BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-WR-CALNAME:Luterilainen.net
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20230326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20231029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240810
DTEND;VALUE=DATE:20240811
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200804T204405Z
LAST-MODIFIED:20240809T120056Z
UID:9431-1723248000-1723334399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Laurentius
DESCRIPTION:Pyhä Laurentius on yksi tunnetuimmista marttyyripyhimyksistä. Hän todennäköisesti syntyi 200-luvun alussa Espanjassa ja kärsi marttyyrikuoleman Roomassa keisari Valerianuksen vainoissa vuonna 258. \nLaurentius oli yksi Rooman seurakunnan seitsemästä diakonista\, ja hän vastasi seurakunnan varoista sekä vähäosaisten auttamisesta. Hän oli Rooman piispan Sixtus II:n hyvä ystävä ja Rooman seurakunnan päädiakoni. \nRoomassa keisari Valerianus oli määrännyt kristityt vangittaviksi\, heidän omaisuutensa takavarikoitaviksi ja kirkon papit tapettaviksi. Yksi ensimmäisistä Valerianuksen uhreista oli Sixtus II. Oltuaan alle vuoden piispan virassa hänet vangittiin kesken jumalanpalveluksen toimittamisen ja mestattiin 6.8.258. Myös kaksi seurakunnan seitsemästä diakonista saivat surmansa. Vain muutamaa päivää myöhemmin Laurentius tuotiin viranomaisten eteen. Häneltä vaadittiin kirkon koko omaisuuden luovuttamista Roomalle. Kun Laurentius myöhemmin palasi kuulusteluihin\, hän olikin antanut kaiken omaisuuden vähäosaisille. Rahan sijaan hän toi mukanaan köyhät\, rammat ja sokeat ja sanoi kuulustelijoilleen: “Tässä ovat kirkon ikuiset aarteet.” \nTämän jälkeen Laurentius määrättiin teloitettavaksi halstarilla pariloimalla. Hänen kerrotaan huutaneen kesken teloituksensa liekkien keskeltä surmaajilleen: “Tämä puoli on jo kypsä\, kääntäkää ja syökää.” Laurentius kuoli marttyyrikuoleman 10.8.258 – vain muutamaa päivää ystävänsä ja piispansa Sixtus II:n jälkeen. \nRoomalaiset kristityt ovat alusta asti muistaneet marttyyrina kuollutta diakoniaan\, ja hyvin pian pyhän Laurentiuksen muistopäivä levisi Roomasta muualle kirkkoon. Mm. Britanniassa on 600-luvulta lähtien Laurentiuksen marttyyrikertomus ollut tunnettu. \nLaurentiuksen muistopäiväksi vakiintui hänen kuolinpäivänsä\, 10.8. 1700-luvulta lähtien hänen nimensä esiintyy kalentereissamme muodossa Lauri tai Lars. \nSuomessa on pyhää Laurentiusta muistettu keskiajalta lähtien. Varhaisin kirkon kalentereista löytyvä maininta hänestä on vuodelta 1347. Suomalaisista keskiaikaisista kirkoista on löydetty yhteensä yli 40 Laurentiusta esittävää kuvaa\, ja kymmenkunta suomalaista kirkkoa on nimetty hänen mukaansa. \n  \nKirjallisuus \nCronin\, Vincent (1963). A calendar of saints. Westminster\, Md.: Newman Press. \nHallam\, Elizabeth & Pentti Laukama (1996). Pyhiä miehiä ja naisia: keitä he ovat ja miten he auttavat.  Yli 150 taivaallista pyhää Agneksesta Zitaan. Hämeenlinna: Karisto. \nLuoma\, Tuula (2015). Käsikirja katolisista pyhimyksistä. Valkeakoski: Amanda-kustannus. \nOja\, Heikki (2011). Suomen kansan pyhimyskalenteri. Helsinki: Kirjapaja. \nParvio\, Martti (1990). Pyhä Laurentius maamme kirkollisessa perinteessä. Lohjan kirkko : rakennushistoria\, maalaukset ja sisustus. Lohja: Lohjan seurakunta\, 283–303. \nWeedon\, William (2016). Celebrating the Saints: The Feasts\, Festivals\, and Commemorations of Lutheran Service Book. \n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-laurentius/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/08/Laurentius.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240804
DTEND;VALUE=DATE:20240805
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121914Z
LAST-MODIFIED:20240809T114827Z
UID:4150-1722729600-1722815999@www.luterilainen.net
SUMMARY:11. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Päivän evankeliumi kuuluu Matteuksen evankeliumissa toiseen pääjaksoon\, jossa taas on kaksi pääaihetta. Ensimmäinen pääaihe on yksinkertaisesti: ”Kuka Jeesus on?” Toisen\, ja päivän evankeliumitekstin kannalta hyvin tärkeän\, pääaiheen voisimme nimetä: ”Jeesusta kohtaava kasvava vastustus.” \nOikeastaan päivän saarnatekstin olisi hyvä alkaa muutama jae aikaisemmin kuin Matt. 11:20. Nimittäin Matt. 11:16 kuuluu Jeesuksen sanomana seuraavasti: ”Mutta mihin vertaisin tätä sukupolvea?” Tämä sukupolvi merkitsee nimen omaan sitä Israelin kansaa\, joka eli Jeesuksen aikana\, joka näki Jeesuksen tunnusteot ja kuuli Hänen saarnansa. Sille\, oman maanpäällisen vaelluksensa sukupolvelle Jeesus ensisijassa osoitti myös ne sanat\, jotka päivän evankeliumista kuulemme. \nMillainen olikaan tuo aika\, tuo tilanne\, tuo sukupolvi ja ne kaupungit\, joita Jeesus päivän evankeliumissa nuhtelee. Moittii ankarasti siitä etteivät ne olleet kääntyneet synneistään Jumalan puoleen\, Jeesuksen puoleen joka vieraili heidän keskellään ja teki voimallisia tekoja enemmän kuin missään muualla? \nEvankelista Matteus kirjoittaa aikaisemmin seuraavasti: ”Ja hän kierteli kautta koko Galilean ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta\, mitä kansassa oli. Ja maine hänestä levisi koko Syyriaan\, ja hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset\, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat\, riivatut\, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja hän paransi heidät. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapolista ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen.” (Matt. 4:23–25) \nVoisimme tiivistää nuo tapahtumat ja tuon sukupolven ihmisten reaktion Jeesuksen sanomalla: Jeesuksen voimalliset teot kelpasivat heille\, mutta Jeesuksen voimalliset sanat eivät kelvanneet. Ihmiset siis\, ymmärrettävästi ja täysin hyväksyttävästi halusivat saada terveyttä ja helpotusta elämäänsä\, mutta se mitä Jeesus sanoi heille itsestään ja taivaallisesta Isästä\, se ei kelvannut. Heille siis kelpasi Jumalan voima teoissa\, näkyvät merkit ja ihmeet\, mutta Jumalan sanaa sellaisena kuin Jeesus saarnasi ja sellaisena kuin Hän oli\, ei tuo sukupolvi tahtonut ottaa vastaan. \nSellainen oli se sukupolvi. Millainen on sitten tämä meidän sukupolvemme? Me\, jotka nyt sanomme olevamme Jumalan lapsia\, Jeesuksen pyhää kansaa? Olemmeko me toisenlaisia kuin Herramme aikalaiset? \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 33:12 Psalmi: Ps. 81:9–17 Hallelujasäe: Jes. 55:6\n1. lukukappale:  1. Moos. 18:20–32 2. lukukappale:  Hepr. 3:15–19 Evankeliumi:  Matt. 11:20–24 \n\n1. lukukappale\n1. Moos. 18:20–32\nNiin Herra sanoi Abrahamille:\n“Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri\, ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat. Sentähden minä menen alas katsomaan\, ovatko he todella tehneet kaiken sen\, josta huuto on minun eteeni tullut\, vai eivätkö; minä tahdon sen tietää.”\nJa miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin\, mutta Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen. Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: “Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta; aiotko hukuttaa heidät etkä säästä paikkaa siellä olevain viidenkymmenen vanhurskaan tähden? Pois se\, että sinä näin tekisit: surmaisit vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa\, niin että vanhurskaan kävisi samoin kuin jumalattoman! Pois se sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?” Ja Herra sanoi: “Jos löydän Sodoman kaupungista viisikymmentä vanhurskasta\, niin minä heidän tähtensä säästän koko paikan”.\nAabraham vastasi ja sanoi: “Katso\, olen rohjennut puhua Herralleni\, vaikka olen tomu ja tuhka. Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu viisi; hävitätkö viiden tähden koko kaupungin?” Hän sanoi: “En hävitä\, jos löydän sieltä neljäkymmentä viisi”. Ja hän puhui vielä hänelle sanoen: “Entä jos siellä on neljäkymmentä?” Hän vastasi: “Niiden neljänkymmenen tähden jätän sen tekemättä”. Aabraham sanoi: “Älköön Herrani vihastuko\, että vielä puhun. Entä jos siellä on kolmekymmentä?” Hän vastasi: “En tee sitä\, jos löydän sieltä kolmekymmentä”. Mutta hän sanoi: “Katso\, minä olen rohjennut puhua Herralleni. Entä jos siellä on kaksikymmentä?” Hän vastasi: “Niiden kahdenkymmenen tähden jätän hävittämättä”. Ja hän sanoi: “Älköön Herrani vihastuko\, että puhun vielä tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?” Hän vastasi: “Niiden kymmenen tähden jätän hävittämättä”. \n  \n2. lukukappale\nHepr. 3:15–19\nKun sanotaan: “Tänä päivänä\, jos te kuulette hänen äänensä\, älkää paaduttako sydämiänne\, niinkuin teitte katkeroituksessa”\, ketkä sitten\, vaikka kuulivat\, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki\, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä? Mutta keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin\, jotka olivat syntiä tehneet\, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan? Ja keille hän vannoi\, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille? Ja niin me näemme\, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 11:20–24\nSitten hän rupesi nuhtelemaan niitä kaupunkeja\, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet\, siitä\, etteivät ne olleet tehneet parannusta:\n“Voi sinua\, Korasin! Voi sinua\, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot\, jotka ovat tapahtuneet teissä\, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa\, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen. Mutta minä sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin teidän.\nJa sinä\, Kapernaum\, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot\, jotka ovat tapahtuneet sinussa\, olisivat tapahtuneet Sodomassa\, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä. Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun.” \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala\, joka osoitat kaikkivaltiutesi etenkin siinä\, että olet kärsivällinen ja annat anteeksi rikkomukset! Vahvista meitä ylitsevuotavalla armollasi\, niin että me\, jotka etsimme sitä\, mitä sinä olet luvannut\, tulisimme osallisiksi taivaallisista aarteistasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet rakastanut meitä iankaikkisella rakkaudella ja vetänyt meitä puoleesi sulasta armosta. Me rukoilemme sinua\, autuutemme Jumala: vaikuta meissä parannus ja poista vihasi yltämme. Varjele meitä suruttomuudelta\, jottemme pitäisi armoasi halpana emmekä paatuisi ja joutuisi tuomiosi alaisiksi\, vaan ottaisimme vaarin kutsustasi ja etsisimme sielujemme pelastusta. Kuule meitä ja katso armollisesti puoleemme\, sillä me emme rukoile sinua omassa vanhurskaudessamme\, vaan luottaen sinun suureen laupeuteesi. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 33:12\nAutuas se kansa\, jonka |Jumala Herra on\, *\nse kansa\, jonka hän on perinnök|sensä valinnut! \nPsalmi:\nPs. 81:9–17\n”Kuule\, kansani\, minä |varoitan sinua; *\nIsrael\, jospa sinä mi|nua kuulisit! \nÄlköön sinulla olko muuka|laista jumalaa\, *\näläkä kumarra vie|rasta jumalaa. \nMinä olen Herra\, sinun Jumalasi\, joka toin sinut |Egyptin maasta; *\navaa suusi\, niin mi|nä sen täytän. \nMutta minun kansani ei kuullut |minun ääntäni\, *\neikä Israel noudattanut |minun mieltäni. \nNiin minä annoin heidän mennä pois sydämensä |paatumuksessa\, *\nhe saivat vaeltaa omien neuvo|jensa mukaan. \nOi\, jospa minun kansani |minua kuulisi *\nja Israel vaeltaisi |minun teilläni\, \nniin minä pian masentaisin heidän |vihollisensa *\nja kääntäisin käteni heidän vihamiehi|änsä vastaan. \nNe\, jotka Herraa vihaavat\, matelisivat |hänen edessään\, *\nja heidän kohtalonsa kestäisi ian|kaikkisesti. \nMutta kansaansa hän ruokkisi |parhaalla nisulla; *\nminä ravitsisin sinua hunajalla |kalliosta.” \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/11-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_11_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240730
DTEND;VALUE=DATE:20240731
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20210209T204517Z
LAST-MODIFIED:20240730T141731Z
UID:10411-1722297600-1722383999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Robert Barnes
DESCRIPTION:Robert Barnes (1495-1540)\, englantilainen uskonpuhdistaja \nBarnes oli augustinolainen munkki\, joka kohosi aikanaan veljeskunnan priorin asemaan. Etevänä oppilaana hän opiskeli vuosia Belgiassa ja Cambridgen yliopistossa\, josta hän valmistui jumalauusopin tohtoriksi vuonna 1523. \nBarnes tunnetaan Englannissa erityisesti luterilaisen uskonpuhdistuksen sanansaattajana. Hän kuului Cambridgen yliopisto-opiskelijoiden ryhmään\, joka kritisoi keskiajan kirkon opetuksia ja tutki yhdessä mm. Erasmuksen ja Lutherin ajatuksia. \nRyhmään kuului Barnesin lisäksi muunmuassa Thomas Cranmer (myöhemmin Canterburyn arkkipiispa)\, Hugh Latimer (Worchesterin piispa)\, William Tyndale ja Thomas Bilney. \nRobert Barnesin jouluaaton saarna Pyhän Edwardin kirkossa vuonna 1525 on jäänyt erityisellä tavalla historiaan. Joidenkin historioitsijoiden mukaan saarna oli Cambridgen evankelisen ryhmän ensimmäinen julkinen puhe. Barnes kritisoi saarnassaan erityisesti aikansa kirkon korruptiota ja kardinaali Thomas Wolseyta. \nTieto Barnesin reformatorisista ajatuksista levisi kulovalkean tavoin ja hänet asetettiin kotimaassaan kotiarestiin\, joka lopulta johti hänet maanpakoon Wittenbergiin asti. \nLontoon kotiarestin aikana hän sai ottaa vastaan vieraita. Hän käytti sallivan käytännön hyväkseen ja jakoi vierailleen luterilaista kirjallisuutta ja William Tyndalen kääntämää kansankielistä uutta testamenttia. \nWittenbergissä Barnesista tuli luterilainen. Hän tutustui niin Lutheriin\, Melancthoniin kuin Johannes Bugenhageniin Augsburgin tunnustuksen julkistamisen aikoihin (1530). \nBarnesin merkittävin julkaistu teos on ”A Supplication to King Henry VII”. Teoksen tavoitteena oli sekä vakuuttaa hallitsija luterilaisen evankeliumin totuudellisuudesta\, että puolustaa kirjoittajaa harhaoppisuutta koskevia syytöksiä vastaan. \nBarnes toimi viimeisinä elinvuosinaan niin Englannin kruunun palveluksessa\, kuin viestinviejänä ja lähettiläänä englantilaisten ja saksalaisten kirkkojen välillä. Vuonna 1540 Barnes vangittiin luterilaisen saarnansa tähden\, kun Thomas Cromwell\, kruunun pääministeri ei kyennyt suojelemaan enää uskonpuhdistajaa kuninkaan mielivallalta. Hänet poltettiin roviolla kahden muun protestanttisen saarnaajan kanssa. \nMartti Luther kirjoitti Robert Barnesin kuoleman jälkeen seuraavasti:\n”Tämän tohtori Robert Barnesin me totisesti tunsimme. Minulle tuottaa erityistä iloa kuulla\, että Jumala on kutsunut meidän hyvän ja hurskaan ateria- ja huonevieraan veren vuodatukseen ja pyhän marrttyyrin asemaan Hänen rakkaan Poikansa tähden…” \n  \nLähteet:\nRobert Barnes\, A Lutheran Martyr in England\, Rev. Anthony Dodgers https://lutheranreformation.org/history/robert-barnes-lutheran-martyr-england/#_ftn3 \nJohdanto teoksesta The Reformation and Robert Barnes: History\, Theology and Polemic in Early Modern England. Korey D. Maas \nRobert Barnes\, Early English Reformer\, Simonetta Carr https://www.reformation21.org/blog/robert-barnes-early-english-reformer \n  \nKuunneltavaksi:\nUskon sydänääniä – Löytöretki Augsburgin tunnustukseen
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-robert-barnes/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/07/Robert_Barnes.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240728
DTEND;VALUE=DATE:20240729
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200629T135845Z
LAST-MODIFIED:20240809T115414Z
UID:9341-1722124800-1722211199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Johann Sebastian Bach
DESCRIPTION:Johann Sebastian Bach syntyi Eisenachissa muusikkoperheeseen vuonna 1685\, ja hänet kastettiin Jumalan lapseksi ja ikuisen elämän perilliseksi Georgenkirchessä 23. maaliskuuta. Hän kävi myös samaa pyhän Yrjön latinakoulua kuin Luther aikoinaan. Johann Sebastian joutui lapsuudessaan kohtaamaan ajallisen elämän rajallisuuden ja kokemaan kovia menetyksiä\, sillä hänen molemmat vanhempansa kuolivat\, kun hän oli yhdeksänvuotias. Myöhemmin hän saattoi haudan lepoon myös ensimmäisen vaimonsa ja omia lapsiaan. Bach sai tukea läheisiltään\, monilta kirkonmiehiltä ja kanttoriesikuviltaan ja eli ennen kaikkea Jumalan armosta ja rakkaudesta. Johann Gerhardin ja Johann Arndtin hartauskirjat kuluivat Bachin käsissä. Bachin kutsumuksena oli olla oppinut muusikko\, säveltäjä ja kanttori\, kristitty aviomies ja perheenisä. Hänen elämäntyönsä todistaa omalla tavallaan taivaan lahjojen käyttämisestä Jumalan kunniaksi ja lähimmäisten parhaaksi. Tämän luterilaisen säveltäjän työtä voi kuvata luterilaisen puhdasoppisuuden ja kirkkomusiikin kulminaatioksi. Sen voisi kiteyttää pyhän kolminaisuuden mukaisesti kolmeen ydinkohtaan: Isän Jumalan kunnia\, Jeesuksen Kristuksen risti ja Pyhän Hengen lahja.  \nPitkäaikaisimmat elämäntyönsä Bach teki Weimarin hoviurkurina (1708–1717) ja Leipzigissa Tuomaskirkon kanttorina (1723–1750). Kun Bach valittiin Tuomaskanttorin virkaan\, hän lausui valan\, joka edellytettiin vuoden 1580 jälkeen kaikilta kirkon työntekijöiltä. Myös kirkkomuusikot sitoutuivat siten julkisesti ja ilman kompromisseja Jumalan soivan sanan julistuksen ja kiitoslaulun palvelijoina Raamatun oppiin ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin\, erityisesti Yksimielisyyden ohjeeseen (Formula concordiae). Leipzigin liturginen elämä oli rikas ja hedelmällinen. Siellä Bachin vastuulla oli paitsi musiikin\, retoriikan ja latinan opetus Tuomaskoulussa myös jumalanpalveluselämän musiikki Tuomaskirkossa. Useana vuonna hän sävelsi päivän tekstin pohjalta lähes joka sunnuntai kirkkokantaatin kuoron\, orkesterin\, urkurin ja solistien soitettavaksi ja laulettavaksi sekä pääjumalanpalveluksessa että iltavesperissä. Esimerkiksi uskonpuhdistusjuhlaan sävelletyssä kantaatissa nro 79 ylistetään\, julistetaan ja tunnustetaan väkevästi Jumalan armon ja totuuden sanaa.  \nBachin sävellykset todistavat\, että hän oli harras herrasmies\, joka antoi sydämensä ja koko olemuksensa Herran käyttöön\, Jumalan kunniaksi. Bachin omat nuottikirjoitukset ja hänen tekemänsä käsikirjoituskopiot myös muiden säveltäjien teoksista alkavat usein kirjaimilla J.J. (Iesu\, iuva\, ”Jeesus\, auta”) tai I.N.J. (in nomine Iesu\, ”Jeesuksen nimessä”) ja päättyvät kirjaimiin S.D.G. (soli Deo gloria\, ”Yksin Jumalalle kunnia”). Bachin vakava suhtautuminen musiikin lahjaan näkyy myös hänen kenraalibasson oppikirjansa alussa\, jossa hän kirjoittaa: ”Kaiken musiikin tavoite ja perimmäinen tarkoitus on soida Jumalan kunniaa ja tuoda uudistusta sielulle. Missä tätä ei oteta huomioon\, siellä ei ole mitään todellista musiikkia vaan vain saatanallista hoilotusta (Geplärr) ja posetiivin pyöritystä.”  \nLuterilainen ristin teologia eli kyynelin kylvämisen\, Jumalan ihmiseksitulemisen ja Kristuksen kärsimisen ihmeellinen siunaus kuuluvat myös Bachin musiikissa. Esimerkiksi Johannes-passion syvällinen aaria ”Es ist vollbracht” ja h-mollimessun ”Crucifixus” ja Matteus-passion rakastettu koraali ”O Haupt voll Blut und Wunden” julistavat maailmalle suurta hulluutta\, ristiinnaulitun Kristuksen evankeliumin voimaa. Myös soitinmusiikki merkitsi Bachille saarnaamista ja soivaa katekeesia musiikillis-retorisin kuvioin\, virsimelodioin ja affektein eli mielenliikutuksin. Clavierübung III:n urkukoraalit pohjautuvat Lutherin katekismuksen kuuteen kohtaan\, ja kaksoiskaanonissa BWV 1087/11 liehuu ristin voitonlippu ja kolmoiskaanonissa BWV 1076 kaikuu taivaan lakkaamaton doksologia eli ylistyslaulu.  \nJohann Sebastian oli myös kristitty perheenisä ja aviomies. Bachin kirjahyllyn painavat ja harvinaislaatuiset niteet todistavat kodin jumaluusopillisesta harrastuneisuudesta ja hurskaudesta. Kotoa löytyivät muun muassa Lutherin kootut kirjoitukset (Jenan & Altenburgin editiot) ja Chemnitzin Examen Concilii Tridentini. Altenburgin edition Bach osti huutokaupasta kymmenellä taalerilla syyskuussa 1742. Kuitti on säilynyt meidän päiviimme asti. Bachin sävelteokset ja koko musiikillinen ja hengellinenkin perintö välittyivät eteenpäin hänen poikiensa ja oppilaidensa kautta\, ja myös Felix Mendelssohn Bartholdy teki 1800-luvulla tärkeää työtä Bachin musiikin käytön puolesta puhumiseksi ja uudelleen löytämiseksi.  \nBachin vuonna 1733 signeerattu Abraham Caloviuksen kommentaariraamattu löydettiin Amerikasta 1900-luvulla ja on ollut suuren tutkimuksen kohteena. Bach on tehnyt jopa joitain korjauksia Caloviuksen kommentaariraamattuun ja täydentänyt sitä puuttuvilla Lutherin sitaateilla. Esimerkiksi perisyntiä ja uskolla omistettavaa lahjavanhurskautta käsittelevät raamatunkohdat (1. Moos. 3 & Room. 1:17) ovat saaneet reunamerkinnän Bachin kynästä. Bach on ollut tekemisissä perustavanlaatuisten uskonopin kohtien kanssa ja kirkkomme aarteiden\, vanhurskauttamisopin\, Jumalan pyhän lain ja kirkkaan evankeliumin äärellä. Paul Speratuksen vanhurskauttamisvirteen sävelletyn kantaatin nro 9 duetossa nämä aarteet konkretisoituvat. Robin A. Leaver on todennut osuvasti\, että kyseinen kaanon\, joka kreikaksi tarkoittaakin lakia\, on nuottipaperilla kuin täyttä lakia mutta soivana kuulon valtakunnassa kuin puhdasta evankeliumia.  \n22. heinäkuuta Herran vuonna 1750 Leipzigin pastori Christoph Wolle kävi jakamassa Bachin sairasvuoteen äärellä vielä Herran pyhän ehtoollisen. Pian Jumalan uskollinen ja armosta autuas palvelija jätti tämän elämän rauhallisesti uskossa Vapahtajansa ansioon ja sai kutsun riemuitsevaan seurakuntaan. Elämänsä viimeisen viikon aikana Bach saneli vielä ikuista armoa ja rauhaa sykkivän koraalin ”Vor deinen Thron tret ich hiemit” BWV 668. Bachin lahjaksi saaman uskon esikuva tiivistyy hyvin kahdessa raamatunkohdassa\, Kol. 3:16 & Hepr. 2:15: ”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana” ja ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni\, ylistän sinua seurakunnan keskellä”. Kuten John W. Kleinig on opettanut raamatullisesti\, ylipappimme Jeesus on itse seurakuntansa johtava ylistyslaulaja\, jonka kautta me saamme vastaanottaa pääsyn taivaan kuoroon ja jakaa Pyhän Hengen lahjoja jo maan päällä. Soli Deo Gloria!  \n  \nKirjallisuutta:  \nClement\, A. 2007. Johann Sebastian Bach and the Praise of God: Some Thoughts on the Canon Triplex (BWV 1076). Teoksessa D. Zager (toim.) Music and Theology. Essays in Honor of Robin A. Leaver. Lanham: The Rowman & Littlefield. 147–168.  \nGardiner\, J. E. 2013. Johann Sebastian Bach – muotokuva. Musiikkia taivaan holveissa. Helsinki: Fuga.  \nLeaver\, R. A. 1983. Bachs Theologische Bibliothek. Stuttgart: Hänssler-Verlag.  \nLeaver\, R. A. 1985. J. S. Bach and The Scripture. St. Louis: Concordia Publishing House.  \nLeaver\, R. A. 2017. Luther’s Liturgical Music. Minneapolis: Fortress Press.  \nKleinig\, J. W. 2000. Bach\, Chronicles\, and Church Music. Logia 9(3). 7–10.  \nStiller\, G. 1984. Johann Sebastian Bach and Liturgical Life in Leipzig. St. Louis: Concordia Publishing House. \n  \n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-johann-sebastian-bach/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/06/J_S_Bach.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240728
DTEND;VALUE=DATE:20240729
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121912Z
LAST-MODIFIED:20240724T063837Z
UID:4149-1722124800-1722211199@www.luterilainen.net
SUMMARY:10. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Jeesuksen puhuu vertauksessaan uskollisesta huoneenhaltijasta\, joka jakaa ruoka-annoksensa ajallaan kaikille talossa asuville. \nKristuksen seurakunta on Jumalan huone. Kristus on tämän seurakuntahuoneensa varsinainen huoneenhaltija. Heprealaiskirjeen kirjoittaja muistuttaa seurakuntaansa: ”Kristus on uskollinen Poikana\, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me.” (Hebr. 3:6) Jeesus itse on uskonut tämän seurakuntansa huoneenhaltijan viran\, kaitsijan viran\, apostoleilleen. Korinttolaiskirjeessä Paavali kehottaa seurakuntaa pitämään apostoleja ”Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina”. (1.Kor.4:1) \nJeesuksen vertauksen mukaan huoneenhaltijalta kysytään uskollisuutta Herraansa kohtaan. Huoneenhaltijan tulee pitää huolta Jumalan perheväestä ja antaa heille ajallaan heidän ruokaosansa. Kyse on evankeliumin sanan jakamisesta nälkäisten sielujen ruokkimiseksi. Tässä suhteessa seurakunnan paimenen tehtävää voisi verrata Joosefin tehtävään Egyptin hallitsijana\, joka jakoi viljaa faaraon yltäkylläisyyden ja runsauden varastosta kansalle syötäväksi nälänhädän aikana. (vrt. 1.Moos.41:54-56) \nEvankeliumin aarre on ehtymätön\, siitä riittää aina jaettavaa. Huoneenhaltijan tulee siksi olla vain uskollinen Herransa tahdolle: jakaa pelastuksen evankeliumia sanan saarnassa ja alttarin sakramentissa Kristuksen asetuksen mukaisesti. \nEntä milloin huoneenhaltija on käynyt uskottomaksi alkaen lyömään Herransa palvelusväkeä? Aina kun pelastuksen evankeliumiin lisätään jotakin tai siitä otetaan jotakin pois\, silloin helposti Jumalan ilmoitussana vääristyy vastakohdakseen. Langenneiden ihmisten käsissä Jumalan hyvästä tahdosta voi helposti tulla lyömäase. Jos puhtaaseen evankeliumiin lisätään vähänkin ihmistekoja\, on lopputuloksena aina ruoskiva lain sana. Omientuntojen sitominen raskaiden taakkojen alle ja ilon sekä vapauden katoaminen seurakunnassa. \nPuhdas evankeliumi ei aseta ihmisen pelastuksen eteen yhtään ehtoa. Jeesus haluaa antaa sinulle kaiken sulasta armosta ja rakkaudesta. Golgatan työ on lahjaa\, pyhyys Isän edessä on lahjaa\, Taivas on lahjaa\, iankaikkinen elämä on lahjaa. Jeesus on sen kaikelle sinulle lahjoittanut\, kasteesi on siitä takeena. Tätä pelastuksen evankeliumia pastorit on asetettu julistamaan. Missä on se uskollinen ja viisas huoneenhaltija\, joka jakaa Herran seurakunnalle ruoka-annoksensa ajallaan? Kiiruhda sinäkin sinne\, oikean alttarin ja saarnatuolin ääreen jälleen ensi sunnuntaina! \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 119:169 Psalmi: Ps. 119:129–136 Hallelujasäe: Ps. 119:137\n1. lukukappale:  Sananl. 3:27–32 tai 1. Moos. 41:46–49 53–57 2. lukukappale:  Hepr. 10:19–25 tai Ap. t. 20:17–24 Evankeliumi:  Luuk. 12:42–48 \n\n1. lukukappale\nSananl. 3:27–32\nÄlä kiellä tarvitsevalta hyvää\, milloin sitä tehdä voit. Älä sano lähimmäisellesi: “Mene nyt ja tule toiste\, huomenna minä annan”\, kun sinulla kuitenkin on. Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan\, kun hän luottavaisesti luonasi asuu. Älä riitele kenenkään kanssa syyttä\, kun ei toinen ole sinulle pahaa tehnyt. Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä hänen teitänsä omiksesi valitse; sillä väärämielinen on Herralle kauhistus\, mutta oikeamielisille hän on tuttava. \nTai: \n1. Moos. 41:46–49\, 53–57\nJoosef oli kolmenkymmenen vuoden vanha\, kun hän tuli faraon\, Egyptin kuninkaan\, palvelijaksi. Ja Joosef lähti faraon luota ja kulki läpi koko Egyptin maan. Ja seitsemänä viljavuotena maa kasvoi ylen runsaasti. Ja näinä seitsemänä hyvänä vuotena\, jotka tulivat Egyptin maahan\, hän kokosi kaikkea eloa ja talletti sen kaupunkeihin. Hän talletti kuhunkin kaupunkiin sen elon\, joka tuotiin ympäristön vainioilta. Niin Joosef kasasi viljaa niinkuin meren hiekkaa\, ylen suuret määrät\, siihen asti että lakattiin sitä mittaamasta\, sillä se ei ollut enää mitattavissa.\nNe seitsemän viljavuotta\, jotka tulivat Egyptin maahan\, kuluivat loppuun. Senjälkeen alkoi seitsemän nälkävuotta\, niinkuin Joosef oli sanonut\, ja tuli nälänhätä kaikkiin maihin\, mutta Egyptin maassa oli leipäviljaa kaikkialla. Mutta koko Egyptin maa näki nälkää\, ja kansa huusi faraolta leipää. Silloin farao sanoi kaikille egyptiläisille: “Menkää Joosefin luo ja tehkää\, mitä hän käskee teidän tehdä”. Kun nälkä ahdisti koko maata\, avasi Joosef kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Mutta nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa. Ja kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa\, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä. \n  \n2. lukukappale\nHepr. 10:19–25\nKoska meillä siis\, veljet\, on luja luottamus siihen\, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään\, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi\, joka käy esiripun\, se on hänen lihansa\, kautta\, ja koska meillä on “suuri pappi\, Jumalan huoneen haltija”\, niin käykäämme esiin totisella sydämellä\, täydessä uskon varmuudessa\, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä; pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa\, sillä hän\, joka antoi lupauksen\, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;\nÄlkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme\, niinkuin muutamien on tapana\, vaan kehoittakaamme toisiamme\, sitä enemmän\, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän. \nTai:\nAp. t. 20:17–24\nMutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat. Ja kun he saapuivat hänen tykönsä\, sanoi hän heille:\n“Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti\, kun minä Aasiaan tulin\, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne; kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä\, koettelemuksissa\, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden; kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä\, mikä hyödyllistä on\, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta\, vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.\nJa nyt\, katso\, minä matkustan\, sidottuna hengessä\, Jerusalemiin\, enkä tiedä\, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän\, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo\, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat. En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena\, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran\, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 12:42–48\nJa Herra sanoi:\n“Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija\, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään\, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa? Autuas se palvelija\, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.\nMutta jos palvelija sanoo sydämessään: ‘Herrani tulo viivästyy’\, ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä\, niin sen palvelijan herra tulee päivänä\, jona hän ei odota\, ja hetkenä\, jota hän ei arvaa\, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.\nJa sitä palvelijaa\, joka tiesi herransa tahdon\, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan\, rangaistaan monilla lyönneillä. Sitä taas\, joka ei tiennyt\, mutta teki semmoista\, mikä lyöntejä ansaitsee\, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta\, jolle on paljon annettu\, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu\, siltä sitä enemmän kysytään. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Avaa laupiaasti korvasi kuulemaan palvelijoidesi rukoukset. Opeta meitä myös anomaan sitä\, mikä on sinulle otollista\, jotta voisit antaa meille\, mitä me anomme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet luvannut antaa elämän kruunun niille\, jotka pysyvät uskollisina kuolemaan asti. Me rukoilemme sinua: vahvista meitä olemaan uskollisia vähimmässäkin\, jotta voisimme olla uskollisia myös paljossa. Anna meille oikea lapsenmielisyys\, että olisimme kuuliaisia sille totuudelle\, jonka sinä Henkesi kautta kirkastat meille. Auta meitä kätkemään neuvosi sydämeemme ja noudattamaan niitä elämässämme\, niin että siunauksesi pysyisi meidän yllämme. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 119:169\nHerra\, anna |minulle ymmärrys *\nsa|nasi jälkeen. \nPsalmi:\nPs. 119:129–136\nIhmeelliset ovat sinun |todistuksesi\, *\nsentähden minun sieluni ottaa |niistä vaarin. \nKun sinun sanasi avautuvat\, niin ne |valaisevat *\nja antavat yksinkertaiselle |ymmärrystä. \nMinä avaan |suuni ja huohotan\, *\nsillä minä halajan sinun |käskyjäsi. \nKäänny minun puoleeni\, ole minulle |armollinen\, *\nniinkuin on oikein niitä kohtaan\, jotka sinun nimeäsi |rakastavat. \nTee minun askeleeni vakaviksi |sanallasi *\näläkä salli minkään vääryyden mi|nua hallita. \nPäästä minut |ihmisten sorrosta\, *\nniin minä noudatan sinun a|setuksiasi. \nKirkasta kasvosi |palvelijallesi *\nja opeta mi|nulle käskysi. \nMinun silmistäni vuotavat |kyynelvirrat\, *\nkun sinun lakiasi ei |noudateta. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/10-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_10_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240725
DTEND;VALUE=DATE:20240726
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200407T084843Z
LAST-MODIFIED:20240717T071738Z
UID:8835-1721865600-1721951999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Jaakko Finno
DESCRIPTION:Jaakko Finnoa voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen virsikirjan isäksi. Hän kuului Suomen maltillisiin uskonpuhdistajiin. \nJaakko Finno syntyi Suomessa noin vuonna 1540 ja opiskeli aluksi Turun katedraalikoulussa. Myöhemmin hän täydensi opintojaan Saksassa Wittenbergin ja Rostockin yliopistoissa. Opiskeluaikanaan hän sai vaikutteita Lutherin työtoverin Philipp Melancthonin teologiaan perustuvasta nk. filippistisestä ajattelusta. \nJaakko Finno nimitettiin vuonna 1568 Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän toimi myös tuomiokapitulin jäsenenä. Hän myötäili Juhana III:n kirkkopoliittista linjaa ja sai näin kuninkaan suosion. Vuonna 1578 hänestä tuli Räntämäen eli Maarian seurakunnan kirkkoherra. \nJaakko Finno toimitti ja mukautti Suomen oloihin Saksassa julkaistun Piae Cantiones -laulukokoelman. Vuonna 1583 ilmestyi hänen laatimansa ensimmäinen suomenkielinen virsikirja\, josta käytetään nimeä Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja. Siinä oli 101 virttä\, joista useimmat oli käännetty latinasta\, ruotsista ja saksasta. Mukana oli varhemmin syntyneitä suomenkielisiä virsiä sekä luultavasti seitsemän Jaakko Finnon omaa virttä. Niistä neljä Finnon omaa\, 27 hänen kääntämäänsä ja viisi hänen uudistamaansa virttä on uusimmassakin suomalaisessa virsikirjassa.  \nFinnon virret ovat hyvin syvällisiä ja sielunhoidollisia\, kuten 290: \n”On totta\, Herra\, sanasi\, \nsen totuus kestää aina\, \nvaan usko horjuu alati \nja synti meitä painaa. \nSen tähden hoidat heikkoja \nanteeksiantaumuksella\, \nasetit synninpäästön. \nMaan päällä mikä päästetään\, \npäästetään taivaassakin. \nMaan päällä mikä sidotaan\, \nsidotaan taivaassakin. \nEi nouse siellä kanteeksi\, \nse mikä saatiin anteeksi\, \nnäin lupaa Kristus itse” (säk. 2-3). \nFinnon virsikirja on kaikkien myöhempien suomenkielisten virsikirjojen perusta. \nVuonna 1583 painettiin Jaakko Finnon laatima Yxi wähä Rucous Kiria. Se oli suppeampi kuin Mikael Agricolan Rucouskirja Bibliasta (1544)\, mutta sopi paremmin kansan käyttöön. Finnon rukouskirja pysyi hyvin suosittuna 1600-luvun loppuun saakka\, ja sen rukouksia oli yleisesti käytössä 1800-luvun lopulle asti. \nVuonna 1583 ilmestyi Jaakko Finnon katekismus\, joka tunnetaan vain toisesta painoksestaan vuodelta 1615 nimellä Catechismus Eli Sen Christilisen opin pää cappalet. Teokselle ei ollut suoranaisia lähteitä vaan se oli omaperäinen teos. Finnon katekismus ei saavuttanut suurta suosiota\, ja uudet katekismukset syrjäyttivät sen 1600-luvulla. \nJaakko Finno ymmärsi oppi-isänsä Lutherin tavoin\, että virret ovat erinomainen tapa juurruttaa kristillinen usko kansan sydämiin. Pitkälti juuri virsien avulla omaksuivat suomalaiset sen evankeliumin\, jonka uskonpuhdistajat olivat jälleen nostaneet esiin Jumalan sanasta. \nJaakko Finno kuoli ruttoon syksyllä 1588 noin 48 vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin sukuhautaan Turun tuomiokirkkoon. \nKirjallisuutta: \nJaakko Finnon virsikirja. Toimittanut ja jälkisanan laatinut Pentti Lempiäinen. Helsinki 1988. \nLempiäinen\, Pentti\, Jacobus Finno. Kansallisbibliografia. \nNuorteva\, Jussi\, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Helsinki 1997. \nPaarma\, Jukka\, Hiippakuntahallinto Suomessa 1554-1604. 1980. \nPirinen\, Kauko\, Suomen kirkon historia 1. Keskiaika ja uskonpuhdistuksen aika. Porvoo – Helsinki – Juva 1991. \nVarpio\, Yrjö & Huhtala\, Liisi\, Suomen kirjallisuushistoria. Helsinki 1999. \nVäänänen\, Kyösti\, Jacobus Petri Finno. Turun hiippakunnan paimenmuistio 1554-1721. Helsinki (verkkojulkaisu).
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-jaakko-finno/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/07/Jaakko_Finno.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240721
DTEND;VALUE=DATE:20240722
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121911Z
LAST-MODIFIED:20240721T175248Z
UID:4148-1721520000-1721606399@www.luterilainen.net
SUMMARY:9. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Jeesuksen vertauksessa on kaksi rakentajaa. Toinen heistä rakensi talonsa tukevalle ja pysyvälle perustalle\, kalliolle. Toinen rakentaja teki talonsa hiekalle. Ulkoisesti talot saattoivat muistuttaa toisiaan. Taloissa ei välttämättä ollut mitään eroa huoneitten koon\, muodon tai materiaalien suhteen. On mahdollista\, että hiekalle rakennettu jopa näytti ulospäin kauniimmalta tai mukavammalta asua. Voi myös olla\, että hiekalle rakennettu valmistui nopeammin. Ehkä hiekalle rakentanut mies ehti jo nauttia kauniista kesäisistä päivistä uudessa kodissaan katsoessaan kalliolle rakentaneen hidasta ja työlästä ahertamista hiki otsallaan. Aurinkoisena päivänä lempeän tuulen puhaltaessa hiljaisesti hiekalle rakentanut saattoi nauttia olostaan vailla huolta ja murhetta. \nMutta sitten tapahtuu jotakin\, joka paljastaa eron rakennusten ja rakentajien välillä: nimittäin myrsky. Rankkasateet saapuvat\, tulvivat virrat ja puhaltavat tuulet käyvät koettelemaan rakennuksia. Ankarat olosuhteet talon ympärillä paljastavat perusteet. Ne tuovat esille sen syvimmän lähtökohdan\, minkä varaan talo alkujaan oli pystytetty. Hiekka osoittautuu katoavaksi ja väistyväksi. Samanlaiseksi osoittautuu myös sen varaan rakennettu rakennus. Myrskyn keskellä kallio näyttäytyy lujana ja kestävänä; sellainen on myös kalliolle rakennettu talo. \nKristityn elämässä on kyse Jumalan Sanan varaan rakentamisesta. Kristityn koko elämä nojautuu ja rakentuu Jumalan armonlupausten varaan ja Jeesuksen työn varaan. Jeesus ja hänen ristinsä\, ei väisty eikä katoa viereltäsi elämän myrskyjen keskellä. Kaikki omat voimasi osoittautuvat koetusten keskellä riittämättömiksi. Omien toiveidesi\, pyrkimystesi tai ponnistelujesi varassa et voi kestää tämän ajallisen elämän kipuja loppuun saakka. Sairaus\, menetykset ja lähestyvä kuolema riisuu jokaisen ihmisen suurista luuloistaan. \nVarsinainen ja lopullinen myrskynsilmä ihmiselämässä on kuitenkin kuolemanhetki. Vihollisista viimeinen riisuu lopullisesti ihmisen kaikista omista yrityksistä pelastaa itse elämänsä. Jumalan tuomion eteen et voi kantaa mukanasi ajallista menestystä\, todistuksia suuresta palkasta tai luetteloa saavutuksistasi. Pyhän Jumalan silmien edessä kestää vain Kristuksen verellä puhtaaksi pesty. Se\, joka sai armosta kaiken anteeksi ja Jeesukselta lahjaksi iankaikkisen elämän\, rakensi kaikessa Kalliolle. Vaikka hänen ajallinen matkansa olisi monesti ollut vaivaista ja vaikeroivaa\, Golgatan perustus jalkojen alla kesti lujana loppuun asti. Jeesuksen sinulle ansaitsema taivaallinen talo ei sorru eikä väisty elämän kipujen keskellä. Jeesus on käynyt edeltä valmistaakseen omilleen sijan Isän tykönä ja nuo huoneet pysyvät lujina loppuun asti\, sinua varten. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 51:8 Psalmi: Ps. 92:5–10 13–16 Hallelujasäe: Ps. 71:16\n1. lukukappale:  Jer. 7:1–7 2. lukukappale:  Hepr. 12:14–17 Evankeliumi:  Matt. 7:24–29 \n\n1. lukukappale\nJer. 7:1–7\nTämä on sana\, joka tuli Jeremialle Herralta:\n“Asetu Herran huoneen portille ja julista siellä tämä sana ja sano: Kuulkaa Herran sana\, koko Juuda\, te jotka tulette näistä porteista kumartaen rukoilemaan Herraa.\nNäin sanoo Herra Sebaot\, Israelin Jumala: Vaeltakaa hyvin ja tehkää hyviä tekoja\, niin minä annan teidän asua tässä paikassa. Älkää luottako valheen sanoihin\, kun sanotaan: ‘Tämä on Herran temppeli\, Herran temppeli\, Herran temppeli!’ Vaan jos te todella parannatte vaelluksenne ja tekonne\, jos te todella teette oikeuden niin toiselle kuin toisellekin\, ette sorra muukalaista\, orpoa ja leskeä\, ette vuodata viatonta verta tässä paikassa ettekä seuraa muita jumalia turmioksenne\, niin minä annan teidän asua tässä paikassa\, maassa\, jonka minä olen antanut teidän isillenne\, iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \n2. lukukappale \nHepr. 12:14–17\nPyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen\, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä\, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta\, “ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä”\, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi\, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau\, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. Sillä te tiedätte\, että hänet sittemminkin\, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään\, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle\, vaikka hän kyynelin sitä pyysi. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 7:24–29\nJeesus sanoo:\nSentähden on jokainen\, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan\, verrattava ymmärtäväiseen mieheen\, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi\, ja virrat tulvivat\, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan\, mutta se ei sortunut\, sillä se oli kalliolle perustettu.\nJa jokainen\, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan\, on verrattava tyhmään mieheen\, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi\, ja virrat tulvivat\, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan\, ja se sortui\, ja sen sortuminen oli suuri.”\nJa kun Jeesus lopetti nämä puheet\, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa\, sillä hän opetti heitä niinkuin se\, jolla valta on\, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna meille aina Henkesi\, jotta ajattelisimme ja tekisimme sitä\, mikä on oikein\, niin että me\, jotka emme voi olla ilman sinua\, eläisimme pyhän mielesi mukaan. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet pyhässä sanassasi opettanut meille\, ettei ole muuta autuuden perustusta kuin Herra Jeesus Kristus. Me rukoilemme sinua: pyhitä meitä Pyhällä Hengelläsi\, niin ettemme olisi ainoastaan sanasi kuulijoita vaan myös sen tekijöitä. Vahvista meitä\, ettemme kiusausten puuskissa ja ahdinkojen virroissa luopuisi sinusta ja hukkuisi\, vaan ottaisimme uskollisesti vaarin sanastasi. Tee tyhjäksi perkeleen\, maailman ja oman lihamme tahto\, että sinun armollinen tahtosi tapahtuisi keskuudessamme. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 51:8\nAnna minun kuulla ilo|a ja riemua\, *\nettä ihastuisivat ne luut\, jotka sär|kenyt olet. \nPsalmi:\nPs. 92:5–10 13–16\nSillä katso\, sinun viholli|sesi\, Herra\, *\nkatso\, sinun vihollisesi hukkuvat\, kaikki väärintekijät joutuvat |hajallensa. \nMutta minun sarveni sinä kohotat kuin villi|härän sarvet; *\nminut voidellaan tuo|reella öljyllä. \nJa iloiten minun silmäni katsovat |vainoojiani\, *\nminun korvani kuulevat noista pahoista\, jotka ovat nousseet mi|nua vastaan. \nVanhurskas viheri|öitsee kuin palmupuu\, *\nhän kasvaa kuin Liba|nonin setri. \nHe ovat istutetut |Herran huoneeseen\, *\nhe viheriöitsevät meidän Jumalamme |kartanoissa. \nVielä vanhuudessaan he |tekevät hedelmää\, *\novat mehe|vät ja vihannat \nja julistavat\, että |Herra on vanhurskas\, *\nhän\, minun kallioni\, ja ettei hänessä vää|ryyttä ole. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/9-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/07/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_9_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240714
DTEND;VALUE=DATE:20240715
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121911Z
LAST-MODIFIED:20240710T225548Z
UID:4147-1720915200-1721001599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Kirkastussunnuntai
DESCRIPTION:Kahdeksantena sunnuntaina helluntaista vietetään Kristuksen kirkastumisen sunnuntaita. Keskellä vihreää helluntaijaksoa alttari verhotaan vaihteeksi valkoiseen. Kristuksen kirkastuminen kuuluu suosituimpiin alttaritaulujen aiheisiin. Kristuksen vierelle on kuvattu Mooses ja Elia. He edustivat lakia ja profeettoja. Kristuksen saapuessa täyttämään lain ja profeettojen lupaukset\, he väistyivät. \nKirkastusvuorella Kristus ilmestyi Jumalallisessa kirkkaudessaan. Opetuslapset saivat nähdä hänet hetken aikaa jumalallisessa valossa ja kuulla Isän\, Jumalan\, äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani\, kuulkaa häntä.” Kirkkauden Herra ei kuitenkaan pystyttänyt valtakuntaansa tuolle vuorelle. Hän astui jälleen pian alas maailman pimeyteen vapahtamaan syntisiä ja kurjia. Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa uhrautuvassa rakkaudessaan Golgatan pimeydessä. \nSeurakunta saa tulla osalliseksi Kristuksen kirkastetusta ruumiista pyhässä ehtoollisessa. Siinä Kristus tulee ruumiillisesti syntisten ja kurjien luokse tuoden mukanaan Jumalan anteeksiantamuksen ja armon. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen maanantaista lauantaihin vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Hab. 3:4 Psalmi: Ps. 97:1–2 5–6 10–11 Hallelujasäe: Ps. 97:12\n1. lukukappale:  2. Moos. 34:29–35 2. lukukappale:  2. Kor. 3:7–18 Evankeliumi:  Luuk. 9:28–36 \n\n1. lukukappale\n2. Moos. 34:29–35\nJa kun Mooses astui alas Siinain vuorelta ja hänellä vuorelta alas astuessaan oli kädessänsä kaksi laintaulua\, ei hän tiennyt\, että hänen kasvojensa iho oli tullut säteileväksi hänen puhuessaan Herran kanssa. Ja kun Aaron ja kaikki israelilaiset näkivät Mooseksen kasvojen ihon säteilevän\, pelkäsivät he lähestyä häntä. Mutta Mooses huusi heitä; niin Aaron ja kaikki kansan päämiehet kääntyivät takaisin hänen luokseen\, ja Mooses puhui heille. Sitten kaikki israelilaiset lähestyivät häntä\, ja hän käski heidän noudattaa kaikkea\, mitä Herra oli puhunut hänelle Siinain vuorella. Ja kun Mooses oli lakannut puhumasta heidän kanssaan\, pani hän peitteen kasvoillensa. Mutta niin usein kuin hän meni Herran eteen puhuttelemaan häntä\, poisti hän peitteen\, siksi kunnes tuli ulos. Ja tultuaan ulos hän puhui israelilaisille\, mitä hänen oli käsketty puhua. Ja israelilaiset näkivät joka kerta Mooseksen kasvojen ihon säteilevän; ja Mooses veti peitteen kasvoillensa\, siksi kunnes hän jälleen meni puhuttelemaan häntä. \n  \n2. lukukappale\n2. Kor. 3:7–18\nMutta jos jo kuoleman virka\, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin\, ilmestyi kirkkaudessa\, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden\, joka kuitenkin oli katoavaista\, kuinka paljoa enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa! Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta\, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta. Sillä se\, millä ennen oli kirkkaus\, on tämän rinnalla kirkkautta vailla\, tämän ylenpalttisen kirkkauden tähden. Jos sillä\, mikä on katoavaista\, oli kirkkaus\, niin vielä paljoa enemmän on sillä\, mikä on pysyväistä\, oleva kirkkautta.\nKoska meillä siis on tämmöinen toivo\, niin me olemme aivan rohkeat emmekä tee niinkuin Mooses\, joka pani peitteen kasvoillensa\, etteivät Israelin lapset näkisi sen loppua\, mikä on katoavaista. Mutta heidän mielensä paatuivat\, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite\, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa\, pysyy poisottamatta\, sillä vasta Kristuksessa se katoaa. Vielä tänäkin päivänä\, kun Moosesta luetaan\, on peite heidän sydämensä päällä; mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö\, otetaan peite pois. Sillä Herra on Henki\, ja missä Herran Henki on\, siinä on vapaus. Mutta me kaikki\, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta\, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen\, niinkuin muuttaa Herra\, joka on Henki. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 9:28–36\nNoin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut\, hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan. Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui\, ja hänen vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi. Ja katso\, hänen kanssaan puhui kaksi miestä\, ja ne olivat Mooses ja Elias. He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa\, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.\nMutta Pietari ja ne\, jotka olivat hänen kanssansa\, olivat unen raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät\, näkivät he hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä\, jotka seisoivat hänen luonansa. Ja kun nämä olivat eroamassa hänestä\, sanoi Pietari Jeesukselle: “Mestari\, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme kolme majaa\, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi”. Mutta hän ei tiennyt\, mitä sanoi.\nJa hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa; ja he peljästyivät joutuessaan pilveen. Ja pilvestä kuului ääni\, joka sanoi: “Tämä on minun Poikani\, se valittu; kuulkaa häntä”. Ja äänen kuuluessa he huomasivat Jeesuksen olevan yksin. Ja he olivat siitä vaiti eivätkä niinä päivinä ilmoittaneet kenellekään mitään siitä\, mitä olivat nähneet. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jeesus Kristus\, joka olet osoittanut meille sen suuren kunnian ja kirkkauden\, jonka sait taivaalliselta Isältäsi! Anna meidänkin tulla elävän uskon kautta osallisiksi tästä kirkkaudesta. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n2. Rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet korottanut Poikasi iankaikkiseen kunniaan ja että jo hänen alennuksensa aikana maan päällä annoit hänelle kirkkauttasi. Suo meille armosi\, että me uskoisimme vakaasti sinuun ja Poikaasi ja niin saisimme Pyhän Hengen. Anna meidän Pyhän Hengen voimalla kuolla pois synnistä ja elää vanhurskaudelle\, että tulisimme Poikasi kaltaisiksi ja pääsisimme lopulta kirkastetuin ruumiin iankaikkiseen kunniaan. Sinun Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nHab. 3:4\nHänen hohteensa on kuin |aurinko\, *\nhänestä käyvät säteet joka taholle; se on hänen |voimansa verho. \nPsalmi:\nPs. 97:1–2 5–6 10–11\nHerra on kuningas! Maa |riemuitkoon; *\niloitkoot saaret\, niin |monta kuin niitä on. \nPilvi ja pimeys on hänen ympä|rillänsä\, *\nvanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistui|mensa perustus. \nTuli käy hänen edel|länsä *\nja polttaa hänen viholli|sensa\, yltympäri. \nHänen salamansa valaisevat maan|piirin; *\nmaa näkee |sen ja vapisee. \nVuoret sulavat niinkuin vaha Herran |edessä\, *\nkaiken maan |Herran edessä. \nTaivaat julistavat hänen vanhurs|kauttansa\, *\nja kaikki kansat näkevät hänen |kunniansa. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/kirkastussunnuntai-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Kirkastusunnuntai.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240707
DTEND;VALUE=DATE:20240708
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121911Z
LAST-MODIFIED:20240702T201603Z
UID:4146-1720310400-1720396799@www.luterilainen.net
SUMMARY:7. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Jeesuksen sanat: ”Rakastaa vihollisianne!” ja posken tarjoamisesta lyöjälle silloin\, kun on lyöty jo toiselle\, ovat tuttuja. Sanat ovat niin tuttuja\, että kristillistä uskoa huonosti tuntevatkin tuntevat ne yleensä hyvin. Joskus saattaa jopa kuulla käsityksiä\, että vihollisen rakastaminen ja kaikenlainen vastarinnattomuus ovat kristillisen uskon ydinasioita. Varsinkin niin sanottu kultainen sääntö: ”Tehkää niin kuin tahdotte teille tehtävän”\, ymmärretään kaikkein tärkeimmäksi asiaksi\, neuvoksi ja käytännöksi. Ja kun näitä noudattaa\, niin on kristitty ja seuraa Jeesusta. \nKristillinen usko on kärsinyt viimeistään 1700-luvulta alkaen aikamoisen rappion. Tai ehkä ei pitäisi puhua uskon rappiosta\, vaan siitä\, mitä on tapahtunut kirkkojen julistuksessa ja käytännöissä. Voi ihan vakavasti kysyä itseltään ja lähimmäisiltään: Tuliko Jeesus maan päälle siksi\, että perustaisi hyväntekeväisyysjärjestön? Tai: Saako Uudesta testamentista ihan oikeasti sen käsityksen\, että kristillisen uskon pääasia on lähimmäisen rakastaminen tai vaikkapa väkivallaton vastarinta? Vastaus: Kun rehellisesti tarkastelee Raamattua\, niin ei saa! Ei ensimmäisten kristittyjen uskon pääasiat olleet näissä\, vaikka he näin pyrkivätkin elämään. \nJeesuksen sanat päivän evankeliumissa on osoitettu Hänen seuraajilleen. Heidän tulee\, siis jo kristittyjen\, olla valmiita kärsimään Jeesuksen nimen ja seuraamisen tähden. Tähän yhteyteen kuuluu Luukkaan evankeliumissa myös ”kultainen sääntö”. Jeesuksen sanoja ei saa irrottaa asiayhteydestään. Muuten saattaa käydä niin\, että uskon perustuskin hämärtyy tai jopa katoaa. Kun kuulemme Jeesuksen sanoja sellaisenaan niin huomaamme\, että Hän on pääasia ja uskon keskus. Hän\, joka armahtaa huonosti lähimmäistään kohtelevaa ja rakkaudetonta ihmistä. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 28:8 Psalmi: Ps. 28:1–2 6–9 Hallelujasäe: Ps. 50:14\n1. lukukappale:  Joos. 24:21–27 tai 2. Kun. 6:8–23 2. lukukappale:  Hepr. 12:25–29 Evankeliumi:  Luuk. 6:27–31 \n\n1. lukukappale\nJoos. 24:21–27\nMutta kansa sanoi Joosualle: “Ei niin\, vaan me palvelemme Herraa”. Silloin Joosua sanoi kansalle: “Te olette itse todistajina itseänne vastaan\, että olette valinneet itsellenne Herran palvellaksenne häntä”. He vastasivat: “Olemme”. Hän sanoi: “Niin poistakaa nyt vieraat jumalat\, joita on teidän keskuudessanne\, ja taivuttakaa sydämenne Herran\, Israelin Jumalan\, puoleen”. Kansa vastasi Joosualle: “Herraa\, meidän Jumalaamme\, me palvelemme\, ja hänen ääntänsä me kuulemme”.\nNiin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja antoi heille Sikemissä käskyt ja oikeudet. Ja Joosua kirjoitti nämä puheet Jumalan lain kirjaan\, ja hän otti suuren kiven ja pystytti sen sinne\, tammen alle\, joka oli Herran pyhäkössä. Ja Joosua sanoi kaikelle kansalle: “Katso\, tämä kivi on oleva todistajana meitä vastaan\, sillä se on kuullut kaikki Herran sanat\, jotka hän on meille puhunut\, ja se on oleva todistajana teitä vastaan\, ettette kieltäisi Jumalaanne”. \nTai: \n2. Kun. 6:8–23\nKun Aramin kuningas oli sodassa Israelia vastaan\, neuvotteli hän palvelijainsa kanssa ja sanoi: “Siihen ja siihen paikkaan minä asetun leiriin”. Mutta Jumalan mies lähetti Israelin kuninkaalle sanan: “Varo\, ettet mene siihen paikkaan\, sillä aramilaiset ovat asettuneet sinne”. Niin Israelin kuningas lähetti sanan siihen paikkaan\, jonka Jumalan mies oli hänelle sanonut. Näin tämä varoitti häntä\, ja hän oli siellä varuillaan. Eikä se tapahtunut ainoastaan kerran tai kahdesti.\nAramin kuninkaan sydän tuli tästä levottomaksi\, ja hän kutsui palvelijansa ja sanoi heille: “Ettekö voi ilmaista minulle\, kuka meikäläisistä pitää Israelin kuninkaan puolta?” Silloin eräs hänen palvelijoistaan sanoi: “Ei niin\, herrani\, kuningas\, vaan profeetta Elisa\, joka on Israelissa\, ilmaisee Israelin kuninkaalle nekin sanat\, jotka sinä puhut makuuhuoneessasi”. Hän sanoi: “Menkää ja katsokaa\, missä hän on\, niin minä lähetän ottamaan hänet kiinni”. Ja hänelle ilmoitettiin: “Katso\, hän on Dootanissa”. Niin hän lähetti sinne hevosia ja sotavaunuja ja suuren sotajoukon. He tulivat sinne yöllä ja ympäröivät kaupungin.\nKun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos\, niin katso\, sotajoukko\, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Ja hänen palvelijansa sanoi hänelle: “Voi\, herrani\, mitä me nyt teemme?” Hän sanoi: “Älä pelkää\, sillä niitä\, jotka ovat meidän kanssamme\, on enemmän kuin niitä\, jotka ovat heidän kanssansa”. Ja Elisa rukoili ja sanoi: “Herra\, avaa hänen silmänsä\, että hän näkisi”. Ja Herra avasi palvelijan silmät\, ja hän näki\, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.\nKun viholliset sitten tulivat häntä vastaan\, rukoili Elisa Herraa ja sanoi: “Sokaise tämä väki”. Silloin hän sokaisi heidät Elisan pyynnön mukaan. Ja Elisa sanoi heille: “Ei tämä ole oikea tie\, eikä tämä ole oikea kaupunki. Seuratkaa minua\, niin minä vien teidät sen miehen luo\, jota te etsitte.” Ja hän vei heidät Samariaan. Mutta kun he tulivat Samariaan\, sanoi Elisa: “Herra\, avaa näiden silmät\, että he näkisivät”. Silloin Herra avasi heidän silmänsä\, ja he näkivät; ja katso: he olivat keskellä Samariaa.\nJa kun Israelin kuningas näki heidät\, sanoi hän Elisalle: “Surmaanko minä heidät\, isäni\, surmaanko heidät?” Hän sanoi: “Älä surmaa. Surmaatko sinä ne\, jotka otat vangiksi miekallasi ja jousellasi? Pane heidän eteensä ruokaa ja juomaa heidän syödä ja juoda; menkööt sitten takaisin herransa luo.” Niin tämä valmisti heille suuren aterian\, ja kun he olivat syöneet ja juoneet\, päästi hän heidät menemään; ja he menivät herransa luo. Eikä aramilaisia partiojoukkoja sitten enää tullut Israelin maahan. \n  \n2. lukukappale\nHepr. 12:25–29\nKatsokaa\, ettette torju luotanne häntä\, joka puhuu; sillä jos nuo\, jotka torjuivat luotaan hänet\, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä\, eivät voineet päästä pakoon\, niin paljoa vähemmän me\, jos käännymme pois hänestä\, joka ilmoittaa sen taivaista. Silloin hänen äänensä järkytti maata\, mutta nyt hän on luvannut sanoen:\n“Vielä kerran minä liikutan maan\, jopa taivaankin”.\nMutta tuo “vielä kerran” osoittaa\, että ne\, mitkä järkkyvät\, koska ovat luotuja\, tulevat muuttumaan\, että ne\, jotka eivät järky\, pysyisivät.\nSentähden\, koska me saamme valtakunnan\, joka ei järky\, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa\, hänelle mielihyväksi\, pyhällä arkuudella ja pelolla; sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 6:27–31\nMutta teille\, jotka kuulette\, minä sanon: rakastakaa vihollisianne\, tehkää hyvää niille\, jotka teitä vihaavat\, siunatkaa niitä\, jotka teitä kiroavat\, rukoilkaa niiden edestä\, jotka teitä parjaavat. Jos joku lyö sinua poskelle\, tarjoa hänelle toinenkin\, ja jos joku ottaa sinulta vaipan\, älä häneltä kiellä ihokastasikaan. Anna jokaiselle\, joka sinulta anoo\, äläkä vaadi takaisin siltä\, joka sinun omaasi ottaa.\nJa niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän\, niin tehkää tekin heille. \n  \nRukoukset\n1. Voiman Jumala\, jolta kaikki hyvä tulee! Vuodata rakkautesi sydämiimme\, lisää uskoamme ja säilytä meissä se hyvä\, minkä olet antanut. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me tunnustamme olevamme vaivaisia syntisiä\, joissa ei ole mitään hyvää\, sillä synti on niin turmellut sydämemme\, lihamme ja veremme\, etteivät pahat himot jätä meitä täällä rauhaan. Siksi me rukoilemme sinua\, rakas Isä: anna meille syntimme anteeksi ja puhdista sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, että meillä olisi halua ja rakkautta sinun sanaasi\, että eläisimme sen mukaan ja niin pysyisimme armossasi iankaikkisesti. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 28:8\nHerra on |kansansa väkevyys\, *\nhän on voideltunsa pelas|tus ja turva. \nPsalmi:\nPs. 28:1–2 6–9\nSinua\, Herra\, |minä huudan; *\nminun kallioni\, älä ole minua |kohtaan äänetön\, \netten minä\, kun sinä |vaiti olet\, *\njoutuisi niiden kaltaiseksi\, jotka ovat |hautaan vaipuneet. \nKuule minun rukousteni ääni\, kun minä sinua |avuksi huudan\, *\nkun minä käteni nostan sinun kaikkeinpyhin|täsi kohti. \nÄlä tempaa minua pois jumalattomien kanssa\, älä väärin|tekijäin kanssa\, *\njotka puhuvat lähimmäisilleen rauhan puheita\, vaikka heidän sydämes|sään on pahuus. \nHerra on minun voima|ni ja kilpeni; *\nhäneen minun sydämeni turvasi\, ja mi|nä sain avun. \nSiitä minun sydä|meni riemuitsee\, *\nja veisuullani minä |häntä ylistän. \nHerra on |kansansa väkevyys\, *\nhän on voideltunsa pelas|tus ja turva. \nPelasta kansasi ja siunaa |perikuntasi; *\nkaitse heitä ja kanna heitä ian|kaikkisesti. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/7-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/07/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_7_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240630
DTEND;VALUE=DATE:20240701
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121911Z
LAST-MODIFIED:20240627T150416Z
UID:4145-1719705600-1719791999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Apostolien päivä
DESCRIPTION:Apostolien päivänä muistamme Kristuksen apostoleja\, jotka Jumalan armosta saivat olla todistamassa Kristuksen elämää\, kuolemaa ja ylösnousemusta. He saivat olla helluntaina vastaanottamassa Pyhän Hengen ja viemässä evankeliumin riemusanomaa maan ääriin. \nApostolit ovat meille esimerkkinä monella tapaa. Uudessa testamentissa kuvataan heidän työtään ja uskoaan monin paikoin esimerkillisenä. Paavali kohtasi vankeutta ja vainoa Kristuksen työn tähden. Perimäntiedon mukaan monet apostoleista\, kuten Pietari ja Paavali\, kohtasivat marttyyrikuoleman Herransa todistuksen tähden. Heidän opetuksestaan ja uskostaan voimme hakea itsellemme esikuvaa. \nToisaalta apostolit muistuttavat meille ennen kaikkea Jumalan armosta. Jos katsomme niitä ihmisiä\, joita Kristus kutsui opetuslapsikseen\, emme näe omissa voimissaan viisaita\, rohkeita tai väkeviä. Monet olivat kalastajia\, Matteus halveksittu tullimies. Kun tuli se aika\, jolloin Kristus oman opetuksensa mukaisesti vangittiin\, opetuslapset kaikkosivat. Rohkeimpana esiintynyt Pietari kielsi Herransa hiilivalkealla. Silti hän sai armon olla suuri apostoli Jumalan valtakunnan työssä. \nPakanoiden apostoli\, Pyhä Paavali\, puolestaan vainosi alkuseurakuntaa ja oli läsnä\, kun marttyyri Stefanos kivitettiin. Silti hän sai kohdata Kristuksen ja sai sen armon\, että hän oli suuri apostoli Jumalan valtakunnan työssä. Omassa voimassaan monet heistä oli heikkoja\, mutta Kristus itse varusti heidät sanallaan ja Pyhällä Hengellä. \nMeidät kristityt on kasteessa kutsuttu ylösnousemuksen todistajiksi\, vaikkakaan ei apostoleiksi. Rohkeus\, viisaus ja usko tähän tehtäväämme ei voi tulla katsomalla itseemme vaan Kristukseen\, joka on meidät kutsunut ja meidät varustaa. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen maanantaista lauantaihin vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 52:7 Psalmi: Ps. 145:3–7 Hallelujasäe: Room. 10:18\n1. lukukappale:  Jes. 66:18–19 2. lukukappale:  2. Tim. 3:14–17 tai Ap. t. 26:12–23 Evankeliumi:  Mark. 3:13–19 \n\n1. lukukappale\nJes. 66:18–19\nMinä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa. Aika tulee\, että minä kokoan kaikki kansat ja kielet\, ja he tulevat ja näkevät minun kunniani. Ja minä teen tunnusteon heidän keskellänsä ja lähetän pakoonpäässeitä heidän joukostansa pakanain tykö Tarsiiseen\, Puuliin ja Luudiin\, jousenjännittäjäin tykö\, Tuubaliin ja Jaavaniin\, kaukaisiin merensaariin\, jotka eivät ole kuulleet minusta kerrottavan eivätkä nähneet minun kunniaani\, ja he ilmoittavat minun kunniani pakanain keskuudessa. \n  \n2. lukukappale\n2. Tim. 3:14–17\nMutta pysy sinä siinä\, minkä olet oppinut ja mistä olet varma\, koska tiedät\, keiltä olet sen oppinut\, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset\, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi\, niin että pelastut uskon kautta\, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus\, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta\, on myös hyödyllinen opetukseksi\, nuhteeksi\, ojennukseksi\, kasvatukseksi vanhurskaudessa\, että Jumalan ihminen olisi täydellinen\, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut. \nTai: \nAp. t. 26:12–23\nPaavali puhui:\nKun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella\, näin minä\, oi kuningas\, tiellä keskellä päivää taivaasta valon\, auringon paistetta kirkkaamman\, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä\, ja me kaaduimme kaikki maahan\, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: ‘Saul\, Saul\, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.’ Niin minä sanoin: ‘Kuka olet\, herra?’ Ja Herra sanoi: ‘Minä olen Jeesus\, jota sinä vainoat. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt\, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi\, mitä varten sinä olet minut nähnyt\, niin myös sen\, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä\, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä\, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’ Sentähden\, kuningas Agrippa\, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä\, vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille\, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen\, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja. Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata minut. Mutta Jumalan avulla\, jota olen saanut tähän päivään asti\, minä seison ja todistan sekä pienille että suurille\, enkä puhu mitään muuta\, kuin minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan\, että nimittäin Kristuksen piti kärsimän ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle että pakanoille.” \n  \nEvankeliumi\nMark. 3:13–19\nJa hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne\, jotka hän itse tahtoi\, ja he menivät hänen tykönsä. Niin hän asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääksensä heidät saarnaamaan\, ja heillä oli oleva valta ajaa ulos riivaajia. Ja nämä kaksitoista hän asetti: Pietarin – tämän nimen hän antoi Simonille – ja Jaakobin\, Sebedeuksen pojan\, ja Johanneksen\, Jaakobin veljen\, joille hän antoi nimen Boanerges\, se on: ukkosenjylinän pojat\, ja Andreaan ja Filippuksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin\, Alfeuksen pojan\, ja Taddeuksen ja Simon Kananeuksen ja Juudas Iskariotin\, saman\, joka hänet kavalsi. \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala\, joka olet valmistanut näkymättömiä lahjoja niille\, jotka rakastavat sinua! Vuodata sydämiimme rakkautesi voima\, että rakastaisimme sinua kaikessa ja yli kaiken. Anna meille lupauksesi mukaan pyhät lahjasi\, jotka ovat suurempia kuin kaikki\, mitä voimme pyytää. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet kutsunut meidätkin opetuslapsiksesi. Suo meidän sinun armostasi kuulla kutsusi vilpittömin sydämin ja joka hetki pysyä Henkesi johdettavina. Anna meidän yhä runsaammin kokea jumalallisen totuutesi voimaa. Johda meitä uskosta uskoon\, kirkkaudesta kirkkauteen\, ja salli meidän vihdoin päästä näkemään sinun taivaallisen valtakuntasi kunniaa. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja aina. \n3. Herramme Jeesus Kristus\, joka itse valitsit apostolisi todistamaan sinusta ja sillä tavoin rakentamaan kirkkoasi! Yksin apostolien ja profeettojen todistuksen varaan ja sinun\, ainoan kestävän Perustuksen päälle rakennettuna voi kirkkosi säilyä ja kestää maailman tuulissa ja kiusauksissa. Anna siksi meidän aina kuulla apostolien todistusta ja pitäytyä siihen horjumatta. Sitä pyydämme sinulta\, Herramme ja Vapahtajamme\, joka yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa hallitset nyt\, aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nJes. 52:7\nKuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan |jalat\, *\nhänen\, joka julistaa rauhaa\, ilmoittaa |hyvän sanoman” \nPsalmi:\nPs. 145:3–7\nSuuri on Herra ja sangen ylis|tettävä\, *\nja hänen suuruutensa on |tutkimaton. \nSukupolvi ylistää sukupolvelle sinun teko|jasi\, *\nja he julistavat sinun voimal|lisia töitäsi. \nSinun valtasuuruutesi kirkkautta ja |kunniaa *\nja sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon |tutkistella. \nSinun peljättävien töittesi voimasta |puhutaan\, *\nsinun suurista teoistasi |minä kerron. \nJulistettakoon sinun suuren hyvyytesi |muistoa *\nja sinun vanhurskaudestasi |riemuittakoon. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/apostolien-paiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Apostolien-paiva.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240628
DTEND;VALUE=DATE:20240629
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200626T090927Z
LAST-MODIFIED:20240627T145847Z
UID:9328-1719532800-1719619199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Irenaeus
DESCRIPTION:Irenaeus Lyonilainen (noin. 140–200 jKr.) oli lähtöisin Vähä-Aasiasta. Presbyteeriksi Irenaeus päätyi kauas kotiseudultaan nykyiseen Lyoniin\, jota silloin kutsuttiin Lugdunumiksi. Hän teki lähetystyötä barbaareiksi kutsuttujen keskuudessa ja opetteli myös heidän kielensä. Piispaksi hänet valittiin hänen edeltäjänsä Pothinuksen kuoltua marttyyrina Marcus Aureliuksen vainoissa. Irenaeus tunsi Smyrnan marttyyri piispa Polykarpoksen\, jonka hän kertoo elävästi muistavansa. Irenaeus oli siten varsin lähellä apostolista aikaa ja Jeesuksen opetuslapsia\, sillä Polykarpos itse oli ollut Johanneksen oppilas. \nIrenaeuksen nimi (kirjoitetaan joskus myös ”Eirenaios”) tulee kreikan sanasta rauha. Kirkkohistoriassa hänellä on nimensä mukainen maine rauhan rakentajana. Esimerkiksi pääsiäiskiistassa hän neuvoi Rooman piispaa Victoria olemaan erottamatta kirkon yhteydestä niitä\, jotka viettivät pääsiäistä toisella tavalla. Irenaeus kertoo\, kuinka Polykarpoksen vieraillessa Roomassa veljet olivat säilyttäneet rauhan ja ehtoollisyhteyden\, vaikka olivat havainneet tapansa viettää pääsiäistä erilaisiksi. \nSovinnollisuudestaan huolimatta Ireaneus ei epäröinyt tarttua sotaisasti kynäänsä\, kun hän havaitsi\, että apostolinen usko Kristukseen ja sielujen pelastus olivat vaarassa. Hänen tunnetuista teksteistään pisin on nimeltään ”Harhaoppeja vastaan”\, jossa hän hyökkää gnostilaisia harhoja vastaan. \nGnostilaisuus on nimitys isolle joukolle suuntauksia\, jotka eivät rajoittuneet yksin kristinuskon piiriin. Yhteistä gnostikoille oli dualistisen maailmankuvan lisäksi ihmisen henkisyyden ja tiedon asettaminen keskiöön. Maailma ja ihminen rakentuivat hengestä ja materiasta. Ihmisen jumalinen alkuperä oli nimenomaan hänen materiattomassa sielussaan. Gnostilaisille materian maailma ja siis myös ruumis edustivat pahaa\, josta sielun tuli päästä vapaaksi. Tämä käsitys luomisesta ja ihmisestä antoi joillekin gnostikoille luvan hekumaan\, kun taas toiset elivät askeettisesti. \nPelastuksen väline gnostilaisille oli heidän nimensä mukaisesti tieto (gnosis)\, jonka avulla sielu saattoi valaista. Heidän mielestään Jeesus oli ollut tämän tiedon opettaja\, mutta apostolit tai heidän seuraajansa olivat turmelleet Jeesuksen opetuksen.\nIrenaeus vetoaa apostolien kirjoituksiin ja heiltä perittyyn uskoon\, joka hänen mukaansa on tyystin erilainen kuin gnostikoiden uudet kuvitelmat. Teoksensa alkupuolella hän toteaa\, että pelkkä näiden mielikuvituksellisten rakennelmien esitteleminen riittäisi niiden kumoamiseen\, sillä niiden mielettömyys olisi siten kaikille selvää. \nIrenaeus julistaa Raamatun mukaisesti luomakunnan hyväksi. Vanhan testamentin Luoja ja Jeesuksen Isä eivät ole kaksi kilpailevaa jumaluutta. Irenaeuksen teologian johtava ajatus on Kristuksessa tapahtuva ihmiskunnan ja koko luomakunnan uudelleen kokoaminen Kristus-pään yhteyteen ja alaisuuteen. Tätä ennen muuta Paavalin kirjeissä esiintyvää ajatusta nimitetään rekapituliaatioksi (kr. anakefaleosis)\, joka kirjaimellisesti tarkoittaa uudelleenpäistämistä. Kristuksen piti koota kaikki itseensä ja tehdä heidät osalliseksi elämästä\, koska vanhan Aadam-pään kautta kaikki olivat kuolemasta osalliset. \nIrenaeus kirjoittaa: ”Ja niin hän kunniakkaasti saavutti lunastuksemme ja täytti isille annetut lupaukset tehden tyhjäksi tottelemattomuuden. Jumalan poika tuli Daavidin pojaksi ja Abrahamin pojaksi täydellistäen ja kooten nämä itseensä\, jotta hän antaisi itsessään meille elämän. Jumalan sana tuli lihaksi neitsyestä tuhoamaan kuoleman ja tekemään ihmisen eläväksi\, sillä me olimme synnin vankeina syntyneinä synnillisyyteen ja eläen kuoleman vallan alla.” \nGnostikkoja vastaan Irenaeus opettaa\, ettei tämä kokoaminen koske yksin sielua tai henkeä\, vaan myös ruumista. Siksi Herran ehtoollisessakin nautitaan Kristus ruumiillisesti\, että ruumis tulisi osaksi katoamattomuudesta ja saisi kerran nousta kuolleista. \nToinen hänen säilyneistä teksteistään on paljon lyhyempi ”Apostolisen julistuksen esitys”\, jossa Irenaeus esittelee kristinuskon perusteet. Selitettyään kuka on Jumala Irenaeus selostaa pelastushistorian paratiisista uuteen Aadamiin Kristukseen\, jonka profeetat olivat ennustaneet ja joka jälleen avaisi tien ihmisille katoamattomuuteen ja turmeltumattomuuteen – Jumalan yhteyteen. \nIrenaeus on tärkeä kirkkoisä ja arvostettu sekä idässä että lännessä. Teologisen panoksen lisäksi Irenaeuksessa yhdistyvät pyrkimys rauhaan ja tinkimätön liittolaisuus totuuden ja apostolisen uskon kanssa. Hän on rohkaiseva esimerkki siitä\, ettei näiden kahden välillä tarvitse vallita ristiriitaa. Sopua ei voi ostaa totuudella\, mutta kristitty on velvoitettu rakentamaan rauhaa\, ymmärtämään heikompaa veljeä ja tulkitsemaan kaiken lähimmäisen parhaaksi. \n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-irenaeus/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Irenaeus.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240627
DTEND;VALUE=DATE:20240628
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200407T082412Z
LAST-MODIFIED:20240626T171225Z
UID:8832-1719446400-1719532799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Kyrillos Aleksandrialainen
DESCRIPTION:Kyrillos Aleksandrialainen on tullut kirkkohistoriassa tunnetuksi 5. vuosisadan kristologisten kiistojen pyörteistä. Monet hänen muotoiluistaan jäivät voimaan myös ratkaisevassa asemassa olleen 4. ekumeenisen kirkolliskokouksen (Khalkedon 451) jälkeen. Kyrilloksen ainainen viittaaminen edeltäviin kirkollisiin auktoriteetteihin\, kuten erityisesti Athanasios Suureen\, edeltäjäänsä Aleksandrian piispanistuimella\, on osoitus hänen halustaan pysyä kirkon uskossa\, jonka hän katsoi varmistavan jatkuvuuden apostolien kautta aina Kristukseen asti. \nMeidän päiviimme asti ei ole säilynyt juuri mitään tietoa Kyrilloksen varhaisista vaiheista ennen hänen valintaansa Aleksandrian piispaksi. Kyrillos todennäköisesti syntyi Aleksandriassa vuosien 370 ja 380 välillä ja johdatettiin kirkolliseen elämään jo hyvin nuorena. Hän oli läheistä sukua Aleksandrian tuolloiselle piispalle Theophilukselle. Hän todennäköisesti sai hyvän koulutuksen sekä filosofian että teologian aloilla. Vuonna 403 Kyrillos matkusti setänsä piispa Theophiluksen kanssa Konstantinopoliin\, jossa he osallistuivat kirkolliskokoukseen\, joka tuomitsi Konstantinopolin piispa Johannes Krysostomoksen harhaoppiseksi\, ilmeisesti lähinnä poliittisista syistä. Theophiluksen kuoltua vuonna 412\, Kyrillos valittiin Aleksandrian piispaksi\, jota virkaa hän sitten hoiti 32 vuotta. \nVuonna 417/18 Kyrillos palautti Aleksandrian ehtoollisyhteyden Konstantinopolin kanssa\, joka oli ollut poikki Krysostomoksen erottamisesta lähtien. Hyvät välit eivät kuitenkaan kestäneet kauan. Kymmenen vuotta myöhemmin Nestorios valittiin Konstantinopolin piispaksi. Kyrillos ei voinut hyväksyä Nestorioksen ajattelua\, joka kulminoitui kysymykseen neitsyt Mariasta. Oliko Maria ”Kristuksen äiti”\, niin kuin Nestorios halusi häntä kutsua\, vai ”Jumalan äiti”\, niin kuin Kyrillos asian näki? Taustalla tietysti oli erilainen teologia\, joka johtui Nestorioksen osalta omalaatuisesta tulkinnasta antiokialaisesta kristologiasta. Antiokialainen kristologia halusi turvata Kristuksen ihmisyyden ja Nestorios meni tässä korostuksessaan liian pitkälle. Tästä seurasi se\, että Nestorios ei voinut hyväksyä jumalallisen ja inhimillisen luonnon yhteyttä samassa persoonassa. Näin ollen hän ei enää voinut kutsua Mariaa Jumalan äidiksi. \nKyrilloksen reaktio oli vahva. Hän korosti Kristuksen persoonan jakamattomuutta\, Kristus oli samaan aikaan tosi Jumala ja tosi ihminen.  \nKyrillos kirjoitti useamman kirjeen Nestoriokselle\, joista toinen\, kirjoitettu helmikuussa vuonna 430\, hyväksyttiin neljännessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa oikeaksi opetukseksi. Tässä kirjeessä Kyrillos opettaa Kristuksen kahdesta luonnosta: \n\nSiispä me vahvistamme\, että luonnot\, jotka ovat yhdistyneet yhdessä todellisessa ykseydessä\, ovat erilaiset keskenään\, mutta molemmista on tullut yksi Kristus ja Poika; ei sen takia että luontojen erilaisuus olisi poistettu\, niiden ykseyden takia\, vaan koska jumalallinen ja inhimillinen ovat yhdistyneet kuvailemattomalla ja sanoinkuvailemattomalla tavalla\, ovat tulleet meille yhdeksi Herraksi ja Kristukseksi ja Pojaksi. \n\nTämä oli Kyrillokselle tärkeää: todellinen ihmisyys ja todellinen jumaluus olivat todella yhdistyneet yhdeksi persoonaksi Herraksi Jeesukseksi Kristukseksi. Kristuksen jumaluutta ei saanut vähentää yhtään\, niin kuin Nestorios näytti tekevän. Kyrillos sai nopeassa aikataulussa aikaan sen\, että liittolaistensa tuella Nestorioksen opetus tuomittiin harhaopiksi. Tämä vahvistettiin Kyrilloksen johdolla Kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Efesossa vuonna 431.  \nKyrillos oli näiden rajujen kristologisten taistelujen jälkeenkin valmis sopimaan ja pystyi saavuttamaan sovinnon antiokialaisten kanssa. Kyrillokselle näyttää olleen tärkeää\, että säilytetään opin kirkkaus ja puhtaus\, mutta toisaalta hän myös haki sovintoa ja ykseyttä. Viimeiset vuotensa ennen kuolemaansa vuonna 444 Kyrillos käytti kristologisten näkemystensä selittämiseen ja puolustamiseen. \nKyrilloksen kirjallinen tuotanto oli mittavaa ja jo hänen elinaikanaan yleisesti hyväksyttyä\, minkä osoittaa monet läntiset ja itäiset käännökset. Kristologisten ja trinitaaristen kirjoitusten lisäksi\, Kyrillos kirjoitti tärkeät kommentaarit moniin Vanhan- ja Uuden testamentin kirjoihin\, kuten koko Pentateukkiin\, Jesajaan ja evankeliumeihin Luukkaan ja Johanneksen mukaan. Maininnan arvoista on myös hänen apologinen kirjoituksensa Julianusta vastaan\, jonka hän kirjoitti keisari Julianuksen kristinuskon vastaisen kirjoituksen Galilealaisia vastaan johdosta. \nKs. myös Kristus
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-kyrillos-aleksandrialainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/04/1593254359661_Kyrillos_Aleksandrialainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240623
DTEND;VALUE=DATE:20240624
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121909Z
LAST-MODIFIED:20240619T094920Z
UID:4144-1719100800-1719187199@www.luterilainen.net
SUMMARY:5. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Evankeliumitekstissä Jeesuksen luokse saapuu ihmisiä kertoen hirmuisen viestin. Pilatus oli surmannut Galileassa asuneita juutalaisia. Ilmeisesti hirmuteko oli tapahtunut temppelialueella\, sillä kertojien mukaan\, surmattujen veri oli sekoittunut uhrieläinten vereen. Tapahtuman yksityiskohdat jäävät evankeliumitekstissä hämärän peittoon. Myöskään Raamatun ulkopuoliset historian tekstit eivät mainitse mitään tapahtuneesta. Lopulta yksityiskohdilla ei ole merkitystä\, mielikuvat ratkaisevat! Se mielikuva\, joka juutalaisten keskuudessa puheiden kautta levisi oli ehkä seuraavanlainen: Jumalaton roomalainen hallitsija oli surmannut hurskaita juutalaisia ja pyhien uhrien veri oli saastunut kosketuksessa kuolevan vereen. Miten Jumala voi sallia tällaista tapahtuvan! \nJuutalaisessa ajattelussa ihmisten elämän tragedioita selitettiin usein salaisilla synneillä. Tällainen ajattelutapa piirtyy hyvin esiin esimerkiksi Jobin kirjasta. (Job. 1:5\, Job.8:4) Myös meidän ajassamme vastaavia kysymyksiä kuulee usein: ”mitä niin pahaa olen tehnyt\, että olen ansainnut elämässäni kaiken tämän kärsimyksen?” Jeesus tekee kuulijoilleen selväksi\, etteivät surmatut galilealaiset olleet Jumalan edessä yhtään syntisempiä\, kuin toiset galilealaiset. Vielä Jeesus viittaa toiseen yleisesti tiedossa olleeseen tragediaan eli Siiloan tornin kaatumiseen. Tuon tornin kaatuessa oli kahdeksantoista ihmistä saanut surmansa. Myös heistä Jeesus haluaa sanoa kuulijoilleen\, etteivät he olleet yhtään syntisempiä kuin kaikki toiset ihmiset. \nSen sijaan Jeesuksen viesti kuulijoilleen on rajua. Kaikki ihmiset elävät luonnostaan Jumalan vihan ja tuomion alla! Jeesuksen kuulijoiden tila Jumalan edessä ei olisi yhtään parempi\, vaikka torni ei ollutkaan kaatunut heidän päällensä. Ilman armoa ja anteeksiantamusta he olisivat joka tapauksessa matkalla iankaikkiseen kadotukseen! Jeesuksen näköala synnin ongelmaan on suoraviivainen ja tyly. Koko ihmiskunta Aadamista asti on elänyt Jumalan tuomion ja vihan alla tehden matkaan kadotukseen. Vain Jumalan armoteko Jeesuksessa Kristuksessa tuo toivon ja uuden elämän synteihinsä kuolleelle. \nRakas ystävä\, myös sinun ainut toivosi on Jeesuksessa. Kristuksen veressä meillä on lunastus ja syntienanteeksianto. Ehtoollisen lahjassa Herramme antaa pyhän ruumiinsa ja verensä sinulle uskossa omistettavaksi. Silloin hänen elämänsä virtaa sinun kuolevaiseen ruumiiseesi. Hänen pyhä uhriverensä koskettaa sinun saastaista elämääsi puhdistaen ja pyhittäen sen Jumalan edessä. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 13:6 Psalmi: Ps. 13:2–6 Hallelujasäe: Room. 14:11\n1. lukukappale:  Job 35:1–8 2. lukukappale:  Room. 14:13–19 Evankeliumi:  Luuk. 13:1–5 \n\n1. lukukappale \nJob 35:1–8\nElihu lausui ja sanoi: “Pidätkö sitä oikeutena\, sanotko sitä vanhurskaudeksi Jumalan edessä\, että kysyt\, mitä se sinua hyödyttää: ‘Hyödynkö siitä sen enempää\, kuin jos syntiä teen?’ Siihen minä vastaan sinulle sekä ystävillesi\, jotka luonasi ovat. Luo silmäsi taivaalle ja näe\, katsele pilviä\, jotka ovat korkealla pääsi päällä. Jos sinä syntiä teet\, mitä sillä hänelle teet; ja vaikka sinulla paljonkin rikoksia olisi\, mitä sillä hänelle mahdat? Jos olet vanhurskas\, mitä sillä hänelle annat\, tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi? Ihmistä\, kaltaistasi\, koskee jumalattomuutesi ja ihmislasta sinun vanhurskautesi. \n  \n2. lukukappale \nRoom. 14:13–19\nÄlkäämme siis enää toisiamme tuomitko\, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa\, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille\, joka pitää jotakin epäpyhänä\, sille se on epäpyhää. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden\, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä\, jonka edestä Kristus on kuollut. Älkää siis antako sen hyvän\, mikä teillä on\, joutua herjattavaksi; sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista\, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Joka tässä kohden palvelee Kristusta\, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen. Niin tavoitelkaamme siis sitä\, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 13:1–5\nSamaan aikaan oli saapuvilla muutamia\, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista\, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: “Luuletteko\, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset\, koska he saivat kärsiä tämän? Eivät olleet\, sanon minä teille\, mutta ellette tee parannusta\, niin samoin te kaikki hukutte. Taikka ne kahdeksantoista\, jotka saivat surmansa\, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä\, luuletteko\, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset\, jotka Jerusalemissa asuvat? Eivät olleet\, sanon minä teille\, mutta ellette tee parannusta\, niin samoin te kaikki hukutte.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna maallisen elämämme olla rauhallista\, ja anna seurakuntasi iloita hiljaisessa jumalanpelossa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet laupias ja olet Kristuksen kautta luvannut\, ettet tahdo tuomita meitä tai syöstä meitä kadotukseen vaan antaa armollisesti anteeksi kaikki syntimme ja suoda meille runsain määrin\, mitä tarvitsemme! Me rukoilemme sinua: vahvista Pyhällä Hengelläsi sydämemme laittamaan täysi toivomme laupeuteesi. Auta meitä osoittamaan lähimmäisillemme laupeutta\, ettemme tuomitsisi ketään\, vaan antaisimme sydämestämme kaikille anteeksi. Suo meidän näin elää kristillisesti sinun pelossasi ja kuolla autuaasti. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 13:6\nMutta minä turvaan |sinun armoosi; *\nriemuitkoon minun sydämeni sinun |avustasi. \nPsalmi:\nPs. 13:2–6\nKuinka kauan\, Herra\, minut |yhä unhotat\, *\nkuinka kauan kätket mi|nulta kasvosi? \nKuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani\, päivät päästään murhetta |sydämessäni? *\nKuinka kauan saa vihollinen ylvästellä mi|nua vastaan? \nKatsahda tänne\, vastaa minulle\, Herra\, minun |Jumalani. *\nValaise silmäni\, etten nuk|kuisi kuolemaan\, \nettei minun viholliseni sanoisi: ”Minä |voitin hänet”\, *\netteivät ahdistajani riemuitsisi\, kun |minä horjun. \nMutta minä turvaan |sinun armoosi; *\nriemuitkoon minun sydämeni sinun |avustasi. \nMinä |veisaan Herralle\, *\nsillä hän on tehnyt mi|nulle hyvin. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/5-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_5_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240622
DTEND;VALUE=DATE:20240623
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121909Z
LAST-MODIFIED:20240619T094524Z
UID:4143-1719014400-1719100799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Juhannuspäivä\, Johannes Kastajan päivä
DESCRIPTION:Juhannuspäivä on omistettu Johannes Kastajalle. Jokaisessa vuosikerrassamme evankeliumiteksti on sama. Kyseessä on jakso\, jossa kerrotaan Johannes Kastajan syntymästä\, ympärileikkauksesta ja nimen antamisesta. Päivän vaihtoehtoisissa saarnateksteissä on puolestaan kyse Johannes Kastajan kuolemasta (Mark. 6:14–29) ja Sakariaan kiitosvirrestä (Luuk. 1:67–79). \nJohannes Kastajan isä Sakarias oli pappi. Hänen erään palvelusvuoronsa aikana Herra enkeli ilmestyi hänelle Jerusalemin temppelissä ja toi viestin Jumalalta: Elisabeth\, vanhan Sakariaan iäkäs vaimo tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Sakariaan on sitten annettava hänelle nimi Johannes. Sakariaan on mahdotonta uskoa tätä ja enkeli tekee hänet mykäksi ”siihen päivään saakka\, jona tämä tapahtuu\, sentähden ettet uskonut minun sanojani\, jotka käyvät aikanansa toteen” (Luuk. 1:5–25). \nKun Johannes syntyi\, hänet oli juutalaisen uskonnon mukaan tietenkin ympärileikattava. Samassa yhteydessä annettiin poikalapselle nimi. Usein annettiin isän nimi\, mutta ei nyt. Kun Johannes saa nimensä\, pääsee isä-Sakariaksen kieli siteistään ja hän virittää kiitoksen Jumalalle (Luuk. 1:67–79). Nimi Johannes merkitsee ”Herra armahtaa”\, tai ”Herra on armollinen”. Meidän ”juhannus” -sanamme onkin oikeasti ”Johannes” eli ”Herra armahtaa”. Nimen suomalaisia muotoja ovat Juhani\, Jussi\, Hannu jne. Kaikki nämä nimet ja koko pyhäpäivä kertovat armahtavasta Jumalasta. Taitaa olla niin\, että Jumalalla onkin juhannuksena ja monena muunakin pyhäpäivänä paljon armahtamista Suomessa. Mutta kuka haluaa tulla Hänen luokseen saamaan armoa? \nJohannes Kastaja oli Herra Jeesuksen edelläkulkija. Hän valmisti Israelia Messiaansa tuloon. Monet halusivat katua syntejään ja menivät Johanneksen kastettaviksi. Mutta suurin osa kansasta ei. Lopulta Johanneksen pää pistettiin vankilassa poikki. Vankilassa hän taas oli ollut siksi\, että oli nuhdellut alueellista kuningasta\, Herodesta tämän aviorikoksesta. Miten tänä päivänä kuulemme Jumalan sanansaattajien viestin\, kun meille saarnataan synti synniksi ja kehotetaan katumukseen? Saavatko johannekset kuuluttaa meille Jumalan tuomiota ja armoa? \n \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 49:1 3 Psalmi: Ps. 92:2–6 Hallelujasäe: Luuk. 1:76\n1. lukukappale:  Jes. 45:8–12 2. lukukappale:  Ap. t. 19:1–6 Evankeliumi:  Luuk. 1:57–66 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Mark. 6:14–29 Luuk. 1:67–79 \n\n1. lukukappale \nJes. 45:8–12\nTiukkukaa\, te taivaat\, ylhäältä\, vuotakoot pilvet vanhurskautta. Avautukoon maa ja antakoon hedelmänänsä pelastuksen\, versokoon se myös vanhurskautta. Minä\, Herra\, olen sen luonut.\nVoi sitä\, joka riitelee tekijänsä kanssa\, saviastia saviastiain joukossa – maasta tehtyjä kaikki! Sanooko savi valajallensa: “Mitä sinä kelpaat tekemään? Sinun työsi on kädettömän työtä!” Voi sitä\, joka sanoo isälleen: “Mitä sinä kelpaat siittämään?” ja äidilleen: “Mitä sinä kelpaat synnyttämään?”\nNäin sanoo Herra\, Israelin Pyhä\, joka on hänet tehnyt: Kysykää tulevaisia minulta ja jättäkää minun haltuuni minun lapseni\, minun kätteni teot. Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen maan päälle; minun käteni ovat levittäneet taivaan\, minä olen kutsunut koolle kaikki sen joukot. \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 19:1–6\nKun Apollos oli Korintossa\, tuli Paavali\, kuljettuaan läpi ylämaakuntien\, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: “Saitteko Pyhän Hengen silloin\, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: “Emme ole edes kuulleet\, että Pyhää Henkeä on olemassakaan”. Ja hän sanoi: “Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: “Johanneksen kasteella”. Niin Paavali sanoi: “Johannes kastoi parannuksen kasteella\, kehoittaen kansaa uskomaan häneen\, joka oli tuleva hänen jälkeensä\, se on\, Jeesukseen”. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen\, tuli heidän päällensä Pyhä Henki\, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 1:57–66\nMutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan. Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat\, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden\, iloitsivat he hänen kanssansa. Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias. Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: “Ei suinkaan\, vaan hänen nimensä on oleva Johannes”. Niin he sanoivat hänelle: “Eihän sinun suvussasi ole ketään\, jolla on se nimi”. Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä\, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi. Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: “Johannes on hänen nimensä”. Ja kaikki ihmettelivät. Ja kohta hänen suunsa aukeni\, ja hänen kielensä vapautui\, ja hän puhui kiittäen Jumalaa.\nJa tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille\, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista; ja kaikki\, jotka niistä kuulivat\, panivat ne mieleensä ja sanoivat: “Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa. \nVaihtoehtoisia saarnatekstejä\nMark. 6:14–29\nJa kuningas Herodes sai kuulla hänestä\, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi\, ja ihmiset sanoivat: “Johannes Kastaja on noussut kuolleista\, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat”. Mutta toiset sanoivat: “Se on Elias”; toiset taas sanoivat: “Se on profeetta\, niinkuin joku muukin profeetoista”. Mutta kun Herodes sen kuuli\, sanoi hän: “Johannes\, jonka minä mestautin\, on noussut kuolleista”.\nSillä hän\, Herodes\, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen\, sitonut ja pannut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon\, Herodiaan\, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet\, ja Johannes oli sanonut Herodekselle: “Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa”. Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet\, mutta ei voinut. Sillä Herodes pelkäsi Johannesta\, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi\, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä\, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.\nNiin tuli sopiva päivä\, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille. Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi\, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: “Ano minulta\, mitä ikinä tahdot\, niin minä annan sinulle”. Ja hän vannoi tytölle: “Mitä ikinä minulta anot\, sen minä annan sinulle\, vaikka puolet valtakuntaani”. Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: “Mitä minä anon?” Tämä sanoi: “Johannes Kastajan päätä”. Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo\, pyysi ja sanoi: “Minä tahdon\, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään”.\nSilloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi\, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään. Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään. Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle\, ja tyttö antoi sen äidillensä.\nKun hänen opetuslapsensa sen kuulivat\, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan. \nTAI:\nLuuk. 1:67–79\nJa Sakarias\, hänen isänsä\, täytettiin Pyhällä Hengellä\, ja hän ennusti sanoen:\n“Kiitetty olkoon Herra\, Israelin Jumala\, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta – niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta – pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä\, jotka meitä vihaavat\, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa\, sen valan\, jonka hän vannoi Aabrahamille\, meidän isällemme; suodakseen meidän\, vapahdettuina vihollistemme kädestä\, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme. Ja sinä\, lapsukainen\, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi\, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään\, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa\, meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden\, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta\, loistaen meille\, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa\, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka lähetit valitsemasi palvelijan\, Johannes Kastajan\, valmistamaan saarnalla ja kasteella tietä Pojallesi! Anna armosi\, että me Johanneksen opetuksen mukaisesti tekisimme parannuksen syntisestä elämästämme ja turvautuisimme uskossa Johanneksen osoittamaan Jumalan Karitsaan\, meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Näin rukoilemme rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä suuresta armostasi\, ettet ole ainoastaan antanut meille pyhää lakiasi vaan olet lähettänyt meille myös pyhän Johanneksen. Hän on osoittanut meille Kristusta ja ilmoittanut meille Kristuksen kautta tulevasta syntien anteeksiantamuksesta\, pyhyydestä ja vanhurskaudesta. Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin että ottaisimme elävällä uskolla vastaan Johanneksen julistuksen ja palvelisimme sinua pelotta pyhinä ja vanhurskaina kaikkina elämämme päivinä. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Ylistetty ole sinä\, Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet katsonut kansasi puoleen ja valmistanut sille lunastuksen\, jotta me saisimme pelotta palvella sinua vihollisistamme vapaina\, pyhinä ja vanhurskaina kaikkina elämämme päivinä! Me rukoilemme sinua: vapauta meidät synnin kahleista armosi voimalla. Anna meidän vaeltaa valossa ja tuottaa Hengen hedelmää. Tukahduta meissä lihan himo\, silmien himo ja mahtaileva elämä ja kuoleta Hengelläsi lihan teot\, niin että eläisimme sinussa\, joka elät ja hallitset Poikasi ja Henkesi kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja iankaikkisesti. (vaihtoehtoinen saarnateksti Luuk. 1:67–79) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJes. 49:1\, 3\nHerra on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka\, hamasta äitini helmasta minun nimeni |maininnut. *\nJa hän sanoi minulle: “Sinä olet minun palvelijani\, sinä Israel\, jossa minä osoitan |kirkkauteni”. \nPsalmi:\nPs. 92:2–6\nHyvä on Herraa |kiittää *\nja veisata kiitosta sinun nimellesi\, |sinä Korkein\, \naamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuut|tasi *\nkymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla\, |kannelta soittaen. \nSillä sinä ilahutat minua\, Herra\, |töilläsi; *\nminä riemuitsen sinun |kättesi teoista. \nKuinka suuret ovat sinun tekosi\, |Herra! *\nSinun ajatuksesi ovat |ylen syvät. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/juhannuspaiva-johannes-kastajan-paiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Juhannus.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240616
DTEND;VALUE=DATE:20240617
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121908Z
LAST-MODIFIED:20240613T115605Z
UID:4142-1718496000-1718582399@www.luterilainen.net
SUMMARY:4. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Pyhän Raamatuntekstit puhuvat siitä\, kuinka jokainen ihminen on perisynnin alle syntyneenä kuin eksynyt lammas tai tuhlaajapoika\, jonka Taivaallinen Isä odottaa rakkaan lapsensa paluuta. Vanhan testamentin lukukappaleessa Herra julistaa profeettansa suulla Israelille: Palaja Israel\, Herran\, sinun Jumalasi tykö\, sillä sinä olet kompastunut rikoksiisi. \nEvankeliumissa meille kuvataan opetuslapsi Matteuksen kutsuminen sekä Jeesuksen ateriointi syntisinä pidettyjen ihmisten kanssa. Jeesus kertoo\, että ”en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita\, vaan syntisiä” (Matt.9:13). Se\, joka luulee olevansa omassa voimassaan terve ja vanhurskas\, ei näe mitään käyttöä Kristuksen julistamalle evankeliumille. Tulee muistaa\, että jokainen ihminen Aadamin synnin perillisenä on syntinen ja sairas. Yhteiskunnallisesti syrjittyjen ja halveksittujen oli tämä kenties helpompaa ymmärtää. Sen sijaan monet fariseuksista ja kirjanoppineista ajattelivat olevansa tarpeeksi hyviä lähestyäkseen Jumalaa. \nPäivän evankeliumi muistuttaa meitä tärkeästä asiasta. Olimmepa yhteiskunnallisesti kuinka huonossa asemassa tahansa\, kun turvaamme Kristukseen hengellisessä sairaudessamme\, on meillä hänessä ikuisen elämän rikkaus. Vastaavasti\, olimmepa kuinka hyväosaisia\, kunnioitettuja tai rikkaita tahansa\, jos me ajattelemme olevamme liian hyviä\, terveitä tai vanhurskaita syntisten seuraan\, emmekä ole valmiita turvautumaan Kristukseen\, olemme hukassa. Itsestämme me emme voi löytää voimaa synnin voittamiseen tai parannuksen tekoon\, vaan vain Jumalasta: ”Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät\, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne.” (Ef. 2:1) \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 25:16 Psalmi: Ps. 32:1–2 5–8 Hallelujasäe: Ps. 119:176 94\n1. lukukappale:  Hoos. 14:2–9 2. lukukappale:  Ef. 2:1–10 Evankeliumi:  Matt. 9:9–13 \n\n1. lukukappale\nHoos. 14:2–9 \nPalaja Israel\, Herran\, sinun Jumalasi tykö\, sillä sinä olet kompastunut rikoksiisi. Ottakaa mukaanne sanoja ja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: “Anna anteeksi kaikki rikokset\, ota armoihisi\, niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit. Assur ei ole meitä auttava\, hevosilla emme tahdo ratsastaa\, emmekä enää sano kättemme teoille: ‘Meidän jumalamme’; sillä sinussa saa orpo armon.” Minä parannan teidän luopumuksenne\, omasta halustani minä teitä rakastan; sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois. Minä olen oleva Israelille kuin kaste\, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon. Sen vesat leviävät\, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin. Sen varjossa asuvaiset kasvattavat jälleen viljaa ja kukoistavat kuin viiniköynnös. Sen maine on oleva kuin Libanonin viinin. Efraim! Mitä on minulla enää tekemistä epäjumalien kanssa? Minä kuulen häntä\, minä katson hänen puoleensa\, minä\, joka olen kuin viheriöitsevä kypressi: minusta on sinun hedelmäsi. Kuka on viisas ja ymmärtää nämä? Kuka taitava ja käsittää nämä? Sillä Herran tiet ovat suorat: vanhurskaat niillä vaeltavat\, mutta luopiot niillä kompastuvat. \n  \n2. lukukappale\nEf. 2:1–10\nJa Jumala on eläviksi tehnyt teidät\, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne\, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan\, ilmavallan hallitsijan\, sen hengen hallitsijan\, mukaan\, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa\, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa\, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja\, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin; mutta Jumala\, joka on laupeudesta rikas\, suuren rakkautensa tähden\, jolla hän on meitä rakastanut\, on tehnyt meidät\, jotka olimme kuolleet rikoksiimme\, eläviksi Kristuksen kanssa – armosta te olette pelastetut – ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa\, osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta\, hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta\, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta\, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa\, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten\, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut\, että me niissä vaeltaisimme. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 9:9–13\nJa sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen\, jonka nimi oli Matteus\, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: “Seuraa minua”. Niin tämä nousi ja seurasi häntä. Ja kun hän aterioi hänen kodissaan\, niin katso\, tuli monta publikaania ja syntistä\, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Ja kun fariseukset sen näkivät\, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: “Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Mutta kun Jeesus sen kuuli\, sanoi hän: “Eivät terveet tarvitse parantajaa\, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa\, mitä tämä on: ‘Laupeutta minä tahdon enkä uhria’. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita\, vaan syntisiä.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka varjelet kaikkia\, jotka panevat toivonsa sinuun! Ilman sinua ei ole mitään otollista eikä pyhää. Anna meidän nauttia armosi sanomattomista rikkauksista. Ole hallitsijamme ja johdattajamme\, ettemme ajallisten lahjojen takia jäisi ilman iankaikkisia. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Pyhä Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet lähettänyt Poikasi maailmaan parantamaan sairaita ja kutsumaan syntisiä parannukseen. Me rukoilemme sinua: johda meitä Hengelläsi Poikasi Jeesuksen Kristuksen luo ja pidä meidät hänen seuraajinaan. Opeta meitä näkemään\, ettemme voi elää onnellisesti emmekä kuolla autuaasti\, ellemme ole hänen yhteydessään. Auta meitä vaeltamaan uskossa läpi tämän synnin saastuttaman maailman taivaalliseen Jerusalemiin\, jossa saamme ylistäen palvella sinua iankaikkisesti. Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me olemme olleet eksyksissä niin kuin lampaat ja antaneet perkeleen ja syntisen lihamme vietellä itsemme pois oikealta tieltä. Mutta me rukoilemme sinua: ole meille armollinen ja anna anteeksi kaikki syntimme Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Herätä sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin että pysyisimme lujasti sanassasi ja todella katuisimme ja uskoisimme. Suo meidän olla lampaita laumassa\, joka on sinun kristillinen kirkkosi\, ja viimein päästä iankaikkiseen autuuteen. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (1. vsk.) \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 25:16\nKäänny minun puoleeni\,|armahda minua\, *\nsillä minä olen yksinäi|nen ja kurja. \nPsalmi:\nPs. 32:1–2 5–8\nAutuas se\, jonka rikokset ovat |anteeksi annetut\, *\njonka syn|ti on peitetty! \nAutuas se ihminen\, jolle Herra ei lue hänen pahoja |tekojansa *\nja jonka hengessä ei |ole vilppiä! \nKun minä siitä vaikenin\, riutuivat |minun luuni *\njokapäiväisestä vali|tuksestani. \nSillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana |minun päälläni; *\nminun nesteeni kuivui niinkuin |kesän helteessä. \nMinä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja |tekojani; *\nminä sanoin: ”Minä tunnustan Herralle rikokseni”\, ja sinä annoit anteeksi minun |syntivelkani. \nSentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana\, jona sinut |löytää voidaan. *\nVaikka suuret vedet tulvisivat\, eivät ne |heihin ulotu. \nSinä olet minun suojani\, sinä varjelet |minut hädästä\, *\nsinä ympäröitset minut pelas|tuksen riemulla. \n”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien\, jota sinun |tulee vaeltaa; *\nminä neuvon sinua\, minun silmäni sinua |vartioitsee”. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/4-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_4_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240610
DTEND;VALUE=DATE:20240611
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200407T081848Z
LAST-MODIFIED:20240605T200426Z
UID:8830-1717977600-1718063999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Gregorios Nazianzilainen
DESCRIPTION:Gregorios Nazianzilainen oli neljännellä vuosisadalla elänyt merkittävä teologi\, saarnaaja\, kristinuskon puolustaja ja paimen. Hän muodostaa yhdessä Basileios Suuren ja Gregorios Nyssalaisen kanssa kolme tunnettua Kappadokian kirkkoisää\, joita kutsutaan kappadokian isiksi. Nazianzilainen syntyi vuonna 330 pieneen Ariansin kaupunkiin\, Kappadokian maakuntaan\, nykyisen Turkin alueella. Ylhäisen perheen lapsena hänellä oli mahdollisuus aikansa parhaaseen koulutukseen ensin Kappadokian Kesareassa ja sitten mm. Aleksandriassa Eqyptissä ja Ateenassa. Ateenassa hänelle muodostui elinikäinen ystävyys Basileios Suuren kanssa\, johon hän oli tutustunut jo Kesareassa. Nazianzilainen tunsi suurta vetoa luostarielämän eristäytyneisyyttä kohtaan\, jolloin hänellä olisi ollut parempi mahdollisuus filosofiseen ja hengelliseen meditaatioon\, joka kiehtoi häntä. Nazianzilainen otti kuitenkin\, vaikkakin vastentahtoisesti\, vastaan pappisvihkimyksen. Hän katsoi\, että paimenen velvollisuudet ja mahdollinen piispuus jatkossa rajoittaisivat hänen mahdollisuuksiaan meditaatioon. Myöhemmin hän kuitenkin kirjoitti virastaan: \n\nSananpalvelijana minä sitoudun Sanan virkaan; Jos minulle suodaan\, en halua koskaan laiminlyödä tätä hyvää. Minä arvostan tätä kutsumusta ja olen kiitollinen siitä; Minä saan siitä enemmän iloa kuin kaikista muista asioista yhteensä. (Orationes 6\, 5) \n\nNazianzilainen asetti lahjansa kirjoittajana ja saarnaajana Jumalan ja kirkon palvelukseen. Hän kirjoitti valtavan määrän tutkielmia\, saarnoja\, ylistyspuheita\, runoja ja kirjeitä. Hän oli luonteeltaan lempeä ja etsi koko elämänsä aina sopua ja yritti tuoda rauhan aikansa kirkkoon\, jota riidat ja harhaopit repivät.  \nEnnen toista ekumeenista kirkolliskokousta (Konstantinopolissa vuonna 381) tilanne Rooman valtakunnassa oli sellainen\, että ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen (Nikea 325) päätökset eivät olleet yleisesti suosiossa. Enemmistö kannatti areiolaisuutta\, joka oli keisarin suosiollisella avustuksella vallassa. Basileios Suuren kuoltua vuonna 379 kutsuttiin Nazianzilainen Konstantinopoliin pienen nikeanuskoisen Anastasiksen kirkon paimeneksi\, taistelemaan Nikean uskon puolesta. Nazianzilainen onnistui työntämään vastustuksesta huolimatta areiolaisuuden syrjään Konstantinopolissa. Tässä merkittävässä roolissa olivat hänen viisi tunnettua teologista puhettansa Anastasiksen kirkossa. Näissä tutkielmissaan Nazianzilainen puolusti nikealaista uskoa Pyhään kolminaisuuteen ja teki siitä ymmärrettävää. \nHän painotti Isän ja Pojan olemuksen ykseyttä ja Pyhän Hengen yhtä todellista jumaluutta kuin Isällä ja Pojalla. Nazianzilainen vertasi Isää\, Poikaa ja Pyhää Henkeä kolmessa eri kynttilässä olevaan liekkiin\, joista jokainen sisältää tulen ominaisuudet. Nämä viisi tutkielmaa tulivat kuuluisiksi niiden opillisen selkeyden\, muodon loistokkuuden ja perusteluiden vakuuttavuuden takia. Erityisesti näiden opetuspuheiden takia Nazianzilainen sai lisänimen ”teologi”\, ja varsinkin Ortodoksisessa kirkossa häntä kutsutaankin nimellä Gregorios Teologi. \nOsallistuttuaan toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna 381\, ja kieltäydyttyään Konstantinopolin piispan virasta vastustuksen takia\, Nazianzilainen palasi Nazianziin ja omistautui paimenen työlleen. Elämänsä lopuksi hän vetäytyi lähelle synnyinpaikkakuntaansa Ariansia ja omistautui tieteelliselle työlle ja askeettiselle elämälle. Tähän ajanjaksoon sijoittuvat suurin osa hänen arvostetuista runoistaan sekä omaelämänkertansa De vita sua. Nazianzilainen kuoli Jumalan jalona palvelijana vuonna 390. Hän oli mies\, joka opetti meille Jumalan ensisijaisuutta. Hän puhuu edelleen meidän ajallemme\, että ilman Jumalaa ihminen menettää loistonsa ja suuruutensa. Ja ilman Jumalaa\, ei ole olemassa mitään todellista ihmisyyttä.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-gregorios-nazianzilainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkoisat_Gregorios_Nazianzilainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240609
DTEND;VALUE=DATE:20240610
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200407T081206Z
LAST-MODIFIED:20240605T200222Z
UID:8827-1717891200-1717977599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Efraim Syyrialainen
DESCRIPTION:Efraim Syyrialainen (n. 306–373) on varhaisen syyrialaisen kristillisyyden huomattavin nikaialaista uskoa tunnustanut teologi ja hymnirunoilija. Hän eli suurimman osan elämästään Nisibisin kaupungissa\, nykyisen Turkin ja Syyrian raja-alueella. \nEfraimin elämästä ei ole säilynyt kovinkaan paljoa varmaa tietoa. Hänen vanhempansa olivat kristittyjä\, mutta hän itse otti kasteen vasta myöhemmin\, henkilökohtaisen kääntymyskokemuksen jälkeen. Hän eli tiettävästi koko elämänsä selibaattikilvoituksessa. Efraim palveli Nisibisin kirkkoa diakonin virassa\, opettaen seurakuntaa ja kasteoppilaita. Vuonna 363\, kun Rooman valtakunta luovutti Nisibisin persialaisille\, kristittyjen oli lähdettävä kaupungista. Tässä yhteydessä Efraim siirtyi länteen Edessan kaupunkiin\, missä hän johti teologista koulua ja kirjoitti hymnejä paikalliselle askeettiyhteisölle. Kymmenen vuotta muuttonsa jälkeen hän kuoli palvellessaan ruttoon sairastuneita paikallisia. \nEfraimin laajan\, syyriankielisen tuotannon keskuksessa ovat hänen lukuisat hymninsä ja runolliset saarnansa\, joissa nikaialainen opetus välitetään laulun muodossa. Hänen keskeisistä teoksistaan voidaan mainita esimerkiksi uskoa\, paratiisia\, Nisibisin kaupunkia\, neitsyyttä\, Kirkkoa ja Kristuksen syntymää koskevat hymnikokoelmat\, sekä harhaoppeja vastaan kirjoitetut tekstit. Efraimin teokset eivät ole sisällöltään suoraviivaisia tai järjestelmällisiä\, vaan pikemminkin täynnä raamatullista symboliikkaa. Tästä huolimatta hänen teologisen työskentelynsä tavoitteena oli oikean opin puolustaminen ja väärien oppien torjuminen. Nämä kaksi hänen tuotantonsa piirrettä\, Raamatun esikuvallisen lukutavan (typologia) käyttö sekä selkeän oikeaoppinen kristologia\, tekevät Efraimista yhden merkittävimmistä 300-luvun teologeista. \nEfraimin tuotannosta on toistaiseksi julkaistu suomeksi ainoastaan seuraavat kaksi teosta: \n\nKatumuskehotukset. Suom. Heikki Holländer. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. 1992. \nParatiisihymnit. Suom. Serafim Seppälä. Valamon luostari. 2004.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-efraim-syyrialainen/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkoisat_Efraim_Syyrialainen.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240609
DTEND;VALUE=DATE:20240610
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121908Z
LAST-MODIFIED:20240605T200057Z
UID:4141-1717891200-1717977599@www.luterilainen.net
SUMMARY:3. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Päivän kirjeteksti heprealaiskirjeestä tiivistää sen\, mistä kristittynä elämisessä on pohjimmiltaan kyse: juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa\, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään\, Jeesukseen. (Hepr. 12:1b-2) Kristityn elämä on täynnä kilvoitusta\, kärsimystä ja koettelemuksia. Kilvoituksessa ja parannuksenteossa meidän ei tarvitse kuitenkaan katsoa itseemme\, eikä meissä itsessämme voimaa kilvoitukseen tai vastausta kärsimykseen olisi. Raamatussa Jumala sen sijaan käskee kilvoituksessakin kääntämään katseen uskon alkajaan ja täyttäjään\, Jeesukseen. \nKilvoituksemme\, koettelemuksemme ja kärsimyksemme tuntuvat usein selittämättömiltä. Heprealaiskirjeen kohta rohkaisee näkemään myös sen\, missä koettelemus ja kärsimys voi koitua rakennukseksi. Joskus tämä voi tuntua kuitenkin mahdottomalta. Silloin katse on suunnattava häneen\, joka oli myös kiusattu ja kärsivä\, mutta joka kesti kärsimykset. Katse on suunnattava kärsineeseen vapahtajaan\, Kristukseen. Hän kesti kärsimykset ja koettelemukset ja istuu nyt Isän oikealla puolella. Kun katseemme koettelemuksissa on kiinnitettynä häneen\, voimme keskittyä ajallisen koettelemuksen sijaan myös tulevan ajan iloon. \nKun ajatuksemme ovat siis näin suunnatut uskon alkajaan ja täyttäjään\, Kristukseen\, emme niin helposti takerru ajalliseen\, emme niin hyvään kuin huonoonkaan. Evankeliumissa Kristus muistuttaa ajallisen ja ajattoman tärkeysjärjestyksestä. Vaikka luotuisuuden hyvistä lahjoista saa ja tulee nauttia\, jos maalliseen takertuminen vie katseen pois Kristuksesta\, tulee se kääntää häneen takaisin. Jumala tässä auttakoon! \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 18:20 Psalmi: Ps. 18:17–20 26–29 Hallelujasäe: Ps. 95:7–8\n1. lukukappale:  Hes. 33:30–33 2. lukukappale:  Hepr. 12:1–6 Evankeliumi:  Luuk. 9:57–62 \n\n1. lukukappale\nHes. 33:30–33\nJa sinä\, ihmislapsi! Sinun kansasi lapset puhuvat sinusta seinänvierustoilla ja talojen ovilla ja sanovat keskenään\, toinen toisellensa\, näin: ’Lähtekää kuulemaan\, millainen sana nyt on tullut Herralta’. He tulevat sinun luoksesi joukoittain\, istuvat edessäsi minun kansanani ja kuuntelevat sinun sanojasi\, mutta he eivät tee niitten mukaan\, sillä he osoittavat rakkautta suullansa\, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä. Ja katso\, sinä olet heille kuin rakkauslaulu\, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu: he sanojasi kyllä kuuntelevat\, mutta eivät tee niitten mukaan. Mutta kun se toteutuu – ja katso\, se toteutuu – silloin he tulevat tietämään\, että heidän keskuudessansa on ollut profeetta.” \n  \n2. lukukappale\nHepr. 12:1–6\nSentähden\, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme\, pankaamme mekin pois kaikki\, mikä meitä painaa\, ja synti\, joka niin helposti meidät kietoo\, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa\, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään\, Jeesukseen\, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin\, häpeästä välittämättä\, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. Ajatelkaa häntä\, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan\, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa\, taistellessanne syntiä vastaan\, ja te olette unhottaneet kehoituksen\, joka puhuu teille niinkuin lapsille: ”Poikani\, älä pidä halpana Herran kuritusta\, äläkä menetä toivoasi\, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa\, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta\, jonka hän ottaa huomaansa”. \n  \nEvankeliumi\nLuuk 9: 57–62\nJa heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi hänelle: ”Minä seuraan sinua\, mihin ikinä menet”. Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät\, mutta Ihmisen Pojalla ei ole\, mihin hän päänsä kallistaisi”. Toiselle hän sanoi: ”Seuraa minua”. Mutta tämä sanoi: ”Herra\, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni”. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Anna kuolleitten haudata kuolleensa\, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa”. Vielä eräs toinen sanoi: ”Minä tahdon seurata sinua\, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni”. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ei kukaan\, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa\, ole sovelias Jumalan valtakuntaan”. \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala! Anna armosi\, niin että pelkäisimme ja rakastaisimme pyhää nimeäsi\, sillä sinä et lakkaa hallitsemasta niitä\, jotka lujasti uskoen turvautuvat sinuun. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Rakas taivaallinen Isä\, iankaikkinen Jumala! Varjele meitä halveksimasta valtakuntaasi ja auta meitä hylkäämään kaiken päästäksemme sinne. Tee meidät Poikasi Jeesuksen Kristuksen oikeiksi opetuslapsiksi\, niin että seuraamme häntä itsemme kieltäen. Suo meidän armosi avulla kantaa uskollisesti antamaasi ristiä. Vahvista meitä taistelemaan herkeämättä kaikkea pahaa vastaan ja saamaan siitä voiton\, niin että edistäisimme sinun kunniaasi ja sinun valtakuntasi tulisi luoksemme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet sanallasi kutsunut meidät suurelle ehtoollisellesi. Me rukoilemme sinua: herätä sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, niin ettemme kuulisi kutsuasi turhaan vaan ottaisimme sen halukkaasti vastaan emmekä sallisi minkään ajallisen estää itseämme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 18: 20\nHän toi minut |avaraan paikkaan\, *\nhän vapautti minut\, sillä hän oli mielis|tynyt minuun. \nPsalmi:\nPs. 18:17 – 20\, 26 – 29\nHän ojensi kätensä korkeudesta ja |tarttui minuun\, *\nveti minut ylös suu|rista vesistä; \nhän pelasti minut voimallisesta |vihollisestani\, *\nminun vihamiehistäni\, sillä he olivat minua |väkevämmät. \nHe hyökkäsivät minun kimppuuni |hätäni päivänä\, *\nmutta Herra tuli minun |tuekseni. \nHän toi minut avaraan paikkaan\, hän |vapautti minut\, *\nsillä hän oli mielis|tynyt minuun. \nHurskasta kohtaan sinä |olet hurskas\, *\nnuhteetonta |kohtaan nuhteeton; \npuhdasta kohtaan sinä |olet puhdas\, *\nmutta kieroa |kohtaan nurja. \nSillä sinä pelastat |nöyrän kansan\, *\nmutta ylpeät silmät sinä |painat alas. \nSillä sinä annat minun |lamppuni loistaa; *\nHerra\, minun Jumalani\, valaisee minun |pimeyteni. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/06/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_3_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240602
DTEND;VALUE=DATE:20240603
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121908Z
LAST-MODIFIED:20240528T155844Z
UID:4140-1717286400-1717372799@www.luterilainen.net
SUMMARY:2. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Kaikki tämän sunnuntain raamatunkohdat puhuvat omaa kieltään joko elämästä Jumalan lapsena tai sitten jonkun muun orjana. Kyse on siitä\, seuraako ihminen Jeesusta vai jotain muuta? Päivän evankeliumin ja psalmin välillä on vahva yhteys\, sillä Jeesus vaikuttaa lainaavan psalmia 49. \nEvankeliumitekstin tausta on hyvä ottaa huomioon. Muuten toisen sunnuntain helluntaista tekstien viesti ja sanoma voi jäädä epäselväksi; ainakin evankeliumin osalta. Jeesus on Filippoksen Kesareassa ollessaan kysynyt opetuslapsiltaan\, kun Hän heidän mielestään on? Pietari vastasi omasta ja muiden puolesta: ”Sinä olet Kristus\, elävän Jumalan Poika” (Matt. 16:13–20). Jeesus sanoi\, että tämä vastaus ei ole ihmiskeksintöä\, vaan Jumalan ilmoitus. Tälle tunnustukselle Jeesus myös sanoi rakentavansa Kirkkonsa. Samalla Jeesus antoi tämän tunnustuksen viralle vallan ja tehtävän antaa syntejä anteeksi tai pidättää anteeksiantamus (ns. avainten valta). Heti tämän jälkeen Jeesus alkoi opettaa opetuslapsiaan siitä\, kuinka Hänen\, Kristuksen ja Jumalan Pojan on kärsittävä paljon\, kuoltava ja sitten Hän nousisi kuolleista. Kuullessaan tämän\, Pietari alkaa moittimaan Jeesusta ja Jeesuksen on sanottava hänelle kovat sanat: ”Mene pois minun edestäni\, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi\, sillä sinä et ajattele sitä\, mikä on Jumalan\, vaan sitä\, mikä on ihmisten” (Matt. 16:21–20). Välittömästi tästä jatkuu päivän evankeliumimme. \nJumalan Pojan on kärsittävä ja kuoltava koko maailman puolesta. Se oli Jumalan ikuinen pelastussuunnitelma. Muunlaista Jeesusta ja pelastusta ei ole olemassa. Voisi sanoa: Risti ratkaisee! Risti ei kuitenkaan merkitse tässä kohden vain Jeesuksen kärsimistä ja kuolemaa. Ristin tie ei tarkoita vain Jeesuksen tietä. Ristin tie on jokaisen tie\, joka tahtoo olla Jeesuksen opetuslapsi; Hänen seuraajansa. Tämä koskee kaikkia Jeesuksen seuraajia. Samalla tähän liittyy valtava lupaus siitä\, että Jeesusta ristin tiellä seuraava löytää todellisen elämän. Jeesuksen seuraaja löytää iankaikkisen elämän uudessa taivaissa ja uudessa maassa\, mutta tämä elämä alkaa jo täällä maan päällä. Todellista\, Jumalan tarkoittamaa elämää eletään Jeesusta seuraten. Sen palkka on suuri. ”Tekojen mukaan”\, ei merkitse sitä\, että joku pelastuisi todelliseen elämään omien tekojensa kautta. Ei\, vaan se joka seuraa Jeesusta\, saa omistaa itselleen uskossa myös Jeesuksen teot. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 49:16 Psalmi: Ps. 49:6–10 16–21 Hallelujasäe: Ps. 17:15\n1. lukukappale:  Sananl. 30:7–9 2. lukukappale:  1. Tim. 6:6–12 Evankeliumi:  Matt. 16:24–27 \n\n1. lukukappale \nSananl. 30:7–9\nKahta minä sinulta pyydän\, älä niitä minulta koskaan kiellä\, kuolemaani saakka: Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä\, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää\, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ”Kuka on Herra?” ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan. \n  \n2. lukukappale \n1. Tim. 6: 6–12\nJa suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet\, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet\, niin tyytykäämme niihin. Mutta ne\, jotka rikastua tahtovat\, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin\, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä\, Jumalan ihminen\, pakene semmoista\, ja tavoita vanhurskautta\, jumalisuutta\, uskoa\, rakkautta\, kärsivällisyyttä\, hiljaisuutta. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus\, tartu kiinni iankaikkiseen elämään\, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 16:24–27\nSilloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea\, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä\, hän kadottaa sen\, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni\, hän löytää sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä\, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman\, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa\, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala\, joka olet niiden voima\, jotka panevat toivonsa sinuun\, kuule armollisesti rukouksemme! Koska ihminen ei saa aikaan mitään ilman sinua\, niin auta armollasi\, että täyttäisimme käskysi ja että tahtomme ja tekomme kelpaisivat sinulle. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Kaikkivaltias Jumala! Varjele meitä rakastamasta tätä maailmaa. Auta meitä käyttämään sinun suomaasi maallista hyvää sinun kunniaksesi sekä lähimmäistemme ja itsemme parhaaksi. Anna meidän armostasi koota ahkerasti taivaallisia aarteita\, joita eivät koi eivätkä ruoste turmele\, jotta olisimme rikkaita sinussa ja pääsisimme taivaallisen valtakuntasi kirkkauteen. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 49:16\nMutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta\, *\nsillä hän ottaa |minut huomaansa. \nPsalmi:\nPs. 49: 6–10\, 16–21\nMiksi minä pelkäisin |pahoina päivinä\, *\nkun minun vainoojani vääryys pii|rittää minut? \nHe luottavat |tavaroihinsa *\nja kerskaavat suuresta |rikkaudestaan. \nKukaan ei voi velje|änsä lunastaa *\neikä hänestä Jumalalle sovi|tusta maksaa. \nSillä hänen sielunsa lunastus on |ylen kallis *\nja jää iäti suo|rittamatta\, \nettä hän saisi elää ian|kaikkisesti *\neikä kuo|lemaa näkisi. \nMutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta\, *\nsillä hän ottaa |minut huomaansa. \nÄlä pelkää\, jos |joku rikastuu\, *\njos hänen talonsa |komeus karttuu. \nSillä kuollessaan ei hän ota |mitään mukaansa\, *\neikä hänen komeutensa astu alas hänen |jäljessänsä. \nVaikka hän eläissänsä kiittää itseään |siunatuksi\, *\nvaikka sinua ylistetään\, kun vietät hy|viä päiviä\, \ntäytyy sinun mennä isiesi |suvun tykö\, *\njotka eivät ikinä enää va|loa näe. \nIhminen\, mahtavinkin\, on ymmär|rystä vailla\, *\nhän on verrattava eläimiin\, |jotka hukkuvat. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-sunnuntai-helluntaista-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_2_su_Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240601
DTEND;VALUE=DATE:20240602
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200529T075734Z
LAST-MODIFIED:20240528T155735Z
UID:9215-1717200000-1717286399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Justinos Marttyyri
DESCRIPTION:Justinos Marttyyri\nJustinos Marttyyri on varhaiskirkon luultavasti tunnetuin apologeetta. Nimityksellä tarkoitettiin uskon puolustajia. Näissä kirjoituksissaan Rooman vallanpitäjille\, apologeetat vetosivat oikeudenmukaisuuden puolesta samalla selittäen ja puolustaen kristillistä uskoa ja elämää. Lisänimensä mukaisesti Justinos omisti tälle koko elämänsä. \nJustinos syntyi n. 100 jKr. Samarian alueella kreikkalaiseen perheeseen. Hän sai hyvän koulutuksen ja opiskeli erilaisia filosofioita kuten stoalaisuutta ja platonismia. Kääntymisestään Justinos kertoo\, että kuljettuaan ja etsittyään erilaisissa filosofissa koulukunnissa hän tapasi vanhan miehen\, joka kertoi hänelle heprealaisista viisaista. Nämä miehet\, jotka ovat vanhempia kuin kuuluisat filosofit\, olivat oikeamielisiä\, Jumalan rakastamia ja opettivat pyhässä Hengessä. Edelleen vanha mies selittää\, että nämä profeetat ennustivat ja todistivat Kristuksesta\, Jumalan Pojasta\, jonka Isä lähettäisi. Justinos vakuuttui löytäneensä etsimänsä ja hänestä tuli Jeesuksen seuraaja. \nKristityksi kääntyminen ei merkinnyt Justinokselle kaiken vanhan pois heittämistä. Hän katsoi paremminkin löytäneensä kristinuskossa tosi filosofian\, eikä käännyttyään riisunut filosofin viittaansa\, vaan suhtautui myönteisesti filosofiaan ja järjelliseen pohdintaan. Hänen mukaansa uskossa Jeesukseen toteutuivat ja täydellistyivät paitsi profetiat myös entisten viisaiden filosofien päätelmät ja joskus oikeaankin osuneet arviot Jumalasta. \n  \nTuotanto\nJustinoksen kirjallisesta tuotannosta on säilynyt vain osa. Jotkut kirjoitukset kantavat hänen nimeään\, mutta eivät välttämättä ole Justinokselta peräisin. Epäilyksettä autenttisia ovat ainakin 1. ja 2. apologia sekä Dialogi Tryfonin kanssa\, jossa Justinos vastaa juutalaisuudesta käsin esitettyihin vastaväitteisiin. Dialogissa kolminaisuutta selittäessään Justinus ottaa käyttöönsä tuona aikana tunnetun kreikkalaisen logos-termin selventäessään Isän ja Pojan suhdetta. Puhe kolminaisuudesta ei Justinoksen aikana ollut vakiintunut kirkossa ja hän on yksi ensimmäisistä\, jotka käsittelevät vaikeaa aihetta. Justinus vertaa Isän ja Pojan suhdetta liekkiin\, joka sytyttää toisen liekin. Nämä ovat erilliset ja kuitenkin samasta olemuksesta\, eikä toinen vähennä toiselta millään tavalla. \nApologioissaan hän vetoaa keisariin kaltoin kohdeltujen kristittyjen puolesta. Justinos vaatii\, että lakia pitää soveltaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Justinoksen aikana ei ollut järjestelmälisiä vainoja\, mutta keisari Trajanuksen aloittaman linjan mukaan\, jos kuitenkin joku pitävästi osoitettiin kristityksi\, hänen piti joko uhrata jumalille tai\, jos hän kieltäytyi\, tulla mestatuksi. Justinos vetoaa\, että ihminen on tuomittava tekojensa perusteella ei pelkän kristityn nimen perusteella. Sitä paitsi\, Justinos lisää\, kristityt ovat esimerkillisiä ja hyviä kansalaisia\, mihin heidän vakaumuksensakin kannustaa – antamaan keisarille se\, mikä keisarille kuuluu. \nJustinos selventää puolustuksessaan kristillistä ajattelua ja tapoja\, joista liikkui vahingollisia huhuja. Näin Justinos tarjoaa seurakunnan arkeen historiallisesti arvokkaan kurkistusikkunan\, josta ei nykypäivän kristityille avaudu ollenkaan tuntematon näkymä. \nJa päivänä\, jota kutsutaan auringon päiväksi kaikki\, jotka asuvat kaupungeissa tai maaseudulla kokoontuvat yhteen paikkaan ja apostolien muistelmia tai profeettojen kirjoituksia luetaan\, niin pitkään kuin aika sallii. Kun lukija on lopettanut\, johtaja suullisesti ohjeistaa ja kannustaa ottamaan mallia näistä hyvistä asioista. Sitten nousemme yhdessä rukoilemaan ja kuten aiemmin on sanottu\, rukouksen päättyessä leipä\, viini ja vesi tuodaan … – 1. Apologia\, Käännös täältä \nPuolustautumisen jälkeen Justinos käy osoittamaan kuinka kristinusko ei ole uutuus\, vaan sillä on perusta muinaisuudessa. Roomalaiset monine jumalineen eivät voi syyttää kristittyjä taikauskosta eikä sekään\, etteivät kristityt hyväksy Rooman pakanauskontoa\, ole ainutlaatuista\, vaan arvostetut filosofitkin olivat kritisoineet moraalisesti arveluttavia kreikkalaisroomalaisia jumalia. Lopuksi Justinos argumentoi Kristinuskon totuuden puolesta erityisesti viittaamalla juutalaisiin ennustuksiin messiaasta ja kuinka ne toteutuivat Jeesuksessa. \nJustinoksen elämän yksityiskohdista ei ole tarkkaa tietoa. Se kuitenkin tiedetään\, että hän päätyi Roomaan opettamaan perustamassaan koulussa\, joka oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Justinoksen apologiat ovat tärkeä osa kirkon perintöä\, mutta Rooman valtaapitäviin niillä oli vähäinen vaikutus. Justinos kärsi marttyyrikuoleman Roomassa noin vuonna 165 Marcus Aureliuksen hallintokaudella. \n  \nLopuksi\nJustinos on esimerkki kristityille siitä rohkeudesta\, jolla hän puolusti uskoa ja oli valmis seuraamaan totuutta aina kuolemaan asti. Justinoksen esikuva osoittaa myös\, kuinka kristinusko\, järki ja oppiminen kuuluvat yhteen. Ihmisjärjestä\, ihmisviisaudesta ja filosofioista on helppo tehdä ihmiselle sopiva epäjumala\, kuitenkin omalla paikallaan ne ovat silti siunauksia\, sillä Jumala on totuus ja ihmiselle järjenkin luonut. \n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-justinos-marttyyri/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Justinos_Marttyyri.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240526
DTEND;VALUE=DATE:20240527
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121906Z
LAST-MODIFIED:20240522T112936Z
UID:4139-1716681600-1716767999@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhän Kolminaisuuden päivä
DESCRIPTION:Helluntain jälkeinen sunnuntai on ollut jo keskiajalta lähtien Pyhän kolminaisuuden päivä\, jolloin tekstit liittyvät Jumalan kolminaisuuden salaisuuteen. Eri vuosikertojen teksteissä tulevatkin esiin kaksi keskeistä seikkaa Jumalasta. Jumala on yksi\, kuten esimerkiksi efesolaiskirjeen neljännessä luvussa ilmaistaan. Samalla Jumala on kuitenkin kolmiyhteinen\, hänellä on kolme persoonaa: Isä\, Poika ja Pyhä Henki. Tämä käy selvästi ilmi esimerkiksi päivän evankeliumista\, jossa Jeesus kaste- ja lähetyskäskyssä käskee kastamaan Isän\, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. \nKirkon historiassa käsitys Jumalan kolmiyhteisyydestä on joutunut monenlaisten hyökkäysten kohteeksi. Jeesusta on saatettu pitää luotuna tai persoonia todellisten persoonien sijasta vain yhden persoonan ilmenemismuotoina\, ikään kuin naamioina. Nämä ajatukset tuomittiin jo varhaisessa kirkossa harhaoppeina. Jumala on yksi\, mutta hänellä on kolme persoonaa. Jeesus on tosi Jumala ja tosi ihminen. \nOsin juuri harhaoppeja vastaan on syntynyt vanhan kirkon uskontunnustukset\, joissa kuvataan usko kolmiyhteiseen Jumalaan selkeästi. Esimerkiksi Nikea-Konstantinopolin uskontunnustuksessa tunnustaudumme uskomaan yhteen Jumalaan\, joka on isä. Uskomme myös Jeesukseen Kristukseen\, joka on tosi Jumala tosi Jumalasta\, syntynyt\, ei luotu. Kolmannessa uskonkappaleessa tunnustamme uskon Pyhään Henkeen\, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan. \nKolminaisuuden päivänä kirkoissa saatetaan lausua myös harvemmin käytetty Athanasioksen uskontunnustus\, joka on pidempi ja kuvaa siis tarkemmin kolminaisuuden rajoja. Se alkaa näin:\nYhteinen kristillinen usko on tämä:\n”Me palvomme yhtä Jumalaa\, joka on kolminainen\, ja kolminaisuutta\, joka on yksi Jumala\, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa\, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma\, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi\, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.” \nUsko yhteen\, todelliseen ja ainoaan Jumalaan on uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan. \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Missale Aboense tai Ef. 1:3 Psalmi: Ps. 95:1–2 6–7 Hallelujasäe: Kolmen miehen kiitosvirsi Dan. 3:52 (apokr.)\n1. lukukappale:  4. Moos. 6:22–27 tai Jes. 66:1–2 2. lukukappale:  Ef. 1:3–6 (7–10) 11–14 Evankeliumi:  Matt. 28:16–20 \n\n1. lukukappale\n4. Moos. 6: 22–27\nJa Herra puhui Moosekselle sanoen: ”Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen; Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse\, ja minä siunaan heitä.” \nTAI\nJes. 66: 1–2\nNäin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni\, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. Mikä olisi huone\, jonka te minulle rakentaisitte\, mikä paikka olisi minun leposijani? Minun käteni on kaikki nämä tehnyt\, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet\, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen\, joka on nöyrä\, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä. \n  \n2. lukukappale\nEf. 1: 3–6 (7–10) 11–14\nYlistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä\, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa\, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään\, rakkaudessa\, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen\, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta\, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan\, sen armonsa kirkkauden kiitokseksi\, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa\, (jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta\, rikkomusten anteeksisaaminen\, hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi\, tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden\, että hän\, päätöksensä mukaan\, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä – siitä armotaloudesta\, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa\, – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki\, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.) Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan\, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan\, hänen\, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan\, että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi\, me\, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. Hänessä on teihinkin\, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan\, pelastuksenne evankeliumin\, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti\, sen\, joka on meidän perintömme vakuutena\, hänen omaisuutensa lunastamiseksi – hänen kirkkautensa kiitokseksi. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 28: 16–20\nJa ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle\, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Ja kun he näkivät hänet\, niin he kumartaen rukoilivat häntä\, mutta muutamat epäilivät. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni\, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki\, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso\, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala\, joka olet ilmoittanut meille oikean uskon\, niin että voimme tunnustaa sinun olevan kolmiyhteinen ja silti yksi ainoa Jumala! Me rukoilemme sinua: varjele meitä tämän uskon kautta kaikesta\, mikä voisi olla meille vahingoksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Pyhä Kolmiyhteinen Jumala! Sinä olet luonut meidät\, lunastanut meidät ja johdattanut meidät oikeaan uskoon. Yhä vieläkin sinä pyhität meitä ja kasvatat meitä uskossa. Me pyydämme sinua: valaise meitä\, jotta yhä syvemmin käsittäisimme kaikkein pyhimmän Kolminaisuutesi salaisuuden ja säilyttäisimme oikean kristillisen uskon\, kunnes saamme kirkkaudessa katsella sinua kasvoista kasvoihin. Tätä pyydämme Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen nimessä\, hänen\, joka on yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa yksi ainoa Jumala\, ikuisesti ylistetty ja kiitetty. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni\nMissale Aboense ( VK783)\nYlistetty olkoon Pyhä Kolminaisuus\, yksi ja jakamaton |Jumala. *\nHän on meille hyvä ja |armollinen. \nTAI\nEf. 1:3\nYlistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja |Isä\, *\njoka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella |Kristuksessa. \nPsalmi:\nPs. 95: 1–7\nTulkaa\, kohottakaamme ilohuuto |Herralle\, *\nriemuhuuto pelastuksemme |kalliolle. \nKäykäämme kiittäen hänen kasvojensa |eteen\, *\nveisatkaamme hänelle |riemuvirsiä. \nSillä Herra on suuri Jumala\, suuri kuningas yli kaikkien juma|lien. *\nMaan syvyydet ovat hänen kädessänsä\, ja hänen ovat |vuorten kukkulat. \nHänen on meri\, sillä hän on sen |tehnyt\, *\nja kuiva maa\, jonka hänen kätensä ovat |valmistaneet. \nTulkaa\, kumartukaamme ja polvistu|kaamme\, *\npolvillemme langetkaamme Herran\, meidän |Luojamme\, eteen. \nSillä hän on meidän Jumalamme\, ja me olemme kansa\, jota hän |paimentaa\, *\nlauma\, jota hänen |kätensä kaitsee. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhan-kolminaisuuden-paiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Pyhan-kolminaisuuden-su.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240522
DTEND;VALUE=DATE:20240523
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200407T080631Z
LAST-MODIFIED:20240516T093038Z
UID:8824-1716336000-1716422399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Piispa Hemming
DESCRIPTION:Suomessa vaikutti keskiajalla muutamia tärkeitä ja oppineita kirkonmiehiä. Heihin kuului ilman muuta piispa Hemming\, joka toimi Turun piispana vuosina 1338 – 1366. Häntä ei tule sekoittaa Hemminki Maskulaiseen\, joka oli 1500-luvulla elänyt kirkkoherra ja virsirunoilija. \nHemming oli syntynyt noin vuonna 1290 Upplannissa Ruotsissa\, mutta hänen lapsuudestaan tiedetään vain vähän. Hänen isällään oli suuri maatila ja äiti oli nimeltään Katarina. \nHemming opiskeli teologiaa Upsalassa. Diakoniksi hänet vihittiin 20-vuotiaana ja papiksi 25-vuotiaana. Koska Ruotsissa ei ollut mahdollisuutta jatko-opintoihin\, Hemming hakeutui Pariisin yliopistoon\, jossa hän opiskeli vuosina 1318-1328 etupäässä taideaineita vuosina. Sen jälkeen hän jatkoi vielä kirkko-oikeuden opistoja oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänestä onkin jäänyt sananparsi: ”Hemming oli enemmän kuin pinnallisen kirjallisen sivistyksen omaava mies”. \nVuonna 1329 Hemming siirtyi papiksi Turkuun\, jossa hänet vuonna 1338 valittiin yksimielisesti piispaksi. \nTurun piispa oli aikanaan Suomen mahtavin mies\, jolla oli noin 250 maatilaa ympäri maata. Turun hiippakuntaan kuului koko Suomi\, joten Hemming tutustui piispantarkastusmatkoillaan koko maahan. \nHemming tarttui tarmokkaasti hiippakuntansa hallinnon parantamiseen. Turun tuomiokirkko vaati myös mittavia korjauksia ja laajennuksia\, koska venäläiset olivat hävittäneet sen vuonna 1318. Hemming rakennutti myös Kuusistoon suuren piispanlinnan\, jonka rauniot ovat edelleen vaikuttava nähtävyys. \nHemming kirjoitti lukuisia teoksia liturgiasta\, kirkko-oikeudesta\, pastoraalisista ja taloudellisista kysymyksistä. Vuonna 1354 hän lahjoitti Turun tuomiokirkolle 40 kirjan kokoelman kirkkoisien ja keskiajan hengellisten isien kirjoituksia. \nPiispa Hemming tutustui vuonna 1345 Birgittaan\, josta myöhemmin tuli pyhimys ja sääntökunnan perustaja. Hemming otti asiakseen viedä sanomaa Birgitan ilmestyksistä kuninkaille ja piispoille\, jotta paavi pääsisi palaamaan Avignonin vankeudesta Roomaan. Hemming tekikin joskus vuosien 1346 ja 1349 välillä laajan matkan Eurooppaan\, ja tapasi mm. paavi Klemens VI:n\, joka oli ollut hänen opettajanaan Pariisissa. Matkan tulokset olivat kuitenkin vähäiset. \nHemming puuttui myös Ruotsin kuninkaan toimintaan. Hän kirjoitti kuningas Maunu Eerikinpojalle ja kielsi tätä jatkamasta suomalaisten tyrannisoimista ja käyttämästä ns. Pietarin penninkiä sotatoimiin. Näiden kieltojen vuoksi kuningas käski vangita Hemmingin\, joka kuitenkin päästettiin pian vapaaksi. \nBirgitan mukaan Hemming oli peloton totuuden rakastaja\, joka ei koskaan seiso vaan juoksee alinomaa ja osaa levätä juostessaan. Birgitta sai ilmestyksessä tiedon\, että Hemming tulisi kuolemaan ilman pitkää sairautta. Näin tapahtuikin 21.5.1366\, Hemmingin ollessa 76-vuotias. Hän oli kuollessaan rukousasennossa. \n1400-luvulla lähetettiin paaville anomus\, että Hemming julistettaisiin pyhimykseksi. Tätä ennen Suomella oli vain yksi pyhimys\, Henrik. Kuitenkin vasta vuonna 1514 voitiin Hemmingin luut asettaa pyhimysarkkuun ja viettää hänen autuaaksijulistamisensa juhlaa. Pyhimykseksi julistaminen jäi kuitenkin kesken\, koska uskonpuhdistus pyyhkäisi yli Pohjolan. Hemmingin sarkofagi sai kuitenkin jäädä Turun tuomiokirkkoon. \nHemmingin päivää vietetään Ruotsissa ja Suomessa 22.5. \nPiispa Hemmingin perintö korostaa teologisen oppineisuuden merkitystä ja tarmokasta työtä kirkon hyväksi. Hemmingillä oli myös rohkeutta koettaa vaikuttaa maallisiin vallanpitäjiin\, jotta kirkon toimintaedellytyksen paranisivat. \nKirjallisuutta: \nHeikola\, Rauno\, Turun piispa Hemming – hiippakunnan ja kirkon rakentaja. – Turun Sanomat 24.12.2005. \nJuusten\, Paavali\, Suomen piispainkronikka. Helsinki 1988. \nKlockars\, Birgit\, Biskop Hemming av Åbo. Vasa 1960. \nNuorteva\, Jussi\, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Helsinki 1997. \nPirinen\, Kauko\, Suomen kirkon historia 1. Keskiaika ja uskonpuhdistuksen aika. Porvoo – Helsinki – Juva 1991. \nRinne\, Juhani\, Turun tuomiokirkko keskiaikana I. Turku 1941.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-piispa-hemming/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/piispa_Hemming.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240520
DTEND;VALUE=DATE:20240521
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20210120T114948Z
LAST-MODIFIED:20240516T092156Z
UID:10219-1716163200-1716249599@www.luterilainen.net
SUMMARY:Helluntain jälkeinen viikko
DESCRIPTION:Uuden testamentin aikaan kansa odotti uutta exodusta. Nyt uusi exodus oli toteutunut. Uuden liiton pääsiäislammas oli teurastettu. Helluntaina alkoi uusi exodus Pyhän Hengen lähettämisen kautta kohti uusia taivaita ja uutta maata. Tällekin matkalle lähdettäisiin veden kautta. Vanhassa liitossa kansa sai kasteen Moosekseen (1.Kor. 10) uudessa liitossa kastetaan Jeesukseen. \nErämaan manna oli saanut nimensä kansan ihmettelystä. Jeesuksen lupaama Pyhä Henki tuli opetuslasten päälle ja Pietari jakoi nyt uutta mannaa\, Jumalan sanaa ja jälleen kansa ihmetteli ”Mitä tämä mahtaakaan olla?”. Pietarin saarnan jälkeen luemme Raamatusta\, että seurakunta kokoontui Herran käskyn mukaan myös murtamaan leipää; siis viettämään Herran pyhää ehtoollista. Näin uuden liiton manna jaetaan seurakunnalle sanassa ja sakramenteissa. \nHelluntain jälkeen seurakunta lähti erämaavaellukselle\, jolla se tarvitsee leipää taivaasta. Vanhan liiton kansan oli kuljettava karun erämaan ja pakanakansojen läpi luvattuun maahan. Samanlainen matkan kulkee uuden liiton kansa. Se on maailmassa\, mutta ei maailmasta. Se on jo Jumalan valtakunta kansojen keskellä\, vaikka se odottaa vielä perille pääsyä. Helluntaina Pyhässä Hengessä jaetut Jumalan lahjat seurakunnalle eivät ole tauonneet. Ne pysyvät\, kunnes seurakunta pääsee perille ja vaellus\, joka helluntaina alkoi\, päättyy uusiin taivaisiin ja uuteen maahan\, joissa vanhurskaus asuu. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen 3. vuosikerta\nVanhan Testamentin lukukappaleet:  1. Moos. 11: 1–9\, 4. Moos. 11: 11–12\, 14–17\, 24–25 Uuden Testamentin lukukappaleet:  Ap. t. 2: 36–41\, Ap.t. 10: 44–48\, 1. Kor. 12: 1–11\, 1. Kor. 12: 12–13\, 20–31 Evankeliumi:  Joh. 6: 44–47\, Joh. 16: 12–15 \n\nVanhan Testamentin lukukappaleet\n1. Moos. 11: 1–9\nJa kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi. Kun he lähtivät liikkeelle itään päin\, löysivät he lakeuden Sinearin maassa ja asettuivat sinne. Ja he sanoivat toisillensa: ”Tulkaa\, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi”. Ja tiiltä he käyttivät kivenä\, ja maapihkaa he käyttivät laastina. Ja he sanoivat: ”Tulkaa\, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni\, jonka huippu ulottuu taivaaseen\, ja tehkäämme itsellemme nimi\, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan”. Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia\, jonka ihmislapset olivat rakentaneet. Ja Herra sanoi: ”Katso\, he ovat yksi kansa\, ja heillä kaikilla on yksi kieli\, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään\, mitä aikovatkin tehdä. Tulkaa\, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä\, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan\, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel\, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan. \n4. Moos. 11: 11–12\, 14–17\, 24–25\nJa Mooses sanoi Herralle: ”Miksi olet tehnyt niin pahoin palvelijallesi\, ja miksi en ole saanut armoa sinun silmiesi edessä\, koska olet pannut kaiken tämän kansan minun taakakseni? Olenko minä kaiken tämän kansan äiti tai isä\, koska käsket minua kantamaan sitä sylissäni\, niinkuin hoitaja kantaa imeväistä lasta\, siihen maahan\, jonka olet valalla vannoen luvannut heidän isillensä? En minä jaksa yksinäni kantaa koko tätä kansaa\, sillä se on minulle liian raskas. Ja jos näin aiot kohdella minua\, niin surmaa minut mieluummin\, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä\, ja päästä minut näkemästä tätä kurjuutta.” Silloin Herra puhui Moosekselle: ”Kutsu kokoon minua varten seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimpia\, jotka tiedät kansan vanhimmiksi ja päällysmiehiksi; tuo heidät ilmestysmajalle\, ja he asettukoot sinne sinun kanssasi. Minä sitten astun alas ja puhun siellä sinun kanssasi ja otan henkeä\, joka sinussa on\, ja annan heille; siten he voivat auttaa sinua tuon kansataakan kantamisessa\, ettei sinun tarvitse sitä yksinäsi kantaa. Niin Mooses meni ulos ja kertoi kansalle Herran sanat. Sitten hän kutsui kokoon seitsemänkymmentä miestä kansan vanhimpia ja asetti heidät majan ympärille. Silloin Herra astui alas pilvessä ja puhutteli häntä\, otti henkeä\, joka hänessä oli\, ja antoi sitä niille seitsemällekymmenelle vanhimmalle. Kun henki laskeutui heihin\, niin he joutuivat hurmoksiin\, mutta sen jälkeen he eivät enää siihen joutuneet. \n  \nUuden Testamentin lukukappaleet\nAp. t. 2: 36–41\nVarmasti tietäköön siis koko Israelin huone\, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt\, tämän Jeesuksen\, jonka te ristiinnaulitsitte.” Kun he tämän kuulivat\, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet\, veljet\, mitä meidän pitää tekemän?” Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi\, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille\, jotka kaukana ovat\, ketkä ikinä Herra\, meidän Jumalamme\, kutsuu.” Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan\, ne kastettiin\, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. \nAp.t. 10: 44–48\nKun Pietari vielä näitä puhui\, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle\, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset\, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana\, hämmästyivät sitä\, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin\, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä\, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?” Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. \n1. Kor. 12: 1–11\nMutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee\, niin en tahdo\, veljet\, pitää teitä niistä tietämättöminä. Te tiedätte\, että kun olitte pakanoita\, teitä vietiin mykkien epäjumalien luo\, miten vain tahdottiin. Sentähden minä teen teille tiettäväksi\, ettei kukaan\, joka puhuu Jumalan Hengessä\, sano: ”Jeesus olkoon kirottu”\, ja ettei kukaan voi sanoa: ”Jeesus olkoon Herra”\, paitsi Pyhässä Hengessä. Armolahjat ovat moninaiset\, mutta Henki on sama; ja seurakuntavirat ovat moninaiset\, mutta Herra on sama; ja voimavaikutukset ovat moninaiset\, mutta Jumala\, joka kaikki kaikissa vaikuttaa\, on sama. Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat\, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengessä\, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan\, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan\, toinen taas lahjan selittää kieliä. Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki\, jakaen kullekin erikseen\, niinkuin tahtoo. \n1. Kor. 12: 12–13\, 20–31\nSillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä\, mutta kaikki ruumiin jäsenet\, vaikka niitä on monta\, ovat yksi ruumis\, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi\, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia\, orjia tai vapaita\, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Mutta nytpä onkin monta jäsentä\, ja ainoastaan yksi ruumis. Silmä ei saata sanoa kädelle: ”En tarvitse sinua”\, eikä myöskään pää jaloille: ”En tarvitse teitä”. Päinvastoin ne ruumiin jäsenet\, jotka näyttävät olevan heikompia\, ovat välttämättömiä; ja ne ruumiin jäsenet\, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita\, me verhoamme sitä kunniallisemmin\, ja niitä\, joita häpeämme\, me sitä häveliäämmin peitämme; mutta ne\, joita emme häpeä\, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin\, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian\, ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta\, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. Ja jos yksi jäsen kärsii\, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia\, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa. Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi\, toisia profeetoiksi\, kolmansia opettajiksi\, sitten hän antoi voimallisia tekoja\, sitten armolahjoja parantaa tauteja\, avustaa\, hallita\, puhua eri kielillä. Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja? Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään? Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien\, verrattoman tien. \n  \nEvankeliumit\nJoh. 6: 44–47\nEi kukaan voi tulla minun tyköni\, ellei Isä\, joka on minut lähettänyt\, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi’. Jokainen\, joka on Isältä kuullut ja oppinut\, tulee minun tyköni. Ei niin\, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän\, joka on Jumalasta\, on nähnyt Isän. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka uskoo\, sillä on iankaikkinen elämä. \nJoh. 16: 12–15\nMinulla on vielä paljon sanottavaa teille\, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee\, totuuden Henki\, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se\, mitä hän puhuu\, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee\, sen hän puhuu\, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava\, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki\, mitä Isällä on\, on minun; sentähden minä sanoin\, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntain-jalkeinen-viikko-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Helluntai.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240519
DTEND;VALUE=DATE:20240520
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121906Z
LAST-MODIFIED:20240516T091118Z
UID:4138-1716076800-1716163199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Helluntaipäivä
DESCRIPTION:Helluntaina vuodatettu Pyhä Henki aloittaa uuden vaiheen Jumalan pelastussuunnitelmassa\, mutta tuon pelastuksen sisältö on tietenkin jo perustettu pääsiäisenä. Helluntain saarnan sanoma on yksin tämä: Kristus ON noussut kuolleista\, ja nyt jokainen syntinen saa armon ja pelastuksen lahjan uskon ja kasteen kautta. \nSunnuntain evankeliumitekstissä monelle kristitylle tuttu jae Joh. 3:16 tiivistää Jumalan pelastustyön: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon\, että antoi ainoan Poikansa\, jottei yksikään\, joka häneen uskoo\, joutuisi kadotukseen\, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Jeesuksen ristinuhri on ankaruudessaankin rakkauden merkki: Pojan kuuliaisesta rakkaudesta Isää kohtaan mutta myös Isän rakkaudesta syntiinlangennutta maailmaa kohtaan. Jumalan rakkaus ei ole seurausta ristintyöstä\, vaan ristintyön edellytys. Emme lue: ”Niin paljon on Jumalan vihannut maailmaa…!” \nJumalan rakkaus joka edeltää ihmisen uskoa tuo toisenlaisen sävyn kristillisen kirkon lähetystyöhön. Jopa tullessaan lähetetyksi ”kuin lampaat susien keskelle”\, kirkko on lähetetty tekemään työtä Jumalalle rakkaan maailman keskellä. Helluntain saarnan tuloksena Jerusalemin kansa tunsi ”piston sydämessään” ja he joutuivat hätäännyksen valtaan. Kuitenkin ne ”Jumalan suuret teot” joita apostolit julistivat olivat juuri pelastustekoja heidän hyväkseen. Lupaus: ”Tehköön kukin teistä parannuksen ja ottakoon kasteen\, niin teidän syntinne pyyhitään pois” on Kristuksen kirkon viesti koko ihmiskunnalle. \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  punainen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Viis. 1:7 tai Ps. 104:30 Psalmi: Ps. 68:5–11 Hallelujasäe: Virren 112 mukaan.\n1. lukukappale:  Joel 3:1–5 2. lukukappale:  Ap. t. 2:1–13 Evankeliumi:  Joh. 3:16–21 \n\n1. lukukappale\nJoel. 2:28–32\nNäitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle\, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat\, vanhuksenne unia uneksuvat\, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita; aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi\, ennenkuin Herran päivä tulee\, se suuri ja peljättävä. Ja jokainen\, joka huutaa avuksi Herran nimeä\, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet\, niinkuin Herra on sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne\, jotka Herra kutsuu. \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 2: 1–13\nJa kun helluntaipäivä oli tullut\, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta\, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää\, ja täytti koko huoneen\, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä\, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä\, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Ja Jerusalemissa asui juutalaisia\, jumalaapelkääväisiä miehiä\, kaikkinaisista kansoista\, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului\, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle\, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ”Katso\, eivätkö nämä kaikki\, jotka puhuvat\, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä\, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me\, jotka asumme Mesopotamiassa\, Juudeassa ja Kappadokiassa\, Pontossa ja Aasiassa\, Frygiassa ja Pamfyliassa\, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla\, ja täällä oleskelevat roomalaiset\, juutalaiset ja käännynnäiset\, kreetalaiset ja arabialaiset\, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet\, mitä ajatella\, ja sanoivat toinen toisellensa: ”Mitä tämä mahtaakaan olla?” Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: ”He ovat täynnä makeata viiniä”. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 3: 16–21\n“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut\, että hän antoi ainokaisen Poikansa\, ettei yksikään\, joka häneen uskoo\, hukkuisi\, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa\, vaan sitä varten\, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen\, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko\, se on jo tuomittu\, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Mutta tämä on tuomio\, että valkeus on tullut maailmaan\, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen\, joka pahaa tekee\, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen\, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee\, se tulee valkeuteen\, että hänen tekonsa tulisivat julki\, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka valaisit ensimmäisenä helluntaina uskollistesi sydämet Pyhällä Hengellä! Anna meidänkin saman Hengen kautta ymmärtää\, mikä on oikeaa\, ja aina iloita hänen pyhästä lohdutuksestaan. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta\, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n2. Kaikkivaltias Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet armollisesti vuodattanut Pyhän Henkesi\, joka nuhtelee maailmaa synnistä\, lohduttaa murheellisia\, vahvistaa heikkoja ja tekee pyhittävää työtäsi maan päällä. Me rukoilemme sinua: anna Pyhän Hengen valaista sydämemme\, johtaa meidät tuntemaan koko totuuden ja vahvistaa meitä voimallaan\, että me elävässä uskossa pyhällä elämällä palvelisimme sinua\, joka Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni\nViis. 1:7\nHerran Henki |täyttää *\nmaanpiirin. |Halleluja! \nTAI\nPs. 104:30\nKun lähetät henkesi\, se luo uutta |elämää\, *\nnäin uudis|tat maan kasvot. \nPsalmi:\nPs. 68: 5-11\nLaulakaa Jumalalle\, veisatkaa hänen nimensä |kiitosta. *\nTehkää tie hänelle\, joka kiitää |halki arojen. \nHänen nimensä on |Herra\, *\nriemuitkaa hänen kasvo|jensa edessä. \nHän on orpojen isä ja leskien puolus|taja\, *\nJumala pyhässä |asunnossansa\, \nJumala\, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut |onneen. *\nVain niskoittelijat asuvat |kuivassa maassa. \nJumala\, kun sinä kävit kansasi |edellä\, *\nkun sinä kuljit |erämaassa\, \nniin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen |edessä\, *\nSiinai vapisi Jumalan\, Israelin Jumalan\, |kasvojen edessä. \nRunsaalla sateella sinä\, Jumala\, kostutit perintö|maasi; *\nja kun se oli näännyksissä\, niin |sinä virvoitit sen. \nSinun laumasi asettui |siihen; *\nhyvyydessäsi\, Jumala\, sinä sen |kurjille valmistit. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntaipaiva-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Helluntai-2.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240518
DTEND;VALUE=DATE:20240519
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121906Z
LAST-MODIFIED:20240516T085315Z
UID:4137-1715990400-1716076799@www.luterilainen.net
SUMMARY:Helluntaiaatto
DESCRIPTION:Helluntaiaatosta eli helluntaipäivää edeltävästä lauantai-illasta alkaa kirkkovuodessa niin sanotun helluntaijakson vietto. Tämä osa kirkkovuodesta on viikon mittainen päättyen seuraavaan lauantaihin. Helluntaiaaton tekstit puhuvat luvatun Pyhän Hengen tulemisesta ja odottamisesta. \nPäivän Vanhan testamentin tekstissä Isä puhuu omilleen eli tosi Israelille\, joille Hän lupaa lähettää Pyhän Henkensä. Jumalan uusi liitto on tehty valmiiksi Hänen Poikansa sovitustyössä ja liiton sinetiksi Hän antaa Pyhän Henkensä lastensa päälle. Uuden testamentin teksti ohjaa meidät uskomaan ja ymmärtämään\, että Pyhä Henki annetaan uuden liiton aikana pyhässä kasteessa. Päivän evankeliumissa Herra Jeesus lupaa lähettää apostoliensa päälle Pyhän Hengen. Tämä toteutui ensimmäisenä kristillisenä helluntaina Jerusalemissa. Apostolit saivat Pyhän Hengen ja rohkeasti todistivat Herrasta Jeesuksesta ja Hänen pelastusteoistaan. Olivathan apostolit silminnäkijätodistajia. \nHelluntaiaattona saamme muistaa\, että Jumala on lähettänyt ja jatkuvasti lähettää lapsilleen Pyhän Henkensä avuksi. Me emme voi uskoa Kristuskeen\, Vapahtajaamme ilman Hänen apuaan. Pyhä Henki tulee luoksemme jatkuvasti Raamatun sanassa\, synneistäpäästön sanoissa ja Hänen työtään on\, että me uskossa nautimme Kristuksen tosi ruumiin ja veren syntiemme anteeksisaamikseksi. Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jumalan Poikaa. \nJeesus kutsuu päivän evankeliumissa (Joh. 14:17) Pyhää Henkeä ”totuuden Hengeksi”. Pyhä Henki ei ole ”valheen henki”. Hän johdattaa ihmiset totuuden eli Jeesuksen luo\, kun he haluavat kuulla Pyhän Hengen puhetta. ”Totuuden Henki” Hän on myös ja ehkä ennen kaikkea siksi\, että Hän on Jeesuksen eli Totuuden Henki. Pyhä Henkihän puhuu\, mitä Hän on Jeesukselta saanut. \nMaailma ei voi nähdä Pyhää Henkeä. Pyhää Henkeä\, Jumalaa ja Jumalan omia vihaava maailma ei tunne\, koska jos se tuntisi se kuuntelisi Pyhän Hengen puhetta. Tässä on vertailukohta siihen\, kun Jeesus sanoo juutalaisille (Joh. 8:45): ”Mutta minua te ette usko\, sentähden että minä sanon totuuden.” Jos Jeesus olisi puhunut valetta\, juutalaiset olisivat uskoneet Häneen. Näin myös jos totuuden Henki puhuisi valetta\, maailma tuntisi Hänet. \nJeesus lupaa saman asian omilleen kuin edellä (Joh. 14:16) ”sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva”\, mutta lupaa oikeastaan suurempaa. ”Teidän tykönänne” eli ”luonanne” on syvempi ja läheisempi asia kuin Joh. 14:16 ”teidän kanssanne”. Ja ”teissä oleva” kertoo sen\, että toinen puolustaja\, totuuden Henki on opetuslapsissa. Ei vain kanssa tai luona\, vaan sisällä. Näin Jumala itse asuu kristityssä Hengessään ja Henkensä kautta. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  punainen.Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Antifoni: Hes. 36:26 Psalmi: Ps. 34:2–4 9–11 tai Ps. 107:1–2 21–22 Hallelujasäe: Ps. 117:1\n1. lukukappale:  Jes. 59:20–21 2. lukukappale:  Ap. t. 19:1–6 Evankeliumi:  Joh. 14:8–17 \n\n1. lukukappale\nJes. 59:20–21\nSiionille se tulee lunastajana\, niille Jaakobissa\, jotka synnistä kääntyvät\, sanoo Herra. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa\, sanoo Herra: minun Henkeni\, joka on sinun päälläsi\, ja minun sanani\, jonka minä suuhusi panen\, eivät väisty sinun suustasi\, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi lasten suusta\, sanoo Herra\, nyt ja iankaikkisesti. \n  \n2. lukukappale\nApt. 19:1–6\nKun Apollos oli Korintossa\, tuli Paavali \, kuljettuaan läpi ylämaakuntien\, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: ”Saitteko Pyhän Hengen silloin\, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: ”Emme ole edes kuulleet\, että Pyhää Henkeä on olemassakaan”. Ja hän sanoi: ”Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: ”Johanneksen kasteella”. Niin Paavali sanoi: ”Johannes kastoi parannuksen kasteella\, kehoittaen kansaa uskomaan häneen\, joka oli tuleva hänen jälkeensä\, se on\, Jeesukseen”. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen\, tuli heidän päällensä Pyhä Henki\, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 14: 8–17\nFilippus sanoi hänelle : ”Herra\, näytä meille Isä\, niin me tyydymme”. Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne\, etkä sinä tunne minua\, Filippus! Joka on nähnyt minut\, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’? Etkö usko\, että minä olen Isässä\, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja\, jotka minä teille puhun\, minä en puhu itsestäni; ja Isä\, joka minussa asuu\, tekee teot\, jotka ovat hänen. Uskokaa minua\, että minä olen Isässä\, ja että Isä on minussa; mutta jos ette\, niin uskokaa itse tekojen tähden. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun\, myös hän on tekevä niitä tekoja\, joita minä teen\, ja suurempiakin\, kuin ne ovat\, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö\, ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni\, sen minä teen\, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni\, niin minä sen teen. Jos te minua rakastatte\, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää\, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti\, totuuden Hengen\, jota maailma ei voi ottaa vastaan\, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet\, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala\, sinä muuttumaton voima ja ikuinen valo! Katso armollisesti seurakuntasi puoleen ja anna palvelijoillesi Pyhän Hengen lahja\, jotta meissä syttyisi taivaallinen halu ja tahtoisimme jatkuvasti juoda elämän lähteestä. Sinun rakkaan Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta\, joka elää ja hallitsee yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa aina ja iankaikkisesti. \n2. Pyhä Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Sinä olet Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta perustanut maan päälle kirkkosi. Kirkossa ja kirkon kautta annat saarnata meille sovituksen sanaa. Pyydämme sinua: lähetä meille Pyhä Henkesi\, joka sanassasi kirkastaa meille Kristusta\, että tuntisimme siinä hänet\, uskoisimme häneen ja pelastuisimme. Tee meistä sinun totuutesi ja rakkautesi todistajia. Tätä pyydämme sinun rakkaan Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen kautta\, joka yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa hallitsee aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nHes. 36:26\nJa minä annan teille uuden |sydämen\, *\nja uuden hengen minä annan teidän |sisimpäänne. \nPsalmi:\nPs. 34:2–4\, 9–11\nMinä kiitän Herraa joka |aika\, *\nhänen ylistyksensä on alati |minun suussani. \nHerra on minun sieluni |kerskaus\, *\nnöyrät sen kuulevat ja |iloitsevat. \nYlistäkää minun kanssani |Herraa\, *\nkiittäkäämme yhdessä hänen |nimeänsä. \nMaistakaa ja katsokaa\, kuinka Herra on |hyvä. *\nAutuas se mies\, joka |häneen turvaa! \nPeljätkää Herraa\, te hänen |pyhänsä\, *\nsillä häntä pelkääväisiltä ei |mitään puutu. \nNuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät |nälkää\, *\nmutta Herraa etsiväisiltä ei mitään |hyvää puutu. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. \nTAI\nPs. 107: 1–2\, 21–22\nKiittäkää Herraa\, sillä |hän on hyvä\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti. \nNiin sanokoot Herran |lunastetut\, *\njotka hän on lunastanut ahdis|tuksen alta. \nKiittäkööt he Herraa hänen |armostansa *\nja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislap|sia kohtaan. \nUhratkoot |kiitosuhreja *\nja kertokoot riemuiten |hänen töitään. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntaiaatto-3vsk/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Helluntai.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240512
DTEND;VALUE=DATE:20240513
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121905Z
LAST-MODIFIED:20240508T145628Z
UID:4136-1715472000-1715558399@www.luterilainen.net
SUMMARY:6. sunnuntai pääsiäisestä\, Exaudi
DESCRIPTION:Kuulemme päivän evankeliumissa osan Jeesuksen niin sanotusta ylipapillisesta rukouksesta. Rukousta nimitetään tällaiseksi juuri tämä sunnuntain evankeliumitekstin jakson tähden. Jeesus sanoo Joh. 17:19 ”minä pyhitän itseni heidän tähtensä”. Tämä on uhrikieltä; Jeesus asettaa itsensä myös rukouksensa sanoin uhriksi. Samalla Hän on ylipappi\, joka uhraa syntiuhrin eli itsensä. \nPäivän evankeliumissa on kohta\, jonka perusteella on usein yritetty häivyttää eri kirkkokuntien opillisia rajoja ja suosia niin sanottua yhteiskristillisyyttä. Teksti (17:21–23) ei kuitenkaan oikeuta tällaista. Ei Herramme antama pyhä usko ole mitenkään vailla oppia eikä järjestystä. Hän itse puhuu opistaan eli opetuksestaan sanoessaan toisaalla: ”Minun oppini ei ole minun\, vaan hänen\, joka on minut lähettänyt (Joh. 7:16). \nPäivän evankeliumissa on kyse ykseydestä\, jonka lähde ja perusta on Jumalan ykseydessä. Kolmiyhteinen Jumala; Isä ja Poika ja Pyhä Henki on ”yksi”. Tästä Jumalan ykseydestä syntyy ja seuraa Kristuksen Kirkon ykseys. Ei ole olemassa monta eri Kristuksen Kirkkoa\, vaan ”yksi”. Joka on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja elää Raamatun Jumalan nimeen uskoen on tässä Kirkon ”ykseydessä”. \nKristillisen kirkon ykseys\, varsinkin sen julistaessa evankeliumia\, on omalta osaltaan todiste maailmalle siitä\, että Jumala on lähettänyt Poikansa Kristuksen maailman Vapahtajaksi. On siksi tärkeää\, että Kirkko julistaa ”ykseyden evankeliumia”. Tämä merkitsee oikeaa\, Raamatun mukaista evankeliumin oppia yhdestä Jumalasta. Ei ole olemassa monta erilaista ”kristillistä” oppia\, vaan on vain ”yksi”\, sillä Jumala on yksi ja Kirkko on yksi. Joka poikkeaa siitä evankeliumin opista\, joka pyhiin kirjoituksiin on talletettu ja niiden mukaisesti julistetaan\, se lankeaa sekä Jumalan ykseydestä että Kirkon ykseydestä. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 27:7 Psalmi: Ps. 27:1–3 7–9 Hallelujasäe: Joh. 16:13\n1. lukukappale:  Sak. 14:7–9 2. lukukappale:  Ef. 1:16–23 Evankeliumi:  Joh. 17:18–23 \n\n1. lukukappale\nSak. 14:7–9\nSe on oleva yhtämittaista päivää – Herralle on se tunnettu – ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata. Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta kohti\, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja talvet. Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi. \n  \n2. lukukappale\nEf. 1:16–23\nEn minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne\, kun muistelen teitä rukouksissani\, anoen\, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala\, kirkkauden Isä\, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät\, että tietäisitte\, mikä on se toivo\, johon hän on teidät kutsunut\, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan\, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan\, jonka hän vaikutti Kristuksessa\, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa\, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä\, mikä mainitaan\, ei ainoastaan tässä maailmanajassa\, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle\, joka on hänen ruumiinsa\, hänen täyteytensä\, joka kaikki kaikissa täyttää. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 17:18–23\nNiinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan\, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä\, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä\, vaan myös niiden edestä\, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun\, että he kaikki olisivat yhtä\, niinkuin sinä\, Isä\, olet minussa ja minä sinussa\, että hekin meissä olisivat\, niin että maailma uskoisi\, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden\, jonka sinä minulle annoit\, minä olen antanut heille\, että he olisivat yhtä\, niinkuin me olemme yhtä – minä heissä\, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä\, niin että maailma ymmärtäisi\, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä\, niinkuin sinä olet minua rakastanut. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Anna meille armosi\, että meillä olisi aina oikea tahto ja rakkaus palvella sinua puhtain sydämin ja kaikin voimin. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet Pyhän Henkesi kautta kutsunut meidät Poikasi Jeesuksen Kristuksen todistajiksi. Mutta koska maailma ei siedä todistustamme vaan vihaa meitä sen takia\, niin me rukoilemme sinua: anna meille turvallinen luottamus\, ettemme loukkaantuisi ristiin ja vastoinkäymiseen\, vaan lujina todistaisimme sinusta. Anna meidän aina tuntea sinut ja Poikasi ja niin tulla iankaikkisesti autuaiksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (1. vsk) \n3. Laupias Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että olet lähettänyt Poikasi maailmaan pelastamaan meidät ja tekemään meidät autuaiksi. Anna meille armosi\, niin että otamme vastaan tämän kalliin rakkautesi ja tulemme uskon kautta sinun yhteyteesi. Poista seurakunnastasi kaikki eripuraisuus ja riita. Auta seurakuntaasi säilyttämään Hengen luoma ykseys rauhan sitein\, jotta se voisi todistaa armosi ja rakkautesi voimasta. Käännä vihollisesikin pimeydestä ihmeelliseen valoosi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. (3. vsk) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 27:7\nHerra\, kuule minun ääneni\, kun minä |huudan\, *\narmahda minua ja |vastaa minulle. \nPsalmi:\nPs. 27:1–3\, 7–9 \nHerra on minun valkeuteni ja autuu|teni: *\nketä |minä pelkään! \nHerra on minun elämäni |turva: *\nketä |minä vapisen! \nKun pahat käyvät minun kimppuuni\, syömään minun |lihaani\, *\nniin he\, minun ahdistajani ja vihamieheni\, kompas|tuvat ja kaatuvat. \nVaikka sotajoukko asettuisi minua |vastaan\, *\nei minun sydä|meni pelkäisi; \nvaikka sota nousisi minua |vastaan\, *\nsiinäkin minä |olisin turvassa. \nHerra\, kuule minun ääneni\, kun minä |huudan\, *\narmahda minua ja |vastaa minulle. \nMinun sydämeni vetoaa sinun omaan |sanaasi: *\n”Etsikää minun |kasvojani”. \nHerra\, minä etsin sinun kasvo|jasi. *\nÄlä kätke minulta kasvojasi\, älä työnnä vihassa pois |palvelijaasi. \nSinä olet minun |apuni\, *\nälä minua jätä\, älä minua hylkää\, pelas|tukseni Jumala. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/6-sunnuntai-paasiaisesta-exaudi-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_6-viikko-paasiaisesta.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240509
DTEND;VALUE=DATE:20240510
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121905Z
LAST-MODIFIED:20220729T124712Z
UID:4135-1715212800-1715299199@www.luterilainen.net
SUMMARY:Helatorstai
DESCRIPTION:Helatorstai nimi tulee ruotsin kielen sanasta ”hel”\, joka viittaa ”pyhään”. Helatorstaita vietetään Kristuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Pyhän nimitys onkin myös ”Kristuksen taivaaseenastumisen päivä”. \nHelatorstain kolmannen vuosikerran evankeliumissa ylösnoussut Herra antaa apostoleilleen tehtävän olla todistajina Hänen ristinkuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Heille Hän antaa tehtävän saarnata katumusta\, että ihmiset voisivat saada syntinsä anteeksi Hänen nimessään. Annettuaan tämän käskyn kirkkonsa ensimmäisille paimenille\, Jeesus otetaan ylös taivaaseen. Tätä Luukkaan evankeliumin loppua täydentää evankelistan jatkokertomus evankeliumikirjalleen eli Apostolien teot. \nKristuksen taivaaseenastuminen ei merkitse sitä\, että Hän olisi nyt poissa maan päältä. Jumalan Pojan istuminen Isän oikealla puolella ei merkitse paikkaa taivaissa\, vaan sitä\, että Hän on joka paikassa. Jeesus nousi taivaaseen synnin\, kuoleman ja Saatanan voittajana kirkastetussa ruumiissaan. Tätä ylösnousemusruumistaan Kristus ei ole rajoittanut aikaan ja paikkaan\, kuten ennen kuolemaansa\, äidiltään saamaansa ruumista. Isän oikealla puolella\, Kaikkivaltiaana hallitsijana Herra Jeesus ohjaa ja johtaa tätä maailmaa. Kun Isän säätämä aika on kulunut ja pelastettujen joukko on tullut täyteen\, Hän lähettää Poikansa jälleen maailmaan. Tämä tapahtuu samalla tavalla kuin Hän meni taivaaseen. \nMutta missä Jeesus on sinulle? Pitääkö sinun jotenkin sydämessäsi nousta taivaallisiin? Ei\, vaan Jeesus on aina sinulle siellä\, missä Hän sanoo olevansa. Kristus on luvannut olla seurakunnassaan\, maanpäällisessä ruumiissaan. Kun olet seurakunnan jäsen\, olet Jeesuksessa. Kristus on luvannut olla kasteessa. Kun sinut kastettu\, Jeesus on ottanut sinut omakseen. Hän elää sinussa ja vaikuttaa sinussa Pyhä Henkensä kautta. Kristus on sanassaan läsnä; Hän puhuu sinulle\, kutsuu sinua ja antaa Pyhän Henkensä sanassaan ja sanastaan. Ja Kristus voi olla ja on läsnä pyhässä ehtoollisessaan. Hänen ruumiinsa ja verensä annetaan suuhusi; Hän tulee sinulle ja sinuun. Sinun ei tarvitse eikä sinun pidä kurotella kohti taivasta mielessäsi ja sydämessäsi\, vaan saat luottaa täydessä uskon varmuudessa siihen\, että Jeesus on siellä missä sanoo olevansa. \n\nKynttilöitä:  6 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ap. t. 1:11 Psalmi: Ps. 47:6–9 Hallelujasäe: Ef. 4:10\n1. lukukappale:  Jes. 33:5–6 2. lukukappale:  Ap. t. 1:1–11 tai Room. 8:31–39 Evankeliumi:  Luuk. 24:46–53 \n\n1. lukukappale\nJes. 33:5–6\nHerra on korkea\, sillä hän asuu korkeudessa. Hän täyttää Siionin oikeudella ja vanhurskaudella. Ja hän on sinun aikojesi vakuus\, avun runsaus\, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre. \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 1:1–11\nEdellisessä kertomuksessani kirjoitin\, oi Teofilus\, kaikesta\, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa\, hamaan siihen päivään asti\, jona hänet otettiin ylös\, sittenkun hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä apostoleille\, jotka hän oli valinnut\, ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä\, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta. Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa\, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista\, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä\, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä\, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä\, ei kauan näitten päivien jälkeen.” Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ”Herra\, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” Hän sanoi heille: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä\, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut\, vaan\, kun Pyhä Henki tulee teihin\, niin te saatte voiman\, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”. Kun hän oli tämän sanonut\, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä\, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään. Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään\, niin katso\, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa; ja nämä sanoivat: ”Galilean miehet\, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus\, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen\, on tuleva samalla tavalla\, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.” \nTai:\nRoom. 8:31–39\nJos Jumala on meidän puolellamme\, kuka voi olla meitä vastaan? Hän\, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan\, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme\, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se\, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se\, joka on kuollut\, onpa vielä herätettykin\, ja hän on Jumalan oikealla puolella\, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako\, vai ahdistus\, vai vaino\, vai nälkä\, vai alastomuus\, vai vaara\, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina”. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa\, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä\, ettei kuolema eikä elämä\, ei enkelit eikä henkivallat\, ei nykyiset eikä tulevaiset\, ei voimat\, ei korkeus eikä syvyys\, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta\, joka on Kristuksessa Jeesuksessa\, meidän Herrassamme. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 24:46–53\nJa hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu\, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista\, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille\, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat. Ja katso\, minä lähetän teille sen\, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa\, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta.” Sitten hän vei heidät pois\, lähes Betaniaan asti\, ja nosti kätensä ja siunasi heidät. Ja tapahtui\, että hän siunatessaan heitä erkani heistä\, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten. Ja he olivat alati pyhäkössä ja ylistivät Jumalaa. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala! Me uskomme\, että ainoa Vapahtajamme Jeesus Kristus on noussut ylös taivaisiin. Anna siis myös meidän jatkuvasti sydämellämme asua taivaissa sinun luonasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet meidän tähtemme kärsinyt katkeran ristinkuoleman ja voittanut kuolemallasi perkeleen ja kaiken pimeyden vallan. Nyt kun olet palannut kirkkauteesi\, sinä puhut puolestamme Isän oikealla puolella. Auta meitä seuraamaan sinua elämässä ja kuolemassa\, että kerran saisimme olla sinun kanssasi kirkkaudessasi iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nAp. t. 1:11\nGalilean miehet\, mitä te seisotte ja katsotte |taivaalle? *\nTämä Jeesus\, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen\, on tuleva samalla tavalla\, kuin te näitte hänen |taivaaseen menevän. \nPsalmi:\nPs. 47:6–9 \nJumala astuu ylös riemun raiku|essa\, *\nHerra pasunain |pauhatessa. \nVeisatkaa Jumalalle\, |veisatkaa\, *\nveisatkaa meidän kunin|kaallemme\, veisatkaa. \nSillä Jumala on kaiken maan |kuningas. *\nVeisatkaa |hänelle virsi. \nJumala on kansojen |kuningas\, *\nJumala istuu pyhällä |istuimellansa. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helatorstai-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240505
DTEND;VALUE=DATE:20240506
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121903Z
LAST-MODIFIED:20240417T102508Z
UID:4134-1714867200-1714953599@www.luterilainen.net
SUMMARY:5. sunnuntai pääsiäisestä\, Rukoussunnuntai Rogate
DESCRIPTION:Tätä sunnuntaita nimitetään rukoussunnuntaiksi. Nimitys on aivan paikallaan\, mutta sikäli hieman kummallinen\, että kristityllehän jokainen päivä on rukouspäivä. Rukoussunnuntai antaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden käsitellä erityisesti rukousta\, käskyä rukoilla ja rukoukseen liitettyä lupausta. \nHerra Jeesus opetti omiaan oikeaan rukoukseen. Hän opetti ja antoi myös sanat rukoukseen. Luukkaan evankeliumissa nämä sanat\, Herra rukous eli Isän meidän\, sijaitsevat juuri ennen tämän kolmannen vuosikerran rukoussunnuntain evankeliumitekstiä. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesuksen opetuslapset pyysivät Jeesusta opettamaan heitä rukoilemaan\, kun taas evankelista Matteus alleviivaa Jeesuksen aloitteellisuutta asiassa (Matt. 6). Ristiriitaa tekstien välillä ei ole; todennäköisesti Jeesus ei opettanut vain yhtä kertaa rukoustaan omilleen. \nJeesus vertaa rukousopetuksessaan ihmisten ja Jumalan vaikuttimia avun antamiseen. Yleensä me ihmiset\, syntiset olennot\, autamme toisiamme aika paljon. Varsinkin\, jos tiedämme saavamme siitä jotain hyötyä\, etua tai helpotusta. Isät ja äidit auttavat lapsiaan ja antavat näille usein\, mitä lapset pyytävät. Jos eivät muuten\, niin ainakin velvollisuuden tunnosta tai saadakseen metelin loppumaan. \nJumala on tyystin toisenlainen kuin me syntiset ihmiset. Raamatun mukaan Hän ei ainoastaan rakasta\, vaan on itse rakkaus. Kaikki\, mitä Hän tekee on rakkautta. Hän on hyvä Isä\, joka antaa lapsilleen mitä nämä tarvitsevat ja vastaa heidän pyyntöihinsä. Hän haluaa kuulla\, mitä asiaa meillä on Hänelle. Hän tahtoo\, että esitämme Hänelle pyyntömme\, hätämme\, toiveemme ja kiitoksemme. Rukoukseen on pelkistetysti kaksi syytä. Ensimmäinen on Jumala käsky: ”Rukoilkaa te siis näin…” (Matt. 6). Toinen on Hänen lupauksensa rukouksen kuulemisesta ja avusta. Tästä kertoo mm. päivän evankeliumiteksti. Rukous on kristityn ja kirkon tärkeä tehtävä sekä työ. Samalla rukous on lahja\, lupaus ja lepo Herrassa. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 48:20 Psalmi: Ps. 40:2–6 Hallelujasäe: Joh. 16:33\n1. lukukappale:  2. Moos. 17:8–13 2. lukukappale:  Jaak. 5:13–16 Evankeliumi:  Luuk. 11:5–13 \n\n1. lukukappale\n2. Moos. 17:8–13\nSitten tulivat amalekilaiset ja taistelivat Israelia vastaan Refidimissä. Niin Mooses sanoi Joosualle: ”Valitse meille miehiä\, mene ja taistele huomenna amalekilaisia vastaan. Minä asetun vuoren huipulle\, Jumalan sauva kädessäni.” Ja Joosua teki\, niinkuin Mooses oli hänelle sanonut\, ja taisteli amalekilaisia vastaan. Mutta Mooses\, Aaron ja Huur nousivat vuoren huipulle. Ja niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä\, oli Israel voitolla; mutta kun hän antoi kätensä vaipua\, olivat amalekilaiset voitolla. Mutta kun Mooseksen kädet väsyivät\, ottivat he kiven ja asettivat sen hänen allensa\, ja hän istui sille\, ja Aaron ja Huur kannattivat hänen käsiänsä kumpikin puoleltansa. Näin hänen kätensä kestivät vahvoina auringon laskuun asti. Ja Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotaväkensä miekan terällä. \n  \n2. lukukappale\nJaak. 5:13–16\nJos joku teistä kärsii vaivaa\, niin rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin\, veisatkoon kiitosta. Jos joku teistä sairastaa\, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat\, ja he rukoilkoot hänen edestään\, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan\, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt\, niin ne annetaan hänelle anteeksi. Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta\, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon\, kun se on harras. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 11:5–13\nJa hän sanoi heille: ”Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: ’Ystäväni\, lainaa minulle kolme leipää\, sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni\, eikä minulla ole\, mitä panna hänen eteensä’; ja toinen sisältä vastaa ja sanoo: ’Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu\, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle’ – minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden\, että hän on hänen ystävänsä\, nousee hän kuitenkin sentähden\, että toinen ei hellitä\, ja antaa hänelle niin paljon\, kuin hän tarvitsee. Niinpä minäkin sanon teille: anokaa\, niin teille annetaan; etsikää\, niin te löydätte; kolkuttakaa\, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa\, ja etsivä löytää\, ja kolkuttavalle avataan. Ja kuka teistä on se isä\, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen\, taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? Jos siis te\, jotka olette pahoja\, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja\, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille\, jotka sitä häneltä anovat!” \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala\, jolta kaikki hyvä tulee! Anna palvelijoillesi armoa ajatella sitä\, mikä on oikeaa\, ja voimaa täyttää se teoillaan. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka Poikasi kautta olet luvannut\, että sinä annat meille\, mitä ikinä pyydämme hänen nimessään! Me rukoilemme sinua: pidä meidät sanassasi ja anna Pyhän Henkesi hallita ja johdattaa meitä tahtosi mukaan. Varjele meitä väärästä opista ja turhasta jumalanpalveluksesta. Suojele myöskin ruumiimme ja sielumme kaikesta pahasta. Anna meille siunauksesi ja rauhasi\, että saisimme kokea kaikessa armollista apuasi\, niin että me sekä täällä että iankaikkisuudessa ylistäisimme ja kiittäisimme sinua armollisena Isänämme. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJes. 48:20\nRiemuhuudoin ilmoittakaa\, kuuluttakaa tämä\, viekää tieto siitä maan ääriin |asti\, *\nsanokaa: ”Herra on lunastanut palveli|jansa Jaakobin”. \nPsalmi:\nPs. 40:2–6 \nHartaasti minä odotin |Herraa\, *\nja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli |minun huutoni. \nJa hän nosti minut ylös turmion kuopasta\, lokaisesta |liejusta\, *\nja asetti minun jalkani kalliolle\, hän vahvisti minun |askeleeni. \nHän antoi minun suuhuni uuden virren\, kiitoslaulun Juma|lallemme. *\nSen näkevät monet ja pelkäävät ja |turvaavat Herraan. \nAutuas se mies\, joka panee turvansa |Herraan *\neikä käänny ylpeiden puoleen eikä niitten\, jotka |valheeseen eksyvät! \nHerra\, minun Jumalani\, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä |kohtaan. *\nEi ole ketään sinun |vertaistasi. \nNiitä minä tahdon julistaa\, niistä |puhua\, *\nniitten paljous on suurempi\, kuin lue|tella taidan. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/5-sunnuntai-paasiaisesta-rukoussunnuntai-rogate-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_5-viikko-paasiaisesta.jpeg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240502
DTEND;VALUE=DATE:20240503
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20200501T144139Z
LAST-MODIFIED:20240429T075053Z
UID:9031-1714608000-1714694399@www.luterilainen.net
SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Athanasius
DESCRIPTION:Kirkkoisä Athanasius (296-373) oli Alexandrian piispa Egyptissä. Athanasius oli persoonana luja ja kieltäytyi tekemästä kompromisseja\, kun oli kyseessä Jumalan Sanan oppi\, erityisesti Jumalan Kolminaisuuden työ sielujemme autuudeksi. Athanasius tunnettiin erinomaisen koulutettuna teologina\, joka osallistui muun muassa Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325. Hän eli aikana\, jolloin varhaiskirkko taisteli erityisesti arianismiä (= areiolaisuus) harhaoppia vastaan.  \nHänen nimensä tunnetaan erityisesti Athanasiuksen uskontunnustuksesta\, joka kuuluu myös luterilaisen uskon ja opin tunnustuskirjoihin. Hänen elinaikanansa niin sanottu arianismin harhaoppi uhkasi kristillisen kirkon oppia Kristuksen jumaluudesta.  Arius\, jonka nimen mukaan tuo harhaoppi on nimetty\, opetti\, että Jumalan Poika ei ollut iankaikkinen\, mutta luotu ennen aikojen alkua\, ja ettei Kristus ollut luontonsa puolesta Jumala. Athanasius opetuksellaan ja julistuksellaan taisteli tätä harhaoppia vastaan\, ja oli ehdottomasti tunnetuin ja voimakkain muuri kirkon rintamassa puolustamaan oikeaa oppia Kristuksen persoonasta; Kristus on tosi Jumala ja tosi ihminen.  \nAthanasiuksen teologia\nAthanasiuksen tunnustus on seikkaperäisin kolmesta vanhakirkollisesta uskontunnustuksesta.  Hänen nimeään kantava tunnustus määrittelee tarkasti Jumalan kolminaisuuden ja Kristuksen persoonan. Athanasius otti käyttöön homousian (= olemus\, substanssi) -käsitteen: Kristus on samaa olemusta kuin Isä. Tämän taas arianismi kiisti.  Jeesus itse vahvistaa Athanasiuksen tunnustuksen oikeellisuuden\, sanomalla: ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Johannes 10:30) ja ”Uskokaa Minua\, että Minä olen Isässä\, ja että Isä on Minussa.” (Johannes 14:11) Athanasiuksen tunnustus on myös hyvin tärkeä 2000-luvun kristitylle varustamaan meitä seisomaan lujina hengellisesti sekavana ja eksyttävänä aikana.  Athanasiuksen tunnustuksen ensimmäinen osaa päättyykin sanoihin: ”Joka siis tahtoo autuaaksi tulla\, hänen pitää tällä tavalla ajatella Kolminaisuudesta.”  \nAthanasiuksen tunnustuksen toinen pääkohta on Kristuksen persoona ja työ sielujen autuudeksi. Siinä sanotaan mm.: ”Niin on nyt tämä se oikea usko\, että me uskomme ja tunnustamme\, että meidän Herramme Jeesus Kristus\, Jumalan Poika\, on Jumala ja ihminen.” Athanasiuksen opillinen kirkkaus auttoi kirkkoa myös seuraavan aallon – nestorialaisuuden – harhaa vastaan. Nestorius opetti\, että Kristuksessa ei voisi olla kahta luontoa\, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Pyhä Raamattu kuitenkin opettaa Kristuksen kahdesta luonnosta runsaasti\, esimerkiksi Johanneksen evankeliumin luvussa 1 on kuvausta siitä\, että Hän on Jumala ja ihminen (Joh. 1:14). \nAthanasiuksen perintö on meille evankeliumin opin selkeys. Hän on myös jättänyt meille perinnön peräänantamattomasta Kristuksen tunnustamisesta.  Hänen merkittävin teos oli De Incarnatione\, jossa hän avaa perusteellisesti\, miten Jumalan Sana\, Logos\, syntyi ihmiseksi\, palautti syntiin langenneelle ihmiselle Jumalan kuvan\, joka hän oli luomisessa saanut\, ja kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti kuoleman ja synnin.  \nLähteet: \n\nEncyclopedia Britannica. 2004.\nSt. Athanasius on the Incarnation. Translated and Edited by A Religious of C.S.M.V. New York\, 1996.\nThe Oxford Dictionary of the Christian Church\, edited by F.L. Cross & E.A. Livingstone. 2005.\nTunnustuskirjat. Evankelisluterilaisen kirkon uskon ja opin tunnustuskirjat. SLEY kirjat 1998.\n\n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-athanasius/
CATEGORIES:Pyhien muistopäivät
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/05/Kirkkoisat_Athanasius.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20240428
DTEND;VALUE=DATE:20240429
DTSTAMP:20260604T210104
CREATED:20161202T121903Z
LAST-MODIFIED:20240417T141517Z
UID:4133-1714262400-1714348799@www.luterilainen.net
SUMMARY:4. sunnuntai pääsiäisestä\, Cantate
DESCRIPTION:Jeesus puhuu Joh. 15 itsestään viinipuuna ja opetuslapsistaan sen oksina. Hän käskee tuossa tekstissä omiaan pysymään Hänessä. Myös päivän evankeliumissa Jeesus puhuu samasta asiasta. Kuinka sitten pysytään Jeesuksessa ja Hänen rakkaudessaan? Vastaus saattaa olla yllättävä ja kuulostaa aluksi melkoiselta vaatimukselta. \nHerra sanoo\, että Hänen omiensa on pidettävä Hänen käskynsä\, kuten Hän on pitänyt Isänsä käskyt. Kyse ei ole lain teoista vaan siitä\, että kristityt elävät Jumalan Sanan varassa; sitä kuullen\, siitä eläen\, sitä tehden ja noudattaen. Miten Jeesus sitten on pitänyt Isän käskyt? Rakastamalla koko ihmiskuntaa\, erityisesti omiaan. Tämän huipennuksena on Hänen kärsimisensä ja kuolemansa koko maailman synnin tähden. Isän tahto\, Hänen käskynsä oli tällainen. Jumala kertoo selvästi tahtonsa Sanassaan eli käskyssään. Ilman sitä ei ole mitään todellista rakkautta eikä elämää. Tästä Jeesus on paitsi esikuva\, erityisesti elämän lähde; elämän joka virtaa Isästä Pojan kautta Hänen Kirkolleen. \nJeesus sanoo\, kenen puolesta Hän antaa henkensä: opetuslapsiensa. He ovat Hänen ystäviään. Eikö Jeesus sitten ole antanut elämäänsä koko maailman puolesta? On toki. Mutta tästä Hänen elämänsä antamisesta eli Hänen kuolemastaan ovat osallisia vain ne\, jotka ovat Hänen opetuslapsiaan. Tämä merkitsee Jeesukseen uskovia\, kastettuja ihmisiä. \nOnko tässä kyse jonkinlaisesta ehdosta? Kyllä ja ei. Jeesuksen seuraaja ei ole sellainen\, joka ei rakasta Jeesusta ja Hänen omiaan eli anna omaa elämäänsä tarvittaessa opetuslasten puolesta. Jeesus puhuu tässä ensisijassa apostoleilleen ja näin huomaamme\, että nämä miehet\, Herran apostolit todella antoivat elämänsä muiden puolesta. He kaikki kärsivät marttyyrikuoleman Jeesuksen seuraamisen tähden (ehkä Johannesta lukuunottamatta). Koskeeko tämä sitten kaikkia Jeesuksen seuraajia? Tietyssä mielessä kyllä\, mutta ensisijassa Jeesus osoittaa sanansa Kirkkonsa ensimmäisille paimenille sekä heitä apostolisessa virassa seuraaville. \n\nKynttilöitä:  4 Liturginen väri:  valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 98:1 Psalmi: Ps. 98:2–9 Hallelujasäe: Joh. 13:34\n1. lukukappale:  Jes. 4:2–6 2. lukukappale:  1. Joh. 3:18–24 Evankeliumi:  Joh. 15:10–17 \n\n1. lukukappale\nJes. 4:2–6\nSinä päivänä on Herran vesa oleva Israelin pelastuneille kaunistus ja kunnia ja maan hedelmä heille korkeus ja loisto. Ja ne\, jotka Siionissa ovat säilyneet ja Jerusalemissa jäljelle jääneet\, kutsutaan pyhiksi\, kaikki\, jotka ovat kirjoitetut Jerusalemissa elävien lukuun – silloin kun Herra on pessyt pois Siionin tytärten saastan ja huuhtonut Jerusalemista sen verenviat tuomion ja puhdistuksen hengellä. Ja Herra luo Siionin vuorelle koko asuinsijansa ylle ja sen juhlakokousten ylle pilven päivän ajaksi ja savun ynnä tulenliekin hohteen yöksi\, sillä kaiken kirkkauden yllä on oleva peite ja verho varjoamassa päivän helteeltä sekä turvaamassa ja suojaamassa rajuilmalta ja sateelta. \n  \n2. lukukappale\n1. Joh. 3:18–24\nLapsukaiset\, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä\, vaan teossa ja totuudessa. Siitä me tiedämme\, että olemme totuudesta\, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä\, että jos sydämemme syyttää meitä\, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Rakkaani\, jos sydämemme ei syytä meitä\, niin meillä on uskallus Jumalaan\, ja mitä ikinä anomme\, sen me häneltä saamme\, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä\, mikä on hänelle otollista. Ja tämä on hänen käskynsä\, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme\, niinkuin hän on meille käskyn antanut. Ja joka pitää hänen käskynsä\, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän\, siitä Hengestä\, jonka hän on meille antanut. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 15:10–17\nJos te pidätte minun käskyni\, niin te pysytte minun rakkaudessani\, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. Tämän minä olen teille puhunut\, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Tämä on minun käskyni\, että te rakastatte toisianne\, niinkuin minä olen teitä rakastanut. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään\, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. Te olette minun ystäväni\, jos teette\, mitä minä käsken teidän tehdä. En minä enää sano teitä palvelijoiksi\, sillä palvelija ei tiedä\, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä\, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki\, mitä minä olen kuullut Isältäni. Te ette valinneet minua\, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät\, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni\, hän sen teille antaisi. Sen käskyn minä teille annan\, että rakastatte toisianne. \n  \nRukoukset\n1. Armon Jumala\, joka hallitset uskoviesi sydämiä\, niin että he voivat olla yksimielisiä! Anna kansallesi armo rakastaa\, mitä käsket\, ja haluta\, mitä lupaat\, niin että me\, jotka vaellamme tässä katoavassa maailmassa\, asuisimme sydämellämme taivaissa. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Laupias Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa olet valinnut ja kutsunut meidät valtakuntasi jäseniksi. Anna meille Pyhä Henkesi voidaksemme täyttää käskysi ja niin pysyä rakkaudessasi. Vaikuta meissä palava keskinäinen rakkaus\, ja anna meille armo tuottaa runsasta hedelmää valtakuntasi hyväksi. Auta meitä ahkerasti rukoilemaan Poikasi nimessä\, ja kuule hänen tähtensä rukouksemme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 98:1\nVeisatkaa Herralle uusi virsi\, sillä hän on ihmeitä |tehnyt. *\nHän on saanut voiton oikealla kädellänsä ja pyhällä käsi|varrellansa. \nPsalmi:\nPs. 98:2–9 \nHerra on tehnyt tiettäväksi pelastus|tekonsa\, *\nhän on ilmaissut vanhurskautensa pakanain |silmien edessä. \nHän on muistanut armonsa ja uskollisuutensa Israelin heimoa |kohtaan; *\nkaikki maan ääret ovat nähneet meidän Jumalamme |pelastusteot. \nKohottakaa riemuhuuto Herralle\, |kaikki maa\, *\niloitkaa ja riemuitkaa ja |veisatkaa kiitosta. \nVeisatkaa Herran kiitosta kante|leilla *\n– kanteleilla ja ylistysvirren |sävelillä\, \nvaskitorvilla ja pasunan |äänellä. *\nKohottakaa riemuhuuto Herran\, |kuninkaan\, edessä. \nPauhatkoon meri ja kaikki\, mitä |siinä on\, *\nmaanpiiri ja ne\, jotka |siinä asuvat. \nPaukuttakoot käsiänsä |virrat\,*\nja vuoret yhdessä riemuitkoot |Herran edessä; \nsillä hän tulee tuomitsemaan |maata. *\nHän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti ja kansat |oikeuden mukaan. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/4-sunnuntai-paasiaisesta-cantate-vsk3/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_4-viikko-paasiaisesta.jpeg
END:VEVENT
END:VCALENDAR