BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-WR-CALNAME:Luterilainen.net
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20260329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20261025T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250601
DTEND;VALUE=DATE:20250602
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20161202T121950Z
LAST-MODIFIED:20250524T203059Z
UID:4214-1748736000-1748822399@www.luterilainen.net
SUMMARY:6. sunnuntai pääsiäisestä\, Exaudi
DESCRIPTION:Päivän evankeliumikohdassa (Joh. 15:26–16:4) Jeesus selittää opetuslapsille\, kenet Hän lähettäisi kirkkonsa keskelle taivaaseen astumisensa jälkeen. Pyhä Henki vuodatettaisiin helluntaina. Evankeliumikohdassa Jeesus kuvaa Pyhän Hengen työtä. Hän on kristityn puolustaja\, Totuuden Henki ja Kristuksen todistaja. \nKristityn puolustajana Pyhä Henki astuu esiin kahdella rintamalla. Evankeliumikohdassa kerrotaan ulkonaisista vainoista\, joita kristityt kohtaavat. Syytä pelkoon ei kuitenkaan ole\, sillä kristityllä on Jeesuksen lähettämä puolustusasianajaja: “Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen\, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä\, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan\, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa\, vaan Pyhä Henki.” (Mark. 13:11) Puolustusasianajajamme pitää huolen siitä\, mitä kuulusteluissa on lausuttava. \nUuden testamentin lukukappaleessa (Room. 8:12–17) Paavali laajentaa vainot koskemaan myös kristityn sisäistä elämää. Pyhä Henki on kristityn puolustusasianajaja silloinkin\, kun synti ja Perkele syyttävät omaatuntoa. Pyhä Henki muistuttaa\, kenelle sinä kuulut. Langenneena ja epäonnistuneenakin saat kuulla Pyhä Hengen lohduttavat sanat: “Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa\, vaan te olette saaneet lapseuden hengen\, jossa me huudamme: Abba! Isä!” (Room. 8:15) \nPyhä Henki on Totuuden Henki. Häntä murehduttavat lankeemuksemme ja ennen kaikkea katumukseen taipumaton\, kova sydämemme. Saarnatun ja luetun Raamatun Sanan kautta Hän paljastaa syntimme. Mitä enemmän Totuuden Henki saa hallita sydäntämme\, sitä suuremmaksi käy tarpeemme ja rakkautemme Jeesukseen. Alamme ymmärtää syntisyyttämme ja Jumalan armon suuruutta. Kyse ei olekaan siitä\, että olemme epäonnistuneita joissakin pikku asioissa ja tarvitsemme Jeesuksen apua päästäksemme taivaaseen. Kyse on siitä\, että olemme läpeensä turmeltuneita ja ansaitsemme Jumalan tuomion ja helvetin\, jos turvamme ei ole Jumalan armossa Jeesuksen ristinkuoleman tähden. Mutta kun Totuuden Henki tulee ja näyttää Sanasta yhtäältä syntimme ja toisaalta Kristuksen uhrin riittävyyden\, silloin koittavat vapaus\, ilo ja rauha. Jeesuksen täytetyssä työssä on kaikki. Uskossa Jeesukseen sinäkin saat levätä armossa. \nPyhä Henki on Kristuksen todistaja. Edellä viitattiin jo siihen\, kuinka Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen sisäisessä elämässämme (Joh. 16:4). Evankeliumikohdassa puhutaan siitä\,  kuinka Pyhä Henki ottaa kätemme\, jalkamme ja ennen kaikkea suumme käyttöönsä todistaessaan Kristuksesta. Herramme sanoin: “Ja te myös todistatte.” (Joh. 15:27)  \nHuomion arvioista on\, ettei Pyhä Henki toimi yksin\, eikä uskomme muutu kolmanteen uskonkappaleeseen (Se on: “Ja Pyhään Henkeen\, pyhän yhteisen seurakunnan…”)  tultaessa “henkisyydeksi”. Niin kuin Pyhä Henki käyttää kristityn suuta todistaessaan Kristuksesta\, niin Hän käyttää luotuja välineitä pyhittävässä työssäänkin. Raamatun Sanassa Pyhä Henki puhuu sinulle. Kasteessa Pyhä Henki uudestisynnytti sinut iankaikkiseen elämään. Synninpäästössä Pyhä Henki julistaa sinulle pastorin suuta käyttäen syntien anteeksiantamuksen. Ehtoollispöydässä Pyhä Henki ruokkii sinua iankaikkisen elämän ravinnolla: leipään ja viiniin kätkeytyvillä Kristuksen ruumiilla ja verellä. Kaikki tämä siksi\, että saisit kerran astua Jumalan eteen pyhänä ja puhtaana\, Jeesuksen tähden armahdettuna! \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 27:7 Psalmi: Ps. 27:1–3 7–9 Hallelujasäe: Joh. 16:13\n1. lukukappale:  Jes. 44:1–5 2. lukukappale:  Room. 8:12–17 Evankeliumi:  Joh. 15:26–16:4 \n\n1. lukukappale \nJes. 44:1–5 \nMutta nyt kuule\, Jaakob\, minun palvelijani\, ja Israel\, jonka minä olen valinnut. Näin sanoo Herra\, sinun Luojasi\, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta\, joka sinua auttaa: Älä pelkää\, minun palvelijani Jaakob\, sinä Jesurun\, jonka minä olen valinnut. Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle\, niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla. Mikä sanoo: ”Minä olen Herran oma”\, mikä nimittää itsensä Jaakobin nimellä\, mikä piirtää käteensä: ”Herran oma”\, ja ottaa Israelin kunnianimeksensä. \n  \n2. lukukappale \nRoom. 8:12–17 \nNiin me siis\, veljet\, olemme velassa\, mutta emme lihalle\, lihan mukaan elääksemme. Sillä jos te lihan mukaan elätte\, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot\, niin saatte elää. Sillä kaikki\, joita Jumalan Henki kuljettaa\, ovat Jumalan lapsia. Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa\, vaan te olette saaneet lapseuden hengen\, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!” Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa\, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia\, niin olemme myöskin perillisiä\, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä\, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme\, että me yhdessä myös kirkastuisimme. \n  \nEvankeliumi \nJoh. 15:26–16:4 \nMutta kun Puolustaja tulee\, jonka minä lähetän teille Isän tyköä\, totuuden Henki\, joka lähtee Isän tyköä\, niin hän on todistava minusta. Ja te myös todistatte\, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani. Tämän minä olen teille puhunut\, ettette loukkaantuisi. He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika\, jolloin jokainen\, joka tappaa teitä\, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle. Ja sen he tekevät teille\, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. Mutta tämän minä olen puhunut teille\, että\, kun se aika tulee\, te muistaisitte minun sen teille sanoneen. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Anna meille armosi\, että meillä olisi aina oikea tahto ja rakkaus palvella sinua puhtain sydämin ja kaikin voimin. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet Pyhän Henkesi kautta kutsunut meidät Poikasi Jeesuksen Kristuksen todistajiksi. Mutta koska maailma ei siedä todistustamme vaan vihaa meitä sen takia\, niin me rukoilemme sinua: anna meille turvallinen luottamus\, ettemme loukkaantuisi ristiin ja vastoinkäymiseen\, vaan lujina todistaisimme sinusta. Anna meidän aina tuntea sinut ja Poikasi ja niin tulla iankaikkisesti autuaiksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (1. vsk) \n3. Laupias Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että olet lähettänyt Poikasi maailmaan pelastamaan meidät ja tekemään meidät autuaiksi. Anna meille armosi\, niin että otamme vastaan tämän kalliin rakkautesi ja tulemme uskon kautta sinun yhteyteesi. Poista seurakunnastasi kaikki eripuraisuus ja riita. Auta seurakuntaasi säilyttämään Hengen luoma ykseys rauhan sitein\, jotta se voisi todistaa armosi ja rakkautesi voimasta. Käännä vihollisesikin pimeydestä ihmeelliseen valoosi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. (3. vsk) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 27:7\nHerra\, kuule minun ääneni\, kun minä |huudan\, *\narmahda minua ja |vastaa minulle. \nPsalmi:\nPs. 27:1–3\, 7–9 \nHerra on minun valkeuteni ja autuu|teni: *\nketä |minä pelkään! \nHerra on minun elämäni |turva: *\nketä |minä vapisen! \nKun pahat käyvät minun kimppuuni\, syömään minun |lihaani\, *\nniin he\, minun ahdistajani ja vihamieheni\, kompas|tuvat ja kaatuvat. \nVaikka sotajoukko asettuisi minua |vastaan\, *\nei minun sydä|meni pelkäisi; \nvaikka sota nousisi minua |vastaan\, *\nsiinäkin minä |olisin turvassa. \nHerra\, kuule minun ääneni\, kun minä |huudan\, *\narmahda minua ja |vastaa minulle. \nMinun sydämeni vetoaa sinun omaan |sanaasi: *\n”Etsikää minun |kasvojani”. \nHerra\, minä etsin sinun kasvo|jasi. *\nÄlä kätke minulta kasvojasi\, älä työnnä vihassa pois |palvelijaasi. \nSinä olet minun |apuni\, *\nälä minua jätä\, älä minua hylkää\, pelas|tukseni Jumala. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/6-sunnuntai-paasiaisesta-exaudi-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/05/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_6-su-Paasiaisesta.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250607
DTEND;VALUE=DATE:20250608
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20161202T121951Z
LAST-MODIFIED:20250606T233109Z
UID:4215-1749254400-1749340799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Helluntaiaatto
DESCRIPTION:Helluntaiaatosta eli helluntaipäivää edeltävästä lauantai-illasta alkaa kirkkovuodessa niin sanotun helluntaijakson vietto. Tämä osa kirkkovuodesta on viikon mittainen päättyen seuraavaan lauantaihin. Helluntaiaaton tekstit puhuvat luvatun Pyhän Hengen tulemisesta ja odottamisesta. \nPäivän Vanhan testamentin tekstissä Isä puhuu omilleen eli tosi Israelille\, joille Hän lupaa lähettää Pyhän Henkensä. Jumalan uusi liitto on tehty valmiiksi Hänen Poikansa sovitustyössä ja liiton sinetiksi Hän antaa Pyhän Henkensä lastensa päälle. Uuden testamentin teksti ohjaa meidät uskomaan ja ymmärtämään\, että Pyhä Henki annetaan uuden liiton aikana pyhässä kasteessa. Päivän evankeliumissa Herra Jeesus lupaa lähettää apostoliensa päälle Pyhän Hengen. Tämä toteutui ensimmäisenä kristillisenä helluntaina Jerusalemissa. Apostolit saivat Pyhän Hengen ja rohkeasti todistivat Herrasta Jeesuksesta ja Hänen pelastusteoistaan. Olivathan apostolit silminnäkijätodistajia. \nHelluntaiaattona saamme muistaa\, että Jumala on lähettänyt ja jatkuvasti lähettää lapsilleen Pyhän Henkensä avuksi. Me emme voi uskoa Kristuskeen\, Vapahtajaamme ilman Hänen apuaan. Pyhä Henki tulee luoksemme jatkuvasti Raamatun sanassa\, synneistäpäästön sanoissa ja Hänen työtään on\, että me uskossa nautimme Kristuksen tosi ruumiin ja veren syntiemme anteeksisaamikseksi. Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jumalan Poikaa. \nJeesus kutsuu päivän evankeliumissa (Joh. 14:17) Pyhää Henkeä ”totuuden Hengeksi”. Pyhä Henki ei ole ”valheen henki”. Hän johdattaa ihmiset totuuden eli Jeesuksen luo\, kun he haluavat kuulla Pyhän Hengen puhetta. ”Totuuden Henki” Hän on myös ja ehkä ennen kaikkea siksi\, että Hän on Jeesuksen eli Totuuden Henki. Pyhä Henkihän puhuu\, mitä Hän on Jeesukselta saanut. \nMaailma ei voi nähdä Pyhää Henkeä. Pyhää Henkeä\, Jumalaa ja Jumalan omia vihaava maailma ei tunne\, koska jos se tuntisi se kuuntelisi Pyhän Hengen puhetta. Tässä on vertailukohta siihen\, kun Jeesus sanoo juutalaisille (Joh. 8:45): ”Mutta minua te ette usko\, sentähden että minä sanon totuuden.” Jos Jeesus olisi puhunut valetta\, juutalaiset olisivat uskoneet Häneen. Näin myös jos totuuden Henki puhuisi valetta\, maailma tuntisi Hänet. \nJeesus lupaa saman asian omilleen kuin edellä (Joh. 14:16) ”sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva”\, mutta lupaa oikeastaan suurempaa. ”Teidän tykönänne” eli ”luonanne” on syvempi ja läheisempi asia kuin Joh. 14:16 ”teidän kanssanne”. Ja ”teissä oleva” kertoo sen\, että toinen puolustaja\, totuuden Henki on opetuslapsissa. Ei vain kanssa tai luona\, vaan sisällä. Näin Jumala itse asuu kristityssä Hengessään ja Henkensä kautta. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen.Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Antifoni: Hes. 36:26 Psalmi: Ps. 34:2–4 9–11 tai Ps. 107:1–2 21–22 Hallelujasäe: Ps. 117:1\n1. lukukappale:  Jes. 59:20–21 2. lukukappale:  Ap. t. 19:1–6 Evankeliumi:  Joh. 14:8–17 \n\n1. lukukappale\nJes. 59:20–21\nSiionille se tulee lunastajana\, niille Jaakobissa\, jotka synnistä kääntyvät\, sanoo Herra. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa\, sanoo Herra: minun Henkeni\, joka on sinun päälläsi\, ja minun sanani\, jonka minä suuhusi panen\, eivät väisty sinun suustasi\, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi lasten suusta\, sanoo Herra\, nyt ja iankaikkisesti. \n  \n2. lukukappale\nApt. 19:1–6\nKun Apollos oli Korintossa\, tuli Paavali \, kuljettuaan läpi ylämaakuntien\, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: ”Saitteko Pyhän Hengen silloin\, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: ”Emme ole edes kuulleet\, että Pyhää Henkeä on olemassakaan”. Ja hän sanoi: ”Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: ”Johanneksen kasteella”. Niin Paavali sanoi: ”Johannes kastoi parannuksen kasteella\, kehoittaen kansaa uskomaan häneen\, joka oli tuleva hänen jälkeensä\, se on\, Jeesukseen”. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen\, tuli heidän päällensä Pyhä Henki\, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 14: 8–17\nFilippus sanoi hänelle : ”Herra\, näytä meille Isä\, niin me tyydymme”. Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne\, etkä sinä tunne minua\, Filippus! Joka on nähnyt minut\, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’? Etkö usko\, että minä olen Isässä\, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja\, jotka minä teille puhun\, minä en puhu itsestäni; ja Isä\, joka minussa asuu\, tekee teot\, jotka ovat hänen. Uskokaa minua\, että minä olen Isässä\, ja että Isä on minussa; mutta jos ette\, niin uskokaa itse tekojen tähden. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun\, myös hän on tekevä niitä tekoja\, joita minä teen\, ja suurempiakin\, kuin ne ovat\, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö\, ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni\, sen minä teen\, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni\, niin minä sen teen. Jos te minua rakastatte\, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää\, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti\, totuuden Hengen\, jota maailma ei voi ottaa vastaan\, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet\, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala\, sinä muuttumaton voima ja ikuinen valo! Katso armollisesti seurakuntasi puoleen ja anna palvelijoillesi Pyhän Hengen lahja\, jotta meissä syttyisi taivaallinen halu ja tahtoisimme jatkuvasti juoda elämän lähteestä. Sinun rakkaan Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta\, joka elää ja hallitsee yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa aina ja iankaikkisesti. \n2. Pyhä Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Sinä olet Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta perustanut maan päälle kirkkosi. Kirkossa ja kirkon kautta annat saarnata meille sovituksen sanaa. Pyydämme sinua: lähetä meille Pyhä Henkesi\, joka sanassasi kirkastaa meille Kristusta\, että tuntisimme siinä hänet\, uskoisimme häneen ja pelastuisimme. Tee meistä sinun totuutesi ja rakkautesi todistajia. Tätä pyydämme sinun rakkaan Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen kautta\, joka yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa hallitsee aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nHes. 36:26\nJa minä annan teille uuden |sydämen\, *\nja uuden hengen minä annan teidän |sisimpäänne. \nPsalmi:\nPs. 34:2–4\, 9–11\nMinä kiitän Herraa joka |aika\, *\nhänen ylistyksensä on alati |minun suussani. \nHerra on minun sieluni |kerskaus\, *\nnöyrät sen kuulevat ja |iloitsevat. \nYlistäkää minun kanssani |Herraa\, *\nkiittäkäämme yhdessä hänen |nimeänsä. \nMaistakaa ja katsokaa\, kuinka Herra on |hyvä. *\nAutuas se mies\, joka |häneen turvaa! \nPeljätkää Herraa\, te hänen |pyhänsä\, *\nsillä häntä pelkääväisiltä ei |mitään puutu. \nNuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät |nälkää\, *\nmutta Herraa etsiväisiltä ei mitään |hyvää puutu. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. \nTAI\nPs. 107: 1–2\, 21–22\nKiittäkää Herraa\, sillä |hän on hyvä\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti. \nNiin sanokoot Herran |lunastetut\, *\njotka hän on lunastanut ahdis|tuksen alta. \nKiittäkööt he Herraa hänen |armostansa *\nja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislap|sia kohtaan. \nUhratkoot |kiitosuhreja *\nja kertokoot riemuiten |hänen töitään. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntaiaatto-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/06/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Helluntai_aatto.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250608
DTEND;VALUE=DATE:20250609
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20161202T121952Z
LAST-MODIFIED:20250605T094035Z
UID:4216-1749340800-1749427199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Helluntaipäivä
DESCRIPTION:Kristillisen helluntain juuret ovat juutalaisessa sadonkorjuujuhlassa (2.Moos.23:16\, 4.Moos.28:26). Juutalaiset viettivät juhlaa viidentenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä. Moniin kieliin helluntain nimi tuleekin tästä ajan määreestä (pentekoste = viideskymmenes). \nJohanneksen evankeliumissa on kertomus Jeesuksen ja samarialaisen naisen kohtaamisesta (Joh. 4) Kertomus päättyy Jeesuksen ja opetuslasten keskusteluun\, jossa Herramme lausuu: “Katso\, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita\, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään\, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.” (Joh. 4:35–36) \nSamarialaisen naisen pelastuminen oli ennakkotapaus. Se sisälsi viitteen kristillisen kirkon perustamisjuhlasta\, helluntaista. Samarialainen nainen – pakana pahimmasta päästä – korjattiin talteen\, Jumalan kansaan.  \nVarsinaisesti ristinpuun hedelmän korjaaminen alkoi ensimmäisenä helluntaina. Apostolit julistivat evankeliumia syntien anteeksiantamuksesta. Paikalla olleet bartilaiset\, meedialaiset\, eelamilaiset ynnä muut ihmettelivät\, kuinka he kuulivat Jumalan suurista teoista kukin oman synnyinmaansa kielellä (Ap.t. 2:9). Pyhä Henki osoitti tällä ihmeellä\, että Kristuksessa Baabelin kielten sekoittamisesta (1.Moos. 11) alkanut hajaannus eri kansoihin ja kieliin kumottaisiin. Kristuksen ruumiina seurakunta olisi yksi Jumalan kansa. Heitä\, jotka eivät kansallisuudeltaan ole yhtä\, kutsuttaisiin Jumalan kansaksi (1.Piet. 2:10). \nApostolien teoista voimme lukea\, että helluntain ihme oli vasta alkua. Helluntaista evankeliumi aloitti voittokulkunsa. Se raivasi tieltään ihmisiä erottavat muurit yksi kerrallaan.  Ap.t. 1:8 kuvataan järjestys\, jota noudattaen evankeliumi levisi. Ensin evankeliumia saarnattiin Jerusalemissa ja Juudessa\, sitten Samariassa\, lopulta evankeliumi levisi maan ääriin asti. Eikä evankeliumi pysähtynyt kansallisiin raja-aitoihin! Se mursi myös yhteiskunnalliset barrikadit. Kristuksessa yhtä ovat juutalaiset ja kreikkalaiset\, orjat ja vapaat\, miehet ja naiset (Gal. 3:28). \nHelluntaikertomuksessa tulen liekit\, maan tärähtely ja kieli-ihme saavat toisinaan ylikorostuneen aseman. Tarkka lukija huomaa kuitenkin\, ettei kertomukseen sisältyvän saarnan ydin ole ihmeet\,  vaan Jumalan pelastushistorian täyttyminen Jeesuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Kun vielä huomioimme\, mihin helluntaisaarna johti\, saamme vastauksen kysymykseen\, kuinka kristillinen kirkko tänä päivänä kerää ristinpuun hedelmää talteen iankaikkiseen elämään. Sanankuulossa olleet juutalaiset saivat piston sydämeensä. He tahtoivat kääntyä. Mutta kuinka he saisivat syntinsä anteeksi ja sen vakuutena Pyhän Hengen lahjan? Pietari ohjasi heidät kristilliselle kasteelle (Ap.t. 2:37–41). Jo ensimmäisenä helluntaina ristiinpuun hedelmää kerättiin iankaikkiseen elämään sanan ja sakramenttien (kasteen) välityksellä. Eikä sadonkorjuu ole päättynyt. Helluntai jatkuu yhä kirkossa. \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  punainen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Viis. 1:7 tai Ps. 104:30 Psalmi: Ps. 68:5–11 Hallelujasäe: Virren 112 mukaan.\n1. lukukappale:  Hes. 36:24–28 2. lukukappale:  Ap. t. 2:1–13 Evankeliumi:  Joh. 14:23–29 \n\n1. lukukappale \nHes. 36: 24–28 \n”Minä otan teidät vieraiden kansojen keskeltä\, minä kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä\, niin että te puhdistutte\, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni\, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan. Te saatte asua maassa\, jonka minä olen isillenne antanut\, te olette minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne. \n  \n2. lukukappale \n Ap. t. 2: 1–13 \nJa kun helluntaipäivä oli tullut\, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta\, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää\, ja täytti koko huoneen\, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä\, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä\, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Ja Jerusalemissa asui juutalaisia\, jumalaapelkääväisiä miehiä\, kaikkinaisista kansoista\, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului\, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle\, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ”Katso\, eivätkö nämä kaikki\, jotka puhuvat\, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä\, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me\, jotka asumme Mesopotamiassa\, Juudeassa ja Kappadokiassa\, Pontossa ja Aasiassa\, Frygiassa ja Pamfyliassa\, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla\, ja täällä oleskelevat roomalaiset\, juutalaiset ja käännynnäiset\, kreetalaiset ja arabialaiset\, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet\, mitä ajatella\, ja sanoivat toinen toisellensa: ”Mitä tämä mahtaakaan olla?” Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: ”He ovat täynnä makeata viiniä”. \n  \nEvankeliumi \nJoh. 14: 23–29 \nJeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua\, niin hän pitää minun sanani\, ja minun Isäni rakastaa häntä\, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. Joka ei minua rakasta\, se ei pidä minun sanojani; ja se sana\, jonka te kuulette\, ei ole minun\, vaan Isän\, joka on minut lähettänyt. Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne. Mutta Puolustaja\, Pyhä Henki\, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni\, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta\, minkä minä olen teille sanonut. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille\, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne’. Jos te minua rakastaisitte\, niin te iloitsisitte siitä\, että minä menen Isän tykö\, sillä Isä on minua suurempi. Ja nyt minä olen sanonut sen teille\, ennenkuin se on tapahtunut\, että te uskoisitte\, kun se tapahtuu. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka valaisit ensimmäisenä helluntaina uskollistesi sydämet Pyhällä Hengellä! Anna meidänkin saman Hengen kautta ymmärtää\, mikä on oikeaa\, ja aina iloita hänen pyhästä lohdutuksestaan. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta\, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n2. Kaikkivaltias Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet armollisesti vuodattanut Pyhän Henkesi\, joka nuhtelee maailmaa synnistä\, lohduttaa murheellisia\, vahvistaa heikkoja ja tekee pyhittävää työtäsi maan päällä. Me rukoilemme sinua: anna Pyhän Hengen valaista sydämemme\, johtaa meidät tuntemaan koko totuuden ja vahvistaa meitä voimallaan\, että me elävässä uskossa pyhällä elämällä palvelisimme sinua\, joka Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni\nViis. 1:7\nHerran Henki |täyttää *\nmaanpiirin. |Halleluja! \nTAI\nPs. 104:30\nKun lähetät henkesi\, se luo uutta |elämää\, *\nnäin uudis|tat maan kasvot. \nPsalmi:\nPs. 68: 5-11\nLaulakaa Jumalalle\, veisatkaa hänen nimensä |kiitosta. *\nTehkää tie hänelle\, joka kiitää |halki arojen. \nHänen nimensä on |Herra\, *\nriemuitkaa hänen kasvo|jensa edessä. \nHän on orpojen isä ja leskien puolus|taja\, *\nJumala pyhässä |asunnossansa\, \nJumala\, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut |onneen. *\nVain niskoittelijat asuvat |kuivassa maassa. \nJumala\, kun sinä kävit kansasi |edellä\, *\nkun sinä kuljit |erämaassa\, \nniin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen |edessä\, *\nSiinai vapisi Jumalan\, Israelin Jumalan\, |kasvojen edessä. \nRunsaalla sateella sinä\, Jumala\, kostutit perintö|maasi; *\nja kun se oli näännyksissä\, niin |sinä virvoitit sen. \nSinun laumasi asettui |siihen; *\nhyvyydessäsi\, Jumala\, sinä sen |kurjille valmistit. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntaipaiva-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/06/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Helluntai_uusittu2025.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250609
DTEND;VALUE=DATE:20250615
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20211116T172622Z
LAST-MODIFIED:20250524T203808Z
UID:11057-1749427200-1749945599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Helluntain jälkeinen viikko
DESCRIPTION:Uuden testamentin aikaan kansa odotti uutta exodusta. Nyt uusi exodus oli toteutunut. Uuden liiton pääsiäislammas oli teurastettu. Helluntaina alkoi uusi exodus Pyhän Hengen lähettämisen kautta kohti uusia taivaita ja uutta maata. Tällekin matkalle lähdettäisiin veden kautta. Vanhassa liitossa kansa sai kasteen Moosekseen (1.Kor. 10) uudessa liitossa kastetaan Jeesukseen. \nErämaan manna oli saanut nimensä kansan ihmettelystä. Jeesuksen lupaama Pyhä Henki tuli opetuslasten päälle ja Pietari jakoi nyt uutta mannaa\, Jumalan sanaa ja jälleen kansa ihmetteli ”Mitä tämä mahtaakaan olla?”. Pietarin saarnan jälkeen luemme Raamatusta\, että seurakunta kokoontui Herran käskyn mukaan myös murtamaan leipää; siis viettämään Herran pyhää ehtoollista. Näin uuden liiton manna jaetaan seurakunnalle sanassa ja sakramenteissa. \nHelluntain jälkeen seurakunta lähti erämaavaellukselle\, jolla se tarvitsee leipää taivaasta. Vanhan liiton kansan oli kuljettava karun erämaan ja pakanakansojen läpi luvattuun maahan. Samanlainen matkan kulkee uuden liiton kansa. Se on maailmassa\, mutta ei maailmasta. Se on jo Jumalan valtakunta kansojen keskellä\, vaikka se odottaa vielä perille pääsyä. Helluntaina Pyhässä Hengessä jaetut Jumalan lahjat seurakunnalle eivät ole tauonneet. Ne pysyvät\, kunnes seurakunta pääsee perille ja vaellus\, joka helluntaina alkoi\, päättyy uusiin taivaisiin ja uuteen maahan\, joissa vanhurskaus asuu. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen 1. vuosikerta\nVanhan Testamentin lukukappaleet:  1. Moos. 11: 1–9\, 4. Moos. 11: 11–12\, 14–17\, 24–25 Uuden Testamentin lukukappaleet:  Ap. t. 2: 36–41\, Ap.t. 10: 44–48\, 1. Kor. 12: 1–11\, 1. Kor. 12: 12–13\, 20–31 Evankeliumi:  Joh. 6: 44–47\, Joh. 16: 12–15 \n\nVanhan Testamentin lukukappaleet\n1. Moos. 11: 1–9\nJa kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi. Kun he lähtivät liikkeelle itään päin\, löysivät he lakeuden Sinearin maassa ja asettuivat sinne. Ja he sanoivat toisillensa: ”Tulkaa\, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi”. Ja tiiltä he käyttivät kivenä\, ja maapihkaa he käyttivät laastina. Ja he sanoivat: ”Tulkaa\, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni\, jonka huippu ulottuu taivaaseen\, ja tehkäämme itsellemme nimi\, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan”. Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia\, jonka ihmislapset olivat rakentaneet. Ja Herra sanoi: ”Katso\, he ovat yksi kansa\, ja heillä kaikilla on yksi kieli\, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään\, mitä aikovatkin tehdä. Tulkaa\, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä\, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan\, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel\, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan. \n4. Moos. 11: 11–12\, 14–17\, 24–25\nJa Mooses sanoi Herralle: ”Miksi olet tehnyt niin pahoin palvelijallesi\, ja miksi en ole saanut armoa sinun silmiesi edessä\, koska olet pannut kaiken tämän kansan minun taakakseni? Olenko minä kaiken tämän kansan äiti tai isä\, koska käsket minua kantamaan sitä sylissäni\, niinkuin hoitaja kantaa imeväistä lasta\, siihen maahan\, jonka olet valalla vannoen luvannut heidän isillensä? En minä jaksa yksinäni kantaa koko tätä kansaa\, sillä se on minulle liian raskas. Ja jos näin aiot kohdella minua\, niin surmaa minut mieluummin\, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä\, ja päästä minut näkemästä tätä kurjuutta.” Silloin Herra puhui Moosekselle: ”Kutsu kokoon minua varten seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimpia\, jotka tiedät kansan vanhimmiksi ja päällysmiehiksi; tuo heidät ilmestysmajalle\, ja he asettukoot sinne sinun kanssasi. Minä sitten astun alas ja puhun siellä sinun kanssasi ja otan henkeä\, joka sinussa on\, ja annan heille; siten he voivat auttaa sinua tuon kansataakan kantamisessa\, ettei sinun tarvitse sitä yksinäsi kantaa. Niin Mooses meni ulos ja kertoi kansalle Herran sanat. Sitten hän kutsui kokoon seitsemänkymmentä miestä kansan vanhimpia ja asetti heidät majan ympärille. Silloin Herra astui alas pilvessä ja puhutteli häntä\, otti henkeä\, joka hänessä oli\, ja antoi sitä niille seitsemällekymmenelle vanhimmalle. Kun henki laskeutui heihin\, niin he joutuivat hurmoksiin\, mutta sen jälkeen he eivät enää siihen joutuneet. \n  \nUuden Testamentin lukukappaleet\nAp. t. 2: 36–41\nVarmasti tietäköön siis koko Israelin huone\, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt\, tämän Jeesuksen\, jonka te ristiinnaulitsitte.” Kun he tämän kuulivat\, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet\, veljet\, mitä meidän pitää tekemän?” Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi\, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille\, jotka kaukana ovat\, ketkä ikinä Herra\, meidän Jumalamme\, kutsuu.” Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan\, ne kastettiin\, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. \nAp.t. 10: 44–48\nKun Pietari vielä näitä puhui\, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle\, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset\, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana\, hämmästyivät sitä\, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin\, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä\, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?” Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. \n1. Kor. 12: 1–11\nMutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee\, niin en tahdo\, veljet\, pitää teitä niistä tietämättöminä. Te tiedätte\, että kun olitte pakanoita\, teitä vietiin mykkien epäjumalien luo\, miten vain tahdottiin. Sentähden minä teen teille tiettäväksi\, ettei kukaan\, joka puhuu Jumalan Hengessä\, sano: ”Jeesus olkoon kirottu”\, ja ettei kukaan voi sanoa: ”Jeesus olkoon Herra”\, paitsi Pyhässä Hengessä. Armolahjat ovat moninaiset\, mutta Henki on sama; ja seurakuntavirat ovat moninaiset\, mutta Herra on sama; ja voimavaikutukset ovat moninaiset\, mutta Jumala\, joka kaikki kaikissa vaikuttaa\, on sama. Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat\, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengessä\, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan\, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan\, toinen taas lahjan selittää kieliä. Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki\, jakaen kullekin erikseen\, niinkuin tahtoo. \n1. Kor. 12: 12–13\, 20–31\nSillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä\, mutta kaikki ruumiin jäsenet\, vaikka niitä on monta\, ovat yksi ruumis\, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi\, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia\, orjia tai vapaita\, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Mutta nytpä onkin monta jäsentä\, ja ainoastaan yksi ruumis. Silmä ei saata sanoa kädelle: ”En tarvitse sinua”\, eikä myöskään pää jaloille: ”En tarvitse teitä”. Päinvastoin ne ruumiin jäsenet\, jotka näyttävät olevan heikompia\, ovat välttämättömiä; ja ne ruumiin jäsenet\, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita\, me verhoamme sitä kunniallisemmin\, ja niitä\, joita häpeämme\, me sitä häveliäämmin peitämme; mutta ne\, joita emme häpeä\, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin\, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian\, ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta\, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. Ja jos yksi jäsen kärsii\, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia\, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa. Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi\, toisia profeetoiksi\, kolmansia opettajiksi\, sitten hän antoi voimallisia tekoja\, sitten armolahjoja parantaa tauteja\, avustaa\, hallita\, puhua eri kielillä. Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja? Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään? Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien\, verrattoman tien. \n  \nEvankeliumit\nJoh. 6: 44–47\nEi kukaan voi tulla minun tyköni\, ellei Isä\, joka on minut lähettänyt\, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi’. Jokainen\, joka on Isältä kuullut ja oppinut\, tulee minun tyköni. Ei niin\, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän\, joka on Jumalasta\, on nähnyt Isän. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka uskoo\, sillä on iankaikkinen elämä. \nJoh. 16: 12–15\nMinulla on vielä paljon sanottavaa teille\, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee\, totuuden Henki\, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se\, mitä hän puhuu\, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee\, sen hän puhuu\, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava\, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki\, mitä Isällä on\, on minun; sentähden minä sanoin\, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntain-jalkeinen-viikko-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Helluntai.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250615
DTEND;VALUE=DATE:20250616
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20161202T121952Z
LAST-MODIFIED:20250610T080917Z
UID:4217-1749945600-1750031999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhän Kolminaisuuden päivä
DESCRIPTION:Joka sunnuntai me tunnustamme\, että on olemassa yksi Jumala\, ja me tunnustamme myös\, että tuo yksi Jumala on Isä\, Poika ja Pyhä Henki. Toisin sanoen\, me uskomme\, opetamme ja tunnustamme Kolmiyhteisen Jumalan\, joka on kolme persoonaa yhdessä jumalallisessa olemuksessa. \nSyystäkin on tätä kolminaisuusoppia kutsuttu yhdeksi kristinuskon suurimmista mysteereistä. Me emme voi ymmärtää\, miten ”Isä on Jumala\, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala\, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa\, vaan yksi Jumala.” (Athanasioksen tunnustus). \nVaikka Pyhä Kolminaisuus ei avaudu ymmärryksellemme\, se on silti luovuttamaton osa kristillistä uskoa ja Raamatun ilmoitusta. Sen ytimessä on kysymys: millainen on se Raamatun ilmoittama Jumala\, joka on meidät pelastanut? Hän on Isä\, joka on meidät luonut ja lähettänyt meille Poikansa pelastajaksemme. Hän on Poika\, joka on sovittanut meidät Jumalan kanssa ja lunastanut meidät vapaiksi synnin\, kuoleman ja perkeleen vallasta. Hän on Pyhä Henki\, joka on uudestisynnyttänyt meidät\, ja joka kutsuu\, kokoaa\, valaisee\, pyhittää ja Jeesuksessa Kristuksessa varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Mikäli kieltäisimme Pyhän Kolminaisuuden ja koko kolminaisuusopin\, tulisimme samalla kieltäneeksi Raamatun ilmoittaman Jumalan ja Hänen pelastustekonsa. \nVaikka sanaa kolminaisuus ei löydy Raamatusta\, monissa raamatunkohdissa on selviä viitteitä Jumalan kolmiyhteyteen. Pyhän Kolminaisuuden päivän Vanhan testamentin lukukappaleessa Jumala kutsuu profeetta Jesajan. Jesaja näkee Jumalan istuvan valtaistuimellaan kerubien ja serafien ympäröimänä\, ja Hänelle lauletaan ”pyhä\, pyhä\, pyhä Herra Sebaot.” (Jes. 6:3) Tämä on kolminkertainen pyhä-huuto Pyhälle Kolminaisuudelle. Samoin\, kun Jumala on antanut Jesajalle tämän synnit anteeksi\, Hän kyselee: ”Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?” (Jes. 6:8) \nPäivän evankeliumissa Jeesus opettaa fariseus Nikodeemusta\, kuinka Jumalan valtakuntaan päästään pyhän kasteen – vedestä ja Hengestä syntymisen – kautta. Samoin Jeesus opettaa\, kuinka Hän itse on tullut alas taivaasta\, jotta hänet ristillä ylennettäisiin ja että Häneen uskomalla omistettaisiin iankaikkinen elämä. Näin tämäkin raamatunkohta julistaa meille kolmiyhteisen Jumalan pelastustekoja: Isä on lähettänyt Poikansa taivaasta\, jotta tämä sovittaisi syntimme ristillä\, ja Pyhä Henki on puolestaan kasteen kautta synnyttänyt meidät uudesti antamalla meille uskon Jeesukseen\, jotta me omistaisimme syntiemme anteeksiannon ja saisimme iankaikkisen elämän. \nKolminaisuus korkea\,\nIsä\, Poika\, Henki Pyhä\,\nolet yksi Jumala\,\nsalaisuus niin suuri\, syvä.\nKumarramme palvoen\nihmettä nyt ihmeiden.\n(Luterilaisia virsiä\, 846:11) \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  valkoinen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Missale Aboense tai Ef. 1:3 Psalmi: Ps. 95:1–2 6–7 Hallelujasäe: Kolmen miehen kiitosvirsi Dan. 3:52 (apokr.)\n1. lukukappale:  Jes. 6:1–8 (9–10) 2. lukukappale:  Room. 11:33–36 Evankeliumi:  Joh. 3:1–15 \n\n1. lukukappale \nJes. 6: 1–8 (9–10) \nKuningas Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella\, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. Serafit seisoivat hänen ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa\, kahdella he peittivät jalkansa\, ja kahdella he lensivät. Ja he huusivat toinen toisellensa ja sanoivat: ”Pyhä\, pyhä\, pyhä Herra Sebaot; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa”. Ja kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä\, ja huone täyttyi savulla. Niin minä sanoin: ”Voi minua! Minä hukun\, sillä minulla on saastaiset huulet\, ja minä asun kansan keskellä\, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan\, Herran Sebaotin.” Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista\, kädessään hehkuva kivi\, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta\, ja kosketti sillä minun suutani sanoen: ”Katso\, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu”. Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?” Minä sanoin: ”Katso\, tässä minä olen\, lähetä minut”. (Niin hän sanoi: ”Mene ja sano tälle kansalle: ’Kuulemalla kuulkaa\, älkääkä ymmärtäkö\, näkemällä nähkää\, älkääkä käsittäkö’. Paaduta tämän kansan sydän\, koveta sen korvat\, sokaise sen silmät\, ettei se näkisi silmillään\, ei kuulisi korvillaan\, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.”) \n  \n2. lukukappale \n Room. 11: 33–36 \nOi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin\, joka olisi tälle korvattava? Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen. \n  \nEvankeliumi \nJoh. 3:1–15 \nMutta oli mies\, fariseusten joukosta\, nimeltä Nikodeemus\, juutalaisten hallitusmiehiä. Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: ”Rabbi\, me tiedämme\, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta\, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja\, joita sinä teet\, ellei Jumala ole hänen kanssansa.” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Totisesti\, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti\, ylhäältä\, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa”. Nikodeemus sanoi hänelle: ”Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?” Jeesus vastasi: ”Totisesti\, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä\, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt\, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt\, on henki. Älä ihmettele\, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti\, ylhäältä. Tuuli puhaltaa\, missä tahtoo\, ja sinä kuulet sen huminan\, mutta et tiedä\, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen\, joka on Hengestä syntynyt.” Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: ”Kuinka tämä voi tapahtua?” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä! Totisesti\, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme\, mitä tiedämme\, ja todistamme\, mitä olemme nähneet\, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. Jos ette usko\, kun minä puhun teille maallisista\, kuinka te uskoisitte\, jos minä puhun teille taivaallisista? Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen\, paitsi hän\, joka taivaasta tuli alas\, Ihmisen Poika\, joka on taivaassa. Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa\, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän\, että jokaisella\, joka häneen uskoo\, olisi iankaikkinen elämä. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala\, joka olet ilmoittanut meille oikean uskon\, niin että voimme tunnustaa sinun olevan kolmiyhteinen ja silti yksi ainoa Jumala! Me rukoilemme sinua: varjele meitä tämän uskon kautta kaikesta\, mikä voisi olla meille vahingoksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Pyhä Kolmiyhteinen Jumala! Sinä olet luonut meidät\, lunastanut meidät ja johdattanut meidät oikeaan uskoon. Yhä vieläkin sinä pyhität meitä ja kasvatat meitä uskossa. Me pyydämme sinua: valaise meitä\, jotta yhä syvemmin käsittäisimme kaikkein pyhimmän Kolminaisuutesi salaisuuden ja säilyttäisimme oikean kristillisen uskon\, kunnes saamme kirkkaudessa katsella sinua kasvoista kasvoihin. Tätä pyydämme Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen nimessä\, hänen\, joka on yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa yksi ainoa Jumala\, ikuisesti ylistetty ja kiitetty. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni\nMissale Aboense ( VK783)\nYlistetty olkoon Pyhä Kolminaisuus\, yksi ja jakamaton |Jumala. *\nHän on meille hyvä ja |armollinen. \nTAI\nEf. 1:3\nYlistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja |Isä\, *\njoka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella |Kristuksessa. \nPsalmi:\nPs. 95: 1–7\nTulkaa\, kohottakaamme ilohuuto |Herralle\, *\nriemuhuuto pelastuksemme |kalliolle. \nKäykäämme kiittäen hänen kasvojensa |eteen\, *\nveisatkaamme hänelle |riemuvirsiä. \nSillä Herra on suuri Jumala\, suuri kuningas yli kaikkien juma|lien. *\nMaan syvyydet ovat hänen kädessänsä\, ja hänen ovat |vuorten kukkulat. \nHänen on meri\, sillä hän on sen |tehnyt\, *\nja kuiva maa\, jonka hänen kätensä ovat |valmistaneet. \nTulkaa\, kumartukaamme ja polvistu|kaamme\, *\npolvillemme langetkaamme Herran\, meidän |Luojamme\, eteen. \nSillä hän on meidän Jumalamme\, ja me olemme kansa\, jota hän |paimentaa\, *\nlauma\, jota hänen |kätensä kaitsee. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhan-kolminaisuuden-paiva-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/06/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Pyhan-Kolminaisuuden-su.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250621
DTEND;VALUE=DATE:20250622
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20161202T121952Z
LAST-MODIFIED:20250618T125437Z
UID:4218-1750464000-1750550399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Juhannuspäivä\, Johannes Kastajan päivä
DESCRIPTION:Juhannuspäivä on omistettu Johannes Kastajalle. Jokaisessa vuosikerrassamme evankeliumiteksti on sama. Kyseessä on jakso\, jossa kerrotaan Johannes Kastajan syntymästä\, ympärileikkauksesta ja nimen antamisesta. Päivän vaihtoehtoisissa saarnateksteissä on puolestaan kyse Johannes Kastajan kuolemasta (Mark. 6:14–29) ja Sakariaan kiitosvirrestä (Luuk. 1:67–79). \nJohannes Kastajan isä Sakarias oli pappi. Hänen erään palvelusvuoronsa aikana Herra enkeli ilmestyi hänelle Jerusalemin temppelissä ja toi viestin Jumalalta: Elisabeth\, vanhan Sakariaan iäkäs vaimo tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Sakariaan on sitten annettava\nhänelle nimi Johannes. Sakariaan on mahdotonta uskoa tätä ja enkeli tekee hänet mykäksi ”siihen päivään saakka\, jona tämä tapahtuu\, sentähden ettet uskonut minun sanojani\, jotka käyvät aikanansa toteen” (Luuk. 1:5–25). \nKun Johannes syntyi\, hänet oli juutalaisen uskonnon mukaan tietenkin ympärileikattava. Samassa yhteydessä annettiin poikalapselle nimi. Usein annettiin isän nimi\, mutta ei nyt. Kun Johannes saa nimensä\, pääsee isä-Sakariaksen kieli siteistään ja hän virittää\nkiitoksen Jumalalle (Luuk. 1:67–79). Nimi Johannes merkitsee ”Herra armahtaa”\, tai ”Herra on armollinen”. Meidän ”juhannus” -sanamme onkin oikeasti ”Johannes” eli ”Herra armahtaa”. Nimen suomalaisia muotoja ovat Juhani\, Jussi\, Hannu jne. Kaikki nämä nimet\nja koko pyhäpäivä kertovat armahtavasta Jumalasta. Taitaa olla niin\, että Jumalalla onkin juhannuksena ja monena muunakin pyhäpäivänä paljon armahtamista Suomessa. Mutta kuka haluaa tulla Hänen luokseen saamaan armoa? \nJohannes Kastaja oli Herra Jeesuksen edelläkulkija. Hän valmisti Israelia Messiaansa tuloon. Monet halusivat katua syntejään ja menivät Johanneksen kastettaviksi. Mutta suurin osa kansasta ei. Lopulta Johanneksen pää pistettiin vankilassa poikki. Vankilassa hän taas oli ollut siksi\, että oli nuhdellut alueellista kuningasta\, Herodesta tämän aviorikoksesta. Miten tänä päivänä kuulemme Jumalan sanansaattajien viestin\, kun meille saarnataan synti synniksi ja kehotetaan katumukseen? Saavatko johannekset kuuluttaa meille Jumalan tuomiota ja armoa? \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 49:1 3 Psalmi: Ps. 92:2–6 Hallelujasäe: Luuk. 1:76\n1. lukukappale:  Jes. 40:1–8 2. lukukappale:  Ap. t. 13:23–26 Evankeliumi:  Luuk. 1:57–66\nVaihtoehtoisia saarnatekstejä Mark. 6:14–29 Luuk. 1:67–79 \n\n1. lukukappale \nJes. 40:1–8 \n“Lohduttakaa\, lohduttakaa minun kansaani”\, sanoo teidän Jumalanne. \n“Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille\, että sen vaivanaika on päättynyt\, että sen velka on sovitettu\, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä.” \nHuutavan ääni kuuluu: “Valmistakaa Herralle tie erämaahan\, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme. Kaikki laaksot korotettakoon\, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut.” \nÄäni sanoo: “Julista!” Toinen vastaa: “Mitä minun pitää julistaman?” Kaikki liha on kuin ruoho\, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen: ruoho kuivuu\, kukkanen lakastuu\, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti\, ruohoa on kansa. Ruoho kuivuu\, kukkanen lakastuu\, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti. \n  \n2. lukukappale \nAp. t. 13:23–26 \nNiin Paavali nousi ja sanoi: \nTämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi\, sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle. Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä\, sanoi hän: ‘En minä ole se\, joksi minua luulette; mutta katso\, minun jälkeeni tulee se\, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan’. \nMiehet\, veljet\, te Aabrahamin suvun lapset\, ja te\, jotka Jumalaa pelkäätte\, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty. \n  \nEvankeliumi \nLuuk. 1:57–66 \nMutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan. Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat\, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden\, iloitsivat he hänen kanssansa. Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias. Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: “Ei suinkaan\, vaan hänen nimensä on oleva Johannes”. Niin he sanoivat hänelle: “Eihän sinun suvussasi ole ketään\, jolla on se nimi”. Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä\, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi. Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: “Johannes on hänen nimensä”. Ja kaikki ihmettelivät. Ja kohta hänen suunsa aukeni\, ja hänen kielensä vapautui\, ja hän puhui kiittäen Jumalaa. \nJa tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille\, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista; ja kaikki\, jotka niistä kuulivat\, panivat ne mieleensä ja sanoivat: “Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa. \n  \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä\nMark. 6:14–29\nJa kuningas Herodes sai kuulla hänestä\, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi\, ja ihmiset sanoivat: “Johannes Kastaja on noussut kuolleista\, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat”. Mutta toiset sanoivat: “Se on Elias”; toiset taas sanoivat: “Se on profeetta\, niinkuin joku muukin profeetoista”. Mutta kun Herodes sen kuuli\, sanoi hän: “Johannes\, jonka minä mestautin\, on noussut kuolleista”.\nSillä hän\, Herodes\, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen\, sitonut ja pannut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon\, Herodiaan\, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet\, ja Johannes oli sanonut Herodekselle: “Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa”. Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet\, mutta ei voinut. Sillä Herodes pelkäsi Johannesta\, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi\, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä\, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.\nNiin tuli sopiva päivä\, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille. Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi\, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: “Ano minulta\, mitä ikinä tahdot\, niin minä annan sinulle”. Ja hän vannoi tytölle: “Mitä ikinä minulta anot\, sen minä annan sinulle\, vaikka puolet valtakuntaani”. Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: “Mitä minä anon?” Tämä sanoi: “Johannes Kastajan päätä”. Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo\, pyysi ja sanoi: “Minä tahdon\, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään”.\nSilloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi\, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään. Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään. Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle\, ja tyttö antoi sen äidillensä.\nKun hänen opetuslapsensa sen kuulivat\, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan. \nTAI:\nLuuk. 1:67–79\nJa Sakarias\, hänen isänsä\, täytettiin Pyhällä Hengellä\, ja hän ennusti sanoen:\n“Kiitetty olkoon Herra\, Israelin Jumala\, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta – niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta – pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä\, jotka meitä vihaavat\, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa\, sen valan\, jonka hän vannoi Aabrahamille\, meidän isällemme; suodakseen meidän\, vapahdettuina vihollistemme kädestä\, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme. Ja sinä\, lapsukainen\, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi\, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään\, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa\, meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden\, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta\, loistaen meille\, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa\, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka lähetit valitsemasi palvelijan\, Johannes Kastajan\, valmistamaan saarnalla ja kasteella tietä Pojallesi! Anna armosi\, että me Johanneksen opetuksen mukaisesti tekisimme parannuksen syntisestä elämästämme ja turvautuisimme uskossa Johanneksen osoittamaan Jumalan Karitsaan\, meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Näin rukoilemme rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä suuresta armostasi\, ettet ole ainoastaan antanut meille pyhää lakiasi vaan olet lähettänyt meille myös pyhän Johanneksen. Hän on osoittanut meille Kristusta ja ilmoittanut meille Kristuksen kautta tulevasta syntien anteeksiantamuksesta\, pyhyydestä ja vanhurskaudesta. Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin että ottaisimme elävällä uskolla vastaan Johanneksen julistuksen ja palvelisimme sinua pelotta pyhinä ja vanhurskaina kaikkina elämämme päivinä. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Ylistetty ole sinä\, Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet katsonut kansasi puoleen ja valmistanut sille lunastuksen\, jotta me saisimme pelotta palvella sinua vihollisistamme vapaina\, pyhinä ja vanhurskaina kaikkina elämämme päivinä! Me rukoilemme sinua: vapauta meidät synnin kahleista armosi voimalla. Anna meidän vaeltaa valossa ja tuottaa Hengen hedelmää. Tukahduta meissä lihan himo\, silmien himo ja mahtaileva elämä ja kuoleta Hengelläsi lihan teot\, niin että eläisimme sinussa\, joka elät ja hallitset Poikasi ja Henkesi kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja iankaikkisesti. (vaihtoehtoinen saarnateksti Luuk. 1:67–79) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJes. 49:1\, 3\nHerra on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka\, hamasta äitini helmasta minun nimeni |maininnut. *\nJa hän sanoi minulle: “Sinä olet minun palvelijani\, sinä Israel\, jossa minä osoitan |kirkkauteni”. \nPsalmi:\nPs. 92:2–6\nHyvä on Herraa |kiittää *\nja veisata kiitosta sinun nimellesi\, |sinä Korkein\, \naamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuut|tasi *\nkymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla\, |kannelta soittaen. \nSillä sinä ilahutat minua\, Herra\, |töilläsi; *\nminä riemuitsen sinun |kättesi teoista. \nKuinka suuret ovat sinun tekosi\, |Herra! *\nSinun ajatuksesi ovat |ylen syvät. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/juhannuspaiva-johannes-kastajan-paiva-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/06/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Juhannus.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250622
DTEND;VALUE=DATE:20250623
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20161202T121952Z
LAST-MODIFIED:20250618T125550Z
UID:4219-1750550400-1750636799@www.luterilainen.net
SUMMARY:2. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Kristityillä on kutsumus elää maailmassa\, vaikka meidän kotimme ei olekaan maailmassa. Meillä on ympärillämme yhteiskunta\, kanssaihmiset ja kaikki maailman ihmiset. Ihmiset etsivät rikkauksia ja onnellisuutta\, mutta me kristityt emme elä elämäämme rahan mukaan\, emmekä rakenna elämäämme maallisen hyvän etsimiseen. Meidän kutsumme on palvella oikeutta ja totuutta\, seurata Kristusta. \nSama kutsu on ollut myös Danielilla\, ja muilla Israelin kansan jäsenillä\, vaikka heidän kutsunsa onkin ollut katsomista eteenpäin. Vapahtaja oli vielä tulossa. Jo Vanhan Testamentin puolelta nähdään vastakkainasettelu maallisen hyvän ja Jumalan mielenmukaisen elämän välillä. Vaikka omaisuus saattoikin olla siunaus Jumalalta\, on kuitenkin rahanhimo ja omaisuuden tavoittelu pahasta\, sillä se johtaa kauemmas Jumalasta ja saa kiinnittymään tähän maailmaan. \nDaniel saa mahdollisuuden nousta korkeaan asemaan ja pukeutua kultaa ja kalliisiin vaatteisiin\, mutta Daniel ei tahdokaan ottaa vastaan kuninkaan lahjoja\, vaan ainoastaan palvella totuutta\, ja kertoa Jumalan pyhäkön häväisseelle kuninkaalle\, mitä Jumala hänelle tahtoo kertoa. Vaikka Daniel kieltäytyykin ottamasta vastaan hänelle kuuluvaa palkkaa\, tahdotaan se kuitenkin hänelle antaa. Jumalan antama viisaus loistaa hänestä niin kirkkaana\, että kuningas tahtoo silti ottaa hänet palvelukseensa ja lahjoittaa hänelle osan rikkauksistaan. \nRikkauden ja oikean elämän välinen vastakkainasettelu näkyy päivän evankeliumissa\, vertauksesta jossa rikas mies pitää itse kaiken\, minkä omistaa ja elää elämäänsä omien mieltymyksiensä mukaan. Hän ei välitä porttinsa pielessä nukkuvasta köyhästä\, mutta köyhästä välittää kuitenkin iankaikkinen Jumala. Kun sitten koittaa lähtöhetki\, on rikkaan osa kärsiä\, kun taas Lasarus saa hoitoa vaivoihinsa ja saa nauttia Jumalan hyvyyttä. Kun sitten rikkaalle on kirkastunut mitä hänen olisi pitänyt tehdä\, hänelle tulee halu pelastaa perheensä\, mutta Lasarusta ei lähetetä enää maailmaan varoittamaan rikkaan perhettä\, sillä heille on jo ilmoitettu totuus profeettojen suulla. Heillä on ollut mahdollisuus kääntyä ja toimia oikein\, heillä on mahdollisuus paeta Jumalan turviin\, mutta he ovat katsoneet tärkeämmäksi nauttia elämästään jakamatta sitä muille\, joilla ei ole mitään. \nKun meillä on hetkiä\, jolloin asetamme itsemme muiden edelle\, ja kun elämme elämäämme rahan mukaan\, on meidän tultava takaisin totuuden luo\, tultava Kristuksen jalkojen juureen ja tunnustettava olevamme armon ja armahduksen tarpeessa. Vain Kristuksen kanssa me voimme voittaa himomme ja synnin vallan. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 49:16 Psalmi: Ps. 49:6–10 16–21 Hallelujasäe: Ps. 17:15\n1. lukukappale:  Saarn. 5:9–14 tai Dan. 5:1–9 13–17 25–30 2. lukukappale:  1. Joh. 4:16–21 Evankeliumi:  Luuk. 16:19–31 \n\n1. Lukukappale \nSaarn. 5: 9–14 \nJoka rakastaa rahaa\, ei saa rahaa kylläksensä\, eikä voittoa se\, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa\, kuin että silmillään sen näkee? Työntekijän uni on makea\, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua. On raskas onnettomuus\, jonka minä näin auringon alla: rikkaus\, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa. Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos hänelle on syntynyt poika\, ei sen käsiin jää mitään. Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta\, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois\, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään\, minkä veisi täältä kädessänsä. \nTAI \nDan. 5: 1–9\, 13–17\, 25–30 \nKuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä\, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä. Kun viini oli makeimmillaan\, käski Belsassar tuoda ne kulta- ja hopea-astiat\, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä\, että kuningas ja hänen ylimyksensä\, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä. Silloin tuotiin ne kulta-astiat\, jotka oli otettu temppelistä\, Jumalan huoneesta\, Jerusalemista\, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä\, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa. He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia\, vaskisia\, rautaisia\, puisia ja kivisiä jumalia. Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle\, vastapäätä lampunjalkaa\, ja kuningas näki käden\, joka kirjoitti. Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat\, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat\, ja hänen polvensa tutisivat. Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat\, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: ”Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen\, hänet puetaan purppuraan\, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt\, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä”. Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat\, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä. Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti\, ja hänen kasvonsa kalpenivat\, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät. Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: ”Oletko sinä Daniel\, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia\, mitkä minun isäni\, kuningas\, on tuonut Juudasta? \nMinä olen kuullut sinusta\, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus\, taito ja erinomainen viisaus. Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys\, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa. Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis\, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen\, niin sinut puetaan purppuraan\, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi\, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.” Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: ”Lahjasi pidä itse\, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen. Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu. Ja tämä on kirjoitus\, joka on tuonne kirjoitettu: ’Mene\, mene\, tekel\, ufarsin’. Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun. Tekel: sinut on vaa’alla punnittu ja köykäiseksi havaittu. Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.” Silloin Belsassar antoi käskyn\, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava\, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä. Samana yönä tapettiin Belsassar\, kaldealaisten kuningas. \n  \n2. lukukappale \n1. Joh 4: 16 – 21 \nJumala on rakkaus\, ja joka pysyy rakkaudessa\, se pysyy Jumalassa\, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä\, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on\, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole\, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon\, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää\, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme\, sillä hän on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo: ”Minä rakastan Jumalaa”\, mutta vihaa veljeänsä\, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä\, jonka hän on nähnyt\, se ei voi rakastaa Jumalaa\, jota hän ei ole nähnyt. Ja tämä käsky meillä on häneltä\, että joka rakastaa Jumalaa\, se rakastakoon myös veljeänsä. \n  \nEvankeliumi \nLuuk. 16: 19–31 \nOli rikas mies\, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti. Mutta eräs köyhä\, nimeltä Lasarus\, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita ja halusi ravita itseään niillä muruilla\, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa. Niin tapahtui\, että köyhä kuoli\, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli\, ja hänet haudattiin. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa\, vaivoissa ollessaan\, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Ja hän huusi sanoen: ’Isä Aabraham\, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni\, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!’ Mutta Aabraham sanoi: ’Poikani\, muista\, että sinä eläessäsi sait hyväsi\, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta\, sinä taas kärsit tuskaa. Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa\, että ne\, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne\, eivät voisi\, eivätkä ne\, jotka siellä ovat\, pääsisi yli meidän luoksemme.’ Hän sanoi: ’Niin minä siis rukoilen sinua\, isä\, että lähetät hänet isäni taloon – sillä minulla on viisi veljeä – todistamaan heille\, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan’. Mutta Aabraham sanoi: ’Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä’. Niin hän sanoi: ’Ei\, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä\, niin he tekisivät parannuksen’. Mutta Aabraham sanoi hänelle: ’Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja\, niin eivät he usko\, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös’. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala\, joka olet niiden voima\, jotka panevat toivonsa sinuun\, kuule armollisesti rukouksemme! Koska ihminen ei saa aikaan mitään ilman sinua\, niin auta armollasi\, että täyttäisimme käskysi ja että tahtomme ja tekomme kelpaisivat sinulle. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Kaikkivaltias Jumala! Varjele meitä rakastamasta tätä maailmaa. Auta meitä käyttämään sinun suomaasi maallista hyvää sinun kunniaksesi sekä lähimmäistemme ja itsemme parhaaksi. Anna meidän armostasi koota ahkerasti taivaallisia aarteita\, joita eivät koi eivätkä ruoste turmele\, jotta olisimme rikkaita sinussa ja pääsisimme taivaallisen valtakuntasi kirkkauteen. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 49:16\nMutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta\, *\nsillä hän ottaa |minut huomaansa. \nPsalmi:\nPs. 49: 6–10\, 16–21\nMiksi minä pelkäisin |pahoina päivinä\, *\nkun minun vainoojani vääryys pii|rittää minut? \nHe luottavat |tavaroihinsa *\nja kerskaavat suuresta |rikkaudestaan. \nKukaan ei voi velje|änsä lunastaa *\neikä hänestä Jumalalle sovi|tusta maksaa. \nSillä hänen sielunsa lunastus on |ylen kallis *\nja jää iäti suo|rittamatta\, \nettä hän saisi elää ian|kaikkisesti *\neikä kuo|lemaa näkisi. \nMutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta\, *\nsillä hän ottaa |minut huomaansa. \nÄlä pelkää\, jos |joku rikastuu\, *\njos hänen talonsa |komeus karttuu. \nSillä kuollessaan ei hän ota |mitään mukaansa\, *\neikä hänen komeutensa astu alas hänen |jäljessänsä. \nVaikka hän eläissänsä kiittää itseään |siunatuksi\, *\nvaikka sinua ylistetään\, kun vietät hy|viä päiviä\, \ntäytyy sinun mennä isiesi |suvun tykö\, *\njotka eivät ikinä enää va|loa näe. \nIhminen\, mahtavinkin\, on ymmär|rystä vailla\, *\nhän on verrattava eläimiin\, |jotka hukkuvat. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-sunnuntai-helluntaista-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/06/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_2_su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20250629
DTEND;VALUE=DATE:20250630
DTSTAMP:20260604T154011
CREATED:20161202T121954Z
LAST-MODIFIED:20250625T051436Z
UID:4220-1751155200-1751241599@www.luterilainen.net
SUMMARY:3. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Jumala kutsui Israelin kansakseen\, kasvatti sen tyhjyydestä\, vanhasta miehestä ja tämän hedelmättömästä vaimosta. Jumala oli sen mukana koettelemuksissa ja kärsimyksissä\, mutta ei saanut vastarakkautta\, vaan kansan sydän kääntyi usein epäjumalanpalvelukseen ja pois Jumalasta. Ihmiset korvasivat Jumalan lain inhimillisillä laeilla ja etääntyivät Herrasta. Kuitenkaan Herra ei hylännyt kansaansa\, vaan tahtoi vielä kutsua sen nauttimaan lain täyttymyksestä\, Kristuksesta. Kristus tuli maailmaan lunastamaan sen ja pelastamaan sen. \nTähän pelastukseen oli kutsuttu myös Israel\, mutta valitettavasti valittu kansa ei tahtonutkaan nauttia Jumalan järjestämästä pelastuksesta\, vaan halusi kulkea omia teitään. Jumala on kuitenkin valmistanut pelastuksen\, ja kun valittu kansa ei halunnut ottaa sitä vastaan\, lähti kutsu karitsan häihin kaikille muille\, kaikkeen maailmaan. Tähän juhlaan\, syntien anteeksiantamukseen ja iankaikkiseen elämään\, on meidätkin kutsuttu. \nPäivän epistolassa apostoli Paavali muistuttaa pelastuksen lahjan olevan myös kutsu kuuliaisuuteen ja kilvoitukseen kohti Jumalan tahdon täyttämistä. Samoin hän muistuttaa\, kuka tämän kuuliaisuuden hedelmän saa aikaan: ”sillä Jumala on se\, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen\, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” Hän vaikuttaa seurakunnassaan ja seuraajissaan sen\, että ne loistavat kuin tähdet pimeän maailman keskellä.  \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 18:20 Psalmi: Ps. 18:17–20 26–29 Hallelujasäe: Ps. 95:7–8\n1. lukukappale:  Hoos. 11:1–4 7 2. lukukappale:  Fil. 2:12–16 Evankeliumi:  Luuk. 14:16–24 \n\n1. lukukappale \nHoos.11: 1–4\, 7 \nKun Israel oli nuori\, rakastin minä sitä\, ja Egyptistä minä kutsuin poikani. Aina kun kutsujat heitä kutsuivat\, he menivät pois heidän kasvojensa edestä\, uhrasivat baaleille ja polttivat uhreja epäjumalille. Minä opetin Efraimin kävelemään. – Hän otti heidät käsivarsillensa. – Mutta he eivät ymmärtäneet\, että minä heidät paransin. Ihmissiteillä minä heitä vedin\, rakkauden köysillä; minä ikäänkuin nostin ikeen heidän leukapieliltänsä\, kumarruin heidän puoleensa ja syötin. Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois; ja kun sitä kutsutaan korkeutta kohti\, ei kenkään heistä ylenny. \n  \n2. lukukappale \n Fil. 2:12–16 \nSiis\, rakkaani\, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset\, niin ahkeroikaa\, ei ainoastaan niinkuin silloin\, kun minä olin teidän tykönänne\, vaan paljoa enemmän nyt\, kun olen poissa\, pelolla ja vavistuksella\, että pelastuisitte; sillä Jumala on se\, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen\, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä\, että olisitte moitteettomat ja puhtaat\, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä\, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa\, tarjolla pitäessänne elämän sanaa\, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä siitä\, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt. \n  \nEvankeliumi \nLuuk.14:16–24 \nNiin hän sanoi hänelle: ”Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta. Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ’Tulkaa\, sillä kaikki on jo valmiina’. Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: ’Minä ostin pellon\, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua\, pidä minut estettynä’. Toinen sanoi: ’Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua\, pidä minut estettynä’. Vielä toinen sanoi: ’Minä otin vaimon\, ja sentähden en voi tulla’. Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: ’Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot\, sokeat ja rammat tänne sisälle’. Ja palvelija sanoi: ’Herra\, on tehty\, minkä käskit\, ja vielä on tilaa’. Niin Herra sanoi palvelijalle: ’Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle\, että minun taloni täyttyisi; sillä minä sanon teille\, ettei yksikään niistä miehistä\, jotka olivat kutsutut\, ole maistava minun illallisiani’.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna armosi\, niin että pelkäisimme ja rakastaisimme pyhää nimeäsi\, sillä sinä et lakkaa hallitsemasta niitä\, jotka lujasti uskoen turvautuvat sinuun. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä\, iankaikkinen Jumala! Varjele meitä halveksimasta valtakuntaasi ja auta meitä hylkäämään kaiken päästäksemme sinne. Tee meidät Poikasi Jeesuksen Kristuksen oikeiksi opetuslapsiksi\, niin että seuraamme häntä itsemme kieltäen. Suo meidän armosi avulla kantaa uskollisesti antamaasi ristiä. Vahvista meitä taistelemaan herkeämättä kaikkea pahaa vastaan ja saamaan siitä voiton\, niin että edistäisimme sinun kunniaasi ja sinun valtakuntasi tulisi luoksemme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet sanallasi kutsunut meidät suurelle ehtoollisellesi. Me rukoilemme sinua: herätä sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin ettemme kuulisi kutsuasi turhaan vaan ottaisimme sen halukkaasti vastaan emmekä sallisi minkään ajallisen estää itseämme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 18: 20\nHän toi minut |avaraan paikkaan\, *\nhän vapautti minut\, sillä hän oli mielis|tynyt minuun. \nPsalmi:\nPs. 18:17 – 20\, 26 – 29\nHän ojensi kätensä korkeudesta ja |tarttui minuun\, *\nveti minut ylös suu|rista vesistä; \nhän pelasti minut voimallisesta |vihollisestani\, *\nminun vihamiehistäni\, sillä he olivat minua |väkevämmät. \nHe hyökkäsivät minun kimppuuni |hätäni päivänä\, *\nmutta Herra tuli minun |tuekseni. \nHän toi minut avaraan paikkaan\, hän |vapautti minut\, *\nsillä hän oli mielis|tynyt minuun. \nHurskasta kohtaan sinä |olet hurskas\, *\nnuhteetonta |kohtaan nuhteeton; \npuhdasta kohtaan sinä |olet puhdas\, *\nmutta kieroa |kohtaan nurja. \nSillä sinä pelastat |nöyrän kansan\, *\nmutta ylpeät silmät sinä |painat alas. \nSillä sinä annat minun |lamppuni loistaa; *\nHerra\, minun Jumalani\, valaisee minun |pimeyteni. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-sunnuntai-helluntaista-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2025/06/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_3_su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR