauteen. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 49:16\nMutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta\, *\nsillä hän ottaa |minut huomaansa. \nPsalmi:\nPs. 49: 6–10\, 16–21\nMiksi minä pelkäisin |pahoina päivinä\, *\nkun minun vainoojani vääryys pii|rittää minut? \nHe luottavat |tavaroihinsa *\nja kerskaavat suuresta |rikkaudestaan. \nKukaan ei voi velje|änsä lunastaa *\neikä hänestä Jumalalle sovi|tusta maksaa. \nSillä hänen sielunsa lunastus on |ylen kallis *\nja jää iäti suo|rittamatta\, \nettä hän saisi elää ian|kaikkisesti *\neikä kuo|lemaa näkisi. \nMutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta\, *\nsillä hän ottaa |minut huomaansa. \nÄlä pelkää\, jos |joku rikastuu\, *\njos hänen talonsa |komeus karttuu. \nSillä kuollessaan ei hän ota |mitään mukaansa\, *\neikä hänen komeutensa astu alas hänen |jäljessänsä. \nVaikka hän eläissänsä kiittää itseään |siunatuksi\, *\nvaikka sinua ylistetään\, kun vietät hy|viä päiviä\, \ntäytyy sinun mennä isiesi |suvun tykö\, *\njotka eivät ikinä enää va|loa näe. \nIhminen\, mahtavinkin\, on ymmär|rystä vailla\, *\nhän on verrattava eläimiin\, |jotka hukkuvat. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_2_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240609
DTEND;VALUE=DATE:20240610
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20161202T121908Z
LAST-MODIFIED:20240605T200057Z
UID:4141-1717891200-1717977599@www.luterilainen.net
SUMMARY:3. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Päivän kirjeteksti heprealaiskirjeestä tiivistää sen\, mistä kristittynä elämisessä on pohjimmiltaan kyse: juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa\, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään\, Jeesukseen. (Hepr. 12:1b-2) Kristityn elämä on täynnä kilvoitusta\, kärsimystä ja koettelemuksia. Kilvoituksessa ja parannuksenteossa meidän ei tarvitse kuitenkaan katsoa itseemme\, eikä meissä itsessämme voimaa kilvoitukseen tai vastausta kärsimykseen olisi. Raamatussa Jumala sen sijaan käskee kilvoituksessakin kääntämään katseen uskon alkajaan ja täyttäjään\, Jeesukseen. \nKilvoituksemme\, koettelemuksemme ja kärsimyksemme tuntuvat usein selittämättömiltä. Heprealaiskirjeen kohta rohkaisee näkemään myös sen\, missä koettelemus ja kärsimys voi koitua rakennukseksi. Joskus tämä voi tuntua kuitenkin mahdottomalta. Silloin katse on suunnattava häneen\, joka oli myös kiusattu ja kärsivä\, mutta joka kesti kärsimykset. Katse on suunnattava kärsineeseen vapahtajaan\, Kristukseen. Hän kesti kärsimykset ja koettelemukset ja istuu nyt Isän oikealla puolella. Kun katseemme koettelemuksissa on kiinnitettynä häneen\, voimme keskittyä ajallisen koettelemuksen sijaan myös tulevan ajan iloon. \nKun ajatuksemme ovat siis näin suunnatut uskon alkajaan ja täyttäjään\, Kristukseen\, emme niin helposti takerru ajalliseen\, emme niin hyvään kuin huonoonkaan. Evankeliumissa Kristus muistuttaa ajallisen ja ajattoman tärkeysjärjestyksestä. Vaikka luotuisuuden hyvistä lahjoista saa ja tulee nauttia\, jos maalliseen takertuminen vie katseen pois Kristuksesta\, tulee se kääntää häneen takaisin. Jumala tässä auttakoon! \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 18:20 Psalmi: Ps. 18:17–20 26–29 Hallelujasäe: Ps. 95:7–8\n1. lukukappale:  Hes. 33:30–33 2. lukukappale:  Hepr. 12:1–6 Evankeliumi:  Luuk. 9:57–62 \n\n1. lukukappale\nHes. 33:30–33\nJa sinä\, ihmislapsi! Sinun kansasi lapset puhuvat sinusta seinänvierustoilla ja talojen ovilla ja sanovat keskenään\, toinen toisellensa\, näin: ’Lähtekää kuulemaan\, millainen sana nyt on tullut Herralta’. He tulevat sinun luoksesi joukoittain\, istuvat edessäsi minun kansanani ja kuuntelevat sinun sanojasi\, mutta he eivät tee niitten mukaan\, sillä he osoittavat rakkautta suullansa\, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä. Ja katso\, sinä olet heille kuin rakkauslaulu\, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu: he sanojasi kyllä kuuntelevat\, mutta eivät tee niitten mukaan. Mutta kun se toteutuu – ja katso\, se toteutuu – silloin he tulevat tietämään\, että heidän keskuudessansa on ollut profeetta.” \n  \n2. lukukappale\nHepr. 12:1–6\nSentähden\, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme\, pankaamme mekin pois kaikki\, mikä meitä painaa\, ja synti\, joka niin helposti meidät kietoo\, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa\, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään\, Jeesukseen\, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin\, häpeästä välittämättä\, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. Ajatelkaa häntä\, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan\, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa\, taistellessanne syntiä vastaan\, ja te olette unhottaneet kehoituksen\, joka puhuu teille niinkuin lapsille: ”Poikani\, älä pidä halpana Herran kuritusta\, äläkä menetä toivoasi\, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa\, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta\, jonka hän ottaa huomaansa”. \n  \nEvankeliumi\nLuuk 9: 57–62\nJa heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi hänelle: ”Minä seuraan sinua\, mihin ikinä menet”. Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät\, mutta Ihmisen Pojalla ei ole\, mihin hän päänsä kallistaisi”. Toiselle hän sanoi: ”Seuraa minua”. Mutta tämä sanoi: ”Herra\, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni”. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Anna kuolleitten haudata kuolleensa\, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa”. Vielä eräs toinen sanoi: ”Minä tahdon seurata sinua\, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni”. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ei kukaan\, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa\, ole sovelias Jumalan valtakuntaan”. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna armosi\, niin että pelkäisimme ja rakastaisimme pyhää nimeäsi\, sillä sinä et lakkaa hallitsemasta niitä\, jotka lujasti uskoen turvautuvat sinuun. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä\, iankaikkinen Jumala! Varjele meitä halveksimasta valtakuntaasi ja auta meitä hylkäämään kaiken päästäksemme sinne. Tee meidät Poikasi Jeesuksen Kristuksen oikeiksi opetuslapsiksi\, niin että seuraamme häntä itsemme kieltäen. Suo meidän armosi avulla kantaa uskollisesti antamaasi ristiä. Vahvista meitä taistelemaan herkeämättä kaikkea pahaa vastaan ja saamaan siitä voiton\, niin että edistäisimme sinun kunniaasi ja sinun valtakuntasi tulisi luoksemme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet sanallasi kutsunut meidät suurelle ehtoollisellesi. Me rukoilemme sinua: herätä sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin ettemme kuulisi kutsuasi turhaan vaan ottaisimme sen halukkaasti vastaan emmekä sallisi minkään ajallisen estää itseämme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 18: 20\nHän toi minut |avaraan paikkaan\, *\nhän vapautti minut\, sillä hän oli mielis|tynyt minuun. \nPsalmi:\nPs. 18:17 – 20\, 26 – 29\nHän ojensi kätensä korkeudesta ja |tarttui minuun\, *\nveti minut ylös suu|rista vesistä; \nhän pelasti minut voimallisesta |vihollisestani\, *\nminun vihamiehistäni\, sillä he olivat minua |väkevämmät. \nHe hyökkäsivät minun kimppuuni |hätäni päivänä\, *\nmutta Herra tuli minun |tuekseni. \nHän toi minut avaraan paikkaan\, hän |vapautti minut\, *\nsillä hän oli mielis|tynyt minuun. \nHurskasta kohtaan sinä |olet hurskas\, *\nnuhteetonta |kohtaan nuhteeton; \npuhdasta kohtaan sinä |olet puhdas\, *\nmutta kieroa |kohtaan nurja. \nSillä sinä pelastat |nöyrän kansan\, *\nmutta ylpeät silmät sinä |painat alas. \nSillä sinä annat minun |lamppuni loistaa; *\nHerra\, minun Jumalani\, valaisee minun |pimeyteni. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_3_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240609
DTEND;VALUE=DATE:20240610
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20200407T081206Z
LAST-MODIFIED:20240605T200222Z
UID:8827-1717891200-1717977599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Efraim Syyrialainen
DESCRIPTION:Efraim Syyrialainen (n. 306–373) on varhaisen syyrialaisen kristillisyyden huomattavin nikaialaista uskoa tunnustanut teologi ja hymnirunoilija. Hän eli suurimman osan elämästään Nisibisin kaupungissa\, nykyisen Turkin ja Syyrian raja-alueella. \nEfraimin elämästä ei ole säilynyt kovinkaan paljoa varmaa tietoa. Hänen vanhempansa olivat kristittyjä\, mutta hän itse otti kasteen vasta myöhemmin\, henkilökohtaisen kääntymyskokemuksen jälkeen. Hän eli tiettävästi koko elämänsä selibaattikilvoituksessa. Efraim palveli Nisibisin kirkkoa diakonin virassa\, opettaen seurakuntaa ja kasteoppilaita. Vuonna 363\, kun Rooman valtakunta luovutti Nisibisin persialaisille\, kristittyjen oli lähdettävä kaupungista. Tässä yhteydessä Efraim siirtyi länteen Edessan kaupunkiin\, missä hän johti teologista koulua ja kirjoitti hymnejä paikalliselle askeettiyhteisölle. Kymmenen vuotta muuttonsa jälkeen hän kuoli palvellessaan ruttoon sairastuneita paikallisia. \nEfraimin laajan\, syyriankielisen tuotannon keskuksessa ovat hänen lukuisat hymninsä ja runolliset saarnansa\, joissa nikaialainen opetus välitetään laulun muodossa. Hänen keskeisistä teoksistaan voidaan mainita esimerkiksi uskoa\, paratiisia\, Nisibisin kaupunkia\, neitsyyttä\, Kirkkoa ja Kristuksen syntymää koskevat hymnikokoelmat\, sekä harhaoppeja vastaan kirjoitetut tekstit. Efraimin teokset eivät ole sisällöltään suoraviivaisia tai järjestelmällisiä\, vaan pikemminkin täynnä raamatullista symboliikkaa. Tästä huolimatta hänen teologisen työskentelynsä tavoitteena oli oikean opin puolustaminen ja väärien oppien torjuminen. Nämä kaksi hänen tuotantonsa piirrettä\, Raamatun esikuvallisen lukutavan (typologia) käyttö sekä selkeän oikeaoppinen kristologia\, tekevät Efraimista yhden merkittävimmistä 300-luvun teologeista. \nEfraimin tuotannosta on toistaiseksi julkaistu suomeksi ainoastaan seuraavat kaksi teosta: \n\nKatumuskehotukset. Suom. Heikki Holländer. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. 1992. \nParatiisihymnit. Suom. Serafim Seppälä. Valamon luostari. 2004.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-efraim-syyrialainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkoisat_Efraim_Syyrialainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240610
DTEND;VALUE=DATE:20240611
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20200407T081848Z
LAST-MODIFIED:20240605T200426Z
UID:8830-1717977600-1718063999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Gregorios Nazianzilainen
DESCRIPTION:Gregorios Nazianzilainen oli neljännellä vuosisadalla elänyt merkittävä teologi\, saarnaaja\, kristinuskon puolustaja ja paimen. Hän muodostaa yhdessä Basileios Suuren ja Gregorios Nyssalaisen kanssa kolme tunnettua Kappadokian kirkkoisää\, joita kutsutaan kappadokian isiksi. Nazianzilainen syntyi vuonna 330 pieneen Ariansin kaupunkiin\, Kappadokian maakuntaan\, nykyisen Turkin alueella. Ylhäisen perheen lapsena hänellä oli mahdollisuus aikansa parhaaseen koulutukseen ensin Kappadokian Kesareassa ja sitten mm. Aleksandriassa Eqyptissä ja Ateenassa. Ateenassa hänelle muodostui elinikäinen ystävyys Basileios Suuren kanssa\, johon hän oli tutustunut jo Kesareassa. Nazianzilainen tunsi suurta vetoa luostarielämän eristäytyneisyyttä kohtaan\, jolloin hänellä olisi ollut parempi mahdollisuus filosofiseen ja hengelliseen meditaatioon\, joka kiehtoi häntä. Nazianzilainen otti kuitenkin\, vaikkakin vastentahtoisesti\, vastaan pappisvihkimyksen. Hän katsoi\, että paimenen velvollisuudet ja mahdollinen piispuus jatkossa rajoittaisivat hänen mahdollisuuksiaan meditaatioon. Myöhemmin hän kuitenkin kirjoitti virastaan: \n\nSananpalvelijana minä sitoudun Sanan virkaan; Jos minulle suodaan\, en halua koskaan laiminlyödä tätä hyvää. Minä arvostan tätä kutsumusta ja olen kiitollinen siitä; Minä saan siitä enemmän iloa kuin kaikista muista asioista yhteensä. (Orationes 6\, 5) \n\nNazianzilainen asetti lahjansa kirjoittajana ja saarnaajana Jumalan ja kirkon palvelukseen. Hän kirjoitti valtavan määrän tutkielmia\, saarnoja\, ylistyspuheita\, runoja ja kirjeitä. Hän oli luonteeltaan lempeä ja etsi koko elämänsä aina sopua ja yritti tuoda rauhan aikansa kirkkoon\, jota riidat ja harhaopit repivät.  \nEnnen toista ekumeenista kirkolliskokousta (Konstantinopolissa vuonna 381) tilanne Rooman valtakunnassa oli sellainen\, että ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen (Nikea 325) päätökset eivät olleet yleisesti suosiossa. Enemmistö kannatti areiolaisuutta\, joka oli keisarin suosiollisella avustuksella vallassa. Basileios Suuren kuoltua vuonna 379 kutsuttiin Nazianzilainen Konstantinopoliin pienen nikeanuskoisen Anastasiksen kirkon paimeneksi\, taistelemaan Nikean uskon puolesta. Nazianzilainen onnistui työntämään vastustuksesta huolimatta areiolaisuuden syrjään Konstantinopolissa. Tässä merkittävässä roolissa olivat hänen viisi tunnettua teologista puhettansa Anastasiksen kirkossa. Näissä tutkielmissaan Nazianzilainen puolusti nikealaista uskoa Pyhään kolminaisuuteen ja teki siitä ymmärrettävää. \nHän painotti Isän ja Pojan olemuksen ykseyttä ja Pyhän Hengen yhtä todellista jumaluutta kuin Isällä ja Pojalla. Nazianzilainen vertasi Isää\, Poikaa ja Pyhää Henkeä kolmessa eri kynttilässä olevaan liekkiin\, joista jokainen sisältää tulen ominaisuudet. Nämä viisi tutkielmaa tulivat kuuluisiksi niiden opillisen selkeyden\, muodon loistokkuuden ja perusteluiden vakuuttavuuden takia. Erityisesti näiden opetuspuheiden takia Nazianzilainen sai lisänimen ”teologi”\, ja varsinkin Ortodoksisessa kirkossa häntä kutsutaankin nimellä Gregorios Teologi. \nOsallistuttuaan toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna 381\, ja kieltäydyttyään Konstantinopolin piispan virasta vastustuksen takia\, Nazianzilainen palasi Nazianziin ja omistautui paimenen työlleen. Elämänsä lopuksi hän vetäytyi lähelle synnyinpaikkakuntaansa Ariansia ja omistautui tieteelliselle työlle ja askeettiselle elämälle. Tähän ajanjaksoon sijoittuvat suurin osa hänen arvostetuista runoistaan sekä omaelämänkertansa De vita sua. Nazianzilainen kuoli Jumalan jalona palvelijana vuonna 390. Hän oli mies\, joka opetti meille Jumalan ensisijaisuutta. Hän puhuu edelleen meidän ajallemme\, että ilman Jumalaa ihminen menettää loistonsa ja suuruutensa. Ja ilman Jumalaa\, ei ole olemassa mitään todellista ihmisyyttä.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-gregorios-nazianzilainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkoisat_Gregorios_Nazianzilainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240616
DTEND;VALUE=DATE:20240617
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20161202T121908Z
LAST-MODIFIED:20240613T115605Z
UID:4142-1718496000-1718582399@www.luterilainen.net
SUMMARY:4. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Pyhän Raamatuntekstit puhuvat siitä\, kuinka jokainen ihminen on perisynnin alle syntyneenä kuin eksynyt lammas tai tuhlaajapoika\, jonka Taivaallinen Isä odottaa rakkaan lapsensa paluuta. Vanhan testamentin lukukappaleessa Herra julistaa profeettansa suulla Israelille: Palaja Israel\, Herran\, sinun Jumalasi tykö\, sillä sinä olet kompastunut rikoksiisi. \nEvankeliumissa meille kuvataan opetuslapsi Matteuksen kutsuminen sekä Jeesuksen ateriointi syntisinä pidettyjen ihmisten kanssa. Jeesus kertoo\, että ”en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita\, vaan syntisiä” (Matt.9:13). Se\, joka luulee olevansa omassa voimassaan terve ja vanhurskas\, ei näe mitään käyttöä Kristuksen julistamalle evankeliumille. Tulee muistaa\, että jokainen ihminen Aadamin synnin perillisenä on syntinen ja sairas. Yhteiskunnallisesti syrjittyjen ja halveksittujen oli tämä kenties helpompaa ymmärtää. Sen sijaan monet fariseuksista ja kirjanoppineista ajattelivat olevansa tarpeeksi hyviä lähestyäkseen Jumalaa. \nPäivän evankeliumi muistuttaa meitä tärkeästä asiasta. Olimmepa yhteiskunnallisesti kuinka huonossa asemassa tahansa\, kun turvaamme Kristukseen hengellisessä sairaudessamme\, on meillä hänessä ikuisen elämän rikkaus. Vastaavasti\, olimmepa kuinka hyväosaisia\, kunnioitettuja tai rikkaita tahansa\, jos me ajattelemme olevamme liian hyviä\, terveitä tai vanhurskaita syntisten seuraan\, emmekä ole valmiita turvautumaan Kristukseen\, olemme hukassa. Itsestämme me emme voi löytää voimaa synnin voittamiseen tai parannuksen tekoon\, vaan vain Jumalasta: ”Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät\, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne.” (Ef. 2:1) \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 25:16 Psalmi: Ps. 32:1–2 5–8 Hallelujasäe: Ps. 119:176 94\n1. lukukappale:  Hoos. 14:2–9 2. lukukappale:  Ef. 2:1–10 Evankeliumi:  Matt. 9:9–13 \n\n1. lukukappale\nHoos. 14:2–9 \nPalaja Israel\, Herran\, sinun Jumalasi tykö\, sillä sinä olet kompastunut rikoksiisi. Ottakaa mukaanne sanoja ja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: “Anna anteeksi kaikki rikokset\, ota armoihisi\, niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit. Assur ei ole meitä auttava\, hevosilla emme tahdo ratsastaa\, emmekä enää sano kättemme teoille: ‘Meidän jumalamme’; sillä sinussa saa orpo armon.” Minä parannan teidän luopumuksenne\, omasta halustani minä teitä rakastan; sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois. Minä olen oleva Israelille kuin kaste\, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon. Sen vesat leviävät\, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin. Sen varjossa asuvaiset kasvattavat jälleen viljaa ja kukoistavat kuin viiniköynnös. Sen maine on oleva kuin Libanonin viinin. Efraim! Mitä on minulla enää tekemistä epäjumalien kanssa? Minä kuulen häntä\, minä katson hänen puoleensa\, minä\, joka olen kuin viheriöitsevä kypressi: minusta on sinun hedelmäsi. Kuka on viisas ja ymmärtää nämä? Kuka taitava ja käsittää nämä? Sillä Herran tiet ovat suorat: vanhurskaat niillä vaeltavat\, mutta luopiot niillä kompastuvat. \n  \n2. lukukappale\nEf. 2:1–10\nJa Jumala on eläviksi tehnyt teidät\, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne\, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan\, ilmavallan hallitsijan\, sen hengen hallitsijan\, mukaan\, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa\, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa\, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja\, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin; mutta Jumala\, joka on laupeudesta rikas\, suuren rakkautensa tähden\, jolla hän on meitä rakastanut\, on tehnyt meidät\, jotka olimme kuolleet rikoksiimme\, eläviksi Kristuksen kanssa – armosta te olette pelastetut – ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa\, osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta\, hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta\, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta\, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa\, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten\, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut\, että me niissä vaeltaisimme. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 9:9–13\nJa sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen\, jonka nimi oli Matteus\, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: “Seuraa minua”. Niin tämä nousi ja seurasi häntä. Ja kun hän aterioi hänen kodissaan\, niin katso\, tuli monta publikaania ja syntistä\, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Ja kun fariseukset sen näkivät\, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: “Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Mutta kun Jeesus sen kuuli\, sanoi hän: “Eivät terveet tarvitse parantajaa\, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa\, mitä tämä on: ‘Laupeutta minä tahdon enkä uhria’. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita\, vaan syntisiä.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka varjelet kaikkia\, jotka panevat toivonsa sinuun! Ilman sinua ei ole mitään otollista eikä pyhää. Anna meidän nauttia armosi sanomattomista rikkauksista. Ole hallitsijamme ja johdattajamme\, ettemme ajallisten lahjojen takia jäisi ilman iankaikkisia. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Pyhä Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet lähettänyt Poikasi maailmaan parantamaan sairaita ja kutsumaan syntisiä parannukseen. Me rukoilemme sinua: johda meitä Hengelläsi Poikasi Jeesuksen Kristuksen luo ja pidä meidät hänen seuraajinaan. Opeta meitä näkemään\, ettemme voi elää onnellisesti emmekä kuolla autuaasti\, ellemme ole hänen yhteydessään. Auta meitä vaeltamaan uskossa läpi tämän synnin saastuttaman maailman taivaalliseen Jerusalemiin\, jossa saamme ylistäen palvella sinua iankaikkisesti. Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me olemme olleet eksyksissä niin kuin lampaat ja antaneet perkeleen ja syntisen lihamme vietellä itsemme pois oikealta tieltä. Mutta me rukoilemme sinua: ole meille armollinen ja anna anteeksi kaikki syntimme Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Herätä sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin että pysyisimme lujasti sanassasi ja todella katuisimme ja uskoisimme. Suo meidän olla lampaita laumassa\, joka on sinun kristillinen kirkkosi\, ja viimein päästä iankaikkiseen autuuteen. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (1. vsk.) \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 25:16\nKäänny minun puoleeni\,|armahda minua\, *\nsillä minä olen yksinäi|nen ja kurja. \nPsalmi:\nPs. 32:1–2 5–8\nAutuas se\, jonka rikokset ovat |anteeksi annetut\, *\njonka syn|ti on peitetty! \nAutuas se ihminen\, jolle Herra ei lue hänen pahoja |tekojansa *\nja jonka hengessä ei |ole vilppiä! \nKun minä siitä vaikenin\, riutuivat |minun luuni *\njokapäiväisestä vali|tuksestani. \nSillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana |minun päälläni; *\nminun nesteeni kuivui niinkuin |kesän helteessä. \nMinä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja |tekojani; *\nminä sanoin: ”Minä tunnustan Herralle rikokseni”\, ja sinä annoit anteeksi minun |syntivelkani. \nSentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana\, jona sinut |löytää voidaan. *\nVaikka suuret vedet tulvisivat\, eivät ne |heihin ulotu. \nSinä olet minun suojani\, sinä varjelet |minut hädästä\, *\nsinä ympäröitset minut pelas|tuksen riemulla. \n”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien\, jota sinun |tulee vaeltaa; *\nminä neuvon sinua\, minun silmäni sinua |vartioitsee”. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/4-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_4_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240622
DTEND;VALUE=DATE:20240623
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20161202T121909Z
LAST-MODIFIED:20240619T094524Z
UID:4143-1719014400-1719100799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Juhannuspäivä\, Johannes Kastajan päivä
DESCRIPTION:Juhannuspäivä on omistettu Johannes Kastajalle. Jokaisessa vuosikerrassamme evankeliumiteksti on sama. Kyseessä on jakso\, jossa kerrotaan Johannes Kastajan syntymästä\, ympärileikkauksesta ja nimen antamisesta. Päivän vaihtoehtoisissa saarnateksteissä on puolestaan kyse Johannes Kastajan kuolemasta (Mark. 6:14–29) ja Sakariaan kiitosvirrestä (Luuk. 1:67–79). \nJohannes Kastajan isä Sakarias oli pappi. Hänen erään palvelusvuoronsa aikana Herra enkeli ilmestyi hänelle Jerusalemin temppelissä ja toi viestin Jumalalta: Elisabeth\, vanhan Sakariaan iäkäs vaimo tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Sakariaan on sitten annettava hänelle nimi Johannes. Sakariaan on mahdotonta uskoa tätä ja enkeli tekee hänet mykäksi ”siihen päivään saakka\, jona tämä tapahtuu\, sentähden ettet uskonut minun sanojani\, jotka käyvät aikanansa toteen” (Luuk. 1:5–25). \nKun Johannes syntyi\, hänet oli juutalaisen uskonnon mukaan tietenkin ympärileikattava. Samassa yhteydessä annettiin poikalapselle nimi. Usein annettiin isän nimi\, mutta ei nyt. Kun Johannes saa nimensä\, pääsee isä-Sakariaksen kieli siteistään ja hän virittää kiitoksen Jumalalle (Luuk. 1:67–79). Nimi Johannes merkitsee ”Herra armahtaa”\, tai ”Herra on armollinen”. Meidän ”juhannus” -sanamme onkin oikeasti ”Johannes” eli ”Herra armahtaa”. Nimen suomalaisia muotoja ovat Juhani\, Jussi\, Hannu jne. Kaikki nämä nimet ja koko pyhäpäivä kertovat armahtavasta Jumalasta. Taitaa olla niin\, että Jumalalla onkin juhannuksena ja monena muunakin pyhäpäivänä paljon armahtamista Suomessa. Mutta kuka haluaa tulla Hänen luokseen saamaan armoa? \nJohannes Kastaja oli Herra Jeesuksen edelläkulkija. Hän valmisti Israelia Messiaansa tuloon. Monet halusivat katua syntejään ja menivät Johanneksen kastettaviksi. Mutta suurin osa kansasta ei. Lopulta Johanneksen pää pistettiin vankilassa poikki. Vankilassa hän taas oli ollut siksi\, että oli nuhdellut alueellista kuningasta\, Herodesta tämän aviorikoksesta. Miten tänä päivänä kuulemme Jumalan sanansaattajien viestin\, kun meille saarnataan synti synniksi ja kehotetaan katumukseen? Saavatko johannekset kuuluttaa meille Jumalan tuomiota ja armoa? \n \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 49:1 3 Psalmi: Ps. 92:2–6 Hallelujasäe: Luuk. 1:76\n1. lukukappale:  Jes. 45:8–12 2. lukukappale:  Ap. t. 19:1–6 Evankeliumi:  Luuk. 1:57–66 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Mark. 6:14–29 Luuk. 1:67–79 \n\n1. lukukappale \nJes. 45:8–12\nTiukkukaa\, te taivaat\, ylhäältä\, vuotakoot pilvet vanhurskautta. Avautukoon maa ja antakoon hedelmänänsä pelastuksen\, versokoon se myös vanhurskautta. Minä\, Herra\, olen sen luonut.\nVoi sitä\, joka riitelee tekijänsä kanssa\, saviastia saviastiain joukossa – maasta tehtyjä kaikki! Sanooko savi valajallensa: “Mitä sinä kelpaat tekemään? Sinun työsi on kädettömän työtä!” Voi sitä\, joka sanoo isälleen: “Mitä sinä kelpaat siittämään?” ja äidilleen: “Mitä sinä kelpaat synnyttämään?”\nNäin sanoo Herra\, Israelin Pyhä\, joka on hänet tehnyt: Kysykää tulevaisia minulta ja jättäkää minun haltuuni minun lapseni\, minun kätteni teot. Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen maan päälle; minun käteni ovat levittäneet taivaan\, minä olen kutsunut koolle kaikki sen joukot. \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 19:1–6\nKun Apollos oli Korintossa\, tuli Paavali\, kuljettuaan läpi ylämaakuntien\, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: “Saitteko Pyhän Hengen silloin\, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: “Emme ole edes kuulleet\, että Pyhää Henkeä on olemassakaan”. Ja hän sanoi: “Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: “Johanneksen kasteella”. Niin Paavali sanoi: “Johannes kastoi parannuksen kasteella\, kehoittaen kansaa uskomaan häneen\, joka oli tuleva hänen jälkeensä\, se on\, Jeesukseen”. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen\, tuli heidän päällensä Pyhä Henki\, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 1:57–66\nMutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan. Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat\, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden\, iloitsivat he hänen kanssansa. Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias. Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: “Ei suinkaan\, vaan hänen nimensä on oleva Johannes”. Niin he sanoivat hänelle: “Eihän sinun suvussasi ole ketään\, jolla on se nimi”. Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä\, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi. Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: “Johannes on hänen nimensä”. Ja kaikki ihmettelivät. Ja kohta hänen suunsa aukeni\, ja hänen kielensä vapautui\, ja hän puhui kiittäen Jumalaa.\nJa tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille\, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista; ja kaikki\, jotka niistä kuulivat\, panivat ne mieleensä ja sanoivat: “Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa. \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä\nMark. 6:14–29\nJa kuningas Herodes sai kuulla hänestä\, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi\, ja ihmiset sanoivat: “Johannes Kastaja on noussut kuolleista\, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat”. Mutta toiset sanoivat: “Se on Elias”; toiset taas sanoivat: “Se on profeetta\, niinkuin joku muukin profeetoista”. Mutta kun Herodes sen kuuli\, sanoi hän: “Johannes\, jonka minä mestautin\, on noussut kuolleista”.\nSillä hän\, Herodes\, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen\, sitonut ja pannut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon\, Herodiaan\, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet\, ja Johannes oli sanonut Herodekselle: “Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa”. Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet\, mutta ei voinut. Sillä Herodes pelkäsi Johannesta\, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi\, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä\, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.\nNiin tuli sopiva päivä\, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille. Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi\, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: “Ano minulta\, mitä ikinä tahdot\, niin minä annan sinulle”. Ja hän vannoi tytölle: “Mitä ikinä minulta anot\, sen minä annan sinulle\, vaikka puolet valtakuntaani”. Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: “Mitä minä anon?” Tämä sanoi: “Johannes Kastajan päätä”. Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo\, pyysi ja sanoi: “Minä tahdon\, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään”.\nSilloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi\, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään. Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään. Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle\, ja tyttö antoi sen äidillensä.\nKun hänen opetuslapsensa sen kuulivat\, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan. \nTAI:\nLuuk. 1:67–79\nJa Sakarias\, hänen isänsä\, täytettiin Pyhällä Hengellä\, ja hän ennusti sanoen:\n“Kiitetty olkoon Herra\, Israelin Jumala\, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta – niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta – pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä\, jotka meitä vihaavat\, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa\, sen valan\, jonka hän vannoi Aabrahamille\, meidän isällemme; suodakseen meidän\, vapahdettuina vihollistemme kädestä\, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme. Ja sinä\, lapsukainen\, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi\, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään\, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa\, meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden\, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta\, loistaen meille\, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa\, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka lähetit valitsemasi palvelijan\, Johannes Kastajan\, valmistamaan saarnalla ja kasteella tietä Pojallesi! Anna armosi\, että me Johanneksen opetuksen mukaisesti tekisimme parannuksen syntisestä elämästämme ja turvautuisimme uskossa Johanneksen osoittamaan Jumalan Karitsaan\, meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Näin rukoilemme rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä suuresta armostasi\, ettet ole ainoastaan antanut meille pyhää lakiasi vaan olet lähettänyt meille myös pyhän Johanneksen. Hän on osoittanut meille Kristusta ja ilmoittanut meille Kristuksen kautta tulevasta syntien anteeksiantamuksesta\, pyhyydestä ja vanhurskaudesta. Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin että ottaisimme elävällä uskolla vastaan Johanneksen julistuksen ja palvelisimme sinua pelotta pyhinä ja vanhurskaina kaikkina elämämme päivinä. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Ylistetty ole sinä\, Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet katsonut kansasi puoleen ja valmistanut sille lunastuksen\, jotta me saisimme pelotta palvella sinua vihollisistamme vapaina\, pyhinä ja vanhurskaina kaikkina elämämme päivinä! Me rukoilemme sinua: vapauta meidät synnin kahleista armosi voimalla. Anna meidän vaeltaa valossa ja tuottaa Hengen hedelmää. Tukahduta meissä lihan himo\, silmien himo ja mahtaileva elämä ja kuoleta Hengelläsi lihan teot\, niin että eläisimme sinussa\, joka elät ja hallitset Poikasi ja Henkesi kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja iankaikkisesti. (vaihtoehtoinen saarnateksti Luuk. 1:67–79) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJes. 49:1\, 3\nHerra on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka\, hamasta äitini helmasta minun nimeni |maininnut. *\nJa hän sanoi minulle: “Sinä olet minun palvelijani\, sinä Israel\, jossa minä osoitan |kirkkauteni”. \nPsalmi:\nPs. 92:2–6\nHyvä on Herraa |kiittää *\nja veisata kiitosta sinun nimellesi\, |sinä Korkein\, \naamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuut|tasi *\nkymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla\, |kannelta soittaen. \nSillä sinä ilahutat minua\, Herra\, |töilläsi; *\nminä riemuitsen sinun |kättesi teoista. \nKuinka suuret ovat sinun tekosi\, |Herra! *\nSinun ajatuksesi ovat |ylen syvät. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/juhannuspaiva-johannes-kastajan-paiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Juhannus.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240623
DTEND;VALUE=DATE:20240624
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20161202T121909Z
LAST-MODIFIED:20240619T094920Z
UID:4144-1719100800-1719187199@www.luterilainen.net
SUMMARY:5. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Evankeliumitekstissä Jeesuksen luokse saapuu ihmisiä kertoen hirmuisen viestin. Pilatus oli surmannut Galileassa asuneita juutalaisia. Ilmeisesti hirmuteko oli tapahtunut temppelialueella\, sillä kertojien mukaan\, surmattujen veri oli sekoittunut uhrieläinten vereen. Tapahtuman yksityiskohdat jäävät evankeliumitekstissä hämärän peittoon. Myöskään Raamatun ulkopuoliset historian tekstit eivät mainitse mitään tapahtuneesta. Lopulta yksityiskohdilla ei ole merkitystä\, mielikuvat ratkaisevat! Se mielikuva\, joka juutalaisten keskuudessa puheiden kautta levisi oli ehkä seuraavanlainen: Jumalaton roomalainen hallitsija oli surmannut hurskaita juutalaisia ja pyhien uhrien veri oli saastunut kosketuksessa kuolevan vereen. Miten Jumala voi sallia tällaista tapahtuvan! \nJuutalaisessa ajattelussa ihmisten elämän tragedioita selitettiin usein salaisilla synneillä. Tällainen ajattelutapa piirtyy hyvin esiin esimerkiksi Jobin kirjasta. (Job. 1:5\, Job.8:4) Myös meidän ajassamme vastaavia kysymyksiä kuulee usein: ”mitä niin pahaa olen tehnyt\, että olen ansainnut elämässäni kaiken tämän kärsimyksen?” Jeesus tekee kuulijoilleen selväksi\, etteivät surmatut galilealaiset olleet Jumalan edessä yhtään syntisempiä\, kuin toiset galilealaiset. Vielä Jeesus viittaa toiseen yleisesti tiedossa olleeseen tragediaan eli Siiloan tornin kaatumiseen. Tuon tornin kaatuessa oli kahdeksantoista ihmistä saanut surmansa. Myös heistä Jeesus haluaa sanoa kuulijoilleen\, etteivät he olleet yhtään syntisempiä kuin kaikki toiset ihmiset. \nSen sijaan Jeesuksen viesti kuulijoilleen on rajua. Kaikki ihmiset elävät luonnostaan Jumalan vihan ja tuomion alla! Jeesuksen kuulijoiden tila Jumalan edessä ei olisi yhtään parempi\, vaikka torni ei ollutkaan kaatunut heidän päällensä. Ilman armoa ja anteeksiantamusta he olisivat joka tapauksessa matkalla iankaikkiseen kadotukseen! Jeesuksen näköala synnin ongelmaan on suoraviivainen ja tyly. Koko ihmiskunta Aadamista asti on elänyt Jumalan tuomion ja vihan alla tehden matkaan kadotukseen. Vain Jumalan armoteko Jeesuksessa Kristuksessa tuo toivon ja uuden elämän synteihinsä kuolleelle. \nRakas ystävä\, myös sinun ainut toivosi on Jeesuksessa. Kristuksen veressä meillä on lunastus ja syntienanteeksianto. Ehtoollisen lahjassa Herramme antaa pyhän ruumiinsa ja verensä sinulle uskossa omistettavaksi. Silloin hänen elämänsä virtaa sinun kuolevaiseen ruumiiseesi. Hänen pyhä uhriverensä koskettaa sinun saastaista elämääsi puhdistaen ja pyhittäen sen Jumalan edessä. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 13:6 Psalmi: Ps. 13:2–6 Hallelujasäe: Room. 14:11\n1. lukukappale:  Job 35:1–8 2. lukukappale:  Room. 14:13–19 Evankeliumi:  Luuk. 13:1–5 \n\n1. lukukappale \nJob 35:1–8\nElihu lausui ja sanoi: “Pidätkö sitä oikeutena\, sanotko sitä vanhurskaudeksi Jumalan edessä\, että kysyt\, mitä se sinua hyödyttää: ‘Hyödynkö siitä sen enempää\, kuin jos syntiä teen?’ Siihen minä vastaan sinulle sekä ystävillesi\, jotka luonasi ovat. Luo silmäsi taivaalle ja näe\, katsele pilviä\, jotka ovat korkealla pääsi päällä. Jos sinä syntiä teet\, mitä sillä hänelle teet; ja vaikka sinulla paljonkin rikoksia olisi\, mitä sillä hänelle mahdat? Jos olet vanhurskas\, mitä sillä hänelle annat\, tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi? Ihmistä\, kaltaistasi\, koskee jumalattomuutesi ja ihmislasta sinun vanhurskautesi. \n  \n2. lukukappale \nRoom. 14:13–19\nÄlkäämme siis enää toisiamme tuomitko\, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa\, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille\, joka pitää jotakin epäpyhänä\, sille se on epäpyhää. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden\, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä\, jonka edestä Kristus on kuollut. Älkää siis antako sen hyvän\, mikä teillä on\, joutua herjattavaksi; sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista\, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Joka tässä kohden palvelee Kristusta\, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen. Niin tavoitelkaamme siis sitä\, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 13:1–5\nSamaan aikaan oli saapuvilla muutamia\, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista\, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: “Luuletteko\, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset\, koska he saivat kärsiä tämän? Eivät olleet\, sanon minä teille\, mutta ellette tee parannusta\, niin samoin te kaikki hukutte. Taikka ne kahdeksantoista\, jotka saivat surmansa\, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä\, luuletteko\, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset\, jotka Jerusalemissa asuvat? Eivät olleet\, sanon minä teille\, mutta ellette tee parannusta\, niin samoin te kaikki hukutte.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna maallisen elämämme olla rauhallista\, ja anna seurakuntasi iloita hiljaisessa jumalanpelossa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet laupias ja olet Kristuksen kautta luvannut\, ettet tahdo tuomita meitä tai syöstä meitä kadotukseen vaan antaa armollisesti anteeksi kaikki syntimme ja suoda meille runsain määrin\, mitä tarvitsemme! Me rukoilemme sinua: vahvista Pyhällä Hengelläsi sydämemme laittamaan täysi toivomme laupeuteesi. Auta meitä osoittamaan lähimmäisillemme laupeutta\, ettemme tuomitsisi ketään\, vaan antaisimme sydämestämme kaikille anteeksi. Suo meidän näin elää kristillisesti sinun pelossasi ja kuolla autuaasti. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 13:6\nMutta minä turvaan |sinun armoosi; *\nriemuitkoon minun sydämeni sinun |avustasi. \nPsalmi:\nPs. 13:2–6\nKuinka kauan\, Herra\, minut |yhä unhotat\, *\nkuinka kauan kätket mi|nulta kasvosi? \nKuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani\, päivät päästään murhetta |sydämessäni? *\nKuinka kauan saa vihollinen ylvästellä mi|nua vastaan? \nKatsahda tänne\, vastaa minulle\, Herra\, minun |Jumalani. *\nValaise silmäni\, etten nuk|kuisi kuolemaan\, \nettei minun viholliseni sanoisi: ”Minä |voitin hänet”\, *\netteivät ahdistajani riemuitsisi\, kun |minä horjun. \nMutta minä turvaan |sinun armoosi; *\nriemuitkoon minun sydämeni sinun |avustasi. \nMinä |veisaan Herralle\, *\nsillä hän on tehnyt mi|nulle hyvin. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/5-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_5_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240627
DTEND;VALUE=DATE:20240628
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20200407T082412Z
LAST-MODIFIED:20240626T171225Z
UID:8832-1719446400-1719532799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Kyrillos Aleksandrialainen
DESCRIPTION:Kyrillos Aleksandrialainen on tullut kirkkohistoriassa tunnetuksi 5. vuosisadan kristologisten kiistojen pyörteistä. Monet hänen muotoiluistaan jäivät voimaan myös ratkaisevassa asemassa olleen 4. ekumeenisen kirkolliskokouksen (Khalkedon 451) jälkeen. Kyrilloksen ainainen viittaaminen edeltäviin kirkollisiin auktoriteetteihin\, kuten erityisesti Athanasios Suureen\, edeltäjäänsä Aleksandrian piispanistuimella\, on osoitus hänen halustaan pysyä kirkon uskossa\, jonka hän katsoi varmistavan jatkuvuuden apostolien kautta aina Kristukseen asti. \nMeidän päiviimme asti ei ole säilynyt juuri mitään tietoa Kyrilloksen varhaisista vaiheista ennen hänen valintaansa Aleksandrian piispaksi. Kyrillos todennäköisesti syntyi Aleksandriassa vuosien 370 ja 380 välillä ja johdatettiin kirkolliseen elämään jo hyvin nuorena. Hän oli läheistä sukua Aleksandrian tuolloiselle piispalle Theophilukselle. Hän todennäköisesti sai hyvän koulutuksen sekä filosofian että teologian aloilla. Vuonna 403 Kyrillos matkusti setänsä piispa Theophiluksen kanssa Konstantinopoliin\, jossa he osallistuivat kirkolliskokoukseen\, joka tuomitsi Konstantinopolin piispa Johannes Krysostomoksen harhaoppiseksi\, ilmeisesti lähinnä poliittisista syistä. Theophiluksen kuoltua vuonna 412\, Kyrillos valittiin Aleksandrian piispaksi\, jota virkaa hän sitten hoiti 32 vuotta. \nVuonna 417/18 Kyrillos palautti Aleksandrian ehtoollisyhteyden Konstantinopolin kanssa\, joka oli ollut poikki Krysostomoksen erottamisesta lähtien. Hyvät välit eivät kuitenkaan kestäneet kauan. Kymmenen vuotta myöhemmin Nestorios valittiin Konstantinopolin piispaksi. Kyrillos ei voinut hyväksyä Nestorioksen ajattelua\, joka kulminoitui kysymykseen neitsyt Mariasta. Oliko Maria ”Kristuksen äiti”\, niin kuin Nestorios halusi häntä kutsua\, vai ”Jumalan äiti”\, niin kuin Kyrillos asian näki? Taustalla tietysti oli erilainen teologia\, joka johtui Nestorioksen osalta omalaatuisesta tulkinnasta antiokialaisesta kristologiasta. Antiokialainen kristologia halusi turvata Kristuksen ihmisyyden ja Nestorios meni tässä korostuksessaan liian pitkälle. Tästä seurasi se\, että Nestorios ei voinut hyväksyä jumalallisen ja inhimillisen luonnon yhteyttä samassa persoonassa. Näin ollen hän ei enää voinut kutsua Mariaa Jumalan äidiksi. \nKyrilloksen reaktio oli vahva. Hän korosti Kristuksen persoonan jakamattomuutta\, Kristus oli samaan aikaan tosi Jumala ja tosi ihminen.  \nKyrillos kirjoitti useamman kirjeen Nestoriokselle\, joista toinen\, kirjoitettu helmikuussa vuonna 430\, hyväksyttiin neljännessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa oikeaksi opetukseksi. Tässä kirjeessä Kyrillos opettaa Kristuksen kahdesta luonnosta: \n\nSiispä me vahvistamme\, että luonnot\, jotka ovat yhdistyneet yhdessä todellisessa ykseydessä\, ovat erilaiset keskenään\, mutta molemmista on tullut yksi Kristus ja Poika; ei sen takia että luontojen erilaisuus olisi poistettu\, niiden ykseyden takia\, vaan koska jumalallinen ja inhimillinen ovat yhdistyneet kuvailemattomalla ja sanoinkuvailemattomalla tavalla\, ovat tulleet meille yhdeksi Herraksi ja Kristukseksi ja Pojaksi. \n\nTämä oli Kyrillokselle tärkeää: todellinen ihmisyys ja todellinen jumaluus olivat todella yhdistyneet yhdeksi persoonaksi Herraksi Jeesukseksi Kristukseksi. Kristuksen jumaluutta ei saanut vähentää yhtään\, niin kuin Nestorios näytti tekevän. Kyrillos sai nopeassa aikataulussa aikaan sen\, että liittolaistensa tuella Nestorioksen opetus tuomittiin harhaopiksi. Tämä vahvistettiin Kyrilloksen johdolla Kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Efesossa vuonna 431.  \nKyrillos oli näiden rajujen kristologisten taistelujen jälkeenkin valmis sopimaan ja pystyi saavuttamaan sovinnon antiokialaisten kanssa. Kyrillokselle näyttää olleen tärkeää\, että säilytetään opin kirkkaus ja puhtaus\, mutta toisaalta hän myös haki sovintoa ja ykseyttä. Viimeiset vuotensa ennen kuolemaansa vuonna 444 Kyrillos käytti kristologisten näkemystensä selittämiseen ja puolustamiseen. \nKyrilloksen kirjallinen tuotanto oli mittavaa ja jo hänen elinaikanaan yleisesti hyväksyttyä\, minkä osoittaa monet läntiset ja itäiset käännökset. Kristologisten ja trinitaaristen kirjoitusten lisäksi\, Kyrillos kirjoitti tärkeät kommentaarit moniin Vanhan- ja Uuden testamentin kirjoihin\, kuten koko Pentateukkiin\, Jesajaan ja evankeliumeihin Luukkaan ja Johanneksen mukaan. Maininnan arvoista on myös hänen apologinen kirjoituksensa Julianusta vastaan\, jonka hän kirjoitti keisari Julianuksen kristinuskon vastaisen kirjoituksen Galilealaisia vastaan johdosta. \nKs. myös Kristus
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-kyrillos-aleksandrialainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/04/1593254359661_Kyrillos_Aleksandrialainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240628
DTEND;VALUE=DATE:20240629
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20200626T090927Z
LAST-MODIFIED:20240627T145847Z
UID:9328-1719532800-1719619199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Irenaeus
DESCRIPTION:Irenaeus Lyonilainen (noin. 140–200 jKr.) oli lähtöisin Vähä-Aasiasta. Presbyteeriksi Irenaeus päätyi kauas kotiseudultaan nykyiseen Lyoniin\, jota silloin kutsuttiin Lugdunumiksi. Hän teki lähetystyötä barbaareiksi kutsuttujen keskuudessa ja opetteli myös heidän kielensä. Piispaksi hänet valittiin hänen edeltäjänsä Pothinuksen kuoltua marttyyrina Marcus Aureliuksen vainoissa. Irenaeus tunsi Smyrnan marttyyri piispa Polykarpoksen\, jonka hän kertoo elävästi muistavansa. Irenaeus oli siten varsin lähellä apostolista aikaa ja Jeesuksen opetuslapsia\, sillä Polykarpos itse oli ollut Johanneksen oppilas. \nIrenaeuksen nimi (kirjoitetaan joskus myös ”Eirenaios”) tulee kreikan sanasta rauha. Kirkkohistoriassa hänellä on nimensä mukainen maine rauhan rakentajana. Esimerkiksi pääsiäiskiistassa hän neuvoi Rooman piispaa Victoria olemaan erottamatta kirkon yhteydestä niitä\, jotka viettivät pääsiäistä toisella tavalla. Irenaeus kertoo\, kuinka Polykarpoksen vieraillessa Roomassa veljet olivat säilyttäneet rauhan ja ehtoollisyhteyden\, vaikka olivat havainneet tapansa viettää pääsiäistä erilaisiksi. \nSovinnollisuudestaan huolimatta Ireaneus ei epäröinyt tarttua sotaisasti kynäänsä\, kun hän havaitsi\, että apostolinen usko Kristukseen ja sielujen pelastus olivat vaarassa. Hänen tunnetuista teksteistään pisin on nimeltään ”Harhaoppeja vastaan”\, jossa hän hyökkää gnostilaisia harhoja vastaan. \nGnostilaisuus on nimitys isolle joukolle suuntauksia\, jotka eivät rajoittuneet yksin kristinuskon piiriin. Yhteistä gnostikoille oli dualistisen maailmankuvan lisäksi ihmisen henkisyyden ja tiedon asettaminen keskiöön. Maailma ja ihminen rakentuivat hengestä ja materiasta. Ihmisen jumalinen alkuperä oli nimenomaan hänen materiattomassa sielussaan. Gnostilaisille materian maailma ja siis myös ruumis edustivat pahaa\, josta sielun tuli päästä vapaaksi. Tämä käsitys luomisesta ja ihmisestä antoi joillekin gnostikoille luvan hekumaan\, kun taas toiset elivät askeettisesti. \nPelastuksen väline gnostilaisille oli heidän nimensä mukaisesti tieto (gnosis)\, jonka avulla sielu saattoi valaista. Heidän mielestään Jeesus oli ollut tämän tiedon opettaja\, mutta apostolit tai heidän seuraajansa olivat turmelleet Jeesuksen opetuksen.\nIrenaeus vetoaa apostolien kirjoituksiin ja heiltä perittyyn uskoon\, joka hänen mukaansa on tyystin erilainen kuin gnostikoiden uudet kuvitelmat. Teoksensa alkupuolella hän toteaa\, että pelkkä näiden mielikuvituksellisten rakennelmien esitteleminen riittäisi niiden kumoamiseen\, sillä niiden mielettömyys olisi siten kaikille selvää. \nIrenaeus julistaa Raamatun mukaisesti luomakunnan hyväksi. Vanhan testamentin Luoja ja Jeesuksen Isä eivät ole kaksi kilpailevaa jumaluutta. Irenaeuksen teologian johtava ajatus on Kristuksessa tapahtuva ihmiskunnan ja koko luomakunnan uudelleen kokoaminen Kristus-pään yhteyteen ja alaisuuteen. Tätä ennen muuta Paavalin kirjeissä esiintyvää ajatusta nimitetään rekapituliaatioksi (kr. anakefaleosis)\, joka kirjaimellisesti tarkoittaa uudelleenpäistämistä. Kristuksen piti koota kaikki itseensä ja tehdä heidät osalliseksi elämästä\, koska vanhan Aadam-pään kautta kaikki olivat kuolemasta osalliset. \nIrenaeus kirjoittaa: ”Ja niin hän kunniakkaasti saavutti lunastuksemme ja täytti isille annetut lupaukset tehden tyhjäksi tottelemattomuuden. Jumalan poika tuli Daavidin pojaksi ja Abrahamin pojaksi täydellistäen ja kooten nämä itseensä\, jotta hän antaisi itsessään meille elämän. Jumalan sana tuli lihaksi neitsyestä tuhoamaan kuoleman ja tekemään ihmisen eläväksi\, sillä me olimme synnin vankeina syntyneinä synnillisyyteen ja eläen kuoleman vallan alla.” \nGnostikkoja vastaan Irenaeus opettaa\, ettei tämä kokoaminen koske yksin sielua tai henkeä\, vaan myös ruumista. Siksi Herran ehtoollisessakin nautitaan Kristus ruumiillisesti\, että ruumis tulisi osaksi katoamattomuudesta ja saisi kerran nousta kuolleista. \nToinen hänen säilyneistä teksteistään on paljon lyhyempi ”Apostolisen julistuksen esitys”\, jossa Irenaeus esittelee kristinuskon perusteet. Selitettyään kuka on Jumala Irenaeus selostaa pelastushistorian paratiisista uuteen Aadamiin Kristukseen\, jonka profeetat olivat ennustaneet ja joka jälleen avaisi tien ihmisille katoamattomuuteen ja turmeltumattomuuteen – Jumalan yhteyteen. \nIrenaeus on tärkeä kirkkoisä ja arvostettu sekä idässä että lännessä. Teologisen panoksen lisäksi Irenaeuksessa yhdistyvät pyrkimys rauhaan ja tinkimätön liittolaisuus totuuden ja apostolisen uskon kanssa. Hän on rohkaiseva esimerkki siitä\, ettei näiden kahden välillä tarvitse vallita ristiriitaa. Sopua ei voi ostaa totuudella\, mutta kristitty on velvoitettu rakentamaan rauhaa\, ymmärtämään heikompaa veljeä ja tulkitsemaan kaiken lähimmäisen parhaaksi. \n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-irenaeus/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Irenaeus.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240630
DTEND;VALUE=DATE:20240701
DTSTAMP:20260605T125705
CREATED:20161202T121911Z
LAST-MODIFIED:20240627T150416Z
UID:4145-1719705600-1719791999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Apostolien päivä
DESCRIPTION:Apostolien päivänä muistamme Kristuksen apostoleja\, jotka Jumalan armosta saivat olla todistamassa Kristuksen elämää\, kuolemaa ja ylösnousemusta. He saivat olla helluntaina vastaanottamassa Pyhän Hengen ja viemässä evankeliumin riemusanomaa maan ääriin. \nApostolit ovat meille esimerkkinä monella tapaa. Uudessa testamentissa kuvataan heidän työtään ja uskoaan monin paikoin esimerkillisenä. Paavali kohtasi vankeutta ja vainoa Kristuksen työn tähden. Perimäntiedon mukaan monet apostoleista\, kuten Pietari ja Paavali\, kohtasivat marttyyrikuoleman Herransa todistuksen tähden. Heidän opetuksestaan ja uskostaan voimme hakea itsellemme esikuvaa. \nToisaalta apostolit muistuttavat meille ennen kaikkea Jumalan armosta. Jos katsomme niitä ihmisiä\, joita Kristus kutsui opetuslapsikseen\, emme näe omissa voimissaan viisaita\, rohkeita tai väkeviä. Monet olivat kalastajia\, Matteus halveksittu tullimies. Kun tuli se aika\, jolloin Kristus oman opetuksensa mukaisesti vangittiin\, opetuslapset kaikkosivat. Rohkeimpana esiintynyt Pietari kielsi Herransa hiilivalkealla. Silti hän sai armon olla suuri apostoli Jumalan valtakunnan työssä. \nPakanoiden apostoli\, Pyhä Paavali\, puolestaan vainosi alkuseurakuntaa ja oli läsnä\, kun marttyyri Stefanos kivitettiin. Silti hän sai kohdata Kristuksen ja sai sen armon\, että hän oli suuri apostoli Jumalan valtakunnan työssä. Omassa voimassaan monet heistä oli heikkoja\, mutta Kristus itse varusti heidät sanallaan ja Pyhällä Hengellä. \nMeidät kristityt on kasteessa kutsuttu ylösnousemuksen todistajiksi\, vaikkakaan ei apostoleiksi. Rohkeus\, viisaus ja usko tähän tehtäväämme ei voi tulla katsomalla itseemme vaan Kristukseen\, joka on meidät kutsunut ja meidät varustaa. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen maanantaista lauantaihin vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 52:7 Psalmi: Ps. 145:3–7 Hallelujasäe: Room. 10:18\n1. lukukappale:  Jes. 66:18–19 2. lukukappale:  2. Tim. 3:14–17 tai Ap. t. 26:12–23 Evankeliumi:  Mark. 3:13–19 \n\n1. lukukappale\nJes. 66:18–19\nMinä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa. Aika tulee\, että minä kokoan kaikki kansat ja kielet\, ja he tulevat ja näkevät minun kunniani. Ja minä teen tunnusteon heidän keskellänsä ja lähetän pakoonpäässeitä heidän joukostansa pakanain tykö Tarsiiseen\, Puuliin ja Luudiin\, jousenjännittäjäin tykö\, Tuubaliin ja Jaavaniin\, kaukaisiin merensaariin\, jotka eivät ole kuulleet minusta kerrottavan eivätkä nähneet minun kunniaani\, ja he ilmoittavat minun kunniani pakanain keskuudessa. \n  \n2. lukukappale\n2. Tim. 3:14–17\nMutta pysy sinä siinä\, minkä olet oppinut ja mistä olet varma\, koska tiedät\, keiltä olet sen oppinut\, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset\, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi\, niin että pelastut uskon kautta\, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus\, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta\, on myös hyödyllinen opetukseksi\, nuhteeksi\, ojennukseksi\, kasvatukseksi vanhurskaudessa\, että Jumalan ihminen olisi täydellinen\, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut. \nTai: \nAp. t. 26:12–23\nPaavali puhui:\nKun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella\, näin minä\, oi kuningas\, tiellä keskellä päivää taivaasta valon\, auringon paistetta kirkkaamman\, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä\, ja me kaaduimme kaikki maahan\, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: ‘Saul\, Saul\, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.’ Niin minä sanoin: ‘Kuka olet\, herra?’ Ja Herra sanoi: ‘Minä olen Jeesus\, jota sinä vainoat. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt\, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi\, mitä varten sinä olet minut nähnyt\, niin myös sen\, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä\, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä\, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’ Sentähden\, kuningas Agrippa\, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä\, vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille\, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen\, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja. Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata minut. Mutta Jumalan avulla\, jota olen saanut tähän päivään asti\, minä seison ja todistan sekä pienille että suurille\, enkä puhu mitään muuta\, kuin minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan\, että nimittäin Kristuksen piti kärsimän ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle että pakanoille.” \n  \nEvankeliumi\nMark. 3:13–19\nJa hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne\, jotka hän itse tahtoi\, ja he menivät hänen tykönsä. Niin hän asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääksensä heidät saarnaamaan\, ja heillä oli oleva valta ajaa ulos riivaajia. Ja nämä kaksitoista hän asetti: Pietarin – tämän nimen hän antoi Simonille – ja Jaakobin\, Sebedeuksen pojan\, ja Johanneksen\, Jaakobin veljen\, joille hän antoi nimen Boanerges\, se on: ukkosenjylinän pojat\, ja Andreaan ja Filippuksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin\, Alfeuksen pojan\, ja Taddeuksen ja Simon Kananeuksen ja Juudas Iskariotin\, saman\, joka hänet kavalsi. \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala\, joka olet valmistanut näkymättömiä lahjoja niille\, jotka rakastavat sinua! Vuodata sydämiimme rakkautesi voima\, että rakastaisimme sinua kaikessa ja yli kaiken. Anna meille lupauksesi mukaan pyhät lahjasi\, jotka ovat suurempia kuin kaikki\, mitä voimme pyytää. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet kutsunut meidätkin opetuslapsiksesi. Suo meidän sinun armostasi kuulla kutsusi vilpittömin sydämin ja joka hetki pysyä Henkesi johdettavina. Anna meidän yhä runsaammin kokea jumalallisen totuutesi voimaa. Johda meitä uskosta uskoon\, kirkkaudesta kirkkauteen\, ja salli meidän vihdoin päästä näkemään sinun taivaallisen valtakuntasi kunniaa. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja aina. \n3. Herramme Jeesus Kristus\, joka itse valitsit apostolisi todistamaan sinusta ja sillä tavoin rakentamaan kirkkoasi! Yksin apostolien ja profeettojen todistuksen varaan ja sinun\, ainoan kestävän Perustuksen päälle rakennettuna voi kirkkosi säilyä ja kestää maailman tuulissa ja kiusauksissa. Anna siksi meidän aina kuulla apostolien todistusta ja pitäytyä siihen horjumatta. Sitä pyydämme sinulta\, Herramme ja Vapahtajamme\, joka yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa hallitset nyt\, aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nJes. 52:7\nKuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan |jalat\, *\nhänen\, joka julistaa rauhaa\, ilmoittaa |hyvän sanoman” \nPsalmi:\nPs. 145:3–7\nSuuri on Herra ja sangen ylis|tettävä\, *\nja hänen suuruutensa on |tutkimaton. \nSukupolvi ylistää sukupolvelle sinun teko|jasi\, *\nja he julistavat sinun voimal|lisia töitäsi. \nSinun valtasuuruutesi kirkkautta ja |kunniaa *\nja sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon |tutkistella. \nSinun peljättävien töittesi voimasta |puhutaan\, *\nsinun suurista teoistasi |minä kerron. \nJulistettakoon sinun suuren hyvyytesi |muistoa *\nja sinun vanhurskaudestasi |riemuittakoon. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/apostolien-paiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Apostolien-paiva.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR