BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-WR-CALNAME:Luterilainen.net
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20260329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20261025T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20270328T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20271031T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20260705
DTEND;VALUE=DATE:20260706
DTSTAMP:20260604T041330
CREATED:20191112T140538Z
LAST-MODIFIED:20240926T125910Z
UID:7809-1783209600-1783295999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Apostolien päivä
DESCRIPTION:Evankeliumitekstissä Pietari tunnustaa Jeesuksen olevan ”Kristus\, elävän Jumalan Poika”. Tähän samaan tunnustukseen ovat yhtyneet kaikki oikeat kristityt kaikkina aikoina. Samalla tuo tunnustus piirtää rajan oikean Kirkon ja valhekirkon välille. Apostoli Johannes kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään: ”kuka on valhettelija\, ellei se\, joka kieltää\, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus\, se joka kieltää isän ja pojan.” (1.Joh.2:22) \nJeesus sanoo Pietarille rakentavansa kirkkonsa ”tälle kalliolle”. Näin sanoen Jeesus ei viittaa Pietarin persoonaan tai ominaisuuksiin\, vaan kyse on hänen tunnustuksensa sisällöstä. Sen\, mitä Pietari oli nyt lausunut\, siihen toiset saisivat hänen jälkeensä liittyä. Se\, mitä Pietari oli tunnustanut\, ei ollut lähtöisin hänestä vaan Jumala oli sen Pietarille ilmoittanut.\nSeurakuntana lausuessamme yhdessä uskontunnustuksen\, me emme lausu julki ensi sijassa omaa uskoamme. Vaan me liitymme siihen samaan uskoon\, jota kerran tunnustivat apostolit ja jota oikea Kirkko aina ja kaikkialla tunnustaa. Me emme voi valita tai määritellä tuon uskon sisältöä omista mielihaluistamme tai ajan vaatimuksista käsin. Sen sijaan me saamme liittyä siihen ja Herramme viipyessä säilyttää sen puhtaana keskellämme tulevia polvia varten. Apostoli Paavali kirjoittaa toisessa Korinttolaiskirjeessä seurakunnalleen: \n”Minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin\, jonka minä teille julistin\, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte\, jos pidätte siitä kiinni semmoisena\, kuin minä sen teille julistin.” (1.Kor.15:1-2) \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen maanantaista lauantaihin vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 52:7 Psalmi: Ps. 145:3–7 Hallelujasäe: Room. 10:18\n1. lukukappale:  Hes. 2:1–8 2. lukukappale:  Ef. 2:19–22 Evankeliumi:  Matt. 16:13–19 \n\n1. lukukappale\nHes. 2:1–8\nJa hän sanoi minulle: “Ihmislapsi\, nouse jaloillesi\, niin minä puhuttelen sinua”. Niin minuun tuli henki\, kun hän puhui minulle\, ja se nosti minut jaloilleni\, ja minä kuulin hänen puhuvan minulle. Ja hän sanoi minulle: “Ihmislapsi\, minä lähetän sinut israelilaisten tykö\, kapinallisten pakanain tykö\, jotka ovat kapinoineet minua vastaan; he ja heidän isänsä ovat luopuneet minusta\, hamaan tähän päivään asti. Nuo lapset\, joilla on kovat kasvot ja paatuneet sydämet – niitten luokse minä sinut lähetän\, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra\, Herra. Kuulkoot tai olkoot kuulematta – sillä uppiniskainen suku he ovat – he tulevat kuitenkin tietämään\, että profeetta on ollut heidän keskellänsä. Mutta sinä\, ihmislapsi\, älä pelkää heitä\, äläkä pelkää heidän sanojansa\, vaikka edessäsi on ohdakkeita ja orjantappuroita ja sinä asut skorpionien seassa; älä pelkää heidän sanojansa äläkä arkaile heidän kasvojansa\, sillä he ovat uppiniskainen suku. Vaan puhu heille minun sanani\, kuulkoot tai olkoot kuulematta; sillä uppiniskaisia he ovat. Mutta sinä\, ihmislapsi\, kuule\, mitä minä sinulle sanon. Älä ole uppiniskainen\, niinkuin uppiniskainen suku on. Avaa suusi ja syö\, mitä minä sinulle annan.” \n  \n2. lukukappale\nEf. 2:19–22\nNiin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia\, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä\, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja\, kulmakivenä itse Kristus Jeesus\, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 16:13–19\nKun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille\, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: “Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” Niin he sanoivat: “Muutamat Johannes Kastajan\, toiset Eliaan\, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista”. Hän sanoi heille: “Kenenkä te sanotte minun olevan?” Simon Pietari vastasi ja sanoi: “Sinä olet Kristus\, elävän Jumalan Poika”. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: “Autuas olet sinä\, Simon\, Joonaan poika\, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut\, vaan minun Isäni\, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari\, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani\, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet\, ja minkä sinä sidot maan päällä\, se on oleva sidottu taivaissa\, ja minkä sinä päästät maan päällä\, se on oleva päästetty taivaissa.” \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala\, joka olet valmistanut näkymättömiä lahjoja niille\, jotka rakastavat sinua! Vuodata sydämiimme rakkautesi voima\, että rakastaisimme sinua kaikessa ja yli kaiken. Anna meille lupauksesi mukaan pyhät lahjasi\, jotka ovat suurempia kuin kaikki\, mitä voimme pyytää. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet kutsunut meidätkin opetuslapsiksesi. Suo meidän sinun armostasi kuulla kutsusi vilpittömin sydämin ja joka hetki pysyä Henkesi johdettavina. Anna meidän yhä runsaammin kokea jumalallisen totuutesi voimaa. Johda meitä uskosta uskoon\, kirkkaudesta kirkkauteen\, ja salli meidän vihdoin päästä näkemään sinun taivaallisen valtakuntasi kunniaa. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja aina. \n3. Herramme Jeesus Kristus\, joka itse valitsit apostolisi todistamaan sinusta ja sillä tavoin rakentamaan kirkkoasi! Yksin apostolien ja profeettojen todistuksen varaan ja sinun\, ainoan kestävän Perustuksen päälle rakennettuna voi kirkkosi säilyä ja kestää maailman tuulissa ja kiusauksissa. Anna siksi meidän aina kuulla apostolien todistusta ja pitäytyä siihen horjumatta. Sitä pyydämme sinulta\, Herramme ja Vapahtajamme\, joka yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa hallitset nyt\, aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nJes. 52:7\nKuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan |jalat\, *\nhänen\, joka julistaa rauhaa\, ilmoittaa |hyvän sanoman” \nPsalmi:\nPs. 145:3–7\nSuuri on Herra ja sangen ylis|tettävä\, *\nja hänen suuruutensa on |tutkimaton. \nSukupolvi ylistää sukupolvelle sinun teko|jasi\, *\nja he julistavat sinun voimal|lisia töitäsi. \nSinun valtasuuruutesi kirkkautta ja |kunniaa *\nja sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon |tutkistella. \nSinun peljättävien töittesi voimasta |puhutaan\, *\nsinun suurista teoistasi |minä kerron. \nJulistettakoon sinun suuren hyvyytesi |muistoa *\nja sinun vanhurskaudestasi |riemuittakoon. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/apostolien-paiva-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_Apostolien-päivä.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20260712
DTEND;VALUE=DATE:20260713
DTSTAMP:20260604T041330
CREATED:20191112T140539Z
LAST-MODIFIED:20240926T125922Z
UID:7810-1783814400-1783900799@www.luterilainen.net
SUMMARY:7. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Jeesus ei tullut kumoamaan Jumalan käskyjä\, vaan täyttämään ne. Näin tehdessään Jeesus osoittaa\, että Jumalan tahto on hyvä\, oikea ja muuttumaton\, aivan kuten Jumala itse on. \nFariseukset ja lainopettajat\, aikansa valiosuorittajat\, pyrkivät täyteen lain kuuliaisuuteen. He kuvittelivat sillä tavoin saavansa Jumalan mielisuosion. Jumalaan vedoten he vaativat muitakin seuraamaan itseään tällä kilvoituksen tiellä. Kaikesta yrityksestä huolimatta he epäonnistuivat päätyen ulkokultaisuuteen ja rakkaudettomuuteen. Jeesus opetti rakastamaan vihamiehiäänkin ja tekemään heille hyvää. Siihen pystyy lopulta vain yksi – Jeesus itse. \nJeesusta seuratessaan opetuslapset ymmärtävät kipeästi\, että fariseusten tavoin heissäkään ei ole rakkautta\, joka kestäisi tosi paikan tullen. Vain Jumalan rakkaus kestää. Jeesuksen viimeisinä sanoinaan ristin puulla kuultiin sanat: ”Se on täytetty!” Jeesus täytti Jumalan lain täydellisesti loppuun saakka. Hän täytti sen meidän puolestamme. Jeesuksen lähellä tapahtuu ihme. Se\, joka on saanut paljot syntinsä anteeksi\, rakastaa paljon. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 28:8 Psalmi: Ps. 28:1–2 6–9 Hallelujasäe: Ps. 50:14\n1. lukukappale:  1. Sam. 15:22–26 2. lukukappale:  Jaak. 2:8–13 Evankeliumi:  Mark. 10:17–27 \n\n1. lukukappale\n1. Sam. 15:22–26\nSilloin Samuel sanoi Saulille:\n“Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso\, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä\, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan\, on myös hän hyljännyt sinut\, etkä sinä enää saa olla kuninkaana.” Saul sanoi Samuelille: “Minä olen tehnyt syntiä\, kun olen rikkonut Herran käskyn ja sinun sanasi; sillä minä pelkäsin kansaa ja kuulin heidän ääntänsä. Anna nyt minulle syntini anteeksi ja palaja minun kanssani\, niin minä kumartaen rukoilen Herraa.” Samuel sanoi Saulille: “Minä en palaja sinun kanssasi; sillä sinä olet hyljännyt Herran sanan\, ja Herra on myös hyljännyt sinut\, niin että et enää saa olla Israelin kuninkaana”. \n  \n2. lukukappale\nJaak. 2:8–13\nVaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: “Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”\, niin te hyvin teette; mutta jos te henkilöön katsotte\, niin teette syntiä\, ja laki näyttää teille\, että olette lainrikkojia. Sillä joka pitää koko lain\, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan\, se on syypää kaikissa kohdin. Sillä hän\, joka on sanonut: “Älä tee huorin”\, on myös sanonut: “Älä tapa”; jos et teekään huorin\, mutta tapat\, olet lainrikkoja. Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne\, jotka vapauden laki on tuomitseva. Sillä tuomio on laupeudeton sille\, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi. \n  \nEvankeliumi\nMark. 10:17–27\nJa hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa\, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: “Hyvä opettaja\, mitä minun pitää tekemän\, että minä iankaikkisen elämän perisin?” Mutta Jeesus sanoi hänelle: “Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa’\, ‘Älä tee huorin’\, ‘Älä varasta’\, ‘Älä sano väärää todistusta’\, ‘Älä toiselta anasta’\, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’.” Mutta hän sanoi hänelle: “Opettaja\, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti”. Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: “Yksi sinulta puuttuu: mene\, myy kaikki\, mitä sinulla on\, ja anna köyhille\, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua”. Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena\, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: “Kuinka vaikea onkaan niiden\, joilla on tavaraa\, päästä Jumalan valtakuntaan!” Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: “Lapset\, kuinka vaikea onkaan niiden\, jotka luottavat tavaraansa\, päästä Jumalan valtakuntaan! Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: “Kuka sitten voi pelastua?” Jeesus katsoi heihin ja sanoi: “Ihmisille se on mahdotonta\, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista”. \n  \nRukoukset\n1. Voiman Jumala\, jolta kaikki hyvä tulee! Vuodata rakkautesi sydämiimme\, lisää uskoamme ja säilytä meissä se hyvä\, minkä olet antanut. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me tunnustamme olevamme vaivaisia syntisiä\, joissa ei ole mitään hyvää\, sillä synti on niin turmellut sydämemme\, lihamme ja veremme\, etteivät pahat himot jätä meitä täällä rauhaan. Siksi me rukoilemme sinua\, rakas Isä: anna meille syntimme anteeksi ja puhdista sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, että meillä olisi halua ja rakkautta sinun sanaasi\, että eläisimme sen mukaan ja niin pysyisimme armossasi iankaikkisesti. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 28:8\nHerra on |kansansa väkevyys\, *\nhän on voideltunsa pelas|tus ja turva. \nPsalmi:\nPs. 28:1–2 6–9\nSinua\, Herra\, |minä huudan; *\nminun kallioni\, älä ole minua |kohtaan äänetön\, \netten minä\, kun sinä |vaiti olet\, *\njoutuisi niiden kaltaiseksi\, jotka ovat |hautaan vaipuneet. \nKuule minun rukousteni ääni\, kun minä sinua |avuksi huudan\, *\nkun minä käteni nostan sinun kaikkeinpyhin|täsi kohti. \nÄlä tempaa minua pois jumalattomien kanssa\, älä väärin|tekijäin kanssa\, *\njotka puhuvat lähimmäisilleen rauhan puheita\, vaikka heidän sydämes|sään on pahuus. \nHerra on minun voima|ni ja kilpeni; *\nhäneen minun sydämeni turvasi\, ja mi|nä sain avun. \nSiitä minun sydä|meni riemuitsee\, *\nja veisuullani minä |häntä ylistän. \nHerra on |kansansa väkevyys\, *\nhän on voideltunsa pelas|tus ja turva. \nPelasta kansasi ja siunaa |perikuntasi; *\nkaitse heitä ja kanna heitä ian|kaikkisesti. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/7-sunnuntai-helluntaista-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_seitsemäs-su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20260719
DTEND;VALUE=DATE:20260720
DTSTAMP:20260604T041330
CREATED:20191112T140539Z
LAST-MODIFIED:20240926T125935Z
UID:7811-1784419200-1784505599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Kirkastussunnuntai
DESCRIPTION:Kahdeksantena sunnuntaina helluntaista vietetään Kristuksen kirkastumisen sunnuntaita. Keskellä vihreää helluntaijaksoa alttari verhotaan vaihteeksi valkoiseen. Kristuksen kirkastuminen kuuluu suosituimpiin alttaritaulujen aiheisiin. Kristuksen vierelle on kuvattu Mooses ja Elia. He edustivat lakia ja profeettoja. Kristuksen saapuessa täyttämään lain ja profeettojen lupaukset\, he väistyivät. \nKirkastusvuorella Kristus ilmestyi Jumalallisessa kirkkaudessaan. Opetuslapset saivat nähdä hänet hetken aikaa jumalallisessa valossa ja kuulla Isän\, Jumalan\, äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani\, kuulkaa häntä.” Kirkkauden Herra ei kuitenkaan pystyttänyt valtakuntaansa tuolle vuorelle. Hän astui jälleen pian alas maailman pimeyteen vapahtamaan syntisiä ja kurjia. Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa uhrautuvassa rakkaudessaan Golgatan pimeydessä. \nSeurakunta saa tulla osalliseksi Kristuksen kirkastetusta ruumiista pyhässä ehtoollisessa. Siinä Kristus tulee ruumiillisesti syntisten ja kurjien luokse tuoden mukanaan Jumalan anteeksiantamuksen ja armon. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen maanantaista lauantaihin vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Hab. 3:4 Psalmi: Ps. 97:1–2 5–6 10–11 Hallelujasäe: Ps. 97:12\n1. lukukappale:  2. Moos. 3:9–15 2. lukukappale:  Ilm. 1:9–18 Evankeliumi:  Mark. 9:2–8 \n\n1. lukukappale\n2. Moos. 3:9–15\nHerra sanoi Moosekselle:\nJa nyt on israelilaisten huuto tullut minun kuuluviini\, ja minä olen myös nähnyt sen sorron\, jolla egyptiläiset heitä sortavat. Niin mene nyt\, minä lähetän sinut faraon tykö\, ja vie minun kansani\, israelilaiset\, pois Egyptistä.” Mutta Mooses sanoi Jumalalle: “Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?” Hän vastasi: “Minä olen sinun kanssasi; ja tämä olkoon sinulle tunnusmerkkinä\, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä\, niin te palvelette Jumalaa tällä vuorella”.\nMooses sanoi Jumalalle: “Katso\, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: ‘Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’\, ja kun he kysyvät minulta: ‘Mikä hänen nimensä on?’ niin mitä minä heille vastaan?” Jumala vastasi Moosekselle: “Minä olen se\, joka minä olen”.\nJa hän sanoi vielä:\n“Sano israelilaisille näin: ‘Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne”. Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: “Sano israelilaisille näin: Herra\, teidän isienne Jumala\, Aabrahamin Jumala\, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala\, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti\, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen. \n  \n2. lukukappale\nIlm. 1:9–18\nMinä\, Johannes\, teidän veljenne\, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa\, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa\, jonka nimi on Patmos. Minä olin hengessä Herran päivänä\, ja kuulin takaani suuren äänen\, ikäänkuin pasunan äänen\, joka sanoi: “Kirjoita kirjaan\, mitä näet\, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle\, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan”.\nJa minä käännyin katsomaan\, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa\, ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen\, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn. Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa\, niinkuin lumi\, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki; hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan\, kiiltävän vasken kaltaiset\, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina. Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä\, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen\, terävä miekka\, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko\, kun se täydeltä terältä paistaa. Ja kun minä hänet näin\, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen.\nJa hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen:\n“Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen\, ja minä elän; ja minä olin kuollut\, ja katso\, minä elän aina ja iankaikkisesti\, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. \n  \nEvankeliumi\nMark. 9:2–8\nJa kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle\, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään; ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi\, niin ylen valkoisiksi\, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista.\nJa heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses\, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa. Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: “Rabbi\, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa\, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi”. Sillä hän ei tiennyt\, mitä sanoa\, koska he olivat peljästyksissään.\nJa tuli pilvi\, joka peitti heidät varjoonsa\, ja pilvestä kuului ääni: “Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä”. Ja yhtäkkiä\, kun he katsahtivat ympärilleen\, eivät he enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen\, joka yksinänsä oli heidän kanssaan. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jeesus Kristus\, joka olet osoittanut meille sen suuren kunnian ja kirkkauden\, jonka sait taivaalliselta Isältäsi! Anna meidänkin tulla elävän uskon kautta osallisiksi tästä kirkkaudesta. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet korottanut Poikasi iankaikkiseen kunniaan ja että jo hänen alennuksensa aikana maan päällä annoit hänelle kirkkauttasi. Suo meille armosi\, että me uskoisimme vakaasti sinuun ja Poikaasi ja niin saisimme Pyhän Hengen. Anna meidän Pyhän Hengen voimalla kuolla pois synnistä ja elää vanhurskaudelle\, että tulisimme Poikasi kaltaisiksi ja pääsisimme lopulta kirkastetuin ruumiin iankaikkiseen kunniaan. Sinun Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nHab. 3:4\nHänen hohteensa on kuin |aurinko\, *\nhänestä käyvät säteet joka taholle; se on hänen |voimansa verho. \nPsalmi:\nPs. 97:1–2 5–6 10–11\nHerra on kuningas! Maa |riemuitkoon; *\niloitkoot saaret\, niin |monta kuin niitä on. \nPilvi ja pimeys on hänen ympä|rillänsä\, *\nvanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistui|mensa perustus. \nTuli käy hänen edel|länsä *\nja polttaa hänen viholli|sensa\, yltympäri. \nHänen salamansa valaisevat maan|piirin; *\nmaa näkee |sen ja vapisee. \nVuoret sulavat niinkuin vaha Herran |edessä\, *\nkaiken maan |Herran edessä. \nTaivaat julistavat hänen vanhurs|kauttansa\, *\nja kaikki kansat näkevät hänen |kunniansa. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/kirkastussunnuntai-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_kahdeksas-su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20260726
DTEND;VALUE=DATE:20260727
DTSTAMP:20260604T041330
CREATED:20191112T140539Z
LAST-MODIFIED:20240926T130057Z
UID:7812-1785024000-1785110399@www.luterilainen.net
SUMMARY:9. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Elämän luonteeseen kuuluu mahdollisuus tehdä valintoja. Aikanaan hyviltä ja oikeilta tuntuneet valinnat voivat seuraavassa hetkessä osoittautua vääriksi ja jopa tuhoisiksi. Kysymys totuudesta ei koskaan vanhene. Mutta tunnistaako ihminen automaattisesti totuuden\, kun se on hänen edessään? Roomalainen maaherra\, Pontius Pilatus\, koki tarpeelliseksi kysyä edessään seisovalta Jumalan Pojalta: ”Mikä on totuus?” (Joh 18:38). \nTotuuden ja oikeuden perään kysyminen on itsesään hyvin tärkeää. Vapaassa yhteiskunnassa on vapaus ääneen kysyä ja vaatiakin. Samaan aikaan tuntuu olevan yhä vaikeampaa löytää yhteisiä vastauksia todellisiin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Niitä ei välttämättä löydetä\, vaikka enemmistön mielipide löydettäisiinkin. Raamattu opettaa\, että langennut ihminen voi löytää järkensä avulla totuuden monista maallisen elämän kysymyksistä\, mutta totuutta Jumalasta hän ei kykene löytämään. Synti sulkee tien Jumalan yhteyteen. Jumalan on ilmoitettava totuus. \nKun Jumala saa valaista Raamatun sanalla totuuden\, elämä muuttuu yksinkertaisemmaksi. Totuudesta ei tarvitse\, eikä pidä äänestää. Samalla elämä muuttuu uudella tavalla vaikeammaksi. Totuus ja harha eivät ole tyhjiä sanoja. Teoillamme ja valinnoillamme on aina todellisia seurauksia. Harhan vallassa oleva ihminen rakentaa elämäänsä kestämättömälle perustalle. Kuinka kohtalokasta onkaan\, jos ihminen on harhassa Jumalan suhteen? \nJumala kehottaa meitä perustamaan elämämme hänen sanansa eli pyhän Raamatun varaan. Jumalan sana antaa viisautta kaikkeen. Samalla se tekee nöyräksi. Totuuden tuntoon tultuaan ihminen oppii\, ettei hän siltikään aina kykene totuudelliseen elämään. Jumalan sana sisältää ilosanoman kaikille harhaan astuneille. Jeesus Kristus on Tie\, Totuus ja Elämä (Joh. 14:26). \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 51:8 Psalmi: Ps. 92:5–10 13–16 Hallelujasäe: Ps. 71:16\n1. lukukappale:  1. Kun. 18:21–26 36–39 2. lukukappale:  Hepr. 4:1–2 9–13 Evankeliumi:  Matt. 7:13–14 \n\n1. lukukappale\n1. Kun. 18:21–26\, 36–39\nJa Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: “Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala\, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala\, seuratkaa häntä.” Eikä kansa vastannut hänelle mitään. Niin Elia sanoi kansalle: “Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herran profeetta\, mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä. Antakaa meille kaksi mullikkaa\, ja valitkoot he itselleen toisen mullikan\, paloitelkoot sen ja pankoot kappaleet puiden päälle\, mutta älkööt panko tulta; ja minä valmistan toisen mullikan ja asetan sen puiden päälle\, mutta en pane tulta. Sitten huutakaa te jumalanne nimeä\, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala\, joka vastaa tulella\, on Jumala.” Kaikki kansa vastasi ja sanoi: “Niin on hyvä”.\nJa Elia sanoi Baalin profeetoille: “Valitkaa itsellenne toinen mullikka ja valmistakaa se ensin\, sillä teitä on enemmän. Huutakaa sitten jumalanne nimeä\, mutta älkää panko tulta”. Niin he ottivat sen mullikan\, jonka hän antoi heille\, ja valmistivat sen. Sitten he huusivat Baalin nimeä aamusta puolipäivään asti\, sanoen: “Baal\, vastaa meille!” Mutta ei ääntä\, ei vastausta! Ja he hyppelivät alttarin ääressä\, joka oli tehty.\nJa kun oli tullut hetki\, jolloin ruokauhri uhrataan\, astui profeetta Elia esille ja sanoi: “Herra\, Aabrahamin\, Iisakin ja Israelin Jumala\, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi\, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän. Vastaa minulle\, Herra\, vastaa minulle\, että tämä kansa tulisi näkemään\, että sinä\, Herra\, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin.”\nSilloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin\, puut\, kivet ja mullan sekä nuoli veden\, joka oli ojassa. Kun kaikki kansa näki tämän\, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat: “Herra on Jumala! Herra on Jumala!” \n  \n2. lukukappale\nHepr. 4:1–2\, 9–13\nVarokaamme siis\, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana\, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle. Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt\, koska se ei uskossa sulautunut niihin\, jotka sen kuulivat.\nNiin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa\, on saanut levon teoistaan\, hänkin\, niinkuin Jumala omista teoistansa. Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon\, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.\nSillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse\, kunnes se erottaa sielun ja hengen\, nivelet sekä ytimet\, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön\, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä\, jolle meidän on tehtävä tili. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 7:13–14\nJeesus sanoo: Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea\, joka vie kadotukseen\, ja monta on\, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita\, joka vie elämään\, ja harvat ovat ne\, jotka sen löytävät. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna meille aina Henkesi\, jotta ajattelisimme ja tekisimme sitä\, mikä on oikein\, niin että me\, jotka emme voi olla ilman sinua\, eläisimme pyhän mielesi mukaan. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet pyhässä sanassasi opettanut meille\, ettei ole muuta autuuden perustusta kuin Herra Jeesus Kristus. Me rukoilemme sinua: pyhitä meitä Pyhällä Hengelläsi\, niin ettemme olisi ainoastaan sanasi kuulijoita vaan myös sen tekijöitä. Vahvista meitä\, ettemme kiusausten puuskissa ja ahdinkojen virroissa luopuisi sinusta ja hukkuisi\, vaan ottaisimme uskollisesti vaari sanastasi. Tee tyhjäksi perkeleen\, maailman ja oman lihamme tahto\, että sinun armollinen tahtosi tapahtuisi keskuudessamme. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 51:8\nAnna minun kuulla ilo|a ja riemua\, *\nettä ihastuisivat ne luut\, jotka sär|kenyt olet. \nPsalmi:\nPs. 92:5–10 13–16\nSillä katso\, sinun viholli|sesi\, Herra\, *\nkatso\, sinun vihollisesi hukkuvat\, kaikki väärintekijät joutuvat |hajallensa. \nMutta minun sarveni sinä kohotat kuin villi|härän sarvet; *\nminut voidellaan tuo|reella öljyllä. \nJa iloiten minun silmäni katsovat |vainoojiani\, *\nminun korvani kuulevat noista pahoista\, jotka ovat nousseet mi|nua vastaan. \nVanhurskas viheri|öitsee kuin palmupuu\, *\nhän kasvaa kuin Liba|nonin setri. \nHe ovat istutetut |Herran huoneeseen\, *\nhe viheriöitsevät meidän Jumalamme |kartanoissa. \nVielä vanhuudessaan he |tekevät hedelmää\, *\novat mehe|vät ja vihannat \nja julistavat\, että |Herra on vanhurskas\, *\nhän\, minun kallioni\, ja ettei hänessä vää|ryyttä ole. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/9-sunnuntai-helluntaista-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_yhdeksäs-su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR