BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20260329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20261025T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250302
DTEND;VALUE=DATE:20250303
DTSTAMP:20260604T191252
CREATED:20161202T121938Z
LAST-MODIFIED:20250227T090022Z
UID:4191-1740873600-1740959999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Laskiaissunnuntai\, Esto mihi
DESCRIPTION:Laskiaissunnuntaina kristikunta laskeutuu tuhkakeskiviikkona alkavaa paastoa kohti ja lähtee ristintielle. \nProfeetta Jesaja kysyy\, onko synnissä eläminen muka oikeaa paastoa ja vastaa itse: paasto\, johon Herra mielistyy\, on avata vääryyden siteet\, irrottaa ikeen nuorat\, taittaa leipäänsä nälkäiselle ja vaatettaa alaston. \nKirjetekstissä Paavali opettaa\, ettei hän voittaisi edes näillä laupeudenteoilla mitään\, jos häneltä puuttuisi rakkaus. Vaikka hän jakaisi kaikki varansa köyhille ruuaksi ja vaikka hän antaisi polttaa ruumiinsa tulessa\, ei hän voittaisi mitään. Mikään määrä hyväntekeväisyyttä tai itsekieltäymystä ei tee paastosta oikeaa. \nEvankeliumi kuvaa Jeesuksen ristintien alun. Siinä hän kertoo ennakolta\, kuinka hänen olisi määrä mennä Daavidin kaupunkiin ja kuinka hänet surmattaisiin siellä. Opetuslapset eivät ymmärrä hänen puhettaan ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta\, mutta sokea kerjäläinen näkee heitä paremmin: ”Jeesus\, Daavidin poika\, armahda minua!”. Jeesus antaa hänelle hänen fyysisen näkönsä\, mutta opetuslasten hengellistä näkökykyä tämä ei vieläkään avaa. \nLopulta vain Jeesuksen oma paasto erämaassa oli oikea\, Herran mielen mukainen\, paasto. Riemu on siinä\, kuinka hän avaa sinulta vääryyden siteet ja ikeen nuorat\, kuinka hän taittaa leipäänsä sinulle ja vaatettaa sinut. Juuri ihmisrakkautensa tähden hän antoi kaikki varansa sinulle ja antoi ruumiinsa kuolemaan ristin puulla. Ylösnousemus on takeena siitä\, että tämä ristintyö oli Jumalalle mieleen ja että sinun syntisi ovat sovitetut. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 31:3 Psalmi: Ps. 31:2–6 Hallelujasäe: Ps. 116:12 (–13)\n1. lukukappale:  Jes. 58:1–9 2. lukukappale:  1. Kor. 13 Evankeliumi:  Luuk. 18:31–43 \n\n1. lukukappale \nJes. 58:1–9 \nHuuda täyttä kurkkua\, älä säästä\, korota äänesi niinkuin pasuna\, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä. Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni niinkuin kansa\, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita\, haluavat\, että Jumala heitä lähestyisi: ”Miksi me paastoamme\, kun et sinä sitä näe\, kuritamme itseämme\, kun et sinä sitä huomaa?” \nKatso\, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne. Katso\, riidaksi ja toraksi te paastoatte\, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin\, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. Tällainenko on se paasto\, johon minä mielistyn\, se päivä\, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa\, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi\, joka on Herralle otollinen? \nEikö tämä ole paasto\, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet\, irroitatte ikeen nuorat\, ja päästätte sorretut vapaiksi\, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi\, kun näet alastoman\, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä\, joka on omaa lihaasi? Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko\, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi\, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet\, ja Herra vastaa\, sinä huudat\, ja hän sanoo: ”Katso\, tässä minä olen”. \n  \n2. lukukappale \n1. Kor. 13 \nVaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä\, mutta minulla ei olisi rakkautta\, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon\, ja vaikka minulla olisi kaikki usko\, niin että voisin vuoria siirtää\, mutta minulla ei olisi rakkautta\, en minä mitään olisi. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi\, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi\, mutta minulla ei olisi rakkautta\, ei se minua mitään hyödyttäisi. \nRakkaus on pitkämielinen\, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi\, ei kerskaa\, ei pöyhkeile\, ei käyttäydy sopimattomasti\, ei etsi omaansa\, ei katkeroidu\, ei muistele kärsimäänsä pahaa\, ei iloitse vääryydestä\, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää\, kaikki se uskoo\, kaikki se toivoo\, kaikki se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen\, se katoaa\, ja kielillä puhuminen lakkaa\, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista\, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se\, mikä täydellistä on\, katoaa se\, mikä on vajavaista. \nKun minä olin lapsi\, niin minä puhuin kuin lapsi\, minulla oli lapsen mieli\, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi\, hylkäsin minä sen\, mikä lapsen on. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa\, arvoituksen tavoin\, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti\, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti\, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. Niin pysyvät nyt usko\, toivo\, rakkaus\, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus. \n  \nEvankeliumi \nLuuk. 18:31–43 \nJa Jeesus otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: ”Katso\, me menemme ylös Jerusalemiin\, ja kaikki on täysin toteutuva\, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta. Sillä hänet annetaan pakanain käsiin\, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään; ja ruoskittuaan he tappavat hänet\, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.” Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään\, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu\, etteivät he käsittäneet\, mitä sanottiin. \nJa hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten. Ja kuullessaan\, että siitä kulki kansaa ohi\, hän kyseli\, mitä se oli. He ilmoittivat hänelle Jeesuksen\, Nasaretilaisen\, menevän ohitse. Niin hän huusi sanoen: ”Jeesus\, Daavidin poika\, armahda minua!” Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: ”Daavidin poika\, armahda minua!” Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä tahdot\, että minä sinulle tekisin?” Hän sanoi: ”Herra\, että saisin näköni jälleen”. Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut”. Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, kuule laupiaasti rukouksemme! Päästä meidät syntiemme siteistä ja varjele meitä kaikissa vastoinkäymisissä. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus\, me kiitämme sinua siitä\, ettet tullut maan päälle palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan henkesi lunnaiksi kaikkien puolesta. Suo meidän jatkuvasti muistaa opetuksesi\, että joka rakastaa elämäänsä\, kadottaa sen\, mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa\, saa osakseen ikuisen elämän. Auta meitä seuraamaan sinua kärsimisessä ja kuolemisessa\, niin että saamme elää kanssasi kirkkaudessa. Kiinnitä meitä yhä enemmän sanaasi\, että kilvoittelisimme uskollisesti elämän tiellä ja lopulta saisimme vanhurskauden katoamattoman seppeleen. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 31:3\nOle minulle |turvakallio\, *\nvuorilinna\, johon |minut pelastat. \n  \nPsalmi:\nPs. 31:2–6\nHerra\, sinuun |minä turvaan. *\nÄlä salli minun ikinä häpeään tulla\, vapahda minut vanhurs|kaudessasi. \nKallista korvasi minun puoleeni\, riennä\, |pelasta minut. *\nOle minulle turvakallio\, vuorilinna\, johon |minut pelastat. \nSillä sinä olet minun kalli|oni ja linnani\, *\nja nimesi tähden sinä minua joh|dat ja talutat. \nSinä päästät minut verkosta\, jonka he ovat eteeni |virittäneet\, *\nsillä sinä olet |minun turvani. \nSinun käteesi minä |annan henkeni\, *\nsinä\, Herra\, lunastat minut\, sinä uskol|linen Jumala. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/laskiaissunnuntai-esto-mihi-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/02/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Laskiaissunnuntai.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250305
DTEND;VALUE=DATE:20250306
DTSTAMP:20260604T191252
CREATED:20161202T121938Z
LAST-MODIFIED:20250304T091753Z
UID:4192-1741132800-1741219199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Tuhkakeskiviikko
DESCRIPTION:Tuhkakeskiviikosta alkaa 40 päivän pituinen paastonaika\, joka päättyy pääsiäisyön messuun. Paastonajan kuutta sunnuntaita ei luterilaisessa perinteessä lasketa paastopäiviksi\, ja näin ajanjaksoon tuhkakeskiviikosta pääsiäislauantaihin sisältyy tasan 40 paastopäivää. Luku 40 liittyy Pyhässä Raamatussa katumukseen\, tuomioon sekä Jumalan läsnäoloon: Nooan aikaan satoi vettä 40 päivän ja yön ajan hukuttaen koko maailman paitsi arkissa pelastuneet (1. Moos. 7:4)\, Mooses vietti 40 päivää ja yötä Siinain vuorella Jumalan seurassa (2. Moos. 24:18)\, Israelin kansa vaelsi 40 vuotta erämaassa rangaistuksena epäjumalanpalveluksesta kulkien kuitenkin kohti luvattua maata (4. Moos. 14:33)\, Elia käveli 40 päivää ja yötä Hoorebin vuorelle (1. Kun. 19:8)\, Joona julisti Niinivelle 40 päivää aikaa katua ennen muuten koittavaa tuhoa (Joona 3:4) ja Herramme Jeesus paastosi 40 päivää ja 40 yötä autiomaassa ollen saatanan kiusattavana ja voittaen kiusaukset meidän puolestamme (Matt. 4:1–2\, Mark. 1:12–13\, Luuk. 4:1–2). \nTuhatvuotisen läntisen kristikunnan perinteen mukaan tuhkakeskiviikon messussa piirretään tuhkan ja öljyn sekoituksella risti otsaan saatesanoilla ”Ota vastaan katumuksen merkki”\, ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” (Mark. 1:15) tai ”Maasta sinä olet ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman” (1. Moos. 3:19). Alun perin tuhka saatiin palmusunnuntain messussa käytetyistä palmunoksista\, jotka poltettiin. Tuhka on Raamatussa katumuksen merkki\, kun taas risti on pelastuksen merkki. Näin tuhkan piirtäminen opettaa meille\, ettei katumus ole vain omaan syntiin katsomista\, vaan ennen kaikkea toivon panemista Ristiinnaulittuun ja Ylösnousseeseen syntien Sovittajaan. \nPyhän Raamatun tekstit puhuvatkin tuhkakeskiviikkona oikeasta katumuksesta\, paastosta\, kilvoittelusta ja tulevasta synnin tuomiosta. Oikean katumuksen pääsisältönä on syntien tunnustaminen ja Jumalan uskollisuuteen\, armoon\, anteeksiantavuuteen ja laupeuteen luottaminen (Ps. 57; Joel 2). Oikean paaston merkityksenä ei ole toisten silmissä ansioituminen tai suorittaminen\, vaan ajan ja tilan raivaaminen Jumalaan ja lähimmäiseen keskittymiselle (Matt. 6; 1. Piet. 4). Kristityn on yhtäältä muistettava\, että Kristus palaa kerran tuomitsemaan elävät ja kuolleet\, eikä kukaan voi tätä tuomiota paeta (Luuk. 13). Kristityn kilvoittelua ei kuitenkaan motivoi tuomionpelko\, vaan Kristuksen tuntemisen tuoma armo ja rauha sekä Hänen voimansa ja lupauksensa ylösnousemuksen päivänä koittavasta pelastuksesta (2. Piet. 1). Kilvoittelu ei ole pelkkää iloa\, niin kuin uusi ihminen sen meissä kokee\, vaan se on vanhalle adamille silkkaa kärsimystä. Sellainen on kuitenkin Ristiinnaulitun seuraamisen tie: niin kuin Kristuskin kärsi ruumiissaan koko maailman autuuden edestä\, niin mekin kärsimme taistellessamme syntiä ja perkelettä vastaan (1. Piet. 4). Silti tuossa kärsimyksessä voimanamme on ilmainen evankeliumi\, sakramentit ja samalla tavalla kilvoittelevat toiset kristityt seurakunnassa. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  violetti tai sininen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 130:1–2 tai Viis. 11:23–24 Psalmi: Ps. 57:2–4 11–12 Psalmilause: Ps. 79:9\n1. lukukappale:  Joel 2:12–17 2. lukukappale:  2. Piet. 1:1–11 tai 1. Piet. 4:1–5 Evankeliumi:  Matt. 6:16–21 tai Luuk. 13:22–30 \n\n1. lukukappale \nJoel 2:12–17 \nMutta vielä nytkin\, sanoo Herra\, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne\, paastoten\, itkien ja valittaen. Reväiskää rikki sydämenne\, älkää vaatteitanne\, ja kääntykää Herran\, teidän Jumalanne\, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias\, pitkämielinen ja armosta rikas\, ja hän katuu pahaa. Ehkä hän vielä katuu ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja juomauhrin Herralle\, teidän Jumalallenne. Puhaltakaa pasunaan Siionissa\, kuuluttakaa pyhä paasto\, kutsukaa koolle juhlakokous. Kootkaa kansa\, pitäkää pyhä seurakuntakokous\, kerätkää vanhukset\, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa. Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit\, jotka toimittavat Herran palvelusta\, ja sanokoot: ”Säästä\, Herra\, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi\, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: ’Missä on heidän Jumalansa?'” \n  \n2. lukukappale \n2. Piet. 1:1–11 \nSimeon Pietari\, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli\, niille\, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin meidän Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa. Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken\, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan\, hänen tuntemisensa kautta\, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään\, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset\, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta\, joka maailmassa himojen tähden vallitsee\, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja\, avuissa ymmärtäväisyyttä\, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä\, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä\, kärsivällisyydessä jumalisuutta\, jumalisuudessa veljellistä rakkautta\, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät\, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. Jolla sitävastoin ei niitä ole\, se on sokea\, likinäköinen\, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä. Pyrkikää sentähden\, veljet\, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette\, ette koskaan lankea; sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. \nTai: \n1. Piet. 4:1–5 \nKoska siis Kristus on kärsinyt lihassa\, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii\, se lakkaa synnistä – ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan\, vaan Jumalan tahdon mukaan. Riittäähän\, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa vaeltaessanne irstaudessa\, himoissa\, juoppoudessa\, mässäyksissä\, juomingeissa ja kauheassa epäjumalain palvelemisessa. Sentähden he oudoksuvat sitä\, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön\, ja herjaavat. Mutta heidän on tehtävä tili hänelle\, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 6:16–21 \nJa kun paastoatte\, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi\, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan kun sinä paastoat\, niin voitele pääsi ja pese kasvosi\, etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset\, vaan sinun Isäsi\, joka on salassa; ja sinun Isäsi\, joka salassa näkee\, maksaa sinulle. Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle\, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen\, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on\, siellä on myös sinun sydämesi. \nTai: \nLuuk. 13:22–30 \nJa hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti\, kulkien Jerusalemia kohti. Ja joku kysyi häneltä: ”Herra\, onko niitä vähän\, jotka pelastuvat? Niin hän sanoi heille: ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta\, sillä monet\, sanon minä teille\, koettavat päästä sisälle\, mutta eivät voi. Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: ’Herra\, avaa meille’\, vastaa hän ja sanoo teille: ’En minä tunne teitä enkä tiedä\, mistä te olette’. Silloin te rupeatte sanomaan: ’Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi\, ja meidän kaduillamme sinä opetit’. Mutta hän on lausuva: ’Minä sanon teille: en tiedä\, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni\, kaikki te vääryyden tekijät.’ Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys\, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa\, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos. Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä\, ja he aterioitsevat Jumalan valtakunnassa. Ja katso\, on viimeisiä\, jotka tulevat ensimmäisiksi\, ja on ensimmäisiä\, jotka tulevat viimeisiksi.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka vihastut synnin tekemisestä\, mutta lepyt katumuksesta! Kuule armollisesti kansasi nöyrä rukous ja käännä pois meistä vihasi kiivaus\, jonka syntimme ovat ansainneet. Rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n2. Armollinen Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Sinä et halveksi yhtäkään luotuasi ja annat Poikasi Kristuksen pyhän elämän\, kärsimyksen ja kuoleman tähden anteeksi kaikille\, jotka tulevat luoksesi ja tahtovat tehdä parannuksen. Anna sinä meille oikea katumus\, jotta voisimme saada syntimme anteeksi ja rauhan sieluillemme. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 130:1–2\nSyvyydestä minä huudan si|nua\, Herra. *\nHerra\, kuu|le minun ääneni. \nTai:\nViis. 11:23–24\nSinä\, Herra\, olet armollinen kaikille\, etkä inhoa ainoatakaan niistä\, jotka |olet tehnyt. *\nSinä katsot ihmisten syntien ohitse\, että he tekisi|vät parannuksen. \n  \nPsalmi:\nPs. 57:2–4\, 11–12\nJumala\, ole minulle armollinen\, ole minulle |armollinen; *\nsillä sinuun minun |sieluni turvaa. \nMinä turvaan sinun siipi|esi suojaan\, *\nkunnes onnettomuu|det ovat ohitse. \nMinä huudan Jumalaa\, Korkeinta\, |avukseni\, *\nJumalaa\, joka vie minun a|siani päätökseen. \nHän lähettää taivaasta minulle pelastuksen\, kun minua herjaavat minun |polkijani. *\nJumala lähettää armonsa |ja totuutensa. \nSillä suuri on sinun armosi ja ulottuu |hamaan taivaisiin\, *\nja sinun totuute|si pilviin asti. \nKorota itsesi yli tai|vasten\, Jumala\, *\nja kunnia|si yli kaiken maan. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/tuhkakeskiviikko-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250309
DTEND;VALUE=DATE:20250310
DTSTAMP:20260604T191252
CREATED:20161202T121938Z
LAST-MODIFIED:20250304T092148Z
UID:4193-1741478400-1741564799@www.luterilainen.net
SUMMARY:1. paastonajan sunnuntai\, Invocavit
DESCRIPTION:Paastonajan ensimmäinen sunnuntai käsittelee kiusattuja\, kiusaajaa ja ennen muuta kaikkien kiusausten voittajaa. \nMooses kertoo\, kuinka käärmeen pettäminä ensimmäiset vanhempamme nousivat vastustamaan Jumalaa. Tässä yhteydessä Luther ei puhu syntiin lankeamisesta eli kaatumisesta\, vaan ylpeyden syntiin nousemisesta. \nHeprealaiskirje kuvaa\, kuinka meillä on sellainen ylipappi\, joka ymmärtää meidän heikkouksiamme. Hänkin oli kaikessa kiusattu ja siksi hän kykenee meitä säälimään. Ero meidän ja hänen välillään on se\, ettei hän noussut uhmaamaan taivaallista Isää\, vaan vielä Getsemanessa verta hikoillessaankin hän rukoili: ”Tapahtukoon sinun tahtosi”. \nEvankeliumissa paratiisin käärme kiusaa Jeesusta erämaassa. Toisin kuin Eeva ja Aadam\, Jeesus ei taipunut hänen vääriin lupauksiinsa uskomaan. Toisin kuin Israelin kansa erämaavaelluksella\, hän ei edes nälkänsä pakottamana nurissut tai kapinoinut rakastavaa Jumalaa vastaan. Hän luopui oikeudestaan leipään voidakseen siten antaa sinulle katoamatonta leipää. Hän luopui enkelilegioonien vartiosta voidakseen siten antaa sinulle enkelivartion. Hänen jalkansa lävistettiin naulalla\, jotta et loukkaisi jalkaasi edes kiveen. Mutta juuri näin toteutui Eevalle annettu lupaus: käärme puri Jeesusta kantapäähän\, mutta silloin Eevan poika polki käärmeen pään murskaksi. Näin hän voitti kuoleman\, synnin\, sielunvihollisen ja kadotuksen. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  violetti tai sininen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 91:15 Psalmi: Ps. 91:1–4 11–12 Psalmilause: 5. Moos. 8:3\n1. lukukappale:  1. Moos. 3:1–7 (8–19) 2. lukukappale:  Hepr. 4:14–16 Evankeliumi:  Matt. 4:1–11 \n\n1. lukukappale \n1. Moos. 3:1–7 (8–19) \nMutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä\, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?” Niin vaimo vastasi käärmeelle: ”Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa\, mutta sen puun hedelmästä\, joka on keskellä paratiisia\, on Jumala sanonut: ’Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen\, ettette kuolisi’.” Niin käärme sanoi vaimolle: ”Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää\, että sinä päivänä\, jona te siitä syötte\, aukenevat teidän silmänne\, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan”. Ja vaimo näki\, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä\, joka oli hänen kanssansa\, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät\, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. (Ja he kuulivat\, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: ”Missä olet?” Hän vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin\, sillä minä olen alasti\, ja sentähden minä lymysin”. Ja hän sanoi: ”Kuka sinulle ilmoitti\, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta\, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Vaimo\, jonka annoit olemaan minun kanssani\, antoi minulle siitä puusta\, ja minä söin”. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: ”Mitäs olet tehnyt?” Vaimo vastasi: ”Käärme petti minut\, ja minä söin”. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit\, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi\, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” Ja vaimolle hän sanoi: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat\, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva\, ja hän on sinua vallitseva”. Ja Aadamille hän sanoi: ”Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta\, josta minä kielsin sinua sanoen: ’Älä syö siitä’\, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle\, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi\, kunnes tulet maaksi jälleen\, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet\, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”) \n  \n2. lukukappale \nHepr. 4:14–16 \nKun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi\, läpi taivasten kulkenut\, Jeesus\, Jumalan Poika\, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi\, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme\, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin\, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen\, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon\, avuksemme oikeaan aikaan. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 4:1–11 \nSitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä\, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: ”Jos sinä olet Jumalan Poika\, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi”. Mutta hän vastasi ja sanoi: ”Kirjoitettu on: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä\, vaan jokaisesta sanasta\, joka Jumalan suusta lähtee’.” Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: ”Jos sinä olet Jumalan Poika\, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta’\, ja: ’He kantavat sinua käsillänsä\, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi’.” Jeesus sanoi hänelle: ”Taas on kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa\, sinun Jumalaasi’.” Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: ”Tämän kaiken minä annan sinulle\, jos lankeat maahan ja kumarrat minua”. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois\, saatana; sillä kirjoitettu on: ’Herraa\, sinun Jumalaasi\, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman’.” Silloin perkele jätti hänet; ja katso\, enkeleitä tuli hänen tykönsä\, ja he tekivät hänelle palvelusta. \n  \nRukoukset\n1. Herra\, kaikkivaltias Jumala\, joka olet saattanut meidät tämän paaston alkuun! Vapauta meidät sinun armollasi\, niin ettemme tänä paastonaikana horjahtaisi syntiin\, vaan että me ajatuksin\, puhein ja teoin noudattaisimme kaikessa sinun vanhurskauttasi ja täyttäisimme jatkuvasti sinun tahtoasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala! Ohjaa maailman menoa niin\, että seurakuntasi saisi iloita rauhassa ja jumalisuudessa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra\, meidän Jumalamme! Sinä annoit Poikasi joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin\, jotta hän voisi auttaa kiusattuja. Hän on voittanut pahan vallan. Vahvista meitä\, että me jaksaisimme Poikasi nimessä vastustaa vihollisen hyökkäyksiä ja torjua ne sinun sanasi avulla. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme tähden. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 91:15\nHän huutaa minua avuksensa\, ja minä |vastaan hänelle\, *\nminä olen hänen tykönänsä\, kun hänellä on ahdistus\, minä vapahdan hänet ja saa|tan hänet kunniaan. \n  \nPsalmi:\nPs. 91:1–4\, 11–12\nJoka Korkeimman suo|jassa istuu *\nja Kaikkivaltiaan |varjossa yöpyy\, \nse sanoo: ”Herra on minun turva|ni ja linnani\, *\nhän on minun Jumalani\, jo|hon minä turvaan”. \nSillä hän päästää sinut linnus|tajan paulasta\, *\nturmiol|lisesta rutosta. \nSulillansa hän sinua suojaa\, ja sinä saat turvan hänen siipi|ensä alla; *\nhänen uskollisuutensa on |kilpi ja suojus. \nSillä hän antaa enkeleilleen si|nusta käskyn *\nvarjella sinua |kaikilla teilläsi. \nHe kantavat sinua |käsillänsä\, *\nettet jalkaa|si kiveen loukkaisi. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/1-paastonajan-sunnuntai-invocavit-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_1_paastonajan-su.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250316
DTEND;VALUE=DATE:20250317
DTSTAMP:20260604T191252
CREATED:20161202T121938Z
LAST-MODIFIED:20250312T102906Z
UID:4194-1742083200-1742169599@www.luterilainen.net
SUMMARY:2. paastonajan sunnuntai\, Reminiscere
DESCRIPTION:Seurakunta lähestyy Jumalaa rukoillen Psalmin sanoin: ”Muista laupeuttasi\, Herra ja armoasi\, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta” (Ps. 25:6). Tästä tulee pyhän latinankielinen nimi\, ”Reminiscere”\, ´muistaa´. Jumalan kansa kääntyy kaikessa Herran puoleen. Se kokoontuu muistamaan Jumalan suuria pelastavia tekoja historiassa. Hädässä se etsii Jumalan kasvoja ja hänen neuvoaan. Jumala on luotettava\, koska hän on iäti muuttumaton.  \nMutta kuinka saattaa pieni ihminen uskoa\, että Jumala häntä muistaa? Ihminen\, joka on kohdannut totuuden itsestään tietää\, ettei hän ansaitse Jumalalta mitään hyvää. Hän tietää olevansa syntinen ja kärsivänsä usein vieläpä omasta syystään. Mutta Jumala ei muistutakaan meitä Pyhän Raamatun ilmoitussanassa ainoastaan voimastaan\, vaan ennen kaikkea armostaan ja laupeudestaan. Syy sille\, että Jumala muistaa ihmistä ei löydykään ihmisestä\, vaan Jumalasta itsestään: Hän on armollinen ja laupias.  \nJumala on armossaan muistanut meitä lähettämällä luoksemme Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Hän päästää meidät synnistä ja Pahan vallasta. Häntä saavat rukoilla avukseen kaikki köyhät\, langenneet ja vaivatut. Jeesuksen eteen saamme kantaa rukouksissa kaikki kärsivät lähimmäisemmekin. Hän auttaa silloinkin\, kun me emme kykene auttamaan. Kun rukoilemme Jeesuksen nimessä\, saamme uskoa\, että Jumala varmasti kuulee ja auttaa. Hän tekee sen armonsa ja laupeutensa tähden – Jeesuksen tähden. \n  \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  violetti tai sininen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 25:6 Psalmi: Ps. 25:1–10 Psalmilause: Ps. 106:2\n1. lukukappale:  2. Aik. 20:1–9 2. lukukappale:  1. Tess. 4:1–8 Evankeliumi:  Matt. 15:21–28 \n\n1. lukukappale \n2. Aik. 20:1–9 \nSenjälkeen tulivat mooabilaiset ja ammonilaiset\, ja heidän kanssaan myös muita paitsi ammonilaisia\, sotimaan Joosafatia vastaan. Niin tultiin ilmoittamaan tästä Joosafatille: ”Suuri joukko tulee sinua vastaan meren toiselta puolelta\, Aramista\, ja katso\, he ovat jo Hasason-Taamarissa”; se on Een-Gedissä. Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan. Niin Juuda kokoontui etsimään apua Herralta; myös kaikista Juudan kaupungeista tultiin etsimään Herraa. Ja Joosafat astui esiin Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa\, Herran temppelissä\, uuden esipihan edessä ja sanoi: ”Herra\, meidän isiemme Jumala\, sinä olet Jumala taivaassa\, ja sinä hallitset kaikkia pakanakansain valtakuntia. Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys\, eikä kukaan kestä sinun edessäsi. Sinä\, meidän Jumalamme\, karkoitit tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja annoit sen ystäväsi Aabrahamin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi. He asettuivat tänne ja rakensivat täällä sinulle\, sinun nimellesi\, pyhäkön sanoen: ’Jos meitä kohtaa joku onnettomuus\, miekka\, rangaistustuomio\, rutto tai nälänhätä\, niin me astumme tämän temppelin eteen ja sinun eteesi\, sillä sinun nimesi on tässä temppelissä; ja me huudamme sinua hädässämme\, ja sinä kuulet ja autat’. \n  \n2. lukukappale \n1. Tess. 4:1–8 \nSitten vielä\, veljet\, me pyydämme teitä ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa\, että te\, niinkuin olette meiltä oppineet\, miten teidän tulee vaeltaa ja olla Jumalalle otolliset\, niinkuin vaellattekin\, siinä yhä enemmän varttuisitte. Tiedättehän\, mitkä käskyt me olemme Herran Jeesuksen kautta teille antaneet. Sillä tämä on Jumalan tahto\, teidän pyhityksenne\, että kartatte haureutta\, että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa\, ei himon kiihkossa niinkuin pakanat\, jotka eivät Jumalaa tunne; ettei kukaan sorra veljeänsä eikä tuota hänelle vahinkoa missään asiassa\, sillä Herra on kaiken tämän kostaja\, niinkuin myös ennen olemme teille sanoneet ja todistaneet. Sillä ei Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen\, vaan pyhitykseen. Sentähden\, joka nämä hylkää\, ei hylkää ihmistä\, vaan Jumalan\, joka myös antaa Pyhän Henkensä teihin. \n  \nEvankeliumi \nMatt. 15:21–28 \nJa Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. Ja katso\, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: ”Herra\, Daavidin poika\, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni.” Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: ”Päästä hänet menemään\, sillä hän huutaa meidän jälkeemme”. Hän vastasi ja sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö”. Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: ”Herra\, auta minua”. Mutta hän vastasi ja sanoi: ”Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille”. Mutta vaimo sanoi: ”Niin\, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja\, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat”. Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Oi vaimo\, suuri on sinun uskosi\, tapahtukoon sinulle\, niinkuin tahdot”. Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve. \n  \nRukoukset\n1. Laupias Jumala\, joka hyvin näet\, ettemme itsessämme ole kelvollisia mihinkään hyvään! Varjele ruumiimme kaikesta vahingosta ja puhdista sydämemme pahoista haluista ja ajatuksista. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet kärsinyt ja kuollut kaikkien ihmisten puolesta! Sanassasi sinä olet ilmoittanut tahtovasi\, että kaikki pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Katso armollisesti puoleemme ja anna anteeksi kaikki syntimme\, sillä me olemme monin tavoin rikkoneet tahtosi. Auta meitä\, ettemme vaipuisi epäilyksiin ja epäuskoon\, vaan turvautuisimme sinun laupeuteesi ja palvelisimme sinua\, joka kuolit meidän puolestamme. Kuule rukouksemme sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa nyt ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 25:6\nMuista laupeuttasi\, Herra\, ja |armoasi\, *\nsillä ne ovat olleet hamasta i|ankaikkisuudesta. \n  \nPsalmi:\nPs. 25:1–10\nSinun tykösi\, Herra\, minä y|lennän sieluni\, *\nJumalani\, si|nuun minä turvaan; \nälä salli minun jou|tua häpeään\, *\nälkööt viholliseni saako |riemuita minusta. \nEi yksikään\, joka sinua odottaa\, |joudu häpeään; *\nhäpeään joutuvat ne\, jotka ovat syyt|tä uskottomat. \nHerra\, neuvo mi|nulle tiesi\, *\nopeta |minulle polkusi. \nJohdata minua totuutesi tiellä ja o|peta minua\, *\nsillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odo|tan kaiken päivää. \nMuista laupeuttasi\, Herra\, ja |armoasi\, *\nsillä ne ovat olleet hamasta i|ankaikkisuudesta. \nÄlä muista minun nuoruuteni syntejä\, älä minun |rikoksiani; *\nmuista minua armosi mukaan\, hyvyyte|si tähden\, Herra. \nHyvä ja va|kaa on Herra; *\nsentähden hän neuvoo |syntiset tielle. \nHän johdattaa nöy|riä oikein\, *\nhän opettaa |nöyrille tiensä. \nKaikki Herran polut ovat armo ja |totuus niille\, *\njotka pitävät hänen liittonsa |ja todistuksensa. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-paastonajan-sunnuntai-reminiscere-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/03/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_2_paastonajan-su.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250323
DTEND;VALUE=DATE:20250324
DTSTAMP:20260604T191252
CREATED:20161202T121941Z
LAST-MODIFIED:20250321T214433Z
UID:4195-1742688000-1742774399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Marian ilmestyspäivä
DESCRIPTION:Marian ilmestyspäivää vietetään yhdeksän kuukautta ennen joulua. Silloin muistetaan enkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle. Marian ilmestyspäivänä sopii toki muistaa Neitsyt Mariaa ja hänen esikuvaansa. Varsinaisesti päivä on yksi kirkkovuoden Kristus -juhlista. Muistamme kaikkia niitä Jumalan lupauksia\, jotka enkeli Vanhan Testamentin mukaan lapseen liittyen ilmoitti. Kaikki ne kävivät toteen lupausten lapsessa. Hän sikisi neitsyen kohtuun Pyhästä Hengestä. Hän on Korkeimman Poika\, tosi Jumala ja tosi ihminen. Hän on Jumalan valittu\, messias\, kuningas\, joka yksin on arvollinen hallitsemaan taivaallisen Isänsä valtaistuimella. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta\, jolla ei ole loppua. Hänen nimensä on Jeesus\, ”Jumala pelastaa”. \nNeitsyt Maria on Kristuksen seurakunnan esikuva. Maria\, tuolloin vielä nuori tyttö\, otti uskossa vastaan Jumalan ilmoituksen sanan. Hänestä tuli Kristuksen kantaja. Hän asettui kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän sanoi: “Katso\, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan”. Kristuksen kirkko saa elää Herransa läsnäolossa.  Herra kokoaa seurakuntansa pyhään messuun\, sanansa ja sakramenttiensa yhteyteen. Hän tervehtii sitä ”enkelinsä” eli sanansaattajansa suulla: ”Herra olkoon teidän kanssanne!” Seurakunta on Kristuksen kantaja maailmassa. Se saa palvella Jumalaa välittäen Kristuksen maailmalle Pyhän Hengen voimassa. Jokainen\, joka ottaa vastaan ilosanoman Jeesuksesta ja uskoo häneen\, saa Marian tavoin Jumalan armon. \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  valkoinen maanantaista lauantaihin violetti tai sininen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: 1. Sam. 2:1 Psalmi: Ps. 113:1–8 Hallelujasäe: Luuk. 1:28 42\n1. lukukappale:  Jes. 7:10–14 2. lukukappale:  Room. 9:2–8 Evankeliumi:  Luuk. 1:26–38 \n\n1. lukukappale \nJes. 7:10–14 \nJa Herra puhui jälleen Aahaalle sanoen: “Pyydä itsellesi merkki Herralta\, Jumalaltasi\, pyydä alhaalta syvyydestä taikka ylhäältä korkeudesta”. Mutta Aahas vastasi: “En pyydä enkä kiusaa Herraa”. \nSiihen Jesaja lausui: “Kuulkaa\, te Daavidin suku\, eikö se riitä\, että te ihmiset väsytätte\, kun vielä minun Jumalanikin itseenne väsytätte? Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso\, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. \n2. lukukappale \nRoom. 9:2–8 \nMinulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi\, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta\, ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; heidän ovat isät\, ja heistä on Kristus lihan puolesta\, hän\, joka on yli kaiken\, Jumala\, ylistetty iankaikkisesti\, amen! \nMutta ei niin\, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne\, jotka ovat Israelista\, ole silti Israel\, eivät kaikki ole lapsia sentähden\, että ovat Aabrahamin siementä\, vaan: “Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset”; se on: eivät ne\, jotka lihan puolesta ovat lapsia\, ole Jumalan lapsia\, vaan lupauksen lapset\, ne luetaan siemeneksi. \nEvankeliumi \nLuuk. 1:26–38 \nKuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin\, jonka nimi on Nasaret\, neitsyen tykö\, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: “Terve\, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi.” Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti\, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa. Niin enkeli sanoi hänelle: “Älä pelkää\, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso\, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan\, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri\, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi\, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin\, hänen isänsä\, valtaistuimen\, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti\, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” Niin Maria sanoi enkelille: “Kuinka tämä voi tapahtua\, kun minä en miehestä mitään tiedä?” Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: “Pyhä Henki tulee sinun päällesi\, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä\, mikä syntyy\, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. Ja katso\, sinun sukulaisesi Elisabet\, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään\, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä\, jota sanottiin hedelmättömäksi; sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Silloin Maria sanoi: “Katso\, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan”. Ja enkeli lähti hänen tyköänsä. \n  \nRukoukset\n1. Jumala\, rakas taivaallinen Isä\, joka annoit iankaikkisuudessa sinusta syntyneen Poikasi syntyä ajassa neitsyestä meidän pelastuksemme tähden! Auta meitä olemaan kiitollisia tästä valtavasta armostasi ja seuraamaan pyhää tahtoasi aina rakastavin sydämin. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua sanomattomasta armostasi\, kun olet muistanut meitä kurjia syntisiä ja antanut Poikasi omaksua ihmisyyden meidän tähtemme. Me rukoilemme sinua: hallitse sydämiämme Pyhällä Hengelläsi\, niin että saisimme lohdun Poikasi ihmiseksitulemisesta\, kärsimisestä ja kuolemasta\, tunnustaisimme hänet Herraksemme ja Kuninkaaksemme ja saisimme hänen kauttaan iankaikkisen autuuden. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\n1. Sam. 2:1\n“Minun sydämeni riemuitsee |Herrassa; *\nminun sarveni kohoaa korke|alle Herrassa.” \n  \nPsalmi:\nPs. 113:1–8\nHalleluja! Ylistäkää\, te Herran palvelijat\, ylistäkää Herran |nimeä. *\nSiunattu olkoon Herran nimi nyt ja ian|kaikkisesti. \nAuringon noususta sen laskuun |saakka *\nolkoon Herran nimi |ylistetty. \nHerra on korkea yli kaikkien pakana|kansain\, *\nyli taivasten kohoaa hänen |kunniansa. \nKuka on niinkuin Herra\, meidän Juma|lamme\, *\njoka korkealla asuu ja katsoo syvälle – taivaas|sa ja maassa? \nHän\, joka tomusta nostaa |alhaisen\, *\nkorottaa |loasta köyhän \nasettaaksensa hänet ruhtinasten |rinnalle\, *\nhänen kansansa ruhti|nasten rinnalle \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/marian-ilmestyspaiva-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250330
DTEND;VALUE=DATE:20250331
DTSTAMP:20260604T191252
CREATED:20161202T121941Z
LAST-MODIFIED:20250326T214038Z
UID:4196-1743292800-1743379199@www.luterilainen.net
SUMMARY:4. paastonajan sunnuntai\, Laetare
DESCRIPTION:Vanhastaan 4. paastonajan sunnuntaita on kutsuttu latinankielisellä nimellä laetare (Jes. 66:10)\, iloitkaa. Paastonajan ”erämaavaellus” on nyt puolessavälissä ja seurakunta kutsutaan iloitsemaan ja viettämään keidashetkeä. \nSunnuntain evankeliumiteksti käsittelee Jeesuksen leipäihmettä\, kun hän ruokki 5000 miestä viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Johannes kertoo\, kuinka kansa asetettiin aterioimaan paikkaan\, jossa oli paljon ruohoa. Tämä yksityiskohta muistuttaa seurakuntaa Psalmin 23 paimenesta\, joka vie lampaansa lepäämään viheriäisille niityille. Vihreä ja runsas ruoho ovat kuva paratiisimaisesta turvasta ja levosta. Herran omat voivat laskeutua maahan makaamaan ja aterioimaan\, koska Hyvän Paimenen seurassa heidän ei tarvitse pelätä mitään pahaa. \nLeipäsunnuntaina jumalanpalvelukseen saapuva seurakunta asettuu myös aterioimaan viheriäisille niityille. Paikkaan\, jossa he saavat olla turvassa kaikilta saalistajilta. Laskeutua makaamaan niitylle\, jossa Jeesus on omilleen sekä leipä että ruuan tarjoava isäntä. \nJohannes kertoo myös\, että kun Jeesus teki ruokkimisihmeen\, pääsiäinen oli lähellä. Johannes yhdistää näin leivän ja pitkäperjantain ristinkuoleman. Jeesus opetti myöhemmin leipäteemaan liittyen: ”jos ei nisunjyvä putoa maahan ja kuole\, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee\, niin se tuottaa paljon hedelmää”. (Joh.12:24) Jos siis Jeesus ei ”putoa maahan ja kuole”\, niin hän ei olisi taivaallinen ruoka kenellekkään. Siksi pyhän keidashetken nimi on osuva: laetare\, iloitkaa! \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  violetti tai sininen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 66:10 Psalmi: Ps. 84:6–10 13 Psalmilause: Ps. 145:15–16\n1. lukukappale:  5. Moos. 8:2–3 2. lukukappale:  1. Kor. 10:1–6 Evankeliumi:  Joh. 6:1–15 \n\n1. lukukappale \n5. Moos. 8:2–3 \nJa muista kaikki\, mitä on tapahtunut sillä tiellä\, jota Herra\, sinun Jumalasi\, näinä neljänäkymmenenä vuotena on sinua kuljettanut erämaassa nöyryyttääksensä sinua ja koetellaksensa sinua ja tietääksensä\, mitä sinun sydämessäsi on: tahdotko noudattaa hänen käskyjänsä vai etkö. Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää\, ja hän antoi sinulle mannaa syödä\, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet\, opettaaksensa sinut ymmärtämään\, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä\, vaan että hän elää jokaisesta sanasta\, joka Herran suusta lähtee. \n  \n2. lukukappale \n1. Kor. 10:1–6 \nSillä minä en tahdo\, veljet\, pitää teitä tietämättöminä siitä\, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta\, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus. Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt\, koskapa he hukkuivat erämaassa. Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille\, että me emme pahaa himoitsisi\, niinkuin he himoitsivat. \n  \nEvankeliumi \nJoh. 6:1–15 \nSen jälkeen Jeesus meni Galileaan\, se on Tiberiaan\, järven tuolle puolelle. Ja häntä seurasi paljon kansaa\, koska he näkivät ne tunnusteot\, joita hän teki sairaille. Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa. Ja pääsiäinen\, juutalaisten juhla\, oli lähellä. Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä\, sanoi hän Filippukselle: ”Mistä ostamme leipää näiden syödä?” Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä\, sillä itse hän tiesi\, mitä aikoi tehdä. Filippus vastasi hänelle: ”Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi\, niin että kukin saisi edes vähän”. Niin toinen hänen opetuslapsistansa\, Andreas\, Simon Pietarin veli\, sanoi hänelle: ”Täällä on poikanen\, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa\, mutta mitä ne ovat näin monelle?” Jeesus sanoi: ”Asettakaa kansa aterioimaan”. Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet\, luvultaan noin viisituhatta\, laskeutuivat maahan. Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli istuville; samoin kaloistakin\, niin paljon kuin he tahtoivat. Mutta kun he olivat ravitut\, sanoi hän opetuslapsillensa: ”Kootkaa tähteeksi jääneet palaset\, ettei mitään joutuisi hukkaan”. Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla\, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä\, jotka olivat aterioineet. Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon\, jonka Jeesus oli tehnyt\, sanoivat he: ”Tämä on totisesti se profeetta\, joka oli maailmaan tuleva”. Kun nyt Jeesus huomasi\, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet\, tehdäkseen hänet kuninkaaksi\, väistyi hän taas pois vuorelle\, hän yksinänsä. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala! Suo meidän\, jotka kärsimme vaivaa syntiemme vuoksi\, saada lohdutus sinun laupiaasta armostasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Laupias\, iankaikkinen Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että olet antanut meille Poikasi Jeesuksen Kristuksen ja hänessä tarjoat ja lahjoitat meille iankaikkisen elämän. Me rukoilemme sinua: herätä meidät elävästi kaipaamaan armoasi\, jonka hän on meille valmistanut. Vedä meitä Pyhällä Hengelläsi Poikasi luo\, että saisimme sitä leipää\, joka tulee taivaista ja antaa maailmalle elämän. Poista meistä kaikki epäusko ja maailmallisuus ja vaikuta meissä oikea ja elävä usko\, ettemme joutuisi perikatoon\, vaan saisimme iankaikkisen elämän taivaallisessa valtakunnassasi. Sinun Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n3. Laupias Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet antanut Poikasi Jeesuksen Kristuksen meille elämän leiväksi\, niin että jokainen\, joka syö sitä leipää\, elää iankaikkisesti. Me rukoilemme sinua: vedä meidät kaikki armosi voimalla Vapahtajamme Kristuksen luo. Anna meidän aina pysyä hänen luonaan ja joka päivä saada häneltä sitä elämää\, jonka olet hänelle antanut. Auta meitä kuolemaan pois synnistä ja elämään vanhurskaudelle. Johdata meitä Pyhän Henkesi kautta kerran taivaalliseen valtakuntaasi\, jossa tulemme ravituiksi huoneesi runsailla antimilla. Sinun Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. (3. vsk) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJes. 66:10\nIloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hä|nestä kaikki\, *\njotka hän|tä rakastatte. \nPsalmi:\nPs. 84:6–10\, 13\nHerra\, Jumala Sebaot\, kuule minun |rukoukseni\, *\nota se korviisi\, |Jaakobin Jumala. \nJumala\, meidän kilpemme\, |käännä katseesi\, *\nkatso voi|deltusi kasvoja. \nSillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin |tuhat muualla; *\nmieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä\, kuin asun jumalat|tomien majoissa. \nSillä Herra Jumala on aurin|ko ja kilpi; *\nHerra antaa armon ja kunnian\, ei hän kiellä hyvää niiltä\, jotka nuhteettomas|ti vaeltavat. \nHerra Sebaot\, autu|as se ihminen\, *\njo|ka sinuun turvaa! \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/4-paastonajan-sunnuntai-laetare-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/03/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_4_paastonajan-su.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR