BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-WR-CALNAME:Luterilainen.net
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20230326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20231029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240901
DTEND;VALUE=DATE:20240902
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20161202T121914Z
LAST-MODIFIED:20240828T200005Z
UID:4154-1725148800-1725235199@www.luterilainen.net
SUMMARY:15. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Jeesuksen sanat Hänen ikeestään ovat kristityille tutut. Läpi Vanhan testamentin puhutaan siitä\, että Jumalan kansa on ikeen alla. Toistuvasti Jumala lupaa särkeä tuon ikeen tai ottaa sen pois. Usein ies näyttää liittyvän siihen\, että jokin vieras kansa\, viholliskansa sortaa ja orjuuttaa Israelia. Myös Jeesuksen aikana oli olemassa ”vieras ies”\, Rooman ies. Tämän vieraan ikeen alla turvauduttiin ottamalla päälleen ”lain hyvä ies” tai ”Jumalan valtakunnan ies”. Näin pyrittiin elämään oikein pakanoiden keskellä ja pysymään puhtaana Jumalan kansana\, odotettaessa Israelin pelastusta. Haluttiin luoda omanlaisensa taivas maan päälle\, Jumalan valtakunta. Erityisesti fariseusten herätysliike kunnostautui tässä. He pitivät tarkasti kiinni lain pienimpienkin käskyjen noudattamisesta ja sapattisäädöksistä. Heidän elämäntapansa\, ilmeisesti keskiluokkainen\, omaa aikaansa hallitsevan miehen elämäntapa\, mahdollisti tämän aikaa vievän uskonnollisen järjestyksen. Ajatus siitä\, että ”kiitos siitä etten ole kuten tuo publikaani” tai ”tuo ymmärtämätön kansa\, joka ei lakia ymmärrä” olivat koko ajan vaanimassa sydämessä. \nMutta tavalliset ihmiset\, maan hiljaiset\, jotka odottivat Jumalan valtakunnan saapumista\, eivät kyenneet tällaiseen pilkuntarkkaan elämään. Elämä kun väsytti monella tavalla: perhe piti elättää\, talo korjata\, maksaa lainaa\, yrittää sopia riidat aviopuolison kanssa\, tehdä ruokaa\, vaihtaa vaippoja\, tehdä toista työtä\, nukkua välillä jne. Nämä ihmiset tiesivät\, että jos Jumala mittaa heidän vaelluksensa pyhän lakinsa vaa’alla\, niin he jäävät kovin köykäisiksi. Mistä siis apu tuomiolla? Kuulunko edes Jumalan Israeliin? \nSitten tulee Jeesus! Jeesus\, joka sanoo nämä ihmeelliset sanat: ”Tulkaa minun luokseni kaikki työtätekevät ja taakkojen alle nääntyvät. Minä levähdytän teidät” (vaihtoehtoinen käännös). Eikä Jeesus sano ainoastaan tätä\, vaan asettaa itsensä levon lähteeksi\, sapatiksi ja lupaa levon sieluille. Levon\, jota ei tästä maailmasta voi löytää. Jeesuksen ies on kokonaan uusi järjestys. Se on uusi liitto Jumalan ja ihmisten välillä. Tässä uudessa liitossa\, Kristuksessa\, ihminen saa levon ja rauhan sielulleen. Ei pelkästään levähtää hetken taivaallisten ja pyhien asioiden parissa arjen keskellä\, kuten me messussa. Ihminen saa ikuisen levon ja rauhan sielulleen\, kun hän kantaa Kristuksen hellää iestä. Tämä ies näyttää kyllä maailman silmissä painavalta ja hankaavalta. Meitä kristittyjä pilkataan milloin mistäkin\, koska ei ymmärretä\, että kuulumme jo uuteen luomakuntaan. Kasteen ja uskon kautta meidät on siirretty jo ikuiseen elämään. Nyt me odotamme uutta taivasta ja uutta maata\, jossa Kristuksen hellä ies näyttäytyy todellisuutena\, josta saamme seurakunnan jumalanpalveluksessa esimakua. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 92:2 Psalmi: Ps. 65:2–6 9 tai Ps. 136:1–9 25–26 Hallelujasäe: Ps. 147:1\n1. lukukappale:  Neh. 8:5–10 2. lukukappale:  1. Tess. 5:16–24 Evankeliumi:  Matt. 11:25–30 \n\n1. lukukappale \nNeh. 8:5–10\nJa Esra avasi kirjan kaiken kansan nähden\, sillä hän seisoi ylempänä kaikkea kansaa; ja kun hän avasi sen\, nousi kaikki kansa seisomaan. Ja Esra kiitti Herraa\, suurta Jumalaa\, ja kaikki kansa vastasi\, kohottaen kätensä ylös: “Amen\, amen”; ja he kumarsivat ja rukoilivat Herraa\, heittäytyneinä kasvoilleen maahan. Sitten Jeesua\, Baani\, Seerebja\, Jaamin\, Akkub\, Sabbetai\, Hoodia\, Maaseja\, Kelita\, Asarja\, Joosabad\, Haanan\, Pelaja ja muut leeviläiset opettivat kansalle lakia\, kansan seisoessa alallansa. Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen\, niin että luettu ymmärrettiin.\nJa Nehemia\, maaherra\, ja pappi Esra\, kirjanoppinut\, ja leeviläiset\, jotka opettivat kansaa\, sanoivat kaikelle kansalle: “Tämä päivä on pyhitetty Herralle\, teidän Jumalallenne\, älkää murehtiko älkääkä itkekö”. Sillä kaikki kansa itki\, kun he kuulivat lain sanat. Ja hän sanoi vielä heille: “Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille\, joilla ei ole mitään valmistettuna\, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset\, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.” \n  \n2. lukukappale \n1. Tess. 5:16–24\nOlkaa aina iloiset. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa. Henkeä älkää sammuttako\, profetoimista älkää halveksuko\, mutta koetelkaa kaikki\, pitäkää se\, mikä hyvää on; karttakaa kaikenkaltaista pahaa.\nMutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa\, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän\, joka teitä kutsuu\, on uskollinen\, ja hän on sen myös tekevä. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 11:25–30\nSiihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen:\n“Minä ylistän sinua\, Isä\, taivaan ja maan Herra\, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin\, Isä\, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.\nKaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni\, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä\, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se\, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.\nTulkaa minun tyköni\, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut\, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta\, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias\, ja minun kuormani on keveä.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Varjele aina kristikuntaasi\, sillä jos sinä et sitä tue\, niin se ei voi inhimillisen heikkoutensa takia kestää. Suo sen aina saada sinulta apua\, välttää sitä\, mikä on vahingollista\, ja seurata sitä\, mikä on hyväksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että tahdot olla hätään joutuneiden auttaja ja pelastaja kaikesta kurjuudesta. Katso armollisesti kaikkia kärsiviä. Vaikuta heidän sydämissään vakaa usko\, että he voisivat kaikissa tämän ajan vaivoissa ottaa vastaan apusi ja lohdutuksesi. Anna heille se armo\, että he voisivat nöyrästi kiittää sinua kaikista hyvistä teoistasi\, myös rististä ja kärsimyksistä. Päästä heidät kaikesta synnistä ja anna heille voimaa rakastaa ja palvella sinua nyt ja iankaikkisesti. Kuule meitä sinä\, joka yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa hallitset nyt ja aina. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet sanalla ja pyhällä kasteella armollisesti vapauttanut synnin hirveästä tartunnasta kaikki meidät\, jotka uskomme! Vieläkin sinä autat meitä joka päivä kaikissa tarpeissamme. Me rukoilemme sinua: herätä sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin ettemme ikinä unohtaisi hyvää tekoasi. Auta meitä elämään aina sinun pelossasi\, turvautumaan sydämellisellä toivolla laupeuteesi sekä kiittämään ja ylistämään sinua jatkuvasti iloisin mielin. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (1. vsk.) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 92:2\nHyvä on |Herraa kiittää *\nja veisata kiitosta sinun nimellesi\, |sinä Korkein. \nPsalmi:\nPs. 65:2–6 9\nJumala\, hiljaisuudessa kiitetään sinua |Siionissa\, *\nja sinulle täy|tetään lupaus. \nSinä |kuulet rukouksen: *\nsinun tykösi tulee |kaikki liha. \nMinun syntivelkani ovat |ylen raskaat\, *\nmutta sinä annat anteeksi meidän |rikoksemme. \nAutuas se\, jonka sinä valitset ja otat tykösi\, esikarta|noissasi asumaan! *\nSalli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä\, sinun temppelisi |pyhyydellä. \nIhmeellisillä teoilla sinä vastaat meille |vanhurskaudessa\, *\nsinä\, meidän autuutemme Jumala\, sinä\, kaikkien maan äärten ja kaukaisen |meren turva\, \njoka voimallasi |vahvistat vuoret *\nja olet vyötetty |väkevyydellä; \nsinä\, joka asetat |merten pauhinan *\nja niiden aaltojen pauhinan ja kan|sojen metelin\, \nniin että ne\, jotka niiden äärillä asuvat\, hämmästyvät sinun |ihmeitäsi; *\naamun ja ehtoon ääret sinä |täytät riemulla. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen. \n  \nTai:\nPs. 136:1–9 25–26\nKiittäkää Herraa\, sillä |hän on hyvä\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti. \nKiittäkää juma|lien Jumalaa\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti. \nKiittäkää |herrain Herraa\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti; \nhäntä\, joka yksin tekee |suuria ihmeitä\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti; \nhäntä\, joka on taidolla |tehnyt taivaat\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti; \nhäntä\, joka on levittänyt maan |vetten ylitse\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti; \nhäntä\, joka on tehnyt |suuret valot\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti: \nauringon hallit|semaan päivää\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti\, \nkuun ja tähdet hallit|semaan yötä\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti; \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/15-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/08/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_15_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240908
DTEND;VALUE=DATE:20240909
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20161202T121917Z
LAST-MODIFIED:20240904T135508Z
UID:4155-1725753600-1725839999@www.luterilainen.net
SUMMARY:16. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Pyhän tekstit kertovat Jumalan huolenpidosta ja Jumalan lapsen terveellisestä suhtautumisesta niin maallisiin rikkauksiin\, kuin myös Jumalalta lahjaksi saatuun uskoon. Taustalla on opetus ja totuus siitä\, että Pyhä Kolmiyhteinen Jumala on kaiken Luoja. Tämän totuuden tunnustaminen jo yksistään helpottaa pienen vajavaisen ihmisen elämää tässä ajassa – tämä kaikki ei olekaan minun käsissäni\, vaan Kaikkivaltiaan Jumalan.  \nPelkästään jo kirkon penkistä ulos katsomalla voi nähdä tämän todellisuuden. Kesällä rehevänä pullistellut koivu tai vaahtera joutuu talveksi jättämään tuon kaiken pois. Kuolema korjaa kauneuden\, terveyden ja rehevyyden. Puulla tosin on toivonsa\, se on seuraava kevät. Mutta perisyntisellä ihmisellä ei kuoleman jälkeen ole enää seuraavaa kevättä – on vain iankaikkinen kuolema. \nEllei Jumala olisi antanut omaa Poikaansa ristille kuolemaan meidän pelastukseksemme. Ympärillemme koottu rehevyys ja lehvästö\, josta Raamattu käyttää sanaa ’mammona’\, se jää tähän aikaan. Mitään emme saa mukaamme iankaikkisuuteen. Tuohon mammonaan ei siis voi turvautua tässä ajassa\, mutta sitä voi pitää Jumalan huolenpitona meidän osaksemme ja nauttia siitä sillä tavalla. On myös hyvä muistaa\, että suurin huolenpito näkyy lahjaksi saadussa uskossamme. Siinä Jumala lupaa Sanassaan iankaikkisen elämän\, joka on sanoinkuvaamattomasti suurempaa\, kuin ne kaikki rikkaudet mitä tässä ajassa voi ikinä saavuttaa.  \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 55:23 Psalmi: Ps. 86:1 3–7 Hallelujasäe: Ps. 46:11\n1. lukukappale:  2. Moos. 16:11–19 31 35 2. lukukappale:  Ap. t. 20:32–35 tai 1. Tim. 6:17–19 Evankeliumi:  Matt. 6:19–24 \n\n1. lukukappale \n2. Moos. 16:11–19\, 31\, 35 \nJa Herra puhui Moosekselle sanoen: “Minä olen kuullut israelilaisten napinan. Puhu heille ja sano: Iltahämärässä teillä on oleva lihaa syödäksenne\, ja huomenna on teillä leipää yltäkyllin; niin te tulette tietämään\, että minä olen Herra\, teidän Jumalanne.” \nJa illalla tuli viiriäisiä\, ja ne peittivät leirin\, ja aamulla laskeutui kastesumu leirin ympärille. Ja kun kastesumu oli haihtunut\, katso\, erämaassa oli maan pinnalla jotakin hienoa\, suomujen tapaista\, jotakin hienoa niinkuin härmä. Kun israelilaiset näkivät sen\, kyselivät he toisiltansa: “Mitä tämä on?” Sillä he eivät tienneet\, mitä se oli. Ja Mooses sanoi heille: “Tämä on se leipä\, jonka Herra on antanut teille syötäväksi. Ja näin on Herra käskenyt: Kootkaa sitä\, jokainen tarpeenne mukaan; ottakaa goomer-mitta mieheen perheenne pääluvun mukaan\, kukin niin monelle\, kuin kullakin majassansa on.” Ja israelilaiset tekivät niin\, ja he kokosivat\, yksi enemmän\, toinen vähemmän. Mutta kun he mittasivat sen goomer-mitalla\, niin ei sille jäänyt liikaa\, joka oli koonnut enemmän\, eikä siltä puuttunut\, joka oli koonnut vähemmän; jokainen oli koonnut niin paljon\, kuin hän tarvitsi. Ja Mooses sanoi heille: “Älköön kukaan jättäkö siitä mitään huomiseksi”. \nJa Israelin heimo antoi sille nimen manna. Ja se oli valkean korianderinsiemenen kaltaista ja maistui hunajakakulta. Ja israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta\, kunnes he tulivat asuttuun maahan; he söivät mannaa siihen asti\, kunnes tulivat Kanaanin maan rajalle. \n  \n2. lukukappale \nAp. t. 20:32–35 \nPaavali sanoi Efeson vanhimmille: \nJa nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun\, hänen\, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa. En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita; te tiedätte itse\, että nämä minun käteni ovat työllänsä hankkineet\, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet. Kaikessa minä olen osoittanut teille\, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat\, jotka hän itse sanoi: ‘Autuaampi on antaa kuin ottaa’.” \nTai: \n1. Tim. 6:17–19 \nKehoita niitä\, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita\, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen\, vaan Jumalaan\, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme\, kehoita heitä\, että tekevät hyvää\, hyvissä töissä rikastuvat\, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat\, kooten itsellensä aarteen\, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle\, että saisivat todellisen elämän. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 6:19–24 \nJeesus sanoo: \nÄlkää kootko itsellenne aarteita maan päälle\, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen\, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on\, siellä on myös sinun sydämesi. \nSilmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve\, niin koko sinun ruumiisi on valaistu. Mutta jos silmäsi on viallinen\, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo\, joka sinussa on\, on pimeyttä\, kuinka suuri onkaan pimeys! \nEi kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava\, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Varjele ja puhdista aina kristillistä seurakuntaasi\, sillä ilman sinua se ei voi kestää. Suojele ja hallitse sitä siis aina voimallasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet antanut meille pyhän sanasi valoksi kaikille teillemme. Auta meitä nöyrästi kuuntelemaan sitä ja kätkemään se uskollisesti sydämiimme. Varjele meitä tämän maailman murheista ja huolista ja suo meidän aina kaikessa etsiä sitä\, mikä on iankaikkista. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet tallettanut meitä varten taivaaseen katoamattoman\, saastumattoman ja turmeltumattoman perinnön. Herra\, kohota mielemme pois maallisista ja kiinnitä se kokonaan sinuun\, niin että koko sydämellämme etsisimme taivaallisia aarteita\, joita sinä\, kaikkien hyvien lahjojen antaja\, tahdot jakaa meille. Anna meille Hengen valoa ymmärtääksemme sinun tahtosi ja voimaa elää hyvän tahtosi mukaan. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 55:23\nHeitä murheesi |Herran huomaan\, *\nhän pitää si|nusta huolen. \nPsalmi:\nPs. 86:1 3–7\nKallista\, Herra\, korvasi minun puoleeni ja |vastaa minulle\, *\nsillä minä olen kur|ja ja köyhä. \nVarjele minun sieluni\, sillä minä |olen hurskas; *\nsinä\, minun Jumalani\, pelasta palvelijasi\, joka |sinuun turvaa. \nOle minulle armol|linen\, Herra\, *\nsillä sinua minä huudan |kaiken päivää. \nIlahuta palveli|jasi sielu\, *\nsillä sinun puoleesi\, Herra\, minä y|lennän sieluni. \nSillä sinä\, Herra\, olet hyvä ja anteeksi|antavainen\, *\nsuuri armossa kaikille\, jotka sinua avuk|sensa huutavat. \nOta\, Herra\, korviisi minun |rukoukseni\, *\ntarkkaa minun anomi|seni ääntä. \nHätäni päivänä minä sinua avuk|seni huudan\, *\nsillä sinä |vastaat minulle. \nEi ole sinun vertaistasi\, Herra\, juma|lien joukossa\, *\neikä ole vertaa |sinun töillesi. \nKaikki kansat\, jotka sinä tehnyt olet\, tulevat ja kumartuvat sinun edes|säsi\, Herra\, *\nja kunnioittavat sinun |nimeäsi. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/16-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/09/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_16_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240913
DTEND;VALUE=DATE:20240914
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20200907T162050Z
LAST-MODIFIED:20240907T094007Z
UID:9563-1726185600-1726271999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Johannes Khrysostomos
DESCRIPTION:Itäisen kristikunnan tunnetuin kirkkoisä Johannes Khrysostomos syntyi Antiokia-nimisessä suurkaupungissa vuonna 349 jKr. Hänen lapsuudestaan tiedetään vähän. Khrysostomoksen isä kuoli varhain\, mutta äiti ei ajan askeettisen ihanteen mukaisesti mennyt uudestaan naimisiin. Khrysostomos sai lapsena ja nuorena korkeatasoisen koulutuksen\, mikä kertoo perheen varakkuudesta. Hänen opettajansa oli ammattipuhuja\, mahdollisesti tunnettu Libanius-niminen retoriikan taitaja. Johanneksesta piti tulla julkishallinnon virkamies. \nParikymppisen nuorukaisen suunnitelmat kuitenkin muuttuivat. Kastettuaan Johanneksen piispa Meletius kutsui hänet palvelukseensa. Kolmen vuoden ajan Johannes avusti häntä ja samaan aikaan harjoitteli askeettista elämää. Sen jälkeen Khrysostomos nimitettiin seurakuntansa lukijaksi. Hänen tehtävänsä oli lukea Vanhan testamentin lukukappaleita ja epistolatekstejä jumalanpalveluksissa.  \nLukijan tehtävät jäivät pian tauolle kuudeksi vuodeksi\, kun Johannes muutti vuorille viettämään askeettista elämää (vrt. Munkkilaisuus). Viimeiset kaksi vuotta hän asui luolassa\, seisoi jatkuvasti eikä juuri nukkunut. Hän opetteli Uuden ja Vanhan testamentin tekstejä ulkoa. Äärimmäisen elämäntavan seurauksena hänen vatsansa ja munuaisensa vaurioituivat pysyvästi. Heikentynyt terveydentila pakotti Johanneksen palaamaan Antiokiaan jatkamaan lukijan tehtäviä. \nKahden vuoden kuluttua palaamisesta Johannes vihittiin seurakunnan diakoniksi ja viiden vuoden päästä siitä presbyteeriksi (ks. Pastori\, pappi). Kaksitoista vuotta (386-397) Johannes palveli Antiokian seurakunnan presbyteerinä. Tuona aikana hänen saarnansa saivat suuren suosion ja keräsivät runsaasti kuulijoita. \nVuoden 397 lopulla Khrystomoksen elämään tuli dramaattinen käänne. Konstantinopolin piispa Nectarius oli yllättäen kuollut hetkeä aiemmin. Khrysostomoksen tietämättä hänet oli asetettu ehdolle seuraavaksi piispaksi\, ja hän tuli valituksi. Khrysostomos jouduttiin kuljettamaan salaa Antiokiasta Konstantinopoliin uutta tehtäväänsä hoitamaan\, sillä Antiokiaan jäänyt\, saarnaajaansa ihaileva\, väkijoukko olisi tehnyt julkisen lähtemisen mahdottomaksi. \nKhrysostomos aloitti Konstantinopolin piispana seuraavan vuoden helmikuussa. Piispallisten tehtävien ohella hän piti yhteyttä kaupungin valtaapitäviin. Myös säännölliset tapaamiset keisarin ja hänen vaimonsa kanssa kuuluivat toimenkuvaan. Vuosien mittaan Khrysostomos sai kannattajien lisäksi vastustajia. Lukuisten käänteitten jälkeen Oakin synodi pani piispan viralta syksyllä 403. Khrysostomos joutui pakenemaan Konstantinopolista. Pakomatka huononsi Krysostomoksen jo entuudestaan heikkoa terveydentilaa. Hän kuoli syyskuussa 407. \nKhrysostomos\, suomennettuna ”Kultasuu”\, muistetaan etenkin retorisesti taidokkaista saarnoistaan. Varsinkin toimiessaan presbyteerinä Antiokiassa hän saarnasi paljon. Muun muassa näin Johannes saarnasi vastasyntyneestä Vapahtajasta: \nTe näitte rikkautta suuressa köyhyydessä. Kuinka hän rikkaana olisi tullut kerjäläiseksi keskuuteenne? Hänellä ei ollut sijaa tai vuodetta\, vaan hänet oli lähetetty maailmaan seimessä. Voi rikkauksien köyhää lähdettä! Mittaamaton terveys kantaa köyhyyttä kuin viittaa. Hänet pantiin seimeen ja hän sai maan vavahtelemaan. Hänet käärittiin kapaloihin ja hän särki synnin kahleet. Hän ei ollut edes lausunut ensimmäisiä sanojaan\, kun hän opetti tietäjiä ja lähetti heidät kulkemaan toista reittiä paluumatkalle. \nLainaus on poimittu joulusaarnasta vuodelta 386\, jolloin Johannes palveli ensimmäistä vuottaan presbyteerinä. Saarna on varhaisin meille säilynyt kristillinen joulusaarna. Yhteensä Krystomokselta on jäänyt jopa yli 900 saarnaa meidänkin luettavaksemme. Osa niistä on myös käännetty suomeksi.  \nKhrysostomoksen saarnat ovat paitsi retorisesti laadukkaita\, myös heijastelevat hänen elinaikansa kirkollista tilannetta. Hänen tapansa tulkita Raamattua on ajan antiokialaiseen tyyliin kirjaimellinen\, vastakohtana aleksandrialaisten vertauskuvalliselle tulkintatavalle. Myös hänen luolassa viettämänsä askeettiset vuodet kuultavat läpi hänen tavastaan tulkita Raamattua. Sen sijaan teologisiin oppikeskusteluihin Johannes ei saarnojensa tai muunkaan toimintansa kautta juuri osallistunut. \nSaarnojen lisäksi Khrysostomos on jäänyt kirkkohistoriaan hänen nimeään kantavan jumalanpalvelusliturgian johdosta. Se on yhä käytössä ortodoksisessa kirkossa. Krystostomos kirjoitti myös lukuisia kirjeitä\, jotka valaisevat sekä ajan kirkollista tilannetta että kirjeen kirjoittajan ja vastaanottajan henkilökohtaisten elämien käänteitä. Eräs Krysostomoksen kirjeystävistä ja läheisimmistä tukijoista oli Olympias-niminen diakonissa. Kuolemaan johtaneen pakomatkansa aikana Johannes kirjoitti tälle 17 kirjettä. Niissä hän omien vaikeuksiensa keskellä rohkaisee masennuksesta kärsivää ystävätärtään. Aikansa kohujulkkiksen sisällä sykki siis lämmin\, läheisistään välittävä\, sydän. \nKs. myös Khrysostomos: Kuusi kirjaa pappeudesta \n  \nKirjallisuutta: \nPauline Allen & Wendy Mayer: John Chrysostom. London: Routledge (2000). \nSaint John Chrysostom: Letters to Saint Olympia. Translated\, with an introduction\, by David C. Ford. Yonkers: St. Vladimir’s Seminary Press (2016). \n  \nKrysostomoksen suomennetut teokset: \n\nKuusi kirjaa pappeudesta. Joensuu: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. 1981.\nOpetuspuheita Johanneksen evankeliumista I. Suom. Serafim Seppälä. Valamon luostari. 2001. \nOpetuspuheita Johanneksen evankeliumista II. Suom. Serafim Seppälä. Valamon luostari. 2003.\nPuhe siitä\, kun Eutropios kirkon ulkopuolelle mentyään vangittiin sekä puutarhasta ja kirjoituksista\, ja asioista “kuningatar seisoo oikealla puolellasi. Suom. Johannes Seppälä. Teoksessa Erga 2005\, Joensuun yliopiston ortodoksisen teologian vuosikirja. Joensuu. 2005.\n\n\nTekstissä lainattua Krysostomoksen joulusaarnaa vuodelta 386 ei ole julkaistu suomeksi. Käännös: Pauliina Pylvänäinen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-johannes-khrysostomos/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/09/Johannes_Khrysostomos.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240915
DTEND;VALUE=DATE:20240916
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20161202T121917Z
LAST-MODIFIED:20240907T094251Z
UID:4156-1726358400-1726444799@www.luterilainen.net
SUMMARY:17. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Hyvää pääsiäistä! Jeesus on voittanut kuoleman ylösnousemisellaan! Hän on noussut ylös! Pääsiäinenhän ei tietenkään tämä 17. sunnuntai helluntaista ole\, mutta pyhän tekstit todistavat vahvasti siitä\, mitä on kuolleista herääminen. Tätä kuolleista eloon heräämistä voidaan nähdä kahdenlaista. On niitä\, jotka tässä ajassa heräävät ihmeen seurauksena kuolleista. Esimerkiksi Kristuksen kuolleista herättämä Lasarus\, Elian kuolleista herättämä lesken poika tai Paavalin kuolleista herättämä nuorukainen Eutykus. Nämä ovatkin vain esimerkkejä ja maistiaisia siitä\, millaista on todellinen kuolleista eloon herääminen. Se on sitä\, kun synteihinsä kuollut ja turmeltunut ihmislapsi tuodaan kasteessa Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan luokse ja saa uskon lahjan. Jeesus antaa elämän\, sillä hän itse ensin kuoli\, jotta kuka tahansa voisi elämän saada. \nTuo lahjaksi saatu\, ja kaikki taivaalliset aarteet sisällään pitävä elämä onkin tässä ajassa taattua kamppailua. Ihminen saattaa tuntea itsensä jopa kuolleeksi. Voi tuntea jopa niin kuolleeksi\, ettei Kristuksella tunnu olevan enää mitään väliä.  \nOnneksi kyse ei lopulta olekaan siitä miten kuolleeksi tuntee itsensä. Kyse on Jumalan armosta. Paavali antaa pyhän epistolassa väkevän todistuksen kristityn todellisuudesta: ”Sillä elämä on minulle Kristus\, ja kuolema on voitto.” Joka aamu tässä ajassa saa herätä päivittäin uuteen parannuksentekoon Kristuksessa. Virren 547 sanoin: ”Joka aamu on armo uus\, miksi huolta siis kantaa?” Aina voi palata kasteen armoon\, sinne missä kuollut tehtiin eläväksi. Aina voi hautautua Jumalan armoon siellä\, missä Sanaa ja sakramenttia jaetaan. Tässä on tosi elämä. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 56:14 Psalmi: Ps. 86:10–13 Hallelujasäe: Joona 2:3\n1. lukukappale:  Jes. 26:12–14 19 tai 1. Kun. 17:17–24 2. lukukappale:  Fil. 1:20–26 Evankeliumi:  Joh. 5:19–21 \n\n  \n1. lukukappale \nJes. 26:12–14\, 19 \nHerra\, sinä saatat meille rauhan\, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt. Herra\, meidän Jumalamme\, meitä ovat vallinneet muut herrat\, et sinä; sinua yksin me ylistämme\, sinun nimeäsi. Kuolleet eivät virkoa eloon\, vainajat eivät nouse: niin sinä olet heille kostanut\, tuhonnut heidät ja hävittänyt kaiken heidän muistonsa. \nMutta sinun kuolleesi virkoavat eloon\, minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa\, te jotka tomussa lepäätte\, sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste\, ja maa tuo vainajat ilmoille. \nTai: \n1. Kun. 17:17–24 \nSen jälkeen vaimon\, talon emännän\, poika sairastui; ja hänen tautinsa kävi hyvin kovaksi\, niin ettei hänessä enää ollut henkeä. Silloin vaimo sanoi Elialle: “Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi\, Jumalan mies? Sinä olet tullut minun luokseni saattamaan minun pahat tekoni muistoon ja tuottamaan kuoleman minun pojalleni.” \nMutta hän sanoi hänelle: “Anna poikasi minulle”. Ja hän otti tämän hänen sylistään ja vei hänet yliskammioon\, jossa asui\, ja pani hänet vuoteellensa. Ja hän huusi Herraa ja sanoi: “Herra\, minun Jumalani\, oletko tehnyt niin pahoin tätä leskeä kohtaan\, jonka vieraana minä olen\, että olet surmannut hänen poikansa?” Sitten hän ojentautui pojan yli kolme kertaa\, huusi Herraa ja sanoi: “Herra\, minun Jumalani\, anna tämän pojan sielun tulla häneen takaisin”. Ja Herra kuuli Eliaa\, ja pojan sielu tuli häneen takaisin\, ja hän virkosi henkiin. Ja Elia otti pojan ja toi hänet yliskammiosta alas huoneeseen ja antoi hänet hänen äidillensä. Ja Elia sanoi: “Katso\, poikasi elää”. Niin vaimo sanoi Elialle: “Nyt minä tiedän\, että sinä olet Jumalan mies ja että Herran sana sinun suussasi on tosi”. \n  \n2. lukukappale \nFil. 1:20–26 \nminun hartaan odotukseni ja toivoni mukaan\, etten ole missään häpeään joutuva\, vaan että Kristus nytkin\, niinkuin aina\, on tuleva ylistetyksi minun ruumiissani kaikella rohkeudella\, joko elämän tai kuoleman kautta. Sillä elämä on minulle Kristus\, ja kuolema on voitto. Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa\, niin siitä koituu hedelmää työlleni\, ja silloin en tiedä\, minkä valitsisin. Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa\, sillä se olisi monin verroin parempi; mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi. Ja kun olen tästä varma\, niin minä tiedän jääväni eloon ja viipyväni kaikkien teidän luonanne teidän edistymiseksenne ja iloksenne uskossa\, että teidän kerskaamisenne minusta olisi yhä runsaampi Kristuksessa Jeesuksessa\, kun minä taas tulen teidän tykönne. \n  \nEvankeliumi \nJoh. 5:19–21 \nNiin Jeesus vastasi ja sanoi heille: \n“Totisesti\, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä\, vaan ainoastaan sen\, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee\, sitä myös Poika samoin tekee. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki\, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä\, niin että te ihmettelette. Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi\, niin myös Poika tekee eläviksi\, ketkä hän tahtoo. \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala! Auta meitä mielellämme palvelemaan sinua ja herätä tahtomme aina pyytämään apuasi. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Taivallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että tahdot lähettää Pyhän Henkesi asumaan sydämiimme ja tehdä kuolevaiset ruumiimme eläviksi hänen kauttaan. Me rukoilemme sinua: varjele meitä hengellisestä kuolemasta ja vahvista meissä uutta ihmistä\, joka vaeltaa pyhyydessä ja vanhurskaudessa sinun kasvojesi edessä. Auta meitä aina kuulemaan sanaasi ja seuraamaan sitä\, niin ettei meitä tuomittaisi vaan pääsisimme sisälle elämään. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka annoit Poikasi tulla ihmiseksi\, jotta hän suorittaisi kuolemallaan maksun synneistämme ja pelastaisi meidät iankaikkisesta kuolemasta! Me rukoilemme sinua: varjele meitä epäilyksistä ja auta meitä aina pitämään kiinni tästä toivosta\, että niin kuin Herramme Jeesus Kristus herätti sanallaan kuolleet\, niin hän herättää viimeisenä päivänä meidätkin ja antaa meille iankaikkisen autuuden. Kuule meitä Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 56:14\nSinä pelastit minun sieluni |kuolemasta\, *\nminun jalkani kom|pastumasta. \nPsalmi:\nPs. 86:10–13\nSillä sinä olet suuri |ja teet ihmeitä\, *\nsinä ainoa |olet Jumala. \nNeuvo minulle tiesi\, Herra\, että minä vaeltaisin sinun |totuudessasi. *\nKiinnitä minun sydämeni siihen yhteen\, että minä sinun nime|äsi pelkäisin. \nKaikesta sydämestäni minä kiitän sinua\, Herra\, minun |Jumalani\, *\nja kunnioitan sinun nimeäsi ian|kaikkisesti; \nsillä sinun armosi on suuri |minua kohtaan\, *\nsinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan |syvyydestä. \nJumala\, julkeat ovat nousseet |minua vastaan\, *\nväkivaltaisten joukko etsii minun henkeäni; eivät he pidä sinua sil|mäinsä edessä. \nMutta sinä\, Herra\, olet laupias ja armahta|vainen Jumala\, *\npitkämielinen\, suuri armossa ja |totuudessa. \nKäänny minun puoleeni\, ole minulle |armollinen\, *\nanna voimasi palvelijallesi\, auta palvelijatta|resi poikaa. \nTee merkki minulle\, minun |hyväkseni. *\nHäpeäksensä minun vihaajani nähkööt\, että sinä\, Herra\, minua au|tat ja lohdutat. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/17-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/09/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_17_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240916
DTEND;VALUE=DATE:20240917
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20200907T162738Z
LAST-MODIFIED:20240907T094513Z
UID:9565-1726444800-1726531199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Cyprianus
DESCRIPTION:Cyprianus on tullut tunnetuksi paitsi marttyyriudestaan myös kirjoituksistaan kirkko-oppiin liittyen. Hän joutui vainojen keskellä käsittelemään kahta kirkko-opillisesti tärkeää asiaa: mitä kirkon pitäisi tehdä vainoissa uskostaan luopuneille\, jotka tahtovat palata\, ja miten kirkon pitää suhtautua sen yhteyttä repiviiin skismaatikkoihin ja harhaoppisiin? Näitä teemoja Cyprianus käsitteli kirjoissaan De lapsis (Luopuneista) ja De ecclesiae catholicae unitate (Katolisen kirkon ykseydestä). \nCyprianus syntyi Karthagossa varakkaaseen ei-kristilliseen perheeseen noin vuonna 210. Hän sai hyvän kasvatuksen ja koulutuksen. Kristityksi hän kääntyi luultavasti vuonna 245. Kirjeessään Donatukselle Cyprianus kertoo\, miksi hän halusi jättää pakanuuden ja kääntyä kristityksi. Hänen mielestään aikansa elämäntyyli oli siveetöntä ja turmeltunutta ja hän toivoi vapautuvansa siitä. \n  \nCyprianus kirjoitti hieman kasteensa jälkeen: \nTapasin pitää erityisen vaikeana ja vaativana tehdä mitä Jumalan armo tahtoi minulta. Itsessäni olin sidottu aikaisemman elämäni lukemattomiin virheisiin\, joista en uskonut voivani mitenkään tulla vapautetuksi… Mutta sen [kääntymyksen] jälkeen\, uudestisyntymisen veden avulla\, entisen elämäni lika oli pesty pois\, ja taivaasta tuleva valo\, kirkas ja puhdas\, täytti minun sovitetun sydämeni… toinen syntymäni teki minusta uuden ihmisen. (Ad Donatum 3-4) \nCyprianuksen mukaan me siis omistamme Kristuksen sovitustyön kasteessa. Hän kehottaa kastamaan lapset viivytyksettä\, koska he saavat kasteessa Pyhän Hengen ja uudestisyntymisen armon. Uudestisyntymisen mukanaan tuoma uusi kristillinen elämä oli hänelle hyvin tärkeää. Kaste\, kuten myös rippi ja ehtoollinen\, jakavat Jumalan armoa\, joka muuttaa ihmisen sisimmän olemuksen ja karkottaa synnin. \n  \nPiispana vainoissa ja kysymys kirkkokurista\nCyprianuksesta tuli pian kasteensa jälkeen diakoni ja vuonna 247 presbyteeri. Jo vuonna 248 hänestä tuli Karthagon piispa monien vastustuksesta huolimatta. Paavalin ohjeita seurakunnan piispasta (”Älköön hän olko äskenkääntynyt”) ei katsottu esteeksi. Pian Cyprianus joutui keisarillisten vainojen myllerryksiin: Deciuksen vainoihin (v. 250) ja Valerianuksen (257-258) vainoihin\, jonka seurauksena Cyprianus kärsi marttyyrikuoleman vuonna 258. \nKeisari Deciuksen vainot olivat ensimmäinen laajamittainen yritys tuhota kristinusko. Roomassa oli poliittisia ja taloudellisia ongelmia ja kaikkeen\, mikä saattoi aiheuttaa epäjärjestystä\, suhtauduttiin kielteisesti. Kirkko oli kasvanut valtavasti pitkähkön rauhallisen kauden aikana. Kun Decius määräsi kuolemanrangaistuksen uhalla kaikki uhraamaan keisarille\, moni joko uhrasi tai osti todistuksen\, että oli uhrannut. Moni oli kieltänyt vainojen paineessa uskonsa\, mutta vainojen päätyttyä he halusivat palata takaisin seurakunnan yhteyteen. Syntyi uusi ongelma\, mitä tehdä näille luopuneille\, jotka halusivat tulla takaisin? Tästä alkoi debatti\, joka jakoi kristityt karkeasti kahteen ryhmään: tiukkoihin ja armollisiin. Tiukat eivät halunneet päästää luopuneita takaisin ja armolliset taas katsoivat heidän voivan palata saman tien. \nCyprianus otti kannan joka antoi mahdollisuuden anteeksiantamukselle sopivan katumusajan jälkeen. Hänen mukaansa langenneen ottaminen takaisin ehtoollisyhteyteen ilman katumusta ja parannuksentekoa vahingoittaa tällaista ihmistä itseään: haaksirikkoutuneen laivan ei pidä lähteä purjehtimaan ennen kuin se on kunnolla korjattu\, eikä repeytyneeseen tunikaan pidä pukeutua enne kuin taitava räätäli on sen korjannut (Ep. 17). Hänen mielestään ilman katumusaikaa seurauksena olisi ollut myös kirkkokurin höltyminen ja kirkon arvovallan heikentyminen. \nYksi keskeinen kysymys Cyprianukselle oli suhtautuminen skismaatikkoihin ja harhaoppisiin. Hän painottaa vahvasti kirjoituksissaan piispan merkitystä. Cyprianuksen mukaan Jeesus perusti piispan viran ja asetti siihen ensimmäisenä Pietarin. ”Piispa on kirkossa ja kirkko piispassa”. Kirkko rakentuu piispuuden pohjalle\, eikä kukaan voi pelastua kirkon ulkopuolella (extra ecclesiam nulla salus). Cyprianus varaa kirkon ykseyden ja oikeaoppisuuden turvaamisen paljolti piispan varaan. Hän saattoi sanoa: ”Loppumattomien heresioiden ja skismojen lähde on siinä\, ettei totella piispaa” (De ecclesiae unitate\, 59). \n  \nCyprianus kuvaa vaikuttavalla tavalla miten kirkko on Kristuksen morsian: \nKristuksen morsian ei anna vietellä itseään aviorikokseen\, vaan on tahraton ja siveä. Se tuntee vain yhden talon\, ja se vartioi yhden makuuhuoneen pyhyyttä ujolla siveydellä. Se pelastaa meidät Jumalalle\, se ohjaa synnyttämänsä lapset hänen valtakuntaansa. Jokainen\, joka on erossa kirkosta ja yhteydessä avionrikkojaan\, sulkeutuu kirkolle annetuista lupauksista\, ja joka jättää Kristuksen kirkon\, hän ei voi saada Kristuksen palkkaa. Hän on vieras\, epäpyhä\, vihollinen. Jolla ei kirkko ole äitinä\, hänellä ei voi olla Jumala isänä. Yhtä vähän kuin kukaan saattoi pelastua Nooan arkin ulkopuolella\, yhtä vähän voi se\, joka on kirkon ulkopuolella. (De ecclesiae unitate) \nCyprianuksesta on vielä mainittava hänen opetuksensa Isä meidän -rukouksesta. Hän opettaa\, että Isä meidän -rukouksessa on esitetty kristityille oikea tapa rukoilla. Ja kirkko-opillisesti orientoitununeena hän korostaa\, että Isä meidän -rukous rukoillaan ”Isä meidän…” eikä ”Isä minun”. ”Meidän rukouksemme on julkinen ja yhteinen; ja kun me rukoilemme\, me emme rukoile yhtä varten\, vaan koko seurakuntaa varten\, koska me\, koko seurakunta\, olemme yksi” (De Dom. Orat. 8). Näin siis siitäkin huolimatta\, vaikka kristitty rukoilisi yksi omassa huoneessaan. Yksin ollessaankin kristitty on Cyprianuksen mukaan osa yhtä ja samaa Kristuksen ruumista. \n  \nKs. skisma\, harhaoppi
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-cyprianus/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/09/Cyprianus.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240922
DTEND;VALUE=DATE:20240923
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20161202T121917Z
LAST-MODIFIED:20240917T132832Z
UID:4157-1726963200-1727049599@www.luterilainen.net
SUMMARY:18. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Ollakseen hyvä kristitty\, pitää rakastaa kaikkia\, olla aina iloinen ja rauhallinen\, kärsivällinen ja ystävällinen lähimmäisiään kohtaan\, ennen kaikkea myös hyvä ja uskollinen\, kuin myös lempeä ja aina olisi hyvä myös hillitä itsensä kaikissa kiusauksessa. Näillä mittareilla hyviä kristittyjä taitaa olla hyvin vähän\, tai ei ollenkaan! Onneksi kaikki edellä mainitut hyvät hedelmät eivät olekaan ihmisen sydämestä lähtöisin\, vaan ne ovat Hengen hedelmiä. Ne eivät ole niin kutsuttuja perinnäissäädöksiä ja vaatimuksia\, vaan Pyhän Hengen hyvää työtä Jumalan lapsessa.  \nNäin ollen syntien tunnustaminen ja alttarille polvistuminen eivät nekään ole vain muotomenoja\, joita pitää tehdä perinnäissääntöinä. Tai jos niistä on sellaisia tullut\, kannattaa tutkistella itseään ja vielä enemmän Vapahtajaa Jeesusta Kristusta. Pyhä Kolmiyhteinen Jumala tahtoo kohdata lapsensa täysin kokonaisena. Lapsena\, joka ei varaa omaa elämäänsä omiin tekoihinsa ja perinnäissääntöihinsä. Onhan Hän itse Jumala\, joka tosi Jumalana Jeesuksessa Kristuksessa kantoi meidän kokonaiset syntikuormamme ristille\, antaen ne Pojassaan anteeksi. Tässä on todellinen kristityn vapaus\, jonka mukana lahjana tulee myös kaikki yllä mainitut Hengen hedelmät. Jos hyviä kristittyjä siis on\, niin he ”ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen”.  \nVapaus on siis sitä\, että Jumala on tehnyt pelastavat teot ihmisten puolesta\, jotta kaikilla olisi mahdollisuus Kristuksessa toimia vapaasti ja oikein. Ei niin\, että ihmisen tulisi itse tavoitella omin teoin pelastusta ja etsiä sitä kautta vapautta. ”Vapauteen Kristus vapautti meidät.” \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 119:105 Psalmi: Ps. 119:97–104 Hallelujasäe: Ps. 136:1\n1. lukukappale:  Jes. 1:10–17 2. lukukappale:  Gal. 5:22–26 Evankeliumi:  Mark. 7:5–13 tai Mark. 2:23–28 \n\n1. lukukappale \nJes. 1:10–17 \nKuulkaa Herran sana\, te Sodoman päämiehet\, ota korviisi meidän Jumalamme opetus\, sinä Gomorran kansa. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain\, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty. Kun te tulette minun kasvojeni eteen\, kuka sitä teiltä vaatii – minun esikartanoitteni tallaamista? Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia\, en kokouksen kuuluttamista\, en vääryyttä ynnä juhlakokousta. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi\, jota kantamaan olen väsynyt. Kun te ojennatte käsiänne\, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte\, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä. Peseytykää\, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä\, lakatkaa pahaa tekemästä. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta\, ojentakaa väkivaltaista\, hankkikaa orvolle oikeus\, ajakaa lesken asiaa. \n  \n2. lukukappale \nGal. 5:22–26 \nMutta Hengen hedelmä on rakkaus\, ilo\, rauha\, pitkämielisyys\, ystävällisyys\, hyvyys\, uskollisuus\, sävyisyys\, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne\, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat\, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme\, niin myös Hengessä vaeltakaamme. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä\, niin että toisiamme ärsyttelemme\, toisiamme kadehdimme. \n  \nEvankeliumi \nMark. 7:5–13 \nNiin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät Jeesukselta: “Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan\, vaan syövät leipää epäpuhtailla käsillä?” \nMutta hän sanoi heille: “Oikein Esaias on ennustanut teistä\, ulkokullatuista\, niinkuin kirjoitettu on: \n‘Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan\, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja\, jotka ovat ihmiskäskyjä’. \nTe hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä.” \nJa hän sanoi heille: “Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne. Sillä Mooses on sanonut: ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’\, ja: ‘Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä\, sen pitää kuolemalla kuoleman’. Mutta te sanotte\, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: ‘Se\, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi\, on korban’ – se on uhrilahja – ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen. Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne\, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette.” \nTai: \nMark. 2:23–28 \nJa tapahtui\, että Jeesus sapattina kulki viljavainioiden halki\, ja hänen opetuslapsensa rupesivat kulkiessaan katkomaan tähkäpäitä. Niin fariseukset sanoivat hänelle: “Katso\, miksi he tekevät sapattina sitä\, mikä ei ole luvallista?” Hän sanoi heille: “Ettekö ole koskaan lukeneet\, mitä Daavid teki\, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat puutteessa ja heidän oli nälkä\, kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ylimmäisen papin Abjatarin aikana ja söi näkyleivät\, joita ei ollut lupa syödä muiden kuin pappien\, ja antoi myös niille\, jotka hänen kanssansa olivat?” Ja hän sanoi heille: “Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra.” \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala! Suo meidän sinun armostasi välttää perkeleen saastutusta ja seurata puhtaalla sydämellä sinua\, joka olet ainoa todellinen Jumala. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Laupias Jumala! Varjele meitä lain orjuuden ikeestä ja anna meille armosi\, että rakkaudesta sinuun palvelisimme sinua alttiisti ja kuuliaisesti Jeesuksen Kristuksen vapauttamina lapsinasi. Auta meitä myös\, ettemme milloinkaan käyttäisi väärin armoasi\, ettemme koettaisi peitellä sillä suruttomuutta tai väärää vapautta\, vaan vaeltaisimme aina sinua peläten ja pyhää tahtoasi totellen. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 119:105\nSinun sanasi on minun |jalkaini lamppu *\nja valkeus |minun tielläni. \nPsalmi:\nPs. 119:97–104\nKuinka sinun lakisi onkaan |minulle rakas! *\nKaiken päivää minä sitä |tutkistelen. \nSinun käskysi tekevät minut vihollisiani |viisaammaksi\, *\nsillä ne ovat minun omani ian|kaikkisesti. \nMinä olen kaikkia opettajiani |taitavampi\, *\nsillä minä tutkistelen sinun todis|tuksiasi. \nMinä olen ymmärtäväi|sempi kuin vanhat\, *\nsillä minä otan vaarin sinun ase|tuksistasi. \nMinä pidätän jalkani kaikilta |pahoilta teiltä\, *\nnoudattaakseni |sinun sanaasi. \nMinä en poikkea sinun |oikeuksistasi\, *\nsillä sinä |neuvot minua. \nKuinka makeat ovat minulle sinun |lupauksesi! *\nNe ovat hunajaa makeammat |minun suussani. \nSinun asetuksistasi minä saan |ymmärrystä; *\nsentähden minä vihaan kaikkia |valheen teitä. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/18-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/09/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_18_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240929
DTEND;VALUE=DATE:20240930
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20161202T121917Z
LAST-MODIFIED:20240929T190438Z
UID:4158-1727568000-1727654399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Mikkelinpäivä
DESCRIPTION:Opetuslapset esittävät tämän pyhän evankeliumitekstissä Jeesukselle kysymyksen ”kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Kysymys on alun alkaenkin nurinkurinen. Jeesuksen vastauksesta käy ilmi\, että tärkeämpää olisi ensin kysyä ”miten minä pääsen taivasten valtakuntaan”\, kuin ”kuka on suurin”. Näyttäisi myös siltä\, että kun ensin kysyy tärkeimmän kysymyksen\, jää toinen kysymys vaille merkitystä. \nJeesuksen vastaus on häkellyttävä: ”tule lasten kaltaiseksi”. Olisi voinut kuvitella\, että vastaus kysymykseen ”miten minä pääsen taivaaseen”\, olisi ollut jotain ylevämpää\, kuten usko riittävän lujasti\, tule viisaaksi\, tee sitä tai tee tätä. Olemmehan koko ikämme oppineet\, että ilmaista juustoa on vain hiirenloukussa\, ja että palkan saa vain työtä tekemällä. Mitä hyötyä on tulla lasten kaltaiseksi? Eihän lapset voi tehdä mitään millä ”oikeasti” on merkitystä\, eihän lapset pysty edes päättämään mistään itsenäisesti. Jos esimerkiksi lapselta kysyy mitä syödään\, niin vastaus on todennäköisesti päivästä toiseen lapsen lempiruoka\, oli se sitten hampurilainen ja ranskalaiset tai jotain ihan muuta. Ravitsevaa ruista tuskin pöytään ilmestyy. \nMikä sitten tekee lapsista esimerkillisiä? Kuinka lapsen kaltainen voi olla suurin taivasten valtakunnassa? Heidän avuttomuutensa ja sokea luottamuksensa. Lapsi ei selviä elämästä ilman aikuisten apua. Pieni lapsi kuolee hyvinkin nopeasti ilman vanhempia ja vähän vanhempikin sitten kun ruoka tai parhaassa tapauksessa rahat loppuvat. Lapset joutuvat turvautumaan välttämättä aikuisiin\, jotta voisivat elää. Lapsilla ei ole omia edellytyksiä selviytyä. Ja jokaiselle lapselle lähtökohtaisesti ovat hänen vanhempansa niitä supersankareita maailmassa\, joihin turvautua\, joilta saa ruokaa ja joista ottaa mallia.   \nSamoin kristityn täytyy turvautua yksin Kristukseen\, Hänen tekemäänsä sovitustyöhön meidän puolestamme\, jotta pääsee taivasten valtakuntaan. Jeesus on ainoa lähde\, josta saamme hengellisen ravinnon ja jonka kaltaisuuteen saamme olla Pyhän Hengen vaikutuksesta kasvamassa. Tämän Jeesuksen ansaitseman ja tarjoaman palkan saa vain ansiotta\, lahjaksi\, uskon kautta.     \n\n\n3. vuosikerta \n\n\n\nKynttilöitä: \n\n\n4\n\n\n\n\nLiturginen väri:  \n\n\nvalkoinen\, maanantaista lauantaihin vihreä.\n\n\n\n\nPäivän psalmi\n\n\nAntifoni: Ps. 34:8 \nPsalmi: Ps. 103:19–22 \nHallelujasäe: Ps. 148:2\n\n\n\n\n1. lukukappale: \n\nJoos. 5:13–15\n\n\n\n\n2. lukukappale: \n\nAp. t. 12:5–11\n\n\n\n\nEvankeliumi: \n\nMatt. 18:1–6 (7–9) 10\n\n\n\n\n1. lukukappale \nJoos. 5:13–15 \nJa tapahtui Joosuan ollessa Jerikon luona\, että hän nosti silmänsä ja näki miehen seisovan edessään\, paljastettu miekka kädessä. Ja Joosua meni hänen luokseen ja sanoi hänelle: “Oletko sinä meikäläisiä vai vihollisiamme?” Niin hän sanoi: “En\, vaan minä olen Herran sotajoukon päämies ja olen juuri nyt tullut”. Niin Joosua heittäytyi kasvoilleen maahan\, kumarsi ja sanoi hänelle: “Mitä herrallani on sanottavana palvelijalleen?” Ja Herran sotajoukon päämies sanoi Joosualle: “Riisu kengät jalastasi\, sillä paikka\, jossa seisot\, on pyhä”. Ja Joosua teki niin. \n  \n2. lukukappale \nAp. t. 12:5–11 \nNiin pidettiin siis Pietaria vankeudessa; mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä. \nJa yöllä sitä päivää vasten\, jona Herodeksella oli aikomus viedä hänet oikeuden eteen\, Pietari nukkui kahden sotamiehen välissä\, sidottuna kaksilla kahleilla; ja vartijat vartioitsivat oven edessä vankilaa. Ja katso\, hänen edessään seisoi Herran enkeli\, ja huoneessa loisti valo\, ja enkeli sysäsi Pietaria kylkeen ja herätti hänet sanoen: “Nouse nopeasti!” Ja kahleet putosivat hänen käsistään. Ja enkeli sanoi hänelle: “Vyötä itsesi ja sido paula-anturat jalkaasi”. Ja hän teki niin. Vielä enkeli sanoi hänelle: “Heitä vaippa yllesi ja seuraa minua”. \nJa Pietari lähti ja seurasi häntä\, mutta ei tiennyt\, että se\, mikä enkelin vaikutuksesta tapahtui\, oli totta\, vaan luuli näkevänsä näyn. Ja he kulkivat läpi ensimmäisen vartion ja toisen ja tulivat rautaportille\, joka vei kaupunkiin. Se aukeni heille itsestään\, ja he menivät ulos ja kulkivat eteenpäin muutamaa katua; ja yhtäkkiä enkeli erkani hänestä. Kun Pietari tointui\, sanoi hän: “Nyt minä totisesti tiedän\, että Herra on lähettänyt enkelinsä ja pelastanut minut Herodeksen käsistä ja kaikesta\, mitä Juudan kansa odotti”. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 18:1–6 (7–9) 10 \nSillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: “Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” \nNiin hän kutsui tykönsä lapsen\, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: \n“Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi\, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden\, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi\, se on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni\, se ottaa tykönsä minut. Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä\, jotka uskovat minuun\, sen olisi parempi\, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. \n(Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä\, jonka kautta viettelys tulee! Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua\, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle\, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle\, kuin että sinut\, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella\, heitetään iankaikkiseen tuleen. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua\, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle\, kuin että sinut\, molemmat silmät tallella\, heitetään helvetin tuleen.) \nKatsokaa\, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille\, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot\, joka on taivaissa. \n  \nRukoukset\n1. Jumala\, rakas taivaallinen Isä\, joka käsittämättömässä viisaudessasi olet asettanut pyhät enkelisi palvelemaan valittuja ystäviäsi heidän autuudekseen! Anna armosi\, että me enkelien palveluksen avulla voittaisimme miehuullisesti vihollisemme\, pahan hengen\, ja kaiken hänen pahuutensa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet isällisestä laupeudestasi lähettänyt pyhät enkelisi varjelemaan meitä perkeleen juonilta. Me rukoilemme sinua: anna meidän saada kaikissa ahdistuksissa lohtua siitä\, että pyhät enkelisi ympäröivät ja vartioivat meitä vahvalla suojeluksella\, niin etteivät perkele ja paha maailma pääse vahingoittamaan meitä tai omiamme. Jos kuitenkin sallit jonkin ajallisen pahan kohdata meitä\, niin anna meidän lujasti uskoa\, että saamme kaikesta huolimatta Jeesuksen Kristuksen kautta syntimme anteeksi ja ikuisen elämän. Kuule meitä hänen kauttaan\, joka yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa hallitsee iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 34:8\nHerran enkeli asettuu niiden ympärille\, jotka häntä |pelkäävät\, *\nja |pelastaa heidät. \nPsalmi:\nPs. 103:19–22\nHerra on pystyttänyt istuimensa |taivaisiin\, *\nja hänen kuninkuutensa |hallitsee kaikkia. \nKiittäkää Herraa\, te hänen enke|linsä\, *\nte väkevät sankarit\, jotka hänen käskynsä täytätte\, kun kuulette hänen |sanansa äänen. \nKiittäkää Herraa\, kaikki hänen sota|väkensä\, *\nte hänen palvelijansa\, jotka hänen |tahtonsa teette. \nKiittäkää Herraa\, kaikki hänen |tekonsa\, *\nhänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä\, minun |sieluni\, Herraa. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/mikkelinpaiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/09/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Mikkelinpaiva.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240930
DTEND;VALUE=DATE:20241001
DTSTAMP:20260605T092736
CREATED:20210120T130738Z
LAST-MODIFIED:20240926T090226Z
UID:10266-1727654400-1727740799@www.luterilainen.net
SUMMARY:19. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Kuulemme Vanhan testamentin tekstinä tänään kymmenen käskyä. Jokainen kristitty\, varsinkin luterilainen\, saa oppia tuntemaan kymmenen käskyä ja niiden merkityksen. Silti käskyjen kuuleminen sekä niiden sanojen uudestaan ja uudestaan toistaminen on tärkeää. Emme nimittäin tule koskaan valmiiksi Jumalan tahdon tuntemisessa ja noudattamisessa. \nOletko koskaan ajatellut\, että juuri kymmenestä käskystä opit\, mikä on Jumalan tahto sinun elämääsi koskien? – Juuri niin! Moni kristitty miettii\, mikä olisi oikein ja tärkeää elämässä. Moni kyselee\, kuinka Jumalan tahto voisi toteutua minun elämässäni? Vastausta ei tarvitse kaukaa hakea; riittää\, kun avaat Raamatun 2. Moos. 20 kohdalta tai kaivat esiin Katekismuksesi. Jälkimmäisessä on se hyvä puoli\, että siinä käskyt ovat myös lyhyesti ja ymmärrettävästi selitetty. \nJumala todella tarkoittaa\, mitä Hän sanoo kymmenessä käskyssäkin. Meidän elämämme tulee ohjautua ja toteutua juuri niiden mukaan. Mikäli näin tapahtuu\, on Jumala luvannut siunata meitä. Kun näin ei tapahdu\, elämäämme ja lähimmäisten elämään tulee vaikeuksia ja surua. \nKäskyjen noudattaminen ja siunauksen saaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin taivaaseen pääseminen. Mikäli Jumalan lapseksi pääseminen ja taivaan kansalaisuuden omistaminen olisi käskyjen täyttämisestä kiinni\, kukaan ei pelastuisi. Olemmehan koko ajan katekismusoppilaita\, emme mestareita. Meillä on vain yksi Mestari\, jonka ristin työn tähden me uskon kautta pelastumme. \nKaikki käskyt viittaavat ensimmäiseen käskyyn: ”Minä olen Herra sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.” Uskonpuhdistaja Luther sanoo Isossa katekismuksessa aiheesta mm. seuraavasti: ”Näin ollen sanojen ”sinulla ei saa olla muita jumalia” yksinkertaisin selitys on juuri tämä vaatimus: ”Sinun on pelättävä ja rakastettava minua\, ainoata oikeaa Jumalaasi\, minuun sinun on luotettava.” Sillä jos sydämen asenne Jumalaa kohtaan on tällainen\, silloin se on täyttänyt ensimmäisen ja kaikki muut käskyt. Ja päinvastoin: se joka pelkää ja rakastaa jotain toista taivaassa ja maan päällä\, se ei pidä tätä ensimmäistä eikä mitään muutakaan käskyä. Näin on koko Raamattu alusta loppuun asti saarnannut ja opettanut tätä käskyä\, tiivistänyt kaiken kahdeksi peruskohdaksi\, jotka ovat jumalanpelko ja luottamus Jumalaan.” \nLuottamus Jumalaan on juuri uskoa siihen Jumalaan\, joka on antanut Poikansa meidän Jumalan tahdon rikkojien pelastukseksi. Uskossa Kristuksessa rakastavaan Jumalaan\, me saamme joka päivä laittaa Jumalan kymmenen käskyä käytäntöön; Jumalan kunniaksi ja lähimmäisemme parhaaksi. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 119:34 Psalmi: Ps. 119:1–8 Hallelujasäe: Ps. 119:129\n1. lukukappale: 2. Moos. 20:1–17 2. lukukappale:  Room. 10:1–13 Evankeliumi:  Joh. 13:31–35 \n\n1. lukukappale\n2. Moos. 20:1–17\nJa Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:\n“Minä olen Herra\, sinun Jumalasi\, joka vein sinut pois Egyptin maasta\, orjuuden pesästä.\nÄlä pidä muita jumalia minun rinnallani.\nÄlä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa\, älä niistä\, jotka ovat ylhäällä taivaassa\, älä niistä\, jotka ovat alhaalla maan päällä\, äläkä niistä\, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä\, Herra\, sinun Jumalasi\, olen kiivas Jumala\, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen\, niille\, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille\, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.\nÄlä turhaan lausu Herran\, sinun Jumalasi\, nimeä\, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä\, joka hänen nimensä turhaan lausuu.\nMuista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran\, sinun Jumalasi\, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita\, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi\, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi\, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki\, mitä niissä on\, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.\nKunnioita isääsi ja äitiäsi\, että kauan eläisit siinä maassa\, jonka Herra\, sinun Jumalasi\, sinulle antaa.\nÄlä tapa.\nÄlä tee huorin.\nÄlä varasta.\nÄlä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.\nÄlä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa\, palvelijatartaan\, härkäänsä\, aasiansa äläkä mitään\, mikä on lähimmäisesi omaa.” \n  \n2. lukukappale\nRoom. 10:1–13\nVeljet\, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä\, että he pelastuisivat. Sillä minä todistan heistä\, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta\, mutta ei taidon mukaan; sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta\, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan\, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle. Sillä Kristus on lain loppu\, vanhurskaudeksi jokaiselle\, joka uskoo.\nKirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta\, joka laista tulee\, että ihminen\, joka sen täyttää\, on siitä elävä. Mutta se vanhurskaus\, joka uskosta tulee\, sanoo näin: “Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?” se on: tuomaan Kristusta alas\, tahi: “Kuka astuu alas syvyyteen?” se on: nostamaan Kristusta kuolleista. Mutta mitä se sanoo?\n“Sana on sinua lähellä\, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi”\nSe on se uskon sana\, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi\, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt\, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: “Ei yksikään\, joka häneen uskoo\, joudu häpeään”. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra\, rikas antaja kaikille\, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä “jokainen\, joka huutaa avuksi Herran nimeä\, pelastuu”. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 13:31–35\nKun hän oli mennyt ulos\, sanoi Jeesus: “Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu\, ja Jumala on kirkastettu hänessä. Jos Jumala on kirkastettu hänessä\, niin kirkastaa myös Jumala hänet itsessään ja kirkastaa hänet pian. Lapsukaiset\, vielä vähän aikaa minä olen teidän kanssanne. Te tulette minua etsimään\, ja niinkuin sanoin juutalaisille: ‘Mihin minä menen\, sinne te ette voi tulla’\, niin minä sanon nyt myös teille. Uuden käskyn minä annan teille\, että rakastatte toisianne\, niinkuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni\, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna Pyhän Henkesi hallita sydämiämme\, sillä muuten me emme voi kelvata sinulle. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Poikasi ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me tunnustamme olevamme vaivaisia syntisiä. Me tunnemme kyllä tahtosi\, mutta olemme kovin heikkoja täyttämään sitä. Liha ja veri ovat meillä suurena esteenä\, eikä paha vihollinen perkele myöskään anna meidän olla rauhassa. Siksi me rukoilemme sinua: vuodata Pyhä Henkesi sydämiimme\, että lujassa uskossa turvautuisimme Poikaasi Jeesukseen Kristukseen. Anna meidän lohduttautua hänen kärsimisestään ja kuolemastaan\, uskoa saavamme hänen kauttaan synnit anteeksi\, elää tässä maailmassa kuuliaisina tahdollesi ja niin saada armostasi autuas loppu. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 119:34\nAnna minulle ymmärrys ottaakseni sinun |laistasi vaarin *\nja noudattaakseni sitä kaikesta |sydämestäni. \nPsalmi:\nPs. 119:1–8\nAutuaat ne\, joiden |tie on nuhteeton\, *\njotka Herran laissa |vaeltavat! \nAutuaat ne\, jotka ottavat vaarin hänen |todistuksistaan\, *\njotka etsivät häntä kaikesta |sydämestänsä\, \njotka ei|vät tee vääryyttä\, *\nvaan vaeltavat |hänen teillään! \nSinä olet ase|tuksesi säätänyt\, *\nettä niitä tarkasti |noudatettaisiin. \nOi\, jospa minun vaellukseni |olisi vakaa\, *\nniin että noudattaisin sinun |käskyjäsi! \nSilloin minä en |joudu häpeään\, *\nkun katselen kaikkia sinun |käskyjäsi. \nMinä kiitän sinua vilpittömällä |sydämellä\, *\nkun opin sinun vanhurskau|tesi oikeudet. \nMinä noudatan sinun |käskyjäsi\, *\nälä minua pe|räti hylkää. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/19-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/09/Kirkkovuosi_3_vuosikerta_19-su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR