BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20260329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20261025T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250202
DTEND;VALUE=DATE:20250203
DTSTAMP:20260605T035733
CREATED:20161202T121935Z
LAST-MODIFIED:20250129T214433Z
UID:4187-1738454400-1738540799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Kynttilänpäivä
DESCRIPTION:Kirkkovuodessa tulee toinen toisensa jälkeen vastaan kirkkopyhiä\, jolloin kokoontunut seurakunta suuntaa kasvojaan kohti Jumalan kirkkautta ja valkeutta. Adventin aikaan joka sunnuntai lisääntyvät adventtikynttilät viestivät Jumalan kirkkauden lisääntymistä maan päällä – joka huipentuu lopulta todellisen Valon ihmiseksi tulemiseen Beetlehemin seimessä. Tämän jälkeen johdattaa tähden kirkkaus itäisten maiden tietäjät Jeesus-lapsen tykö. Pääsiäisenä pitkäperjantain ja hiljaisen lauantaina jälkeen\, Kristuksen ylösnousemus ja voitto kuolemasta tuo valkeuden kaikille kansoille. Kirkastussunnuntaina Kristus loistaa taivaallista kirkkautta. Näin siis kirkkaus ja valkeus ovat läsnä koko ajan kirkkovuoden kierrossa. \nKynttilänpäivänä ei kirkkaudessaan häviä muille Valon kirkkopyhille. Nyt Jumalan kirkkaus saapuu Jerusalemin temppeliin. Siitä meille kertoo Simeon kiitosvirrellään. Samaa kiitosvirttä laulamme jumalanpalveluksissa aina ehtoollisen päätteeksi. Mutta eikö Jumalan kirkkaus jo ollut Jerusalemin temppelissä? Vanhassa Testamentissa kerrotaan\, miten Jumala telttamajaili Israelin kansan keskellä. Tuota ilmestysmajaa eli tabernaakkelia seurasi Salomon rakennuttama Jerusalemin ensimmäinen temppeli. Herran kirkkaus täytti temppelin. Myöhemmin pakkosiirtolaisuuden aikaan Herran temppeli kuitenkin häpäistiin ja tuhottiin – Jumalan kirkkaus lähti temppelistä\, eikä enää palannut sinne. Herran kirkkaus ei palannut edes Serubbaabelin temppeliin pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Jotakin parempaa oli luvassa! \nProfetiat ja lupaukset olivat olemassa Herran kirkkauden saapumisesta\, niin Hesekielin\, Haggain kuin Sakarjankin toimesta. Vihdoin Kristuksessa lupaukset täyttyvät. Simeonin sanat valkeudesta osoittavat Kristukseen. Jeesus on se todellinen Valkeus. Todellinen Jumalan kirkkaus\, joka on seurakuntansa ja kirkkonsa keskuudessa Sanan ja sakramenttiensa välityksellä. \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  valkoinen maanantaista lauantaihin vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 48:10 Psalmi: Ps. 48:11–15 Hallelujasäe: Ps. 138:2\n1. lukukappale:  Jes. 52:8–10 2. lukukappale:  2. Kor. 3:18–4:6 Evankeliumi:  Luuk. 2:22–33 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Joh. 1:14–18 Joh. 12:35–36 \n\n1. lukukappale \nJes. 52:8–10 \nKuule! Vartijasi korottavat äänensä\, kaikki he riemuitsevat\, sillä he näkevät silmästä silmään\, kuinka Herra palajaa Siioniin. Huutakaa ilosta\, riemuitkaa\, kaikki te Jerusalemin rauniot\, sillä Herra lohduttaa kansansa\, lunastaa Jerusalemin. Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden\, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme autuuden. \n  \n2. lukukappale \n2. Kor. 3:18–4:6 \nMutta me kaikki\, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta\, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen\, niinkuin muuttaa Herra\, joka on Henki. \nSentähden\, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan\, joka on osaksemme tullut\, me emme lannistu\, vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet\, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa\, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä. Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa\, niin se peite on niissä\, jotka kadotukseen joutuvat\, niissä uskottomissa\, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut\, ettei heille loista valkeus\, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista\, hänen\, joka on Jumalan kuva. Sillä me emme julista itseämme\, vaan Kristusta Jeesusta\, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä Jumala\, joka sanoi: “Loistakoon valkeus pimeydestä”\, on se\, joka loisti sydämiimme\, että Jumalan kirkkauden tunteminen\, sen kirkkauden\, joka loistaa Kristuksen kasvoissa\, levittäisi valoansa. \n  \nEvankeliumi \nLuuk. 2:22–33 \nJa kun heidän puhdistuspäivänsä\, Mooseksen lain mukaan\, olivat täyttyneet\, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen  – niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: “Jokainen miehenpuoli\, joka avaa äidinkohdun\, luettakoon Herralle pyhitetyksi” – ja uhrataksensa\, niinkuin Herran laissa on säädetty\, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa. \nJa katso\, Jerusalemissa oli mies\, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies\, joka odotti Israelin lohdutusta\, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä. Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut\, ettei hän ollut näkevä kuolemaa\, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun. Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle\, niinkuin tapa oli lain mukaan\, otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi: \n“Herra\, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään\, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi\, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä\, valkeudeksi\, joka on ilmestyvä pakanoille\, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille”. \nJa hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä\, mitä hänestä sanottiin. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Niin kuin ainoa Poikasi asetettiin ihmislapsena temppelissä eteesi\, niin anna meillekin\, köyhille lapsillesi\, se armo\, että me saisimme aina tulla pyhien kasvojesi eteen synnistä puhdistettuina\, pelkäämättä ja sinulle otollisina. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet antanut meille Poikasi Vapahtajaksi\, jotta hän olisi pakanoiden valo ja Israelin kirkkaus! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme\, että tuntisimme Kristuksessa armosi ja isäntahtosi\, turvautuisimme häneen perkelettä\, syntiä ja kadotusta vastaan ja perisimme hänen kauttaan iankaikkisen autuuden. Kuule rukouksemme Jeesuksen Kristuksen nimessä. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 48:9\nJumala\, me tutkistelemme sinun armo|asi *\nsinun |temppelissäsi. \n  \nPsalmi:\nPs. 48:11–15\nJumala\, niinkuin sinun nimesi\, niin ulottuu sinun ylistyksesi maan ääriin |saakka; *\nsinun oikea kätesi on vanhurs|kautta täynnä. \nSiionin vuori |iloitsee\, *\nJuudan tyttäret riemuitsevat sinun |tuomioistasi. \nKiertäkää Siion\, käykää sen |ympäri\, *\nluke|kaa sen tornit. \nTarkatkaa sen muurit\, kulkekaa sen |linnat\, *\nkertoaksenne niistä tule|valle polvelle. \nSillä tämä on Jumala\, meidän Jumalamme\, aina ja iankaikki|sesti; *\nhän johdattaa meitä |kuolemaan asti. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/kynttilanpaiva-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/01/Kirkkovuosi_kynttilapyha.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250209
DTEND;VALUE=DATE:20250210
DTSTAMP:20260605T035733
CREATED:20161202T121935Z
LAST-MODIFIED:20250205T200907Z
UID:4188-1739059200-1739145599@www.luterilainen.net
SUMMARY:5. sunnuntai loppiaisesta
DESCRIPTION:Miksi maailmassa on niin paljon pahaa? Miksi kaikki ihmiset eivät pelastu? Jokaiselle meistä on varmaankin tullut mieleen tällaiset kysymykset. Tekstissämme ja sen selityksessä vähän myöhemmin saman luvun jakeissa 36–43 Jeesus osaltaan vastaa näihin kysymyksiin. \nTaivasten valtakunnan sanansaattajat kyllä kylvävät hyvää siementä\, evankeliumia Kristuksesta\, maailmaan – ihmisten keskelle –  mutta omaa siementään kylvää myös ”vihamies”. Kumpikin siemen itää ja kantaa hedelmää. Jumalan valtakunnan kansalaiset\, kristityt\, eivät voi tehdä sadonkorjuuta\, koska he eivät tunnista kuka on pyhä ja kuka on paha Jumalan silmissä. Tämän erottelun Jumala tekee itse aikojen lopulla\, kootessaan kaikki kansat viimeiselle tuomiolle. Jeesuksen vertaus loppuu tässä kohtaa tähän. Me saamme vastausta pahan ongelmaan: näin vain täytyy olla\, jotta ei korjattaisi pois hyvääkin siementä\, Jumalan valtakunnan kansalaisia. Me emme kuitenkaan saa kovinkaan tyydyttävää vastausta kysymykseen: miksi kaikki ihmiset eivät pelastu? Tämän kysymyksen Jeesus jättää avoimeksi tässä kohtaa. Hän vain kertoo\, että on olemassa kahdenlaista kylvöä ja kumpainenkin siemen itää ja kantaa hedelmää. Täydellistä vastausta kysymykseen\, miksi kaikki ihmiset eivät pelastu\, Jumalan sana ei tarjoa\, mutta jotain se kertoo kuitenkin. Kaikki ihmiset todella kootaan viimeiselle tuomiolle\, ja silloin tehdään erottelu\, jota ei ihmisvoimin voitu tehdä maan päällä. Silloin ne\, jotka turvaavat Jeesukseen Kristukseen omana syntiensä sovittajana pelastuvat\, ja pääsevät ikuiseen elämään Jumalan valtakuntaan\, Hänen kasvojensa eteen. Eivät omasta ansiostaan\, vaan Jeesuksen ansioiden tähden. Silloin ne\, jotka eivät turvaa Jeesukseen\, vaan johonkin muuhun\, todetaan laittomuuden tekijöiksi ja pahennukseksi ja heidät heitetään ”tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys” (j. 42). \nMeidän asiamme ei siis ole päättää\, kuka menee kadotukseen ja kuka pelastuu. Meidän tehtävämme on kylvää Jumalan sanaa\, evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta – maailman Vapahtajasta. Loppu on Jumalan käsissä. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: 1. Kor. 4:5 Psalmi: Ps. 37:1-9 Hallelujasäe: Ps. 11:4\n1. lukukappale:  Hes. 33:10-16 2. lukukappale:  Kol. 3:12-17 Evankeliumi:  Matt. 13:24-30 \n\n1. lukukappale \nHes. 33:10–16 \nProfeetta Hesekielille tuli tämä Herran sana: \nJa sinä\, ihmislapsi! Sano Israelin heimolle: Näin te sanotte: ’Niin\, rikoksemme ja syntimme ovat meidän päällämme\, ja me riudumme niiden tähden. Kuinka me voisimme pysyä elossa?’ Sano heille: Niin totta kuin minä elän\, sanoo Herra\, Herra\, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema\, vaan se\, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Kääntykää\, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte\, Israelin heimo! \nJa sinä\, ihmislapsi! Sano kansasi lapsille: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa sinä päivänä\, jona hän rikkoo\, ja jumalaton pääsee suistumasta turmioon jumalattomuutensa tähden sinä päivänä\, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan\, ja vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin sinä päivänä\, jona hän syntiä tekee. Jos minä sanon vanhurskaalle\, että hän totisesti saa elää\, mutta hän sitten luottaa vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä\, niin hänen vanhurskauttansa ei ensinkään muisteta\, vaan hän kuolee vääryydessään\, jota on tehnyt. Ja jos minä sanon jumalattomalle\, että hänen totisesti on kuoltava\, mutta hän kääntyy pois synnistänsä ja tekee oikeuden ja vanhurskauden – antaa takaisin\, tuo jumalaton\, pantin\, korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan\, niin ettei vääryyttä tee – niin totisesti hän saa elää; ei hänen ole kuoltava. Hänen syntejänsä\, jotka hän on tehnyt\, ei ensinkään muisteta: hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden\, hän totisesti saa elää. \n2. lukukappale \nKol. 3:12–17 \nPukeutukaa siis te\, jotka olette Jumalan valituita\, pyhiä ja rakkaita\, sydämelliseen armahtavaisuuteen\, ystävällisyyteen\, nöyryyteen\, sävyisyyteen\, pitkämielisyyteen\, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi\, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi\, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen\, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha\, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa\, ja olkaa kiitolliset. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa\, psalmeilla\, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla\, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki\, minkä teette sanalla tai työllä\, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä\, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa. \nEvankeliumi \nMatt. 13:24–30 \nToisen vertauksen hän puhui heille sanoen: ”Taivasten valtakunta on verrattava mieheen\, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois. Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää\, silloin lustekin tuli näkyviin. Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: ’Herra\, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?’ Hän sanoi heille: ’Sen on vihamies tehnyt’. Niin palvelijat sanoivat hänelle: ’Tahdotko\, että menemme ja kokoamme sen?’ Mutta hän sanoi: ’En\, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi\, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Varjele kansaasi laupeudellasi\, että ne\, joilla on taivaallinen toivo\, säilyisivät siipiesi suojassa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet kylvänyt sydämiimme hyvän siemenen\, pyhän sanasi. Me rukoilemme sinua: suo tämän siemenen tuottaa meissä elävää hedelmää Pyhän Henkesi kautta\, ja suojele meitä pahalta viholliselta\, ettei hän saisi kylvää rikkaviljaa vehnämme sekaan. Varjele meitä suruttomuudesta\, pidä meitä sinun pelossasi ja auta meitä kaikissa kiusauksissa\, kunnes pääsemme täydelliseen autuuteen. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\n1. Kor. 4:5\nÄlkää sentähden lausuko mitään tuomiota\, ennenkuin aika on\, ennenkuin |Herra tulee\, *\njoka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten |aivoitukset. \nPsalmi:\nPs. 37:1–9\nÄlä vihastu |pahain tähden\, *\nälä kadehdi väärin|tekijöitä. \nSillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois\, ja he |lakastuvat *\nniinkuin vi|hanta ruoho. \nTurvaa Herraan ja tee sitä\, |mikä hyvä on\, *\nasu maassa ja nou|data totuutta; \nsilloin sinulla on|ilo Herrassa\, *\nja hän antaa sinulle\, mitä sinun sydä|mesi halajaa. \nAnna tiesi Herran haltuun ja |turvaa häneen\, *\nkyllä |hän sen tekee. \nJa hän antaa sinun vanhurskautesi nousta |niinkuin valkeuden *\nja sinun oikeutesi niinkuin |keskipäivän. \nHiljenny Herran edessä ja |odota häntä. *\nÄlä vihastu siihen\, jonka tie menestyy\, mieheen\, joka juo|nia punoo. \nHerkeä vihasta ja |heitä kiukku\, *\nälä kiivastu\, se |on vain pahaksi. \nSillä pahat |hävitetään\, *\nmutta jotka Herraa odottavat\, |ne maan perivät. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/5-sunnuntai-loppiaisesta-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/02/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_5_su-Loppiaisesta.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250216
DTEND;VALUE=DATE:20250217
DTSTAMP:20260605T035733
CREATED:20161202T121935Z
LAST-MODIFIED:20250211T101823Z
UID:4189-1739664000-1739750399@www.luterilainen.net
SUMMARY:3. sunnuntai ennen paastonaikaa\, Septuagesima
DESCRIPTION:Palkka tulee ansiosta\, ei armosta. Eikö kuulostakin tutulta? Usein nykyäänkin meidän ihmisten maailmassa palkkaus määräytyy tehdyn työn mukaan. Mitä enemmän ja paremmin teet työsi\, sitä enemmän saat palkkaa\, bonuksia tai vapaapäiviä. Tässä vertauksessaan Jumalan valtakunnasta Jeesus käyttää apunaan juuri tällaista kuvaa työn ja ansion suhteesta. Jeesus haluaa osoittaa\, että Jumalan valtakunnassa arvostukset kulkevat toista rataa. Siellä ei työstä saa palkkaa työn määrän tai laadun mukaan\, vaan palkanmaksajan tahdon mukaan. Jumalan valtakunnassa on hierarkia\, jumalallinen järjestys\, joka säätelee kaikkea ja saa kaiken toimimaan\, niin että vallitsee sopusointu ja ilo. Se\, joka tekee paljon\, ei koe tekevänsä liikaa\, vaikka saakin vain sen palkan\, minkä vähemmän tehnytkin saa. Tehtäviä on Jumalan valtakunnassa erilaisia\, niin kuin on myös erilaisia tekijöitä tehtäviä varten. Palkka ei ole kiinni ansiosta tai tehtävän laadusta\, vaan armosta. Jumala antaa minkä halua antaa\, koska rakastaa meitä kaikkia yhtä paljon. \nVertaus on siis suunnattu kaikkea sitä oman edun tavoittelua ja oman navan katsomista vastaan\, joka tahtoo palveluksistaan korvauksen\, vertaa itseään muihin\, ja pahastuu\, kun he saavat saman palkan\, vaikka ovat tehneet paljon vähemmän työtä tai erilaista työtä. Näin ei kuulu olla Jumalan valtakunnassa. Jumalan valtakunnassa työn teko on motivoitu ihan toisella tavalla. Työntekijöiden motivaatio on rakkaus Työnteettäjää kohtaan\, joka armostaan antaa ensin paikan valtakunnassaan ja sen jälkeen työtä tehtäväksi\, jotta Jumalan valtakunta voisi rakentua täyteen loistoonsa. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 13:6 Psalmi: Ps. 18:2–7 Hallelujasäe: Ps. 31:20\n1. lukukappale:  Jer. 9:23–24 2. lukukappale:  1. Kor. 9:24–27 Evankeliumi:  Matt. 20:1–16 \n\n1. lukukappale \nJer. 9:23–24 \nNäin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa\, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä\, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; vaan joka kerskaa\, kerskatkoon siitä\, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä\, Herra\, teen laupeuden\, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn\, sanoo Herra. \n  \n2. lukukappale \n1. Kor. 9:24–27 \nEttekö tiedä\, että jotka kilparadalla juoksevat\, ne tosin kaikki juoksevat\, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän\, että sen saavuttaisitte. Mutta jokainen kilpailija noudattaa itsensähillitsemistä kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen\, mutta me katoamattoman. Minä en siis juokse umpimähkään\, en taistele niinkuin ilmaan hosuen\, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä\, etten minä\, joka muille saarnaan\, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 20:1–16 \nJeesus sanoi: \n”Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen\, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä\, lähetti hän heidät viinitarhaansa. Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina; ja hän sanoi heille: ’Menkää tekin minun viinitarhaani\, ja mikä kohtuus on\, sen minä annan teille’. Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin. Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla\, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: ’Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?’ He sanoivat hänelle: ’Kun ei kukaan ole meitä palkannut’. Hän sanoi heille: ’Menkää tekin minun viinitarhaani’. \nMutta kun ilta tuli\, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: ’Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka\, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti’. Kun nyt tulivat ne\, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla\, saivat he kukin denarin. Ja kun ensimmäiset tulivat\, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin. Kun he sen saivat\, napisivat he perheen isäntää vastaan ja sanoivat: ’Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken\, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme\, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen’. Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: ’Ystäväni\, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani\, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden\, että minä olen hyvä?’ \nNäin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.” \n  \nRukoukset\n1. Laupias Jumala! Kuule kansasi rukous ja pelasta nimesi tähden armollisesti meidät\, jotka syystä kärsimme syntiemme vuoksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Anna meille armo hylätä maailma ja sen meno ja seurata koko elämällämme uskollisesti Poikaasi Jeesusta Kristusta. Varjele meitä ylpeydestä ja luottamasta itseemme. Pidä meidät nöyrinä\, niin että turvautuisimme ainoastaan sinun armoosi\, sen voimalla kestävästi uskoisimme sinuun ja lopulta saisimme iankaikkisen elämän. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 13:6\nMutta minä turvaan |sinun armoosi; *\nriemuitkoon minun sydämeni sinun |avustasi. \n  \nPsalmi:\nPs. 18:2–7\nSydämestäni minä |rakastan sinua\, *\nHerra\, |minun voimani\, \nHerra\, minun kallioni\, linnani ja pelastajani\, minun |Jumalani\, *\nvuoreni\, jonka turviin minä pakenen\, minun kilpeni\, autuuteni sarvi ja |varustukseni. \nYlistetty olkoon Herra! – niin |minä huudan\, *\nja vihollisistani |minä pelastun. \nKuoleman paulat piirit|tivät minut\, *\nturmion virrat peljästyt|tivät minut. \nTuonelan paulat |kietoivat minut\, *\nkuoleman ansat yllät|tivät minut. \nAhdistuksessani minä |rukoilin Herraa *\nja huusin avuksi |Jumalaani; \nhän kuuli minun ääneni |temppelistänsä\, *\nja minun huutoni hänen edessään kohosi |hänen korviinsa. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-sunnuntai-ennen-paastonaikaa-septuagesima-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/02/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_3_su-ennen-paastonaikaa-1.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250223
DTEND;VALUE=DATE:20250224
DTSTAMP:20260605T035733
CREATED:20161202T121938Z
LAST-MODIFIED:20250220T091309Z
UID:4190-1740268800-1740355199@www.luterilainen.net
SUMMARY:2. sunnuntai ennen paastonaikaa\, Sexagesima
DESCRIPTION:Tulevan sunnuntain tekstit ilmaisevat\, kuinka Jumalan sana vaikuttaa eri ihmisiin. \nJesaja Herran suuna kuuluttaa maanmiehilleen: ”Minun sanani\, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja\, vaan tekee sen\, mikä minulle otollista on.” \nApostolien teoissa Luukas kertoo\, kuinka sana synnytti uskoa myös muihin kansoihin kuuluvien parissa. Kun Paavali julisti makedonialaisille ylösnoussutta Jeesusta\, purppuranmyyjä Lyydia perheineen otti sanan ilolla vastaan. \nEvankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen Jumalan sanan kylväjästä\, viime kädessä itsestään. Kylvetyt jyvät olivat kaikki samanlaisia\, kaikille julistettiin samaa riemuvuotta\, mutta maaperät olivat erilaisia. Kalliolla\, tien vieressä ja ohdakkeiden keskellä sana ei päässyt kantamaan satoa. \nOnko sinun sydämesi kivikova\, kuin peruskallio\, tai täytätkö elämäsi niin monenlaisilla rikkakasveilla\, ettei Jeesuksen sanoille jää enää sijaa? \nJeesus Nasaretilainen on se Jumalan Sana\, joka on lähtenyt Jumalan luota. Hän ei palaa tyhjin käsin lähettäjänsä luokse\, vaan tekee sen\, mitä varten hänet lähetettiinkin. Hän on vehnänjyvä\, joka putosi maahan\, jotta siemen kuollessaan lähtisi kasvamaan uutta elämää. Hän putosi Golgatan kalliolle\, hänet kiedottiin orjantappuroihin\, mutta juuri sillä teolla hän teki tyhjäksi kovasydämisyytemme ja lankeemuksemme. Hänessä kaikki kansat saavat siunauksen\, ja niin hän kantaa enemmän kuin satakertaisen sadon. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 44:24 27 Psalmi: Ps. 44:2–5 Hallelujasäe: Joh. 6:63\n1. lukukappale:  Jes. 55:6–11 2. lukukappale:  Ap.t. 16:9–15 Evankeliumi:  Luuk. 8:4–15 \n\n1. lukukappale \nJes. 55:6–11 \nEtsikää Herraa silloin\, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi\, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö\, niin hän armahtaa häntä\, ja meidän Jumalamme tykö\, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne\, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni\, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata\, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Sillä niinkuin sade ja lumi\, joka taivaasta tulee\, ei sinne palaja\, vaan kostuttaa maan\, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi\, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän\, niin on myös minun sanani\, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja\, vaan tekee sen\, mikä minulle otollista on\, ja saa menestymään sen\, mitä varten minä sen lähetin. \n  \n2. lukukappale \nAp. t. 16:9–15 \nJa Paavali näki yöllä näyn: makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: ”Tule yli Makedoniaan ja auta meitä”. Ja kun hän oli nähnyt sen näyn\, niin me kohta tahdoimme päästä lähtemään Makedoniaan\, sillä me käsitimme\, että Jumala oli kutsunut meitä julistamaan heille evankeliumia. \nKun nyt olimme purjehtineet Trooaasta\, kuljimme suoraan Samotrakeen\, ja seuraavana päivänä Neapoliin\, ja sieltä Filippiin\, joka on ensimmäinen kaupunki siinä osassa Makedoniaa\, siirtokunta. Siinä kaupungissa me viivyimme muutamia päiviä. \nJa sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle\, joen rannalle\, jossa arvelimme olevan rukouspaikan\, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista\, jumalaapelkääväinen nainen\, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä\, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu\, pyysi hän meitä sanoen: ”Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena\, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä”. Ja hän vaati meitä. \n  \nEvankeliumi \nLuuk. 8:4–15 \nKun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista hänen tykönsä\, puhui hän vertauksella: ”Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui\, ja taivaan linnut söivät sen. Ja osa putosi kalliolle\, ja oraalle noustuaan se kuivettui\, kun sillä ei ollut kosteutta. Ja osa putosi orjantappurain sekaan\, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen. Ja osa putosi hyvään maahan\, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän.” Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: ”Jolla on korvat kuulla\, se kuulkoon”. \nNiin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä\, mitä tämä vertaus merkitsi. \nHän sanoi: ”Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet\, mutta muille ne esitetään vertauksissa\, että he\, vaikka näkevät\, eivät näkisi\, ja vaikka kuulevat\, eivät ymmärtäisi. Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana. Mitkä tien oheen putosivat\, ovat ne\, jotka kuulevat\, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään\, etteivät he uskoisi ja pelastuisi. Ja mitkä kalliolle putosivat\, ovat ne\, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan\, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat. Mikä taas orjantappuroihin putosi\, ne ovat ne\, jotka kuulevat\, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin\, rikkauteen ja hekumoihin\, eivätkä tuota kypsää hedelmää. Mutta mikä hyvään maahan putosi\, ne ovat ne\, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Suo armostasi Poikasi\, kansojen opettajan\, varjella meitäkin kaikesta vahingollisesta. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Poikasi ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesta iankaikkiseen! \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta kylvänyt pyhän sanasi keskuuteemme. Me rukoilemme sinua: valmista meitä Pyhällä Hengelläsi ahkerasti kuulemaan sanaasi\, kätkemään se hyvään sydämeen ja tuottamaan hedelmää kärsivällisyydessä. Varjele meitä\, ettemme anna synnin hallita vaan sinun voimallasi tukahdutamme sen ja kaikenlaisessa vainossa turvaudumme sinun apuusi. Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 44:24\, 27\nHeräjä\, miksi nukut\, Herra? Nouse\, älä |iäksi hylkää.\nNouse\, auta meitä ja lunasta meidät ar|mosi tähden. \n  \nPsalmi:\nPs. 44:2–5\nJumala\, me olemme omin korvin kuulleet\, meidän isämme ovat |meille kertoneet\, *\nminkä teon sinä teit heidän päivinänsä\, muinai|sina päivinä. \nSinä karkoitit kädelläsi pakanat\, mutta heidät |sinä istutit\, *\nsinä hävitit kansat\, mutta heidät |sinä levitit. \nSillä eivät he miekallansa valloit|taneet maata\, *\neikä heidän käsivartensa |heitä auttanut\, \nvaan sinun oikea kätesi\, sinun käsivartesi ja sinun kasvo|jesi valkeus\, *\nkoska sinä olit heihin |mielistynyt. \nSinä\, Jumala\, sinä olet minun |kuninkaani\, *\ntoimita Jaako|bille apu. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-sunnuntai-ennen-paastonaikaa-sexagesima-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/02/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_2_su-ennen-paastonaikaa.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR