BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20230326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20231029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20241102
DTEND;VALUE=DATE:20241103
DTSTAMP:20260605T071633
CREATED:20161202T121920Z
LAST-MODIFIED:20241031T000613Z
UID:4163-1730505600-1730591999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhäinpäivä
DESCRIPTION:Suomessa luterilaiset viettävät pyhäinpäivää lauantaina\, joka osuu 31.10.–6.11 väliselle ajalle. Nykyinen pyhäinpäivä\, vanhalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä\, on itse asiassa yhdistelmä kahdesta keskiaikaisesta kristillisestä juhlapyhästä. Silloin vietettiin 1.11. kaikkien pyhien päivää ja 2.11. kaikkien uskovien vainajien muistopäivää. Pyhäinpäivä on näin kristittyjen pyhimysten\, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Luterilaisille päivä on merkittävä myös sen tähden\, että uskonpuhdistaja Martti Lutherin teesit näkivät päivänvalon kaikkien pyhien päivän aattona. \nMikä on pyhäinpäivä sanoma ja sisältö? Pyhän perinteinen evankeliumiteksti on Matt. 5:1–12\, jossa evankelista on tallettanut meille Jeesuksen ns. autuaaksijulistukset. Tässä tekstissä Herra puhuu niistä\, jotka ovat autuaita. Usein kristillisessä kielenkäytössä ”autuas” selitetään ”onnelliseksi” tai ”onniteltavaksi”. Tämä on kuitenkin hieman laimea ilmaus. Autuas voi merkitä myös ”siunattu”\, Jumalan siunaama. Jeesuksen autuaaksijulistukset sijoittuvat vuorisaarnan alkuun. On hyvä kiinnittää huomioita siihen\, kenelle Jeesus tässä puhuu; Hän puhuu opetuslapsilleen eli Jumalan lapsille. Jeesus sanoi heille: ”Autuaita olette te…” (Matt. 5:11). Kaikki edeltävät autuaaksijulistukset voidaan koota tähän: Jeesuksen omat ovat autuaita\, taivaallisen Isän siunaamia. He ovat Jumalan lapsia\, perivät Jumalan valtakunnan ja saavat nähdä Jumalan. \nJohanneksen ilmestyksessä puhutaan myös monta kertaa ”autuaista”. Heti kirjan alussa (1:3) sanotaan: ”Autuas se\, joka lukee\, ja autuaat ne\, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä\, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!” Tässä on kyse seurakunnan keskellä luetusta ja saarnatusta Jumalan Sanasta\, jonka kuulevat ja uskossa säilyttävät ovat autuaita. Myös Ilm. 14:13: ”Autuaat ovat ne kuolleet\, jotka Herrassa kuolevat tästedes”\, kertoo uskosta Herraan Jeesukseen autuuden perustana (ks. myös 20:7). Ilm. 16:15 puhuu siitä\, kuinka autuas on se\, joka säilyttää kasteessa saamansa uskon (myös 22:14) ja vielä 19:9 puhuu autuaista\, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle. Edelleen 22:7 muistutetaan siitä\, kuinka Raamatun sanan uskominen\, vastaanottaminen ja säilyttäminen tuo autuuden ihmiselle. \nNäin Uuden testamentin viimeisen kirjan puhe autuaista vahvistaa sen\, mitä Uuden testamentin ensimmäinen kirja jo todistaa: Kristukseen uskova on autuas sekä eläessä että kuollessa. Jokainen joka panee toivonsa ja turvansa Kristukseen Jeesuksen tämän elämän aikana on autuas ja saa nähdä Jumalan kaikkien pyhien kanssa. Kaste Isän\, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen\, usko Raamatun ilmoittaan Kolmiyhteiseen Jumalaan ja osallisuus Herran ehtoollisesta on varmuutena ja takeena autuudesta\, jonka Jeesus on omilleen luvannut. \n  \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen tai varsinkin iltajumalanpalveluksessa valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ilm. 22:4 Psalmi: Ps. 89:6–8 16–19 Hallelujasäe: Matt. 5:12\n1. lukukappale:  Jes. 65:23–25 2. lukukappale:  Ilm. 22:1–5 Evankeliumi:  Matt. 5:1–12 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä 1. Kor. 15:51–57 Hepr. 11:13–16 \n\n1. lukukappale \nJes. 65:23–25 \nHe eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi\, sillä he ovat Herran siunattujen siemen\, ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä. Ennenkuin he huutavat\, minä vastaan\, heidän vielä puhuessaan minä kuulen. Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella\, ja leijona syö rehua niinkuin raavas\, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa\, sanoo Herra. \n  \n2. lukukappale \nIlm. 22:1–5 \nJa hän näytti minulle elämän veden virran\, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu\, joka kantoi kahdettoista hedelmät\, antaen joka kuukausi hedelmänsä\, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva\, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä ja näkevät hänen kasvonsa\, ja hänen nimensä on heidän otsissansa. Eikä yötä ole enää oleva\, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa\, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä\, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 5: 1–12 \nKun Jeesus näki kansanjoukot\, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut\, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi: \n“Autuaita ovat hengellisesti köyhät\, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset\, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset\, sillä he saavat maan periä. Autuaita ovat ne\, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta\, sillä heidät ravitaan. Autuaita ovat laupiaat\, sillä he saavat laupeuden. Autuaita ovat puhdassydämiset\, sillä he saavat nähdä Jumalan. Autuaita ovat rauhantekijät\, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Autuaita ovat ne\, joita vanhurskauden tähden vainotaan\, sillä heidän on taivasten valtakunta. \nAutuaita olette te\, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa\, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja\, jotka olivat ennen teitä.  \n  \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä \n1. Kor. 15:51–57 \nKatso\, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku\, mutta kaikki me muutumme\, yhtäkkiä\, silmänräpäyksessä\, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi\, ja kuolleet nousevat katoamattomina\, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen\, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen\, silloin toteutuu se sana\, joka on kirjoitettu: \n“Kuolema on nielty ja voitto saatu”. “Kuolema\, missä on sinun voittosi? Kuolema\, missä on sinun otasi?” \nMutta kuoleman ota on synti\, ja synnin voima on laki. Mutta kiitos olkoon Jumalan\, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! \nTai: \nHepr. 11:13–16 \nUskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet\, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä. Sillä jotka näin puhuvat\, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata\, josta olivat lähteneet\, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; mutta nyt he pyrkivät parempaan\, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä\, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala! Anna pyhiesi esikuvan kehottaa meitä jumaliseen elämään\, jotta me\, jotka vietämme heidän muistoaan\, seuraisimme heitä uskossa ja hyvissä teoissa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta armollisesti ilmoittanut meille autuuden tien! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin että vaeltaisimme tätä tietä uskollisesti\, kestäisimme kärsivällisesti maailman vainon ja saisimme viimein armopalkan sinun luonasi taivaissa. Laupias ja armollinen Isä\, suo meille tämä kaikki sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta\, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nIlm. 22:4\nHe näkevät hänen |kasvonsa\, *\nja hänen nimensä on heidän |otsissansa. \nPsalmi:\nPs. 89:6–8 16–19\nJa taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi\, |Herra\, *\nja pyhäin seurakunta sinun |uskollisuuttasi. \nSillä kuka pilvissä on Herran |vertainen\, *\nkuka Jumalan poikain joukossa on |niinkuin Herra? \nHän on Jumala\, ylen hirmuinen pyhien kokouk|sessa\, *\npeljättävämpi kaikkia\, jotka hänen ympä|rillänsä ovat. \nHerra\, Jumala Sebaot\, kuka on voimassa sinun vertaisesi\, |Herra? *\nJa sinun uskollisuutesi ympä|röitsee sinua. \nSinä hallitset meren |raivon; *\nkun sen aallot kohoavat\, |sinä ne asetat. \nSinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa |kaatuneen; *\nväkevällä käsivarrellasi sinä ajoit viholli|sesi hajalle. \nSinun ovat taivaat\, sinun |on myös maa; *\nmaanpiirin täysinensä sinä olet |perustanut. \nSinä loit pohjoisen ja |etelän; *\nsinun nimestäsi riemuitsevat |Taabor ja Hermon. \nSinulla on käsivarsi voimaa |täynnä\, *\nväkevä on sinun kätesi\, korotettu sinun |oikea kätesi. \nVanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi |perustus\,*\narmo ja totuus käy sinun kasvo|jesi edellä. \nAutuas se kansa\, joka tuntee juhla|riemun\, *\nne\, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeu|dessa\, Herra! \nHe riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivi|nänsä\, *\nja sinun vanhurskautesi voimasta heidät |korotetaan. \nSillä sinä olet heidän väkevyytensä\, heidän kaunis|tuksensa\, *\nja sinä armossasi kohotat |meidän sarvemme. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhainpaiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20241103
DTEND;VALUE=DATE:20241104
DTSTAMP:20260605T071633
CREATED:20161202T121921Z
LAST-MODIFIED:20241031T000746Z
UID:4164-1730592000-1730678399@www.luterilainen.net
SUMMARY:24. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Kristitty voi olla vaikka pyöveli\, kunhan tekee työnsä hyvin. Näin kerrotaan Lutherin sanoneen kristityn suhteesta maalliseen valtaan. Daniel oli Jumalan mies. Hän eli rukouksessa ja oli uskollinen Herralle\, vaikka hän joutuikin palvelemaan jumalatonta kuningasta\, joka oli vastuussa Israelin kansan pitämisestä pakkosiirtolaisuudessa. Kuningas tahtoi selvityksen unestaan\, mutta hänen omat pappinsa ja selittäjänsä eivät pystyneet selittämään unta. Kuningas nimittäin vaati\, että selittäjä pystyisi toistamaan unen itse. Näin kuningas halusi varmistua siitä\, että selitys on oikea ja tulee jumalilta. Epäjumalan palvelijoilta tämä ei onnistunut\, ja niinpä kutsuttiin apuun tosi Jumalan palvelija: Daniel. Kun Daniel selittää unen\, hän nousee kuninkaan suosioon ja saa osakseen paljon vastuuta ja arvosta. Monet myös vastustavat Danielia ja yrittävät saada häntä viralta\, mutta lopulta kaikki vastoinkäymisen kääntyvät hurskaan voitoksi. Vaikka Daniel joutui palvelemaan jumalatonta kuningasta ja Jumalan lakia vastustavaa yhteiskuntaa\, on Daniel esimerkillinen työssään mutta myös tinkimätön suhteessaan Jumalaan. Kun valtakunta vaatii järjestystä ja johtamista\, tekee Daniel oman osansa yhteiskunnan hyväksi. Toisaalta Daniel ei pelkää rangaistusta eikä hylkää Jumalaa vaikka kuningas houkutellaan säätämään jumalaton laki. Daniel noudattaakin sitä periaatetta\, jota apostolitkin Uudessa testamentissa opettavat: ennemmin on toteltava Jumalaa kuin ihmistä. \nSamaan aikaan kun yritämme elää yhteydessä Jumalaan\, on meidän  vielä tässä ajassa elettävä myös yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Seurakunnan ei tule lannistua siitä\, että nykypäivänä ei enää sallita Jumalan sanaa päiväkodeissa ja kouluissa\, joissa vielä joitakin vuosia sitten sai pitää Jumalan sanaa esillä. Silti palvelemme yhteiskuntaa\, ja maksamme veromme\, vaikka varoja ei aina käytettäisikään meille mieluisella tavalla.  Meidän täytyy luottaa siihen\, että niin kauan kun meillä on mahdollisuus todelliseen jumalanpalvelukseen\, on hallitusvalta meidän puolellamme. Jos meitä sen sijaan estetään palvelemasta Jumalaa\, on meillä luja luottamus siihen\, että Jumala pitää meistä huolen ja on meidän puolellamme. Historia osoittaa\, että mitä suurempia ongelmia ja vainoa Jumalan seurakunta kohtaa\, sitä enemmän se kasvaa ja vahvistuu. Esimerkiksi Kiinassa kristittyjen määrä kasvaa nopeasti\, vaikka siellä heidän elämästään on tehty vaikeaa jo pitkään. Hekin maksavat veronsa samalla pyrkien elämään Jumalan yhteydessä hiljaisuudessa ja nöyryydessä\, vaikka heidän elämänsä on vaikeaa sorron ja painostuksen vuoksi. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jer. 29:11 Psalmi: Ps. 75:2–8 10–11 Hallelujasäe: Ps. 147:13\n1. lukukappale:  Dan. 2:31–41 44 2. lukukappale:  Room. 13:1–7 Evankeliumi:  Matt. 17:24–27 \n\n1. lukukappale \nDan. 2:31–41\,44 \nDaniel sanoi kuningas Nebukadnessarille: \nSinä näit\, kuningas\, katso\, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri\, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi\, ja se oli hirvittävä nähdä. Kuvan pää oli parasta kultaa\, sen rinta ja käsivarret hopeata\, sen vatsa ja lanteet vaskea. Sen sääret olivat rautaa\, sen jalat osaksi rautaa\, osaksi savea. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare – ei ihmiskäden voimasta – ja iski kuvapatsasta jalkoihin\, jotka olivat rautaa ja savea\, ja murskasi ne. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta\, savi\, vaski\, hopea ja kulta\, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne\, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä\, joka oli kuvapatsaan murskannut\, tuli suuri vuori\, ja se täytti koko maan. Tämä oli se uni\, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen. \nSinä\, kuningas\, olet kuningasten kuningas\, jolle taivaan Jumala on antanut vallan\, voiman\, väkevyyden ja kunnian ja jonka käteen hän on antanut ihmiset\, missä ikinä heitä asuu\, ja kedon eläimet ja taivaan linnut\, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta\, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta\, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata. Ja neljäs valtakunta on tuleva\, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken\, niinkuin rauta murskaa\, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki. \nJa että sinä näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea\, osittain rautaa\, se merkitsee\, että se on oleva hajanainen valtakunta; kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta\, niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa.  \nMutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan\, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun\, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti. \n  \n2. lukukappale \nRoom. 13:1–7 \nJokainen olkoon alamainen sille esivallalle\, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne\, jotka ovat\, ovat Jumalan asettamat. Sentähden\, joka asettuu esivaltaa vastaan\, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan\, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona\, jotka tekevät hyvää\, vaan niiden\, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä\, niin tee sitä\, mikä hyvää on\, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on Jumalan palvelija\, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet\, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna\, koska se on Jumalan palvelija\, kostaja sen rankaisemiseksi\, joka pahaa tekee. Siksi tulee olla alamainen\, ei ainoastaan rangaistuksen tähden\, vaan myös omantunnon tähden. Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä\, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten. Antakaa kaikille\, mitä annettava on: kenelle vero\, sille vero\, kenelle tulli\, sille tulli\, kenelle pelko\, sille pelko\, kenelle kunnia\, sille kunnia. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 17:24–27 \nJa kun he saapuivat Kapernaumiin\, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: “Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?” Hän sanoi: “Maksaa”. Ja kun hän tuli huoneeseen\, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: “Mitä arvelet\, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?” Ja kun hän vastasi: “Vierailta”\, sanoi Jeesus hänelle: “Lapset ovat siis vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi\, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala\, ja kun avaat sen suun\, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.” \n  \nRukoukset\n1. Hyvä Jumala! Anna anteeksi kansasi rikokset\, joita se on heikkoudessaan tehnyt. Anna meidän päästä niistä vapaiksi sinun hyvyytesi tähden. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Kaikkivaltias Jumala! Siunaa kaikkea esivaltaa ja anna armosi\, että se sinun palvelijanasi rakastaisi oikeutta ja vanhurskautta ja käyttäisi sinun lakiasi ihmisten keskuudessa. Varjele meitä riidasta ja eripuraisuudesta. Anna armosi\, että rakastaisimme ja noudattaisimme sitä\, mikä on totta ja oikeaa. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra\, meidän Jumalamme\, joka yksin olet todellinen hallitsija ja herrojen Herra! Suo meidän\, joiden on tässä maailmassa palveltava monia herroja\, pitää vankkumatta kiinni siitä vapaudesta\, joka meillä sinun lapsinasi on. Ovathan kaikki maalliset herrat sinun orjiasi\, ja sinun edessäsi heidän on kerran tehtävä tili. Siksi sinä vapautat omantuntomme heidän ikeestään ja asetat sanasi kaikkein korkeimmaksi koetinkiveksi. Tästä me kiitämme sinua\, joka elät ja hallitset yhdessä pyhän Poikasi ja Pyhän Henkesi kanssa aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJer. 29:11\nSillä minä tunnen ajatukseni\, jotka minulla on teitä kohtaan\, sanoo Herra: rauhan eikä turmion |ajatukset; *\nminä annan teille tulevaisuu|den ja toivon. \nPsalmi:\nPs. 75\nMe kiitämme sinua\, Jumala\, me |kiitämme sinua; *\nlähellä on sinun nimesi\, sinun ihmei|täsi kerrotaan. \n”Vaikka minä valit|senkin ajan\, *\nminä tuo|mitsen oikein. \nVaikka maa kaikkine asukkaineen |menehtyy pelkoon\, *\npidän minä pystys|sä sen patsaat.” \n”Ylvästelijöille minä sanon: älkää |ylvästelkö\, *\nja jumalattomille: älkää sar|vea nostako. \nÄlkää nostako sarveanne |korkealle\, *\nälkää puhuko niskoitellen\, |julkeasti.” \nEi tule apua idäs|tä\, ei lännestä\, *\nei vuorisesta |erämaasta\, \nvaan Jumala on se\, |joka tuomitsee: *\nyhden hän alentaa\, |toisen ylentää. \nSillä Herran kädessä on malja\, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä\, ja |siitä hän kaataa; *\nkaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda\, särpiä pohja|sakkaa myöten. \nMutta minä |julistan iäti\, *\nveisaan kiitosta Jaakobin |Jumalalle. \nJa kaikki jumalattomien sarvet |minä katkaisen; *\nkorkealle kohoavat van|hurskaan sarvet. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/24-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/10/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_24_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20241110
DTEND;VALUE=DATE:20241111
DTSTAMP:20260605T071633
CREATED:20161202T121923Z
LAST-MODIFIED:20241104T134813Z
UID:4165-1731196800-1731283199@www.luterilainen.net
SUMMARY:25. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Tämän sunnuntain tekstien äärellä pääsemme iloitsemaan ja kiittämään Jumalaa hänen suuren suunnitelmansa huipennuksesta\, taivaasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Itse teksteissä Saarnaaja muistuttaa meitä Jumalan huomioimisesta jo ennen iankaikkisuutta\, Paavali kirjoittaa Timoteukselle omasta pian koittavasta iankaikkisuudesta ja sen odotuksesta ja Jeesus vastaa saddukeuksien kysymykseen ylösnousemuksesta. Kaikkien tekstien ytimessä on ajatus kuoleman jälkeisyydestä. Elämän katoavaisuuden rinnalle tuodaan ikuinen elämä. \nMonesti arkisessa vaelluksessamme on vaikea muistaa elämämme päätepistettä. Elämme helposti tätä maailman aikaa varten ja huolehdimme paljon huomispäivän murheista. Pyrimme saamaan itsellemme hyvän elämän maan päällä\, josta voimme taivaaseen mentäessä vain parantaa. Vaikka hyvässä toimeentulossa ja helpossa maallisessa elämässä ei ole itsessään välttämättä mitään pahaa\, meidän tulee muistaa\, ettei meidän toivomme ole sidoksissa tähän elämään vaan vasta tulevaan. Siksi voimme iloisin mielin lähteä palvelemaan Jumalaa arjessamme ja antaa omastamme. Uhrata itsestämme ja hyvinvoinnistamme Jumalan valtakunnan hyväksi. Olkoon vaelluksemme esikuvana Paavali\, joka elämänsä huvetessa kirjoittaa Timoteukselle riemuisan tilinpäätökseen tehtävästään maan päällä. \n  \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 49:16 Psalmi: Ps. 126 Hallelujasäe: Job 19:25\n1. lukukappale:  Saarn. 12: (1-5) 6-7 2. lukukappale:  2. Tim. 4:6-8 Evankeliumi:  Luuk. 20:27-40 \n\n1. lukukappale \nSaarn. 12:(1–5) 6–7 \nJa muista Luojaasi nuoruudessasi\, (ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet\, joista olet sanova: “Nämä eivät minua miellytä”; ennenkuin pimenee aurinko\, päivänvalo\, kuu ja tähdet\, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin – jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina\, kun ovat menneet vähiin\, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään\, ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät; myös peljätään mäkiä\, ja tiellä on kauhuja\, ja mantelipuu kukkii\, ja heinäsirkka kulkee kankeasti\, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa\, ja valittajat kiertelevät kaduilla) ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon. Ja tomu palajaa maahan\, niinkuin on ollutkin\, ja henki palajaa Jumalan tykö\, joka sen on antanutkin. \n  \n2. lukukappale \n2. Tim. 4:6–8 \nSillä minut jo uhrataan\, ja minun lähtöni aika on jo tullut. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut\, juoksun päättänyt\, uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele\, jonka Herra\, vanhurskas tuomari\, on antava minulle sinä päivänä\, eikä ainoastaan minulle\, vaan myös kaikille\, jotka hänen ilmestymistään rakastavat. \n  \nEvankeliumi \nLuuk. 20:27–40 \nNiin astui esiin muutamia saddukeuksia\, jotka väittävät\, ettei ylösnousemusta ole\, ja he kysyivät Jeesukselta sanoen: “Opettaja\, Mooses on säätänyt meille: ‘Jos joltakin kuolee veli\, jolla on vaimo\, mutta ei ole lapsia\, niin ottakoon hän veljensä vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen’. Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsetonna. Niin toinen otti sen vaimon\, ja sitten kolmas\, ja samoin kaikki seitsemän; ja he kuolivat jättämättä lapsia. Viimeiseksi vaimokin kuoli. Kenelle heistä siis tämä vaimo ylösnousemuksessa joutuu vaimoksi? Sillä kaikkien seitsemän vaimona hän oli ollut.” \nNiin Jeesus sanoi heille: “Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle. Mutta ne\, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista\, eivät nai eivätkä mene miehelle. Sillä he eivät enää voi kuolla\, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia\, koska ovat ylösnousemuksen lapsia. Mutta että kuolleet nousevat ylös\, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta\, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi. Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala\, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.” \nNiin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: “Opettaja\, oikein sinä sanoit”. Ja he eivät enää rohjenneet kysyä häneltä mitään. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Ole laupias meille vaivaisille syntisille\, niin että me\, jotka emme tosin ole ansainneet muuta kuin rangaistuksen\, saisimme sinun armosi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Kaikkivaltias Jumala\, joka Poikasi kautta olet luvannut meille syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen iankaikkisesta kuolemasta! Me rukoilemme sinua: tue meitä Pyhällä Hengelläsi\, että meissä joka päivä vahvistuisi luottamus sinun armoosi. Pidä meissä vahvana toivo siitä\, ettemme kuole vaan nukumme suloista unta siihen asti\, että sinun Poikasi Jeesus Kristus herättää meidät viimeisenä päivänä iankaikkiseen elämään. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (1. vsk.) \n3. Rakas Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, ettet aja pois sitä\, joka tulee sinun luoksesi. Tähän sanaasi luottaen me käännymme sinun puoleesi ja pyydämme: täytä Isäsi tahto meitä kohtaan ja pidä meidät johdatuksessasi. Anna meille uskossa sinuun iankaikkinen elämä\, että me voittaisimme sinun kauttasi kuoleman. Herätä meidät viimeisenä päivänä iankaikkiseen autuuteen. Kuule meitä\, laupias Herra Jeesus. (2. vsk.) \n4. Taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet valmistanut sinua rakastaville sellaista\, mitä silmä ei ole nähnyt\, mitä korva ei ole kuullut ja mitä ei ole ihmisen sydämeen noussut. Me rukoilemme sinua: varjele meitä\, ettemme kiinnittäisi sydäntämme tämän maailman turhuuteen vaan etsisimme sitä\, mikä on ylhäällä. Tee meidät arvollisiksi nousemaan kuolleista ja pääsemään tulevaan maailmaan. Anna meille lisää uskoa\, anna voimasi tulla täydelliseksi heikkoudessamme ja herätä meidät kerran iankaikkiseen elämään. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (3.vsk.) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 49:16\nMutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta\, *\nsillä hän ottaa |minut huomaansa. \nPsalmi:\nPs. 126\nKun Herra käänsi |Siionin kohtalon\, *\nniin me olimme kuin unta |näkeväiset. \nSilloin oli meidän suumme naurua täynnä\, ja kielemme |riemua täynnä; *\nsilloin sanottiin pakanain keskuudessa: ”Herra on tehnyt suuria |heitä kohtaan”. \nNiin\, Herra on tehnyt suuria |meitä kohtaan; *\nsiitä me |iloitsemme. \nHerra\, käännä meidän |kohtalomme\, *\nniinkuin sadepurot E|telämaassa. \nJotka |kyynelin kylvävät\, *\nne rie|muiten leikkaavat. \nHe menevät itkien\, kun kylvö|siemenen vievät; *\nhe palajavat riemuiten\, kun lyh|teensä tuovat. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/25-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/11/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_25_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20241117
DTEND;VALUE=DATE:20241118
DTSTAMP:20260605T071633
CREATED:20161202T121923Z
LAST-MODIFIED:20241112T184552Z
UID:4166-1731801600-1731887999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Valvomisen sunnuntai
DESCRIPTION:Kirkkovuoden toiseksi viimeisenä sunnuntaina meitä kehotetaan valvomaan. ”Herran Päivä tulee kuin varas yöllä”\, kirjoitti Paavali Thessalonikin seurakunnalle\, ja samaa pätee yhä. Jumalan perheväkeä kehotetaan odottamaan hartaasti ja herkällä mielellä Herran tulemisen päivää. Valvominen on olennaista. Evankeliumitekstistä huomaamme\, että kaikki eivät pysy valveilla eivätkä pääse taivasten valtakuntaan. Mutta jos Herra tulee yllättäen\, kuinka voimme olla varmoja omasta valvomisestamme? Yhä uudestaan huomaamme Roomalaiskirjeen sanat todeksi myös omassa elämässämme: ”kaikki olemme syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla”. Kuinka voimmekaan valvoa ja päästä taivaan valtakuntaan\, kun kaikessa olemme synnin riivaamia?  \nJumalan viesti meille on kuitenkin lohdullinen. Kasteessa hän on ottanut meidät omakseen ja tämä armo on meidän valvomisen perusta. Meistä itsestämme ei kykyä valvomiseen löydy\, vaan kaikki tulee lahjana Herralta. Siksi meidän valvomisemme ei ole niinkään keskittymistä omiin tekoihin\, vaan keskittymistä häneen ja hänen lupauksiinsa ja lahjoihin. Tänäkin pyhänä Messussa saat parhaat eväät oman valvomisesi tueksi ja saat kuulla ja vastaanottaa hänet\, kuka on valvomisemme perusta. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: 2. Piet. 3:13 Psalmi: Ps. 90:1–6 12–15 Hallelujasäe: Ps. 130:6\n1. lukukappale:  Ps. 94:8–15 2. lukukappale:  1. Tess. 5:2–11 Evankeliumi:  Matt. 24:36–44 \n\n1. lukukappale \nPs. 94:8–15 \nYmmärtäkää\, te kansan järjettömät\, ja te tomppelit – milloin te tulette järkiinne? Joka on korvan istuttanut\, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut\, hänkö ei näkisi? Joka kansat kasvattaa\, hänkö ei rankaisisi\, hän\, joka ihmisille opettaa tiedon? Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys. Autuas se mies\, jota sinä\, Herra\, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi\, antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä\, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta! Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä\, vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta\, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä. \n  \n2. lukukappale \n1. Tess. 5:2–11 \nItse te varsin hyvin tiedätte\, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: “Nyt on rauha\, ei hätää mitään”\, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio\, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon\, eivätkä he pääse pakoon. Mutta te\, veljet\, ette ole pimeydessä\, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut\, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit. Sillä ne\, jotka nukkuvat\, ne yöllä nukkuvat\, ja jotka juovat itsensä juovuksiin\, ne yöllä juovuksissa ovat. Mutta me\, jotka olemme päivän lapsia\, olkaamme raittiit\, ja olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo. Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan\, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta\, joka on kuollut meidän edestämme\, että me\, valvoimmepa tai nukuimme\, eläisimme yhdessä hänen kanssaan. Sentähden kehoittakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne\, niinkuin teettekin. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 24:36–44 \nJeesus sanoi opetuslapsillensa: \nMutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan\, eivät taivasten enkelit\, eikä myöskään Poika\, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä\, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat\, naivat ja naittivat\, aina siihen päivään asti\, jona Nooa meni arkkiin\, eivätkä tienneet\, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen\, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen\, ja toinen jätetään. \nValvokaa siis\, sillä ette tiedä\, minä päivänä teidän Herranne tulee. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi\, millä yövartiolla varas tulee\, totta hän valvoisi\, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. Sentähden olkaa tekin valmiit\, sillä sinä hetkenä\, jona ette luule\, Ihmisen Poika tulee. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Auta\, ettemme nukkuisi synnissä vaan että valvoisimme ja rukoilisimme aina ja pääsisimme viimein iankaikkiseen kunniaan. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta.\n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet luvannut palata tänne kirkkaudessa pelastamaan seurakuntasi lopullisesti ja tekemään sen osalliseksi voimastasi ja kirkkaudestasi taivaallisissa häissäsi. Me rukoilemme sinua: anna armostasi meille Pyhän Henkesi lahja\, niin että me uskollisesti ja valvoen odottaisimme sinun tuloasi\, antaisimme lamppumme palaa ja astiamme olla täynnä öljyä ja olisimme valmiita ottamaan sinut vastaan. Kuule meitä sinä\, joka yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa hallitset yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\n2. Piet. 3:13\nMe odotamme uusia taivaita ja |uutta maata\, *\njoissa vanhurs|kaus asuu. \nPsalmi:\nPs. 90:1–6 12–15\nHerra\, sinä olet meidän turvamme |polvesta polveen. *\nEnnenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin\, iankaikkisesta iankaikkiseen olet |sinä\, Jumala. \nSinä palautat ihmiset takaisin |tomuun ja sanot: *\n”Palatkaa jälleen\, te ih|misten lapset”. \nSillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä\, joka |meni ohitse\, *\nja niinkuin öinen var|tiohetki. \nSinä huuhdot heidät pois; he |ovat kuin uni\, *\novat kuin ruoho\, joka aa|mulla kukoistaa: \naamulla se |kasvaa ja kukoistaa\, *\nmutta illalla se leika|taan ja kuivettuu. \nSillä me hukumme sinun |vihasi voimasta\, *\nja me häviämme pois sinun kiivastuk|sesi voimasta. \nKuka ajattelee sinun vihasi |ankaruutta\, *\nsinun kiivauttasi\, niin että hän si|nua pelkäisi? \nOpeta meitä laskemaan |päivämme oikein\, *\nettä me saisimme |viisaan sydämen. \nHerra\, palaja jälleen. |Voi\, kuinka kauan? *\nArmahda pal|velijoitasi. \nRavitse aamulla meitä |armollasi\, *\nsuo meille iloa ja riemua kaikkina |päivinämme. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/valvomisen-sunnuntai-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/11/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Valvomisen_sunnuntai.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20241123
DTEND;VALUE=DATE:20241124
DTSTAMP:20260605T071633
CREATED:20201117T100456Z
LAST-MODIFIED:20241119T155251Z
UID:10023-1732320000-1732406399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Kleemens Roomalainen
DESCRIPTION:Kleemens Roomalainen on apostolisista isistä ajallisesti ensimmäinen\, sillä hän eli ensimmäisellä ja kenties vielä toisella vuosisadalla. Apostolisiksi isiksi kutsutaan niitä kirkon muinaisia opettajia\, jotka elivät osittain samaan aikaan apostolien kanssa ja todennäköisesti tunsivat heitä henkilökohtaisesti. Tätä Kleemensiä kutsutaan Roomalaiseksi  erotukseksi Kleemens Aleksandrialaisesta. Kleemens oli aikoinaan hyvin tunnettu kirkossa\, sillä hänet mainitaan useissa varhaisissa kirjoituksissa. Hänen nimensä löytyy muun muassa Ireneuksen\, Origeneen\, Tertullianuksen\, Hieronymuksen ja Eusebios Kesarealaisen teoksista. Yleensä tähän on syynä se\, että hän esiintyy Rooman ensimmäisten piispojen luettelossa. Hyvin vähän tiedetään hänen elämästään ja kuolemastaan. Toiset ovat väittäneet häntä entiseksi orjaksi\, toiset taas jalosukuiseksi roomalaiseksi. On myös epäselvää\, kuoliko hän luonnollisen kuoleman vai päätyikö hän lopulta marttyyriksi. \nParhaiten Kleemens tunnetaan kirjeestä\, jonka hän lähetti 90-luvulla Korintin seurakunnalle Rooman seurakunnan nimissä. Hänen nimeään ei kirjeestä tosin löydy\, vaan tieto sen kirjoittajasta tulee kirkollisesta perimätiedosta. Eusebios kertoo tästä kirjeestä Kirkkohistoriassaan näin: ”Kleemensiltä on olemassa yksi tunnustettu kirje\, suuri ja ihmeellinen\, joka on osoitettu Rooman seurakunnalta Korintin seurakunnalle. Tiedämme\, että monissa seurakunnissa ympäri maailmaa sitä on julkisesti luettu sekä muinoin että myös meidän päivinämme.” (Kirja 3\, luku 16.) Kirje tunnetaan lyhyesti Kleemens Roomalaisen kirjeenä. Sitä kutsutaan joskus myös hänen ensimmäiseksi kirjeekseen\, sillä on olemassa varhainen saarna\, joka on varmaankin väärin perustein nimetty Kleemens Roomalaisen toiseksi kirjeeksi. Kleemensin nimissä kiersi jo muinoin useita kirjoituksia\, mutta jo Eusebios piti vain ensimmäistä kirjettä aitona. \nKirje on tosiaankin pitkä ja vaikuttava. Kuten Eusebius todistaa\, sitä pidettiin aikoinaan niin suuressa arvossa\, että sitä luettiin monissa kirkoissa apostolien kirjoitusten rinnalla. Päätyipä se joihinkin Raamattuihinkin eräänlaiseksi liitteeksi! Kirjeen aiheena oli Korintissa syntynä erimielisyys ja hajaannus\, joka oli huipentunut presbyteerien syrjäyttämiseen. Tätä Kleemens pitää erittäin pahana ja Jumalan lapsille vieraana. Koko laaja kirje on täynnä raamatullista opetusta ja rauhaan suostuttelua uskon\, nöyryyden ja katumuksen kautta. Kleemens lainaa runsaasti Raamattua — ilmeisesti ulkomuistista\, sillä hän muutamassa kohdassa muistaa raamatunlauseen lähteen hieman hämärästi: ”Jossain on kirjoitettu…” Hän on myös hyvin hurskas kirjoittaja; useaan otteeseen hän jotakin aihetta käsitellessään yltyy kauniisiin ja syvällisiin ylistysrukouksiin. \nKleemens tarjoaa myös ikkunan alkukirkon opin muotoiluihin esimerkiksi Jeesuksen herruudesta ja paimenviran tärkeydestä. Hänen suurin antinsa lienee kuitenkin hänen kirkas vanhurskauttamisoppinsa: ”Kaikki [patriarkat ja heidän jälkeläisensä] siis saavuttivat kunniaa ja ylistystä\, mutta eivät omasta ansiostaan tai tekojensa varassa tai vanhurskautta harjoittamalla\, vaan Hänen tahdostaan. Emme liioin mekään\, jotka olemme kutsutut Kristuksessa Jeesuksessa\, tule vanhurskaiksi omassa varassamme emmekä viisautemme tai ymmärryksemme tai hurskautemme tai sydämen pyhyydessä tekemiemme tekojen kautta\, vaan uskon kautta\, jonka kautta kaikkivaltias Jumala aikojen alusta asti on kaikki vanhurskauttanut. Hänelle olkoon kunnia iankaikkisesta iankaikkiseen! Amen.” (1. Klem. 32.3-4) \nSaamme kiittää Jumalaa tästä Rooman piispasta\, joka Jumalan sanalla paransi Korintin seurakunnassa syttyneen kapinan ja hajaannuksen. Kristitylle olisi suureksi eduksi kuulla tai lukea Kleemensin kirjettä\, sillä se on täynnä Jumalan sanalle uskollista julistusta kristillisestä elämästä ja uskosta. \nKleemensin kirje löytyy teoksesta Apostoliset Isät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-kleemens-roomalainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/11/Kleemens_Roomalainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20241124
DTEND;VALUE=DATE:20241125
DTSTAMP:20260605T071633
CREATED:20161202T121923Z
LAST-MODIFIED:20241119T155416Z
UID:4167-1732406400-1732492799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Tuomiosunnuntai\, Kristuksen kuninkuuden sunnuntai
DESCRIPTION:Tämän sunnuntain nimi puhuu juuri siitä mistä on kyse; tuomiosta. Raamatun mukaan Jumalan Poika\, Herra Jeesus palaa Isänsä säätämänä aikana toisen eli viimeisen kerran maan päälle. Silloin Hän tuomitsee tuolloin elossa olevat ja jo kuolleet. Tämä on yksi kristillisen uskon keskeisimmistä kohdista. Näin tunnustamme myös uskontunnustuksissa. Tuomiosunnuntaita ei voi ohittaa\, se kuuluu evankeliumiin eli ilosanomaan Kristuksesta Jeesuksesta. Tämä maailma ei kestä ikuisesti\, vaan Jumala tuhoaa sen synnin tähden. Sitten Hän luo uudet taivaat ja uuden maan\, jossa ei ole enää mitään syntiä ja pahuutta. Paha saa siis palkkansa. \nPäivän evankeliumi on jokaisessa vuosikerrassa Jeesuksen puhuma ns. lampaat ja vuohet -vertaus. Tässä tekstissä Ihmisen Poika eli Kristus istuu Isänsä valtaistuimella. Hän on koko maailman Kuningas (josta johtuu myös tuomiosunnuntain toinen nimi ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntai”) ja Tuomari. Hänen eteensä ovat koottuina kaikki maan päällä eläneet ihmiset; kaikille julistetaan tuomio. Mikä on tuomion peruste? \nEvankeliumitekstiä tarkastellessa voi huomata\, että koko maailma on koottu Jeesuksen tuomioistuimen eteen kahteen joukkoon. Mutta kaksi joukkoa on päätetty jo ennen tuomion julistamista. Tämä kertoo siitä\, että Tuomari on päättänyt tuomion jo ennen kuin se on julkinen. Toisaalta; vain Hän tietää jokaisen tuomion. Kukaan ihminen eikä enkeli tiedä sitä aiemmin täällä ajassa. Tuomion perusteena on se\, mitä on tehty ”minun vähimmille veljilleni”. Keitä ovat nämä Jeesuksen ”veljet”? Kun katsoo evankeliumitekstejä\, huomaa helposti Jeesuksen tarkoittavan opetuslapsiaan (mm. Matt. 12:49–50; 28:10: Luuk. 22:32); kyse ei siis ole kenestä tahansa ihmisestä. Raamattu ei opeta missään\, että ihminen olisi Hyvän Paimenen lampaiden joukossa hyvien tekojensa kautta. \nMitä sitten ovat teot\, joita on tehty Jeesuksen omille? Se on Jeesuksen omien eli Hänen lähettiläidensä ja heidän sanomansa\, evankeliumin vastaanottamista. Myös Jeesuksen omista huolehtiminen kuuluu tähän. Joka ottaa vastaan sanoman Kristuksesta syntisen Vapahtajana\, ottaa vastaan Jeesuksen lähettilään\, hän tekee jopa tietämättään sen\, minkä Tuomari sanoo: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki\, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni\, sen te olette tehneet minulle.” Ja se\, joka ei ole ottanut evankeliumia vastaan\, uskonut Kristukseen\, saa kuulla: ”Totisesti minä sanon teille: kaiken\, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä\, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” \nTuomiosunnuntai ei kutsu meitä parantelemaan elämäämme ja yrittämään päästä hyvillä teoilla taivaaseen. Tuomiosunnuntai kutsuu meitä tunnustamaan syntimme ja uskomaan ne anteeksi Jeesuksen tähden\, joka on ristiinnaulittu kaikkien ihmisten puolesta. Tämä Jeesus tulee takaisin maailman Tuomarina ja Kuninkaana; Hän vie omansa mukaan taivaaseen Hänen itsensä tähden\, armosta\, uskon kautta. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 9:8–9 Psalmi: Ps. 143:1–10 Hallelujasäe: Ps. 97:8–9\n1. lukukappale:  Dan. 12:1–3 2. lukukappale:  Ilm. 20:11–21:1 Evankeliumi:  Matt. 25:31–46 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Joh. 5:22–29 Matt. 13:47–50 \n\n1. lukukappale \nDan. 12:1–3 \nSiihen aikaan nousee Miikael\, se suuri enkeliruhtinas\, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika\, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka\, kuin kansoja on ollut\, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi\, kaikki\, jotka kirjaan kirjoitetut ovat. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät\, toiset iankaikkiseen elämään\, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen. Ja taidolliset loistavat\, niinkuin taivaanvahvuus loistaa\, ja ne\, jotka monta vanhurskauteen saattavat\, niinkuin tähdet\, aina ja iankaikkisesti. \n  \n2. lukukappale \nIlm. 20:11–21:1 \nJa minä näin suuren\, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen\, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat\, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet\, suuret ja pienet\, seisomassa valtaistuimen edessä\, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja\, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella\, mitä kirjoihin oli kirjoitettu\, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet\, jotka siinä olivat\, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet\, jotka niissä olivat\, ja heidät tuomittiin\, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema\, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu\, se heitettiin tuliseen järveen. \nJa minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet\, eikä merta enää ole. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 25:31–46 \nJeesus sanoi opetuslapsilleen: \nMutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan\, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat\, ja hän erottaa toiset toisista\, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen\, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ‘Tulkaa\, minun Isäni siunatut\, ja omistakaa se valtakunta\, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä\, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano\, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo\, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston\, ja te vaatetitte minut; minä sairastin\, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa\, ja te tulitte minun tyköni.’ \nSilloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ‘Herra\, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua\, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme\, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’ Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ‘Totisesti minä sanon teille: kaikki\, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni\, sen te olette tehneet minulle’. \nSitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ‘Menkää pois minun tyköäni\, te kirotut\, siihen iankaikkiseen tuleen\, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sillä minun oli nälkä\, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano\, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo\, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston\, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa\, ja te ette käyneet minua katsomassa.’ \nSilloin hekin vastaavat sanoen: ‘Herra\, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa\, emmekä sinua palvelleet?’ Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ‘Totisesti minä sanon teille: kaiken\, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä\, sen te olette jättäneet tekemättä minulle’. \nJa nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen\, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” \n  \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä \nJoh. 5:22–29 \nJeesus sanoo: \nSillä Isä ei myöskään tuomitse ketään\, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle\, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa\, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa\, se ei kunnioita Isää\, joka on hänet lähettänyt. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen\, joka on minut lähettänyt\, sillä on iankaikkinen elämä\, eikä hän joudu tuomittavaksi\, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. \nTotisesti\, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo\, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen\, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä\, niin hän on antanut elämän myös Pojalle\, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita\, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä\, sillä hetki tulee\, jolloin kaikki\, jotka haudoissa ovat\, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin\, ne\, jotka ovat hyvää tehneet\, elämän ylösnousemukseen\, mutta ne\, jotka ovat pahaa tehneet\, tuomion ylösnousemukseen. \nTai: \nMatt. 13:47–50 \nJeesus sanoi: Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen\, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen\, vetivät he sen rannalle\, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin\, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Hallitse Pyhällä Hengelläsi sydämiämme ja ajatuksiamme\, että muistaisimme aina omaa loppuamme ja sinun vanhurskasta tuomiotasi. Herätä meidät elämään täällä jumalanpelossa\, jotta saisimme olla siellä iankaikkisesti sinun kanssasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus\, elävien ja kuolleiden tuomari\, joka tulet taivaan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella kaikkine pyhine enkeleinesi tuomitsemaan kaikki kansat\, että jokainen saisi sen mukaan\, mitä eläessään on tehnyt\, hyvää tai pahaa! Me rukoilemme sinua: anna meille Pyhän Henkesi armo\, niin ettemme olisi suruttomia vaan muistaisimme aina tuomiosi syödessämme ja juodessamme\, jalkeilla ja makuulla. Auta meitä aina valvomaan ja rukoilemaan\, pelkäämään syntiä ja tekemään oikean parannuksen\, niin että saamme lopulta periä iankaikkisen elämän ja autuuden. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesti! \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 9:8–9\nMutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa |tuomitaksensa. *\nHän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti\, vallitsee kansoja oi|keuden mukaan. \nPsalmi:\nPs. 143:1–10\nHerra\, kuule minun rukoukseni\, ota korviisi minun |anomiseni. *\nVastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurs|kaudessasi. \nÄlä käy tuomiolle palveli|jasi kanssa\, *\nsillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun |edessäsi. \nSillä vihollinen vainoaa minun |sieluani\, *\nhän on ruhjonut minun elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin |ammoin kuolleet. \nMinun henkeni |nääntyy minussa\, *\nsydäntäni kouristaa minun |rinnassani. \nMinä muistelen muinai|sia päiviä\, *\ntutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kät|tesi tekoja. \nMinä levitän käteni |sinun puoleesi. *\nNiinkuin janoinen maa\, niin minun sieluni ha|lajaa sinua. \nVastaa minulle pian\, Herra\, minun |henkeni nääntyy. *\nÄlä peitä minulta kasvojasi\, etten tulisi niiden kaltaiseksi\, jotka |hautaan vaipuvat. \nSuo minun varhain kuulla sinun armoasi\, sillä sinuun |minä turvaan. *\nOsoita minulle tie\, jota minun tulee käydä\, sillä sinun tykösi minä y|lennän sieluni. \nPelasta minut vihollisis|tani\, Herra. *\nSinun tykösi minä |pyrin suojaan. \nOpeta minut tekemään sitä\, mikä sinulle kelpaa\, sillä sinä olet minun |Jumalani. *\nSinun hyvä Henkesi johdattakoon minua ta|saista maata. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/tuomiosunnuntai-kristuksen-kuninkuuden-sunnuntai-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/11/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Tuomiosunnuntai.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR