BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20260329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20261025T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20270328T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20271031T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20280326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20281029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20290325T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20291028T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20261031
DTEND;VALUE=DATE:20261101
DTSTAMP:20260604T092329
CREATED:20191112T140550Z
LAST-MODIFIED:20240926T131239Z
UID:7825-1793404800-1793491199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhäinpäivä
DESCRIPTION:Suomessa luterilaiset viettävät pyhäinpäivää lauantaina\, joka osuu 31.10.–6.11. Nykyinen pyhäinpäivä\, vanhalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä\, on itse asiassa yhdistelmä kahdesta keskiaikaisesta kristillisestä juhlapyhästä. Silloin vietettiin 1.11. kaikkien pyhien päivää ja 2.11. kaikkien uskovien vainajien muistopäivää. Pyhäinpäivä on näin kristittyjen pyhimysten\, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Luterilaisille päivä on merkittävä myös sen tähden\, että uskonpuhdistaja Martti Lutherin teesit näkivät päivänvalon kaikkien pyhien päivän aattona. \nMikä on pyhäinpäivä sanoma ja sisältö? Pyhän perinteinen evankeliumiteksti on Matt. 5:1–12\, jossa evankelista on tallettanut meille Jeesuksen ns. autuaaksijulistukset. Tässä tekstissä Herra puhuu niistä\, jotka ovat autuaita. Usein kristillisessä kielenkäytössä ”autuas” selitetään ”onnelliseksi” tai ”onniteltavaksi”. Tämä on kuitenkin hieman laimea ilmaus. Autuas voi merkitä myös ”siunattu”\, Jumalan siunaama. Jeesuksen autuaaksijulistukset sijoittuvat vuorisaarnan alkuun. On hyvä kiinnittää huomioita siihen\, kenelle Jeesus tässä puhuu; Hän puhuu opetuslapsilleen eli Jumalan lapsille. Jeesus sanoi heille: ”Autuaita olette te…” (Matt. 5:11). Kaikki edeltävät autuaaksijulistukset voidaan koota tähän: Jeesuksen omat ovat autuaita\, taivaallisen Isän siunaamia. He ovat Jumalan lapsia\, perivät Jumalan valtakunnan ja saavat nähdä Jumalan. \nJohanneksen ilmestyksessä puhutaan myös monta kertaa ”autuaista”. Heti kirjan alussa (1:3) sanotaan: ”Autuas se\, joka lukee\, ja autuaat ne\, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä\, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!” Tässä on kyse seurakunnan keskellä luetusta ja saarnatusta Jumalan Sanasta\, jonka kuulevat ja uskossa säilyttävät ovat autuaita. Myös Ilm. 14:13: ”Autuaat ovat ne kuolleet\, jotka Herrassa kuolevat tästedes”\, kertoo uskosta Herraan Jeesukseen autuuden perustana (ks. myös 20:7). Ilm. 16:15 puhuu siitä\, kuinka autuas on se\, joka säilyttää kasteessa saamansa uskon (myös 22:14) ja vielä 19:9 puhuu autuaista\, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle. Edelleen 22:7 muistutetaan siitä\, kuinka Raamatun sanan uskominen\, vastaanottaminen ja säilyttäminen tuo autuuden ihmiselle. \nNäin Uuden testamentin viimeisen kirjan puhe autuaista vahvistaa sen\, mitä Uuden testamentin ensimmäinen kirja jo todistaa: Kristukseen uskova on autuas sekä eläessä että kuollessa. Jokainen joka panee toivonsa ja turvansa Kristukseen Jeesuksen tämän elämän aikana on autuas ja saa nähdä Jumalan kaikkien pyhien kanssa. Kaste Isän\, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen\, usko Raamatun ilmoittaan Kolmiyhteiseen Jumalaan ja osallisuus Herran ehtoollisesta on varmuutena ja takeena autuudesta\, jonka Jeesus on omilleen luvannut. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen tai varsinkin iltajumalanpalveluksessa valkoinen.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ilm. 22:4 Psalmi: Ps. 89:6–8 16–19 Hallelujasäe: Matt. 5:12\n1. lukukappale:  Jes. 60:18–21 2. lukukappale:  Ilm. 21:1–4 Evankeliumi:  Matt. 5:1–12 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä 1. Kor. 15:51–57 Hepr. 11:13–16 \n\n1. lukukappale\nJes. 60:18–21\nEi kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi\, ei tuhoa\, ei turmiota sinun rajaisi sisällä\, ja sinä kutsut pelastuksen muuriksesi ja kiitoksen portiksesi. Ei ole enää aurinko sinun valonasi päivällä\, eikä valaise sinua kuun kumotus\, vaan Herra on sinun iankaikkinen valkeutesi\, ja sinun Jumalasi sinun kirkkautesi. Ei sinun aurinkosi enää laske\, eikä sinun kuusi vajene\, sillä Herra on sinun iankaikkinen valkeutesi\, ja päättyneet ovat sinun murheesi päivät. Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita\, he saavat periä maan iankaikkisesti\, he\, minun istutukseni vesa\, minun kätteni teko\, minun kirkkauteni ilmoitukseksi. \n  \n2. lukukappale\nIlm. 21:1–4\nJa minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet\, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin\, uuden Jerusalemin\, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä\, valmistettuna niinkuin morsian\, miehellensä kaunistettu. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: “Katso\, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä\, ja he ovat hänen kansansa\, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan\, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä\, eikä kuolemaa ole enää oleva\, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva\, sillä kaikki entinen on mennyt.” \n  \nEvankeliumi\nMatt. 5:1–12\nKun Jeesus näki kansanjoukot\, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut\, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:\n“Autuaita ovat hengellisesti köyhät\, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset\, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset\, sillä he saavat maan periä. Autuaita ovat ne\, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta\, sillä heidät ravitaan. Autuaita ovat laupiaat\, sillä he saavat laupeuden. Autuaita ovat puhdassydämiset\, sillä he saavat nähdä Jumalan. Autuaita ovat rauhantekijät\, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Autuaita ovat ne\, joita vanhurskauden tähden vainotaan\, sillä heidän on taivasten valtakunta.\nAutuaita olette te\, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa\, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja\, jotka olivat ennen teitä. \n  \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä\n1. Kor. 15:51–57\nKatso\, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku\, mutta kaikki me muutumme\, yhtäkkiä\, silmänräpäyksessä\, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi\, ja kuolleet nousevat katoamattomina\, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen\, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen\, silloin toteutuu se sana\, joka on kirjoitettu:\n“Kuolema on nielty ja voitto saatu”. “Kuolema\, missä on sinun voittosi? Kuolema\, missä on sinun otasi?”\nMutta kuoleman ota on synti\, ja synnin voima on laki. Mutta kiitos olkoon Jumalan\, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! \n  \nTAI:\nHepr. 11:13–16\nUskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet\, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä. Sillä jotka näin puhuvat\, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata\, josta olivat lähteneet\, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; mutta nyt he pyrkivät parempaan\, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä\, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala! Anna pyhiesi esikuvan kehottaa meitä jumaliseen elämään\, jotta me\, jotka vietämme heidän muistoaan\, seuraisimme heitä uskossa ja hyvissä teoissa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta armollisesti ilmoittanut meille autuuden tien! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin että vaeltaisimme tätä tietä uskollisesti\, kestäisimme kärsivällisesti maailman vainon ja saisimme viimein armopalkan sinun luonasi taivaissa. Laupias ja armollinen Isä\, suo meille tämä kaikki sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta\, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nIlm. 22:4\nHe näkevät hänen |kasvonsa\, *\nja hänen nimensä on heidän |otsissansa. \nPsalmi:\nPs. 89:6–8 16–19\nJa taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi\, |Herra\, *\nja pyhäin seurakunta sinun |uskollisuuttasi. \nSillä kuka pilvissä on Herran |vertainen\, *\nkuka Jumalan poikain joukossa on |niinkuin Herra? \nHän on Jumala\, ylen hirmuinen pyhien kokouk|sessa\, *\npeljättävämpi kaikkia\, jotka hänen ympä|rillänsä ovat. \nHerra\, Jumala Sebaot\, kuka on voimassa sinun vertaisesi\, |Herra? *\nJa sinun uskollisuutesi ympä|röitsee sinua. \nSinä hallitset meren |raivon; *\nkun sen aallot kohoavat\, |sinä ne asetat. \nSinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa |kaatuneen; *\nväkevällä käsivarrellasi sinä ajoit viholli|sesi hajalle. \nSinun ovat taivaat\, sinun |on myös maa; *\nmaanpiirin täysinensä sinä olet |perustanut. \nSinä loit pohjoisen ja |etelän; *\nsinun nimestäsi riemuitsevat |Taabor ja Hermon. \nSinulla on käsivarsi voimaa |täynnä\, *\nväkevä on sinun kätesi\, korotettu sinun |oikea kätesi. \nVanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi |perustus\,*\narmo ja totuus käy sinun kasvo|jesi edellä. \nAutuas se kansa\, joka tuntee juhla|riemun\, *\nne\, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeu|dessa\, Herra! \nHe riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivi|nänsä\, *\nja sinun vanhurskautesi voimasta heidät |korotetaan. \nSillä sinä olet heidän väkevyytensä\, heidän kaunis|tuksensa\, *\nja sinä armossasi kohotat |meidän sarvemme. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhainpaiva-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20261101
DTEND;VALUE=DATE:20261102
DTSTAMP:20260604T092329
CREATED:20191112T140551Z
LAST-MODIFIED:20240926T131355Z
UID:7827-1793491200-1793577599@www.luterilainen.net
SUMMARY:23. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Päivän raamatunkohdat puhuvat sovusta\, anteeksiantamisesta ja parannuksesta. Vanhan testamentin lukukappaleessa kerrotaan kuinka Aabrahamin ja hänen veljenpoikansa Lootin paimenten välillä oli syntynyt riitaa. Kummallakin oli omaisuutta ja palvelusväkeä niin paljon\, etteivät he mahtuneet samaan paikkaan asumaan. Jotta sopu säilyisi\, heidän tuli lähteä eri teille. Hyvän tahdon eleenä Aabraham antoi vanhempana nuoremman Lootin ensin valita\, mille alueelle hänen väkensä siirtyisi.\nPäivän epistolassa apostoli Pietari opettaa\, kuinka yksittäisten kristittyjen tulisi elää ja toimia muiden kanssa. Kristittyinä meidät on kutsuttu siunaamaan ja rakastamaan lähimmäisiämme – myös niitä\, jotka eivät mielestämme sitä meiltä ansaitse. Ovathan kristitytkin saaneet Jumalan siunauksen ja Jumalan vanhurskauden ilman omia ansioitaan. \nEvankeliumissa Jeesus opettaa\, kuinka kristillisen seurakunnan keskellä toimitaan väärin tehneitä kohtaan. Edellä Jeesus on varoittanut väheksymästä niitä\, jotka ovat meidän silmissämme kaikkein vähäisimpiä (Matt. 18:3–6\, 10). Hän on myös varoittanut\, kuinka tuhoisia seurauksia viettelyksiin lankeamisella voi olla (Matt. 18:7–9). Ja näitä varoituksia vasten Jeesus on opettanut\, kuinka suurella rakkaudella Jumala etsii vähäisiä ja langenneita\, jotta he pelastuisivat. \nSiksi kirkon tulee suhtautua lankeemuksiin samanaikaisesti kaikella vakavuudella ja kaikella rakkaudella. Väärintekijälle tulee antaa mahdollisuus parannuksen tekoon. Mikäli tämä ei kuitenkaan tee parannusta toistuvista mahdollisuuksista huolimatta on kirkon velvollisuutena sitoa väärintekijä synteihinsä\, jotta hän näkisi tilansa vakavuuden\, katuisi rikkomustaan ja uskossa omistaisi syntiensä anteeksiannon. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Sananl. 10:12 Psalmi: Ps. 119:162–168 Hallelujasäe: Ps. 133:1\n1. lukukappale:  1. Moos. 13:5–11 14–16 2. lukukappale:  1. Piet. 3:8–12 Evankeliumi:  Matt. 18:15–22 \n\n1. lukukappale\n1. Moos. 13:5–11\, 14–16\nJa myöskin Lootilla\, joka vaelsi Abramin kanssa\, oli pikkukarjaa\, raavaskarjaa ja telttoja. Eikä maa riittänyt heidän asuakseen yhdessä\, sillä heillä oli paljon omaisuutta\, niin etteivät voineet yhdessä asua. Niin syntyi riitaa Abramin karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten välillä. Ja siihen aikaan asuivat siinä maassa kanaanilaiset ja perissiläiset.\nSilloin Abram sanoi Lootille: “Älköön olko riitaa meidän välillämme\, minun ja sinun\, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä\, sillä olemmehan veljeksiä. Eikö koko maa ole avoinna edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle\, niin minä menen oikealle\, tahi jos sinä menet oikealle\, niin minä menen vasemmalle.” Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran\, oli se Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha\, niinkuin Egyptin maa. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin\, ja he erkanivat toisistaan.\nJa Herra sanoi Abramille\, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: “Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta\, missä olet\, pohjoiseen\, etelään\, itään ja länteen. Sillä kaiken maan\, jonka näet\, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin maan tomun. Jos voidaan lukea maan tomu\, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi. \n  \n2. lukukappale\n1. Piet. 3:8–12\nJa lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä\, helläsydämisiä\, veljiä kohtaan rakkaita\, armahtavaisia\, nöyriä. Älkää kostako pahaa pahalla\, älkää herjausta herjauksella\, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin\, että siunauksen perisitte.\nSillä: “joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä\, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta\, kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää\, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa\, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan.” \n  \nEvankeliumi\nMatt. 18:15–22\nJeesus sanoi opetuslapsillensa:\nMutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan\, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee\, niin olet voittanut veljesi. Mutta jos hän ei sinua kuule\, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi\, ‘että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla’. Mutta jos hän ei kuule heitä\, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule\, niin olkoon hän sinulle\, niinkuin olisi pakana ja publikaani.\nTotisesti minä sanon teille: kaikki\, minkä te sidotte maan päällä\, on oleva sidottu taivaassa\, ja kaikki\, minkä te päästätte maan päällä\, on oleva päästetty taivaassa. Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa\, että he sitä anovat\, niin he saavat sen minun Isältäni\, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni\, siinä minä olen heidän keskellänsä.”\nSilloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: “Herra\, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni\, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?”\nJeesus vastasi hänelle: “Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa\, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. \n  \nRukoukset\n1. Jumala\, väkevyytemme ja turvamme! Kuule seurakuntasi rukous ja anna meille mitä uskoen pyydämme. Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Me tunnustamme\, että olemme vaivaisia syntisiä ja rikkoneet paljon sinua vastaan. Me kiitämme sinua siitä\, että olet antanut anteeksi velkamme rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden ja rukoilemme: pidä meidät armollisesti uskossa ja hallitse meitä Pyhällä Hengelläsi\, niin että eläisimme sinun tahtosi mukaan ja rakastaisimme ja palvelisimme lähimmäisiämme. Auta meitä panemaan pois viha\, kateus ja kosto\, ettemme joutuisi vihasi alaisiksi vaan saisimme pitää sinua aina armiaana Isänämme. Jeesuksen Kristuksen kautta\, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n3. Laupias Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että tahdot Poikasi vuoksi kuulla rukouksemme ja antaa syntimme anteeksi. Me rukoilemme sinua: luo meihin nöyrä ja rakastava mieli\, niin että mielellämme antaisimme anteeksi niille\, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan\, koska meilläkin on jatkuva tarve saada syntimme ja rikoksemme anteeksi. Varjele meidät kaikista salaisista ja julkisista synneistä ja auta meitä olemaan alttiisti alamaisia sinulle\, kun sinä nuhtelet ja kuritat meitä virheistämme ja vioistamme. Auta meitä mielellämme luopumaan kaikesta\, mikä ei ole sinun pyhän tahtosi mukaista. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nSananl. 10:12\nViha vi|rittää riitoja\, *\nmutta rakkaus peittää rikko|mukset kaikki. \nPsalmi:\nPs. 119:162–168\nMinä riemuitsen sinun |puheestasi\, *\nniinkuin suuren |saaliin saanut. \nValhetta minä |vihaan ja inhoan\, *\nmutta sinun lakiasi |minä rakastan. \nSeitsemästi päivässä minä |ylistän sinua *\nsinun vanhurskautesi oikeuk|sien tähden. \nSuuri rauha on niillä\, jotka rakastavat sinun |lakiasi\, *\neikä heille kompas|tusta tule. \nMinä odotan sinulta pelas|tusta\, Herra\, *\nja täytän |sinun käskysi. \nMinun sieluni noudattaa sinun todis|tuksiasi\, *\nja suuresti minä |niitä rakastan. \nMinä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todis|tuksiasi\, *\nsillä kaikki minun tieni ovat sinun |edessäsi. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/23-sunnuntai-helluntaista-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_23-su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20261108
DTEND;VALUE=DATE:20261109
DTSTAMP:20260604T092329
CREATED:20200530T131936Z
LAST-MODIFIED:20240926T131407Z
UID:9268-1794096000-1794182399@www.luterilainen.net
SUMMARY:24. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Kristittynä eläminen maailman keskellä saattaa helposti olla kahtalaista. Seurakunnassa ja uskovien kesken tulee ymmärretyksi ja kuulluksi – mutta muualla sitten liiankin helposti väärin ymmärretyksi. Kuitenkin Jumalan Sana selkeästi ohjaa kristittyjä elämään tässä maailmassa. Tai Jeesus jopa käskee: ”Menkää kaikkialle maailmaan…”. \nMutta miten elää maailmassa\, joka on niin vahvasti kahtia jakautunut? On Jeesukseen uskovia ja ei-uskovia tai ”uskiksia” ja ”eikkareita”\, kuten pilkalliset nimitykset kuuluisivat. Tämän kirkkopyhän raamatuntekstit antavat monenlaisia ohjeita kristityille. ”Harrastakaa sen kaupungin menestystä\, johon minä olen teidät siirtänyt.” ”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan\, rukoilemaan\, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta” ja niin edelleen. Tekstit ohjaavat meitä näkemään koko maailman ja kaikki ihmiset rakastavan taivaan Isän silmin. Hänelle maailma ei ole ”uskisten” ja ”eikkaireiden” taistelutanner\, jossa käydään kamppailua siitä\, kumpi voittaa. Isä on hankkinut jo voiton ainokaisen Poikansa verellä. Niin Isä myös näkee maailman lastensa kotina\, jossa jokaisesta ihmisestä on maksettu sama hinta Golgatan ristillä. Hän jopa tietää lukea päämme hiuksetkin yksitellen. Niinpä myös apostoli Paavali sanoo\, että Jumala: ”… tahtoo\, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.” \nJumalan tahto on\, että jokainen ihminen pelastuisi. Jumala kuitenkin vihaa sitä syntiä\, joka niin montaa ihmistä kietoo ja estää tuntemasta totuutta. Siksi julistus syntien anteeksiantamuksesta Jeesuksessa Kristuksessa on niin elintärkeää jokaiselle. Mikäli tätä julistusta vastustetaan maailmassa\, Jeesus ohjaa mieluummin pelkäämään Jumalaa\, joka maailman on luonut ja joka tuntee ihmisen läpikotaisin. Ei tarvitse pelätä siis muita ihmisiä. Tässä mielessä oikea jumalanpelko onkin luottamusta Jumalan Sanaan\, jossa Jeesukseen uskovat luvataan pelastaa. Aikojen saatossa kristittyjen vainoissa moni on menettänyt henkensä tunnustaessaan Jeesusta. Mutta yhtäkään heistä Jumala ei ole unohtanut ja jokainen heistä on omalla tavallaan tämän maailman keskellä kirkastamassa totuutta Jeesuksessa Kristuksessa. Kristitty todistaa Herrastaan elävänä\, mutta myös tästä ajasta kuolleena. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jer. 29:11 Psalmi: Ps. 75 Hallelujasäe: Ps. 147:13\n1. lukukappale:  Jer. 29:4–7 2. lukukappale:  1. Tim. 2:1–4 Evankeliumi:  Luuk. 12:4–7 \n\n1. lukukappale\nJer. 29:4–7\n“Näin sanoo Herra Sebaot\, Israelin Jumala\, kaikille pakkosiirtolaisille\, jotka minä olen siirtänyt Jerusalemista pois Baabeliin: Rakentakaa taloja ja asukaa niissä\, istuttakaa puutarhoja ja syökää niiden hedelmiä. Ottakaa itsellenne vaimoja ja siittäkää poikia ja tyttäriä; ottakaa pojillenne vaimoja ja naittakaa tyttärenne\, että he synnyttäisivät poikia ja tyttäriä. Lisääntykää siellä älkääkä vähentykö. Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä\, johon minä olen teidät siirtänyt\, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa\, sillä sen menestys on teidän menestyksenne. \n  \n2. lukukappale\n1. Tim. 2:1–4\nMinä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan\, rukoilemaan\, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta\, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta\, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle\, meidän vapahtajallemme\, joka tahtoo\, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 12:4–7\nJeesus puhui opetuslapsillensa:\nMutta minä sanon teille\, ystävilleni: älkää peljätkö niitä\, jotka tappavat ruumiin\, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan minä osoitan teille\, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä\, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin\, minä sanon teille\, häntä te peljätkää. Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta. \n  \nRukoukset\n1. Hyvä Jumala! Anna anteeksi kansasi rikokset\, joita se on heikkoudessaan tehnyt. Anna meidän päästä niistä vapaiksi sinun hyvyytesi tähden. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Kaikkivaltias Jumala! Siunaa kaikkea esivaltaa ja anna armosi\, että se sinun palvelijanasi rakastaisi oikeutta ja vanhurskautta ja käyttäisi sinun lakiasi ihmisten keskuudessa. Varjele meitä riidasta ja eripuraisuudesta. Anna armosi\, että rakastaisimme ja noudattaisimme sitä\, mikä on totta ja oikeaa. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra\, meidän Jumalamme\, joka yksin olet todellinen hallitsija ja herrojen Herra! Suo meidän\, joiden on tässä maailmassa palveltava monia herroja\, pitää vankkumatta kiinni siitä vapaudesta\, joka meillä sinun lapsinasi on. Ovathan kaikki maalliset herrat sinun orjiasi\, ja sinun edessäsi heidän on kerran tehtävä tili. Siksi sinä vapautat omantuntomme heidän ikeestään ja asetat sanasi kaikkein korkeimmaksi koetinkiveksi. Tästä me kiitämme sinua\, joka elät ja hallitset yhdessä pyhän Poikasi ja Pyhän Henkesi kanssa aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJer. 29:11\nSillä minä tunnen ajatukseni\, jotka minulla on teitä kohtaan\, sanoo Herra: rauhan eikä turmion |ajatukset; *\nminä annan teille tulevaisuu|den ja toivon. \nPsalmi:\nPs. 75\nMe kiitämme sinua\, Jumala\, me |kiitämme sinua; *\nlähellä on sinun nimesi\, sinun ihmei|täsi kerrotaan. \n”Vaikka minä valit|senkin ajan\, *\nminä tuo|mitsen oikein. \nVaikka maa kaikkine asukkaineen |menehtyy pelkoon\, *\npidän minä pystys|sä sen patsaat.” \n”Ylvästelijöille minä sanon: älkää |ylvästelkö\, *\nja jumalattomille: älkää sar|vea nostako. \nÄlkää nostako sarveanne |korkealle\, *\nälkää puhuko niskoitellen\, |julkeasti.” \nEi tule apua idäs|tä\, ei lännestä\, *\nei vuorisesta |erämaasta\, \nvaan Jumala on se\, |joka tuomitsee: *\nyhden hän alentaa\, |toisen ylentää. \nSillä Herran kädessä on malja\, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä\, ja |siitä hän kaataa; *\nkaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda\, särpiä pohja|sakkaa myöten. \nMutta minä |julistan iäti\, *\nveisaan kiitosta Jaakobin |Jumalalle. \nJa kaikki jumalattomien sarvet |minä katkaisen; *\nkorkealle kohoavat van|hurskaan sarvet. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/24-sunnuntai-helluntaista-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2021/07/Kirkkovuosi_1_vuosikerta_4-su-Loppiaisesta.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20261115
DTEND;VALUE=DATE:20261116
DTSTAMP:20260604T092329
CREATED:20191112T140552Z
LAST-MODIFIED:20240926T131513Z
UID:7828-1794700800-1794787199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Valvomisen sunnuntai
DESCRIPTION:Päivän evankeliumissa Herra Jeesus puhuu aikojen lopulla tapahtuvasta paluustaan. Hän on vertauksen mies\, joka matkusti muille maille\, kun hän ylösnousemuksensa jälkeen astui ylös taivaaseen. Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus valtuutti kirkon kastamaan ja opettamaan hänen nimessään. Näin hän isännän tavoin uskoi talonsa eli koko kristillisen kirkon palvelijoilleen eli apostoleille ja heidän seuraajilleen vartioitavaksi ja huolehdittavaksi. \nKäskiessään valvomaan Jeesus käskee kirkkoa pitämään huolen kaikesta siitä\, mitä hän on sille uskonut. Oikeaa oppia tulee varjella ja saarnata ja väärä oppi on torjuttava. Talon väkeä on ruokittava ja hoidettava\, mutta varkaat ja viholliset on pidettävä loitolla. Paimenten tulee huolehtia heille uskotusta laumasta ja yksittäisen kristittyjen tulee varoa ja valvoa\, ettei houkuttele itseään tai lähimmäistään syntiin ja Herran sanojen laiminlyöntiin. \nKristityt eivät kuitenkaan valvo yksin ja odota Herransa paluuta oman onnensa nojassa\, vaan Jeesus itse on luvannut olla kirkkonsa kanssa maailman loppuun asti – siis aina siihen päivään asti\, kun hän saapuu näkyvällä tavalla takaisin. Herransa kanssa koko kristikunta valvoo ja rukoilee tietäen\, ettei Herra väsy eikä nuku\, vaikka me itse lankeaisimmekin. Kirkko\, joka pysyy Kristuksessa ja hänen sanassaan\, pysyy valveilla. Siksi päivän päättyessä se rukoileekin: ”Suojele meitä\, Herra\, valvoessamme\, varjele nukkuessamme\, niin että valvomme Kristuksen kanssa ja voimme levätä turvassa.” \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: 2. Piet. 3:13 Psalmi: Ps. 90:1–6 12–15 Hallelujasäe: Ps. 130:6\n1. lukukappale:  Mal. 3:13–18 2. lukukappale:  Hepr. 3:12–15 tai Ilm. 22:10–17 Evankeliumi:  Mark. 13:33–37 \n\n1. lukukappale\nMal. 3:13–18\nYnseät ovat teidän puheenne minua vastaan\, sanoo Herra. Mutta te sanotte: “Mitä me olemme puhuneet sinua vastaan?” Te sanotte: “Herran palveleminen on turha; ja mitä hyötyä siitä on ollut\, että me olemme hänelle suorittaneet säädetyt tehtävät ja että olemme vaeltaneet murheellisina Herran Sebaotin kasvojen edessä. Nyt me kiitämme julkeitten onnea. Ne\, jotka tekevät sitä\, mikä jumalatonta on\, ne tulevat raketuiksi. He kiusaavat Jumalaa\, mutta pelastuvat.” Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa\, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi\, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät. Ja he ovat\, sanoo Herra Sebaot\, sinä päivänä\, jonka minä teen\, minun omaisuuteni. Ja minä olen heille laupias\, niinkuin mies on laupias pojallensa\, joka häntä palvelee. Ja te näette jälleen\, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä\, sen välillä\, joka palvelee Jumalaa\, ja sen\, joka ei häntä palvele. \n  \n2. lukukappale\nHepr. 3:12–15\nKatsokaa\, veljet\, ettei vain kenelläkään teistä ole paha\, epäuskoinen sydän\, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta\, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä\, niin kauan kuin sanotaan: “tänä päivänä”\, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta\, kunhan vain pysymme luottamuksessa\, joka meillä alussa oli\, vahvoina loppuun asti.\nKun sanotaan: “Tänä päivänä\, jos te kuulette hänen äänensä\, älkää paaduttako sydämiänne\, niinkuin teitte katkeroituksessa” \nTai:\nIlm. 22:10–17\nJa hän sanoi minulle: “Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä aika on lähellä. Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä\, ja joka on saastainen\, saastukoon edelleen\, ja joka on vanhurskas\, tehköön edelleen vanhurskautta\, ja joka on pyhä\, pyhittyköön edelleen.\nKatso\, minä tulen pian\, ja minun palkkani on minun kanssani\, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O\, ensimmäinen ja viimeinen\, alku ja loppu.\nAutuaat ne\, jotka pesevät vaatteensa\, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin! Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki\, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.\nMinä\, Jeesus\, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa\, se kirkas kointähti.”\nJa Henki ja morsian sanovat: “Tule!” Ja joka kuulee\, sanokoon: “Tule!” Ja joka janoaa\, tulkoon\, ja joka tahtoo\, ottakoon elämän vettä lahjaksi. \n  \nEvankeliumi\nMark. 13:33–37\nJeesus sanoo:\nOlkaa varuillanne\, valvokaa ja rukoilkaa\, sillä ette tiedä\, milloin se aika tulee. On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan\, kullekin oman tehtävänsä\, käski hän myös ovenvartijan valvoa. Valvokaa siis\, sillä ette tiedä\, milloin talon herra tulee\, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla\, ettei hän\, äkkiarvaamatta tullessaan\, tapaisi teitä nukkumasta. Mutta minkä minä teille sanon\, sen minä sanon kaikille: valvokaa.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Auta\, ettemme nukkuisi synnissä vaan että valvoisimme ja rukoilisimme aina ja pääsisimme viimein iankaikkiseen kunniaan. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta.\n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet luvannut palata tänne kirkkaudessa pelastamaan seurakuntasi lopullisesti ja tekemään sen osalliseksi voimastasi ja kirkkaudestasi taivaallisissa häissäsi. Me rukoilemme sinua: anna armostasi meille Pyhän Henkesi lahja\, niin että me uskollisesti ja valvoen odottaisimme sinun tuloasi\, antaisimme lamppumme palaa ja astiamme olla täynnä öljyä ja olisimme valmiita ottamaan sinut vastaan. Kuule meitä sinä\, joka yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa hallitset yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\n2. Piet. 3:13\nMe odotamme uusia taivaita ja |uutta maata\, *\njoissa vanhurs|kaus asuu. \nPsalmi:\nPs. 90:1–6 12–15\nHerra\, sinä olet meidän turvamme |polvesta polveen. *\nEnnenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin\, iankaikkisesta iankaikkiseen olet |sinä\, Jumala. \nSinä palautat ihmiset takaisin |tomuun ja sanot: *\n”Palatkaa jälleen\, te ih|misten lapset”. \nSillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä\, joka |meni ohitse\, *\nja niinkuin öinen var|tiohetki. \nSinä huuhdot heidät pois; he |ovat kuin uni\, *\novat kuin ruoho\, joka aa|mulla kukoistaa: \naamulla se |kasvaa ja kukoistaa\, *\nmutta illalla se leika|taan ja kuivettuu. \nSillä me hukumme sinun |vihasi voimasta\, *\nja me häviämme pois sinun kiivastuk|sesi voimasta. \nKuka ajattelee sinun vihasi |ankaruutta\, *\nsinun kiivauttasi\, niin että hän si|nua pelkäisi? \nOpeta meitä laskemaan |päivämme oikein\, *\nettä me saisimme |viisaan sydämen. \nHerra\, palaja jälleen. |Voi\, kuinka kauan? *\nArmahda pal|velijoitasi. \nRavitse aamulla meitä |armollasi\, *\nsuo meille iloa ja riemua kaikkina |päivinämme. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/valvomisen-sunnuntai-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_24-su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20261122
DTEND;VALUE=DATE:20261123
DTSTAMP:20260604T092329
CREATED:20191112T140554Z
LAST-MODIFIED:20240926T131535Z
UID:7829-1795305600-1795391999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Tuomiosunnuntai  Kristuksen kuninkuuden sunnuntai
DESCRIPTION:Tämän sunnuntain nimi puhuu juuri siitä\, mistä on kyse; tuomiosta. Raamatun mukaan Jumalan Poika\, Herra Jeesus palaa Isänsä säätämänä aikana toisen eli viimeisen kerran maan päälle. Silloin Hän tuomitsee tuolloin elossa olevat ja jo kuolleet. Tämä on yksi kristillisen uskon keskeisimmistä kohdista. Näin tunnustamme myös uskontunnustuksissa. Tuomiosunnuntaita ei voi ohittaa\, se kuuluu evankeliumiin eli ilosanomaan Kristuksesta Jeesuksesta. Tämä maailma ei kestä ikuisesti\, vaan Jumala tuhoaa sen synnin tähden. Sitten Hän luo uudet taivaat ja uuden maan\, jossa ei ole enää mitään syntiä ja pahuutta. Paha saa siis palkkansa. \nPäivän evankeliumi on jokaisessa vuosikerrassa Jeesuksen puhuma ns. lampaat ja vuohet -vertaus. Tässä tekstissä Ihmisen Poika eli Kristus istuu Isänsä valtaistuimella. Hän on koko maailman Kuningas (josta johtuu myös tuomiosunnuntain toinen nimi ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntai”) ja Tuomari. Hänen eteensä ovat koottuina kaikki maan päällä eläneet ihmiset; kaikille julistetaan tuomio. Mikä on tuomion peruste? \nEvankeliumitekstiä tarkastellessa voi huomata\, että koko maailma on koottu Jeesuksen tuomioistuimen eteen kahteen joukkoon. Mutta kaksi joukkoa on päätetty jo ennen tuomion julistamista. Tämä kertoo siitä\, että Tuomari on päättänyt tuomion jo ennen kuin se on julkinen. Toisaalta; vain Hän tietää jokaisen tuomion. Kukaan ihminen eikä enkeli tiedä sitä aiemmin täällä ajassa. Tuomion perusteena on se\, mitä on tehty ”minun vähimmille veljilleni”. Keitä ovat nämä Jeesuksen ”veljet”? Kun katsoo evankeliumitekstejä\, huomaa helposti Jeesuksen tarkoittavan opetuslapsiaan (mm. Matt. 12:49–50; 28:10: Luuk. 22:32); kyse ei siis ole kenestä tahansa ihmisestä. Raamattu ei opeta missään\, että ihminen olisi Hyvän Paimenen lampaiden joukossa hyvien tekojensa kautta. \nMitä sitten ovat teot\, joita on tehty Jeesuksen omille? Se on Jeesuksen omien eli Hänen lähettiläidensä ja heidän sanomansa\, evankeliumin vastaanottamista. Myös Jeesuksen omista huolehtiminen kuuluu tähän. Joka ottaa vastaan sanoman Kristuksesta syntisen Vapahtajana\, ottaa vastaan Jeesuksen lähettilään\, hän tekee jopa tietämättään sen\, minkä Tuomari sanoo: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki\, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni\, sen te olette tehneet minulle.” Ja se\, joka ei ole ottanut evankeliumia vastaan\, uskonut Kristukseen\, saa kuulla: ”Totisesti minä sanon teille: kaiken\, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä\, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” \nTuomiosunnuntai ei kutsu meitä parantelemaan elämäämme ja yrittämään päästä hyvillä teoilla taivaaseen. Tuomiosunnuntai kutsuu meitä tunnustamaan syntimme ja uskomaan ne anteeksi Jeesuksen tähden\, joka on ristiinnaulittu kaikkien ihmisten puolesta. Tämä Jeesus tulee takaisin maailman Tuomarina ja Kuninkaana; Hän vie omansa mukaan taivaaseen Hänen itsensä tähden\, armosta\, uskon kautta. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 9:8–9 Psalmi: Ps. 143:1–10 Hallelujasäe: Ps. 97:8–9\n1. lukukappale:  Mal. 3:19–20 2. lukukappale:  1. Kor. 15:22–28 tai Hepr. 12:18–25 Evankeliumi:  Matt. 25:31–46 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Joh. 5:22-29\, Matt. 13:47-50 \n\n1. lukukappale\nMal. 4:1–2\nSillä katso: se päivä on tuleva\, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki\, jotka tekevät sitä\, mikä jumalatonta on\, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä\, joka tuleva on\, sanoo Herra Sebaot\, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa. Mutta teille\, jotka minun nimeäni pelkäätte\, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla\, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat. \n  \n2. lukukappale\n1. Kor. 15:22–28\nSillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa\, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa\, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus\, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan; sitten tulee loppu\, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun\, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. Sillä hänen pitää hallitseman “siihen asti\, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle”. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä: “kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle”. Mutta kun hän sanoo: “kaikki on alistettu”\, niin ei tietenkään ole alistettu se\, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan\, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan\, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken\, että Jumala olisi kaikki kaikissa. \nTai:\nHepr. 12:18–25\nSillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö\, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa\, ettekä synkeyden\, ette pimeyden\, ette myrskyn\, ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö\, joka puhui niin\, että ne\, jotka sen kuulivat\, pyysivät\, ettei heille enää puhuttaisi; sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: “Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin\, se kivitettäköön”; ja niin hirmuinen oli se näky\, että Mooses sanoi: “Minä olen peljästynyt ja vapisen”;\nVaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin\, taivaallisen Jerusalemin tykö\, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö\, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö\, ja tuomarin tykö\, joka on kaikkien Jumala\, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö\, ja uuden liiton välimiehen\, Jeesuksen\, tykö\, ja vihmontaveren tykö\, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.\nKatsokaa\, ettette torju luotanne häntä\, joka puhuu! \n  \nEvankeliumi\nMatt. 25:31–46\nJeesus sanoi opetuslapsilleen:\nMutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan\, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat\, ja hän erottaa toiset toisista\, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen\, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ‘Tulkaa\, minun Isäni siunatut\, ja omistakaa se valtakunta\, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä\, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano\, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo\, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston\, ja te vaatetitte minut; minä sairastin\, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa\, ja te tulitte minun tyköni.’\nSilloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ‘Herra\, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua\, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme\, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’ Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ‘Totisesti minä sanon teille: kaikki\, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni\, sen te olette tehneet minulle’.\nSitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ‘Menkää pois minun tyköäni\, te kirotut\, siihen iankaikkiseen tuleen\, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sillä minun oli nälkä\, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano\, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo\, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston\, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa\, ja te ette käyneet minua katsomassa.’\nSilloin hekin vastaavat sanoen: ‘Herra\, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa\, emmekä sinua palvelleet?’ Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ‘Totisesti minä sanon teille: kaiken\, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä\, sen te olette jättäneet tekemättä minulle’.\nJa nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen\, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” \n  \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä \nJoh. 5:22-29\nJeesus sanoo:\n”Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään\, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle\, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa\, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa\, se ei kunnioita Isää\, joka on hänet lähettänyt. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen\, joka on minut lähettänyt\, sillä on iankaikkinen elämä\, eikä hän joudu tuomittavaksi\, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo\, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen\, ja jotka sen kuulevat\, ne saavat elää. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä\, niin hän on antanut elämän myös Pojalle\, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita\, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä\, sillä hetki tulee\, jolloin kaikki\, jotka haudoissa ovat\, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin\, ne\, jotka ovat hyvää tehneet\, elämän ylösnousemukseen\, mutta ne\, jotka ovat pahaa tehneet\, tuomion ylösnousemukseen.” \nMatt. 13:47-50\nJeesus sanoo:\n”Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen\, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen\, vetivät he sen rannalle\, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin\, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Hallitse Pyhällä Hengelläsi sydämiämme ja ajatuksiamme\, että muistaisimme aina omaa loppuamme ja sinun vanhurskasta tuomiotasi. Herätä meidät elämään täällä jumalanpelossa\, jotta saisimme olla siellä iankaikkisesti sinun kanssasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus\, elävien ja kuolleiden tuomari\, joka tulet taivaan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella kaikkine pyhine enkeleinesi tuomitsemaan kaikki kansat\, että jokainen saisi sen mukaan\, mitä eläessään on tehnyt\, hyvää tai pahaa! Me rukoilemme sinua: anna meille Pyhän Henkesi armo\, niin ettemme olisi suruttomia vaan muistaisimme aina tuomiosi syödessämme ja juodessamme\, jalkeilla ja makuulla. Auta meitä aina valvomaan ja rukoilemaan\, pelkäämään syntiä ja tekemään oikean parannuksen\, niin että saamme lopulta periä iankaikkisen elämän ja autuuden. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesti! \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 9:8–9\nMutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa |tuomitaksensa. *\nHän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti\, vallitsee kansoja oi|keuden mukaan. \nPsalmi:\nPs. 143:1–10\nHerra\, kuule minun rukoukseni\, ota korviisi minun |anomiseni. *\nVastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurs|kaudessasi. \nÄlä käy tuomiolle palveli|jasi kanssa\, *\nsillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun |edessäsi. \nSillä vihollinen vainoaa minun |sieluani\, *\nhän on ruhjonut minun elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin |ammoin kuolleet. \nMinun henkeni |nääntyy minussa\, *\nsydäntäni kouristaa minun |rinnassani. \nMinä muistelen muinai|sia päiviä\, *\ntutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kät|tesi tekoja. \nMinä levitän käteni |sinun puoleesi. *\nNiinkuin janoinen maa\, niin minun sieluni ha|lajaa sinua. \nVastaa minulle pian\, Herra\, minun |henkeni nääntyy. *\nÄlä peitä minulta kasvojasi\, etten tulisi niiden kaltaiseksi\, jotka |hautaan vaipuvat. \nSuo minun varhain kuulla sinun armoasi\, sillä sinuun |minä turvaan. *\nOsoita minulle tie\, jota minun tulee käydä\, sillä sinun tykösi minä y|lennän sieluni. \nPelasta minut vihollisis|tani\, Herra. *\nSinun tykösi minä |pyrin suojaan. \nOpeta minut tekemään sitä\, mikä sinulle kelpaa\, sillä sinä olet minun |Jumalani. *\nSinun hyvä Henkesi johdattakoon minua ta|saista maata. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/tuomiosunnuntai-kristuksen-kuninkuuden-sunnuntai-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_25-su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20280130
DTEND;VALUE=DATE:20280131
DTSTAMP:20260604T092329
CREATED:20210713T154410Z
LAST-MODIFIED:20240926T090957Z
UID:10781-1832803200-1832889599@www.luterilainen.net
SUMMARY:4. sunnuntai loppiaisesta
DESCRIPTION:Tämän sunnuntain pyhässä evankeliumissa saamme kuulla ainakin kaksi hyvin tärkeää todistusta Jeesuksesta. \nEnsinäkin teksti osoittaa selvääkin selvemmin\, että Jeesus on tosi Jumala ja tosi ihminen. Kuten ihmiset yleensäkin\, myös Jeesus nukkui – tällä kertaa veneessä. Sen verran sikeässä unessa hän oli\, ettei vielä myrskyn yltyminen häntä herättänyt\, vaan opetuslapset tulivat herättämään hänet. Kuitenkin herättyään hän teki sen\, mihin yksikään muu ihminen ei kykene. Hän puhui tuulille ja järvelle – nuhteli niitä – ja niin myrsky laantui. Ihmisen sanalla ei tällaista valtaa ole\, mutta Jumalan Sanalla on – samalla sanalla\, joka on luonut tuulet\, järvet ja kaiken\, mitä olemassa on. \nToiseksi tämä teksti osoittaa\, kuinka Jeesus tahtoo tätä kaikkivaltiuttaan käyttää. Kuulemme\, että opetuslapset huolestuivat ja pelkäsivät hukkuvansa. Selvästi Jeesus pitää heidän huoltansa osoituksena vähäuskoisuudesta\, jopa pelkuruudesta. Kuitenkin hän kuulee heidän pyyntönsä ja tahtoo heitä auttaa. \nSiksi saamme mekin muistaa\, että me jokaisessa tilanteessa saamme huutaa Jeesusta avuksemme rukouksessa\, vaikka itsemme vähäuskoisiksi ja pelkureiksi tunnemmekin. Jeesuksessa meillä on Kaikkivaltias Jumala\, joka heikkoudestamme huolimatta – tai oikeastaan juuri sen vuoksi – tahtoo meitä auttaa. Hän on juuri se Jumala\, joka niin ikään todistaa: ”heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä\, sillä hän pitää teistä huolen”. (1. Piet 5:7) \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 66:5 Psalmi: Ps. 107:1–2\, 23–31 Hallelujasäe: Ps. 93:4\n1. lukukappale:  Jes. 51:9–16 2. lukukappale:  2. Kor. 1:8–11 Evankeliumi:  Matt. 8:23–27 \n\n1. lukukappale\nJes. 51:9–16\nHeräjä\, heräjä\, pukeudu voimaan\, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä\, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se\, joka löit Rahabin kuoliaaksi\, joka lävistit lohikäärmeen? Etkö sinä ole se\, joka kuivasit meren\, suuren syvyyden vedet\, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea? Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten\, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät\, mutta murhe ja huokaus pakenevat. Minä\, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä\, että pelkäät ihmistä\, joka on kuolevainen\, ihmislasta\, jonka käy niinkuin ruohon\, ja unhotat Herran\, joka on sinut tehnyt\, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan\, ja vapiset alati\, kaiket päivät\, sortajan vihaa\, kun hän tähtää tuhotaksensa? Mutta missä on sortajan viha? Pian päästetään kumaraan koukistunut vapaaksi kahleistaan: ei hän kuole\, ei kuoppaan jää\, eikä häneltä leipä puutu. Minä olen Herra\, sinun Jumalasi\, joka liikutan meren\, niin että sen aallot pauhaavat\, jonka nimi on Herra Sebaot. Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi\, minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon\, pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maan ja sanoakseni Siionille: ”Sinä olet minun kansani”. \n2. lukukappale\n2. Kor. 1:8–11\nSillä me emme tahdo\, veljet\, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta\, jossa me olimme Aasiassa\, kuinka ylenpalttiset\, yli voimiemme käyvät\, meidän rasituksemme olivat\, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin\, ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut\, ettemme luottaisi itseemme\, vaan Jumalaan\, joka kuolleet herättää. Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta\, ja yhä pelastaa\, ja häneen me olemme panneet toivomme\, että hän vielä vastakin pelastaa\, kun tekin autatte meitä rukouksillanne\, että monesta suusta meidän tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta\, joka on osaksemme tullut. \nEvankeliumi\nMatt. 8:23–27\nJa hän astui venheeseen\, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. Ja katso\, järvellä nousi kova myrsky\, niin että venhe peittyi aaltoihin; mutta hän nukkui. Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: ”Herra\, auta\, me hukumme”. Hän sanoi heille: ”Te vähäuskoiset\, miksi olette pelkureita?” Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä\, ja tuli aivan tyven. Ja ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: ”Millainen tämä on\, kun sekä tuulet että meri häntä tottelevat?” \n  \nRukous\nHerra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka tiedät\, ettemme inhimillisen heikkoutemme vuoksi voi yksin kestää suurissa vaaroissa\, jotka uhkaavat meitä! Vahvista meitä avullasi sekä sielun että ruumiin puolesta voittamaan kaikki se\, mikä meitä syntiemme tähden ahdistaa ja kiusaa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 66:5\nTulkaa ja katsokaa |Jumalan töitä: *\nhän on peljättävä teoissansa ihmisten lap|sia kohtaan. \nPsalmi:\nPs. 107:1–2\, 23–31\nHe lähtivät |laivoilla merelle *\nja kävivät kauppaa suu|rilla vesillä. \nHe näkivät Herran työt ja hänen ihmeel|liset tekonsa *\nmeren |syvyyksissä. \nHän sanoi sanansa ja nosti |myrskytuulen\, *\njoka kohotti korkeal|le sen aallot. \nHe kohosivat taivasta kohti\, he vajo|sivat syvyyksiin; *\nheidän sielunsa me|nehtyi tuskasta. \nHe horjuivat ja hoippui|vat kuin juopunut\, *\nja kaikki heidän tai|tonsa hämmentyi. \nMutta hädässänsä he |huusivat Herraa\, *\nja hän päästi heidät heidän |ahdistuksistaan. \nHän |tyynnytti myrskyn\, *\nja meren aallot |hiljenivät. \nHe iloitsivat\, kun |tuli tyyni\, *\nja hän vei heidät toi|vottuun satamaan. \nKiittäkööt he Herraa hänen |armostansa *\nja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislap|sia kohtaan. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/4-sunnuntai-loppiaisesta-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2021/07/Kirkkovuosi_1_vuosikerta_4-su-Loppiaisesta.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR