BEGIN:VCALENDAR VERSION:2.0 PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.16.3//NONSGML v1.0//EN CALSCALE:GREGORIAN METHOD:PUBLISH X-WR-CALNAME:Luterilainen.net X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H X-Robots-Tag:noindex X-PUBLISHED-TTL:PT1H BEGIN:VTIMEZONE TZID:Europe/Helsinki BEGIN:DAYLIGHT TZOFFSETFROM:+0200 TZOFFSETTO:+0300 TZNAME:EEST DTSTART:20230326T010000 END:DAYLIGHT BEGIN:STANDARD TZOFFSETFROM:+0300 TZOFFSETTO:+0200 TZNAME:EET DTSTART:20231029T010000 END:STANDARD BEGIN:DAYLIGHT TZOFFSETFROM:+0200 TZOFFSETTO:+0300 TZNAME:EEST DTSTART:20240331T010000 END:DAYLIGHT BEGIN:STANDARD TZOFFSETFROM:+0300 TZOFFSETTO:+0200 TZNAME:EET DTSTART:20241027T010000 END:STANDARD BEGIN:DAYLIGHT TZOFFSETFROM:+0200 TZOFFSETTO:+0300 TZNAME:EEST DTSTART:20250330T010000 END:DAYLIGHT BEGIN:STANDARD TZOFFSETFROM:+0300 TZOFFSETTO:+0200 TZNAME:EET DTSTART:20251026T010000 END:STANDARD END:VTIMEZONE BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240526 DTEND;VALUE=DATE:20240527 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121906Z LAST-MODIFIED:20240522T112936Z UID:4139-1716681600-1716767999@www.luterilainen.net SUMMARY:Pyhän Kolminaisuuden päivä DESCRIPTION:Helluntain jälkeinen sunnuntai on ollut jo keskiajalta lähtien Pyhän kolminaisuuden päivä\, jolloin tekstit liittyvät Jumalan kolminaisuuden salaisuuteen. Eri vuosikertojen teksteissä tulevatkin esiin kaksi keskeistä seikkaa Jumalasta. Jumala on yksi\, kuten esimerkiksi efesolaiskirjeen neljännessä luvussa ilmaistaan. Samalla Jumala on kuitenkin kolmiyhteinen\, hänellä on kolme persoonaa: Isä\, Poika ja Pyhä Henki. Tämä käy selvästi ilmi esimerkiksi päivän evankeliumista\, jossa Jeesus kaste- ja lähetyskäskyssä käskee kastamaan Isän\, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. \nKirkon historiassa käsitys Jumalan kolmiyhteisyydestä on joutunut monenlaisten hyökkäysten kohteeksi. Jeesusta on saatettu pitää luotuna tai persoonia todellisten persoonien sijasta vain yhden persoonan ilmenemismuotoina\, ikään kuin naamioina. Nämä ajatukset tuomittiin jo varhaisessa kirkossa harhaoppeina. Jumala on yksi\, mutta hänellä on kolme persoonaa. Jeesus on tosi Jumala ja tosi ihminen. \nOsin juuri harhaoppeja vastaan on syntynyt vanhan kirkon uskontunnustukset\, joissa kuvataan usko kolmiyhteiseen Jumalaan selkeästi. Esimerkiksi Nikea-Konstantinopolin uskontunnustuksessa tunnustaudumme uskomaan yhteen Jumalaan\, joka on isä. Uskomme myös Jeesukseen Kristukseen\, joka on tosi Jumala tosi Jumalasta\, syntynyt\, ei luotu. Kolmannessa uskonkappaleessa tunnustamme uskon Pyhään Henkeen\, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan. \nKolminaisuuden päivänä kirkoissa saatetaan lausua myös harvemmin käytetty Athanasioksen uskontunnustus\, joka on pidempi ja kuvaa siis tarkemmin kolminaisuuden rajoja. Se alkaa näin:\nYhteinen kristillinen usko on tämä:\n”Me palvomme yhtä Jumalaa\, joka on kolminainen\, ja kolminaisuutta\, joka on yksi Jumala\, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa\, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma\, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi\, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.” \nUsko yhteen\, todelliseen ja ainoaan Jumalaan on uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan. \n\nKynttilöitä: 6 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Missale Aboense tai Ef. 1:3 Psalmi: Ps. 95:1–2 6–7 Hallelujasäe: Kolmen miehen kiitosvirsi Dan. 3:52 (apokr.)\n1. lukukappale: 4. Moos. 6:22–27 tai Jes. 66:1–2 2. lukukappale: Ef. 1:3–6 (7–10) 11–14 Evankeliumi: Matt. 28:16–20 \n\n1. lukukappale\n4. Moos. 6: 22–27\nJa Herra puhui Moosekselle sanoen: ”Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen; Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse\, ja minä siunaan heitä.” \nTAI\nJes. 66: 1–2\nNäin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni\, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. Mikä olisi huone\, jonka te minulle rakentaisitte\, mikä paikka olisi minun leposijani? Minun käteni on kaikki nämä tehnyt\, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet\, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen\, joka on nöyrä\, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä. \n  \n2. lukukappale\nEf. 1: 3–6 (7–10) 11–14\nYlistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä\, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa\, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään\, rakkaudessa\, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen\, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta\, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan\, sen armonsa kirkkauden kiitokseksi\, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa\, (jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta\, rikkomusten anteeksisaaminen\, hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi\, tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden\, että hän\, päätöksensä mukaan\, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä – siitä armotaloudesta\, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa\, – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki\, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.) Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan\, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan\, hänen\, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan\, että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi\, me\, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. Hänessä on teihinkin\, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan\, pelastuksenne evankeliumin\, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti\, sen\, joka on meidän perintömme vakuutena\, hänen omaisuutensa lunastamiseksi – hänen kirkkautensa kiitokseksi. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 28: 16–20\nJa ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle\, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Ja kun he näkivät hänet\, niin he kumartaen rukoilivat häntä\, mutta muutamat epäilivät. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni\, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki\, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso\, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala\, joka olet ilmoittanut meille oikean uskon\, niin että voimme tunnustaa sinun olevan kolmiyhteinen ja silti yksi ainoa Jumala! Me rukoilemme sinua: varjele meitä tämän uskon kautta kaikesta\, mikä voisi olla meille vahingoksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Pyhä Kolmiyhteinen Jumala! Sinä olet luonut meidät\, lunastanut meidät ja johdattanut meidät oikeaan uskoon. Yhä vieläkin sinä pyhität meitä ja kasvatat meitä uskossa. Me pyydämme sinua: valaise meitä\, jotta yhä syvemmin käsittäisimme kaikkein pyhimmän Kolminaisuutesi salaisuuden ja säilyttäisimme oikean kristillisen uskon\, kunnes saamme kirkkaudessa katsella sinua kasvoista kasvoihin. Tätä pyydämme Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen nimessä\, hänen\, joka on yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa yksi ainoa Jumala\, ikuisesti ylistetty ja kiitetty. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni\nMissale Aboense ( VK783)\nYlistetty olkoon Pyhä Kolminaisuus\, yksi ja jakamaton |Jumala. *\nHän on meille hyvä ja |armollinen. \nTAI\nEf. 1:3\nYlistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja |Isä\, *\njoka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella |Kristuksessa. \nPsalmi:\nPs. 95: 1–7\nTulkaa\, kohottakaamme ilohuuto |Herralle\, *\nriemuhuuto pelastuksemme |kalliolle. \nKäykäämme kiittäen hänen kasvojensa |eteen\, *\nveisatkaamme hänelle |riemuvirsiä. \nSillä Herra on suuri Jumala\, suuri kuningas yli kaikkien juma|lien. *\nMaan syvyydet ovat hänen kädessänsä\, ja hänen ovat |vuorten kukkulat. \nHänen on meri\, sillä hän on sen |tehnyt\, *\nja kuiva maa\, jonka hänen kätensä ovat |valmistaneet. \nTulkaa\, kumartukaamme ja polvistu|kaamme\, *\npolvillemme langetkaamme Herran\, meidän |Luojamme\, eteen. \nSillä hän on meidän Jumalamme\, ja me olemme kansa\, jota hän |paimentaa\, *\nlauma\, jota hänen |kätensä kaitsee. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhan-kolminaisuuden-paiva-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Pyhan-kolminaisuuden-su.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240522 DTEND;VALUE=DATE:20240523 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20200407T080631Z LAST-MODIFIED:20240516T093038Z UID:8824-1716336000-1716422399@www.luterilainen.net SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Piispa Hemming DESCRIPTION:Suomessa vaikutti keskiajalla muutamia tärkeitä ja oppineita kirkonmiehiä. Heihin kuului ilman muuta piispa Hemming\, joka toimi Turun piispana vuosina 1338 – 1366. Häntä ei tule sekoittaa Hemminki Maskulaiseen\, joka oli 1500-luvulla elänyt kirkkoherra ja virsirunoilija. \nHemming oli syntynyt noin vuonna 1290 Upplannissa Ruotsissa\, mutta hänen lapsuudestaan tiedetään vain vähän. Hänen isällään oli suuri maatila ja äiti oli nimeltään Katarina. \nHemming opiskeli teologiaa Upsalassa. Diakoniksi hänet vihittiin 20-vuotiaana ja papiksi 25-vuotiaana. Koska Ruotsissa ei ollut mahdollisuutta jatko-opintoihin\, Hemming hakeutui Pariisin yliopistoon\, jossa hän opiskeli vuosina 1318-1328 etupäässä taideaineita vuosina. Sen jälkeen hän jatkoi vielä kirkko-oikeuden opistoja oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänestä onkin jäänyt sananparsi: ”Hemming oli enemmän kuin pinnallisen kirjallisen sivistyksen omaava mies”. \nVuonna 1329 Hemming siirtyi papiksi Turkuun\, jossa hänet vuonna 1338 valittiin yksimielisesti piispaksi. \nTurun piispa oli aikanaan Suomen mahtavin mies\, jolla oli noin 250 maatilaa ympäri maata. Turun hiippakuntaan kuului koko Suomi\, joten Hemming tutustui piispantarkastusmatkoillaan koko maahan. \nHemming tarttui tarmokkaasti hiippakuntansa hallinnon parantamiseen. Turun tuomiokirkko vaati myös mittavia korjauksia ja laajennuksia\, koska venäläiset olivat hävittäneet sen vuonna 1318. Hemming rakennutti myös Kuusistoon suuren piispanlinnan\, jonka rauniot ovat edelleen vaikuttava nähtävyys. \nHemming kirjoitti lukuisia teoksia liturgiasta\, kirkko-oikeudesta\, pastoraalisista ja taloudellisista kysymyksistä. Vuonna 1354 hän lahjoitti Turun tuomiokirkolle 40 kirjan kokoelman kirkkoisien ja keskiajan hengellisten isien kirjoituksia. \nPiispa Hemming tutustui vuonna 1345 Birgittaan\, josta myöhemmin tuli pyhimys ja sääntökunnan perustaja. Hemming otti asiakseen viedä sanomaa Birgitan ilmestyksistä kuninkaille ja piispoille\, jotta paavi pääsisi palaamaan Avignonin vankeudesta Roomaan. Hemming tekikin joskus vuosien 1346 ja 1349 välillä laajan matkan Eurooppaan\, ja tapasi mm. paavi Klemens VI:n\, joka oli ollut hänen opettajanaan Pariisissa. Matkan tulokset olivat kuitenkin vähäiset. \nHemming puuttui myös Ruotsin kuninkaan toimintaan. Hän kirjoitti kuningas Maunu Eerikinpojalle ja kielsi tätä jatkamasta suomalaisten tyrannisoimista ja käyttämästä ns. Pietarin penninkiä sotatoimiin. Näiden kieltojen vuoksi kuningas käski vangita Hemmingin\, joka kuitenkin päästettiin pian vapaaksi. \nBirgitan mukaan Hemming oli peloton totuuden rakastaja\, joka ei koskaan seiso vaan juoksee alinomaa ja osaa levätä juostessaan. Birgitta sai ilmestyksessä tiedon\, että Hemming tulisi kuolemaan ilman pitkää sairautta. Näin tapahtuikin 21.5.1366\, Hemmingin ollessa 76-vuotias. Hän oli kuollessaan rukousasennossa. \n1400-luvulla lähetettiin paaville anomus\, että Hemming julistettaisiin pyhimykseksi. Tätä ennen Suomella oli vain yksi pyhimys\, Henrik. Kuitenkin vasta vuonna 1514 voitiin Hemmingin luut asettaa pyhimysarkkuun ja viettää hänen autuaaksijulistamisensa juhlaa. Pyhimykseksi julistaminen jäi kuitenkin kesken\, koska uskonpuhdistus pyyhkäisi yli Pohjolan. Hemmingin sarkofagi sai kuitenkin jäädä Turun tuomiokirkkoon. \nHemmingin päivää vietetään Ruotsissa ja Suomessa 22.5. \nPiispa Hemmingin perintö korostaa teologisen oppineisuuden merkitystä ja tarmokasta työtä kirkon hyväksi. Hemmingillä oli myös rohkeutta koettaa vaikuttaa maallisiin vallanpitäjiin\, jotta kirkon toimintaedellytyksen paranisivat. \nKirjallisuutta: \nHeikola\, Rauno\, Turun piispa Hemming – hiippakunnan ja kirkon rakentaja. – Turun Sanomat 24.12.2005. \nJuusten\, Paavali\, Suomen piispainkronikka. Helsinki 1988. \nKlockars\, Birgit\, Biskop Hemming av Åbo. Vasa 1960. \nNuorteva\, Jussi\, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Helsinki 1997. \nPirinen\, Kauko\, Suomen kirkon historia 1. Keskiaika ja uskonpuhdistuksen aika. Porvoo – Helsinki – Juva 1991. \nRinne\, Juhani\, Turun tuomiokirkko keskiaikana I. Turku 1941. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-piispa-hemming/ CATEGORIES:Pyhien muistopäivät ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/piispa_Hemming.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240520 DTEND;VALUE=DATE:20240521 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20210120T114948Z LAST-MODIFIED:20240516T092156Z UID:10219-1716163200-1716249599@www.luterilainen.net SUMMARY:Helluntain jälkeinen viikko DESCRIPTION:Uuden testamentin aikaan kansa odotti uutta exodusta. Nyt uusi exodus oli toteutunut. Uuden liiton pääsiäislammas oli teurastettu. Helluntaina alkoi uusi exodus Pyhän Hengen lähettämisen kautta kohti uusia taivaita ja uutta maata. Tällekin matkalle lähdettäisiin veden kautta. Vanhassa liitossa kansa sai kasteen Moosekseen (1.Kor. 10) uudessa liitossa kastetaan Jeesukseen. \nErämaan manna oli saanut nimensä kansan ihmettelystä. Jeesuksen lupaama Pyhä Henki tuli opetuslasten päälle ja Pietari jakoi nyt uutta mannaa\, Jumalan sanaa ja jälleen kansa ihmetteli ”Mitä tämä mahtaakaan olla?”. Pietarin saarnan jälkeen luemme Raamatusta\, että seurakunta kokoontui Herran käskyn mukaan myös murtamaan leipää; siis viettämään Herran pyhää ehtoollista. Näin uuden liiton manna jaetaan seurakunnalle sanassa ja sakramenteissa. \nHelluntain jälkeen seurakunta lähti erämaavaellukselle\, jolla se tarvitsee leipää taivaasta. Vanhan liiton kansan oli kuljettava karun erämaan ja pakanakansojen läpi luvattuun maahan. Samanlainen matkan kulkee uuden liiton kansa. Se on maailmassa\, mutta ei maailmasta. Se on jo Jumalan valtakunta kansojen keskellä\, vaikka se odottaa vielä perille pääsyä. Helluntaina Pyhässä Hengessä jaetut Jumalan lahjat seurakunnalle eivät ole tauonneet. Ne pysyvät\, kunnes seurakunta pääsee perille ja vaellus\, joka helluntaina alkoi\, päättyy uusiin taivaisiin ja uuteen maahan\, joissa vanhurskaus asuu. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: punainen 3. vuosikerta\nVanhan Testamentin lukukappaleet: 1. Moos. 11: 1–9\, 4. Moos. 11: 11–12\, 14–17\, 24–25 Uuden Testamentin lukukappaleet: Ap. t. 2: 36–41\, Ap.t. 10: 44–48\, 1. Kor. 12: 1–11\, 1. Kor. 12: 12–13\, 20–31 Evankeliumi: Joh. 6: 44–47\, Joh. 16: 12–15 \n\nVanhan Testamentin lukukappaleet\n1. Moos. 11: 1–9\nJa kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi. Kun he lähtivät liikkeelle itään päin\, löysivät he lakeuden Sinearin maassa ja asettuivat sinne. Ja he sanoivat toisillensa: ”Tulkaa\, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi”. Ja tiiltä he käyttivät kivenä\, ja maapihkaa he käyttivät laastina. Ja he sanoivat: ”Tulkaa\, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni\, jonka huippu ulottuu taivaaseen\, ja tehkäämme itsellemme nimi\, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan”. Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia\, jonka ihmislapset olivat rakentaneet. Ja Herra sanoi: ”Katso\, he ovat yksi kansa\, ja heillä kaikilla on yksi kieli\, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään\, mitä aikovatkin tehdä. Tulkaa\, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä\, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan\, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel\, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan. \n4. Moos. 11: 11–12\, 14–17\, 24–25\nJa Mooses sanoi Herralle: ”Miksi olet tehnyt niin pahoin palvelijallesi\, ja miksi en ole saanut armoa sinun silmiesi edessä\, koska olet pannut kaiken tämän kansan minun taakakseni? Olenko minä kaiken tämän kansan äiti tai isä\, koska käsket minua kantamaan sitä sylissäni\, niinkuin hoitaja kantaa imeväistä lasta\, siihen maahan\, jonka olet valalla vannoen luvannut heidän isillensä? En minä jaksa yksinäni kantaa koko tätä kansaa\, sillä se on minulle liian raskas. Ja jos näin aiot kohdella minua\, niin surmaa minut mieluummin\, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä\, ja päästä minut näkemästä tätä kurjuutta.” Silloin Herra puhui Moosekselle: ”Kutsu kokoon minua varten seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimpia\, jotka tiedät kansan vanhimmiksi ja päällysmiehiksi; tuo heidät ilmestysmajalle\, ja he asettukoot sinne sinun kanssasi. Minä sitten astun alas ja puhun siellä sinun kanssasi ja otan henkeä\, joka sinussa on\, ja annan heille; siten he voivat auttaa sinua tuon kansataakan kantamisessa\, ettei sinun tarvitse sitä yksinäsi kantaa. Niin Mooses meni ulos ja kertoi kansalle Herran sanat. Sitten hän kutsui kokoon seitsemänkymmentä miestä kansan vanhimpia ja asetti heidät majan ympärille. Silloin Herra astui alas pilvessä ja puhutteli häntä\, otti henkeä\, joka hänessä oli\, ja antoi sitä niille seitsemällekymmenelle vanhimmalle. Kun henki laskeutui heihin\, niin he joutuivat hurmoksiin\, mutta sen jälkeen he eivät enää siihen joutuneet. \n  \nUuden Testamentin lukukappaleet\nAp. t. 2: 36–41\nVarmasti tietäköön siis koko Israelin huone\, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt\, tämän Jeesuksen\, jonka te ristiinnaulitsitte.” Kun he tämän kuulivat\, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet\, veljet\, mitä meidän pitää tekemän?” Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi\, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille\, jotka kaukana ovat\, ketkä ikinä Herra\, meidän Jumalamme\, kutsuu.” Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan\, ne kastettiin\, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. \nAp.t. 10: 44–48\nKun Pietari vielä näitä puhui\, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle\, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset\, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana\, hämmästyivät sitä\, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin\, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä\, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?” Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. \n1. Kor. 12: 1–11\nMutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee\, niin en tahdo\, veljet\, pitää teitä niistä tietämättöminä. Te tiedätte\, että kun olitte pakanoita\, teitä vietiin mykkien epäjumalien luo\, miten vain tahdottiin. Sentähden minä teen teille tiettäväksi\, ettei kukaan\, joka puhuu Jumalan Hengessä\, sano: ”Jeesus olkoon kirottu”\, ja ettei kukaan voi sanoa: ”Jeesus olkoon Herra”\, paitsi Pyhässä Hengessä. Armolahjat ovat moninaiset\, mutta Henki on sama; ja seurakuntavirat ovat moninaiset\, mutta Herra on sama; ja voimavaikutukset ovat moninaiset\, mutta Jumala\, joka kaikki kaikissa vaikuttaa\, on sama. Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat\, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengessä\, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan\, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan\, toinen taas lahjan selittää kieliä. Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki\, jakaen kullekin erikseen\, niinkuin tahtoo. \n1. Kor. 12: 12–13\, 20–31\nSillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä\, mutta kaikki ruumiin jäsenet\, vaikka niitä on monta\, ovat yksi ruumis\, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi\, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia\, orjia tai vapaita\, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Mutta nytpä onkin monta jäsentä\, ja ainoastaan yksi ruumis. Silmä ei saata sanoa kädelle: ”En tarvitse sinua”\, eikä myöskään pää jaloille: ”En tarvitse teitä”. Päinvastoin ne ruumiin jäsenet\, jotka näyttävät olevan heikompia\, ovat välttämättömiä; ja ne ruumiin jäsenet\, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita\, me verhoamme sitä kunniallisemmin\, ja niitä\, joita häpeämme\, me sitä häveliäämmin peitämme; mutta ne\, joita emme häpeä\, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin\, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian\, ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta\, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. Ja jos yksi jäsen kärsii\, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia\, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa. Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi\, toisia profeetoiksi\, kolmansia opettajiksi\, sitten hän antoi voimallisia tekoja\, sitten armolahjoja parantaa tauteja\, avustaa\, hallita\, puhua eri kielillä. Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja? Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään? Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien\, verrattoman tien. \n  \nEvankeliumit\nJoh. 6: 44–47\nEi kukaan voi tulla minun tyköni\, ellei Isä\, joka on minut lähettänyt\, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi’. Jokainen\, joka on Isältä kuullut ja oppinut\, tulee minun tyköni. Ei niin\, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän\, joka on Jumalasta\, on nähnyt Isän. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka uskoo\, sillä on iankaikkinen elämä. \nJoh. 16: 12–15\nMinulla on vielä paljon sanottavaa teille\, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee\, totuuden Henki\, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se\, mitä hän puhuu\, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee\, sen hän puhuu\, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava\, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Kaikki\, mitä Isällä on\, on minun; sentähden minä sanoin\, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntain-jalkeinen-viikko-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Helluntai.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240519 DTEND;VALUE=DATE:20240520 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121906Z LAST-MODIFIED:20240516T091118Z UID:4138-1716076800-1716163199@www.luterilainen.net SUMMARY:Helluntaipäivä DESCRIPTION:Helluntaina vuodatettu Pyhä Henki aloittaa uuden vaiheen Jumalan pelastussuunnitelmassa\, mutta tuon pelastuksen sisältö on tietenkin jo perustettu pääsiäisenä. Helluntain saarnan sanoma on yksin tämä: Kristus ON noussut kuolleista\, ja nyt jokainen syntinen saa armon ja pelastuksen lahjan uskon ja kasteen kautta. \nSunnuntain evankeliumitekstissä monelle kristitylle tuttu jae Joh. 3:16 tiivistää Jumalan pelastustyön: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon\, että antoi ainoan Poikansa\, jottei yksikään\, joka häneen uskoo\, joutuisi kadotukseen\, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Jeesuksen ristinuhri on ankaruudessaankin rakkauden merkki: Pojan kuuliaisesta rakkaudesta Isää kohtaan mutta myös Isän rakkaudesta syntiinlangennutta maailmaa kohtaan. Jumalan rakkaus ei ole seurausta ristintyöstä\, vaan ristintyön edellytys. Emme lue: ”Niin paljon on Jumalan vihannut maailmaa…!” \nJumalan rakkaus joka edeltää ihmisen uskoa tuo toisenlaisen sävyn kristillisen kirkon lähetystyöhön. Jopa tullessaan lähetetyksi ”kuin lampaat susien keskelle”\, kirkko on lähetetty tekemään työtä Jumalalle rakkaan maailman keskellä. Helluntain saarnan tuloksena Jerusalemin kansa tunsi ”piston sydämessään” ja he joutuivat hätäännyksen valtaan. Kuitenkin ne ”Jumalan suuret teot” joita apostolit julistivat olivat juuri pelastustekoja heidän hyväkseen. Lupaus: ”Tehköön kukin teistä parannuksen ja ottakoon kasteen\, niin teidän syntinne pyyhitään pois” on Kristuksen kirkon viesti koko ihmiskunnalle. \n\nKynttilöitä: 6 Liturginen väri: punainen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Viis. 1:7 tai Ps. 104:30 Psalmi: Ps. 68:5–11 Hallelujasäe: Virren 112 mukaan.\n1. lukukappale: Joel 3:1–5 2. lukukappale: Ap. t. 2:1–13 Evankeliumi: Joh. 3:16–21 \n\n1. lukukappale\nJoel. 2:28–32\nNäitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle\, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat\, vanhuksenne unia uneksuvat\, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita; aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi\, ennenkuin Herran päivä tulee\, se suuri ja peljättävä. Ja jokainen\, joka huutaa avuksi Herran nimeä\, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet\, niinkuin Herra on sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne\, jotka Herra kutsuu. \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 2: 1–13\nJa kun helluntaipäivä oli tullut\, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta\, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää\, ja täytti koko huoneen\, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä\, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä\, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Ja Jerusalemissa asui juutalaisia\, jumalaapelkääväisiä miehiä\, kaikkinaisista kansoista\, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului\, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle\, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ”Katso\, eivätkö nämä kaikki\, jotka puhuvat\, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä\, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me\, jotka asumme Mesopotamiassa\, Juudeassa ja Kappadokiassa\, Pontossa ja Aasiassa\, Frygiassa ja Pamfyliassa\, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla\, ja täällä oleskelevat roomalaiset\, juutalaiset ja käännynnäiset\, kreetalaiset ja arabialaiset\, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet\, mitä ajatella\, ja sanoivat toinen toisellensa: ”Mitä tämä mahtaakaan olla?” Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: ”He ovat täynnä makeata viiniä”. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 3: 16–21\n“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut\, että hän antoi ainokaisen Poikansa\, ettei yksikään\, joka häneen uskoo\, hukkuisi\, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa\, vaan sitä varten\, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen\, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko\, se on jo tuomittu\, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Mutta tämä on tuomio\, että valkeus on tullut maailmaan\, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen\, joka pahaa tekee\, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen\, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee\, se tulee valkeuteen\, että hänen tekonsa tulisivat julki\, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” \n  \nRukoukset\n1. Herra Jumala\, joka valaisit ensimmäisenä helluntaina uskollistesi sydämet Pyhällä Hengellä! Anna meidänkin saman Hengen kautta ymmärtää\, mikä on oikeaa\, ja aina iloita hänen pyhästä lohdutuksestaan. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta\, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n2. Kaikkivaltias Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet armollisesti vuodattanut Pyhän Henkesi\, joka nuhtelee maailmaa synnistä\, lohduttaa murheellisia\, vahvistaa heikkoja ja tekee pyhittävää työtäsi maan päällä. Me rukoilemme sinua: anna Pyhän Hengen valaista sydämemme\, johtaa meidät tuntemaan koko totuuden ja vahvistaa meitä voimallaan\, että me elävässä uskossa pyhällä elämällä palvelisimme sinua\, joka Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni\nViis. 1:7\nHerran Henki |täyttää *\nmaanpiirin. |Halleluja! \nTAI\nPs. 104:30\nKun lähetät henkesi\, se luo uutta |elämää\, *\nnäin uudis|tat maan kasvot. \nPsalmi:\nPs. 68: 5-11\nLaulakaa Jumalalle\, veisatkaa hänen nimensä |kiitosta. *\nTehkää tie hänelle\, joka kiitää |halki arojen. \nHänen nimensä on |Herra\, *\nriemuitkaa hänen kasvo|jensa edessä. \nHän on orpojen isä ja leskien puolus|taja\, *\nJumala pyhässä |asunnossansa\, \nJumala\, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut |onneen. *\nVain niskoittelijat asuvat |kuivassa maassa. \nJumala\, kun sinä kävit kansasi |edellä\, *\nkun sinä kuljit |erämaassa\, \nniin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen |edessä\, *\nSiinai vapisi Jumalan\, Israelin Jumalan\, |kasvojen edessä. \nRunsaalla sateella sinä\, Jumala\, kostutit perintö|maasi; *\nja kun se oli näännyksissä\, niin |sinä virvoitit sen. \nSinun laumasi asettui |siihen; *\nhyvyydessäsi\, Jumala\, sinä sen |kurjille valmistit. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntaipaiva-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Helluntai-2.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240518 DTEND;VALUE=DATE:20240519 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121906Z LAST-MODIFIED:20240516T085315Z UID:4137-1715990400-1716076799@www.luterilainen.net SUMMARY:Helluntaiaatto DESCRIPTION:Helluntaiaatosta eli helluntaipäivää edeltävästä lauantai-illasta alkaa kirkkovuodessa niin sanotun helluntaijakson vietto. Tämä osa kirkkovuodesta on viikon mittainen päättyen seuraavaan lauantaihin. Helluntaiaaton tekstit puhuvat luvatun Pyhän Hengen tulemisesta ja odottamisesta. \nPäivän Vanhan testamentin tekstissä Isä puhuu omilleen eli tosi Israelille\, joille Hän lupaa lähettää Pyhän Henkensä. Jumalan uusi liitto on tehty valmiiksi Hänen Poikansa sovitustyössä ja liiton sinetiksi Hän antaa Pyhän Henkensä lastensa päälle. Uuden testamentin teksti ohjaa meidät uskomaan ja ymmärtämään\, että Pyhä Henki annetaan uuden liiton aikana pyhässä kasteessa. Päivän evankeliumissa Herra Jeesus lupaa lähettää apostoliensa päälle Pyhän Hengen. Tämä toteutui ensimmäisenä kristillisenä helluntaina Jerusalemissa. Apostolit saivat Pyhän Hengen ja rohkeasti todistivat Herrasta Jeesuksesta ja Hänen pelastusteoistaan. Olivathan apostolit silminnäkijätodistajia. \nHelluntaiaattona saamme muistaa\, että Jumala on lähettänyt ja jatkuvasti lähettää lapsilleen Pyhän Henkensä avuksi. Me emme voi uskoa Kristuskeen\, Vapahtajaamme ilman Hänen apuaan. Pyhä Henki tulee luoksemme jatkuvasti Raamatun sanassa\, synneistäpäästön sanoissa ja Hänen työtään on\, että me uskossa nautimme Kristuksen tosi ruumiin ja veren syntiemme anteeksisaamikseksi. Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jumalan Poikaa. \nJeesus kutsuu päivän evankeliumissa (Joh. 14:17) Pyhää Henkeä ”totuuden Hengeksi”. Pyhä Henki ei ole ”valheen henki”. Hän johdattaa ihmiset totuuden eli Jeesuksen luo\, kun he haluavat kuulla Pyhän Hengen puhetta. ”Totuuden Henki” Hän on myös ja ehkä ennen kaikkea siksi\, että Hän on Jeesuksen eli Totuuden Henki. Pyhä Henkihän puhuu\, mitä Hän on Jeesukselta saanut. \nMaailma ei voi nähdä Pyhää Henkeä. Pyhää Henkeä\, Jumalaa ja Jumalan omia vihaava maailma ei tunne\, koska jos se tuntisi se kuuntelisi Pyhän Hengen puhetta. Tässä on vertailukohta siihen\, kun Jeesus sanoo juutalaisille (Joh. 8:45): ”Mutta minua te ette usko\, sentähden että minä sanon totuuden.” Jos Jeesus olisi puhunut valetta\, juutalaiset olisivat uskoneet Häneen. Näin myös jos totuuden Henki puhuisi valetta\, maailma tuntisi Hänet. \nJeesus lupaa saman asian omilleen kuin edellä (Joh. 14:16) ”sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva”\, mutta lupaa oikeastaan suurempaa. ”Teidän tykönänne” eli ”luonanne” on syvempi ja läheisempi asia kuin Joh. 14:16 ”teidän kanssanne”. Ja ”teissä oleva” kertoo sen\, että toinen puolustaja\, totuuden Henki on opetuslapsissa. Ei vain kanssa tai luona\, vaan sisällä. Näin Jumala itse asuu kristityssä Hengessään ja Henkensä kautta. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: punainen.Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Antifoni: Hes. 36:26 Psalmi: Ps. 34:2–4 9–11 tai Ps. 107:1–2 21–22 Hallelujasäe: Ps. 117:1\n1. lukukappale: Jes. 59:20–21 2. lukukappale: Ap. t. 19:1–6 Evankeliumi: Joh. 14:8–17 \n\n1. lukukappale\nJes. 59:20–21\nSiionille se tulee lunastajana\, niille Jaakobissa\, jotka synnistä kääntyvät\, sanoo Herra. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa\, sanoo Herra: minun Henkeni\, joka on sinun päälläsi\, ja minun sanani\, jonka minä suuhusi panen\, eivät väisty sinun suustasi\, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi lasten suusta\, sanoo Herra\, nyt ja iankaikkisesti. \n  \n2. lukukappale\nApt. 19:1–6\nKun Apollos oli Korintossa\, tuli Paavali \, kuljettuaan läpi ylämaakuntien\, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: ”Saitteko Pyhän Hengen silloin\, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: ”Emme ole edes kuulleet\, että Pyhää Henkeä on olemassakaan”. Ja hän sanoi: ”Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: ”Johanneksen kasteella”. Niin Paavali sanoi: ”Johannes kastoi parannuksen kasteella\, kehoittaen kansaa uskomaan häneen\, joka oli tuleva hänen jälkeensä\, se on\, Jeesukseen”. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen\, tuli heidän päällensä Pyhä Henki\, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 14: 8–17\nFilippus sanoi hänelle : ”Herra\, näytä meille Isä\, niin me tyydymme”. Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne\, etkä sinä tunne minua\, Filippus! Joka on nähnyt minut\, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’? Etkö usko\, että minä olen Isässä\, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja\, jotka minä teille puhun\, minä en puhu itsestäni; ja Isä\, joka minussa asuu\, tekee teot\, jotka ovat hänen. Uskokaa minua\, että minä olen Isässä\, ja että Isä on minussa; mutta jos ette\, niin uskokaa itse tekojen tähden. Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun\, myös hän on tekevä niitä tekoja\, joita minä teen\, ja suurempiakin\, kuin ne ovat\, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö\, ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni\, sen minä teen\, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni\, niin minä sen teen. Jos te minua rakastatte\, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää\, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti\, totuuden Hengen\, jota maailma ei voi ottaa vastaan\, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet\, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala\, sinä muuttumaton voima ja ikuinen valo! Katso armollisesti seurakuntasi puoleen ja anna palvelijoillesi Pyhän Hengen lahja\, jotta meissä syttyisi taivaallinen halu ja tahtoisimme jatkuvasti juoda elämän lähteestä. Sinun rakkaan Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta\, joka elää ja hallitsee yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa aina ja iankaikkisesti. \n2. Pyhä Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Sinä olet Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta perustanut maan päälle kirkkosi. Kirkossa ja kirkon kautta annat saarnata meille sovituksen sanaa. Pyydämme sinua: lähetä meille Pyhä Henkesi\, joka sanassasi kirkastaa meille Kristusta\, että tuntisimme siinä hänet\, uskoisimme häneen ja pelastuisimme. Tee meistä sinun totuutesi ja rakkautesi todistajia. Tätä pyydämme sinun rakkaan Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen kautta\, joka yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa hallitsee aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nHes. 36:26\nJa minä annan teille uuden |sydämen\, *\nja uuden hengen minä annan teidän |sisimpäänne. \nPsalmi:\nPs. 34:2–4\, 9–11\nMinä kiitän Herraa joka |aika\, *\nhänen ylistyksensä on alati |minun suussani. \nHerra on minun sieluni |kerskaus\, *\nnöyrät sen kuulevat ja |iloitsevat. \nYlistäkää minun kanssani |Herraa\, *\nkiittäkäämme yhdessä hänen |nimeänsä. \nMaistakaa ja katsokaa\, kuinka Herra on |hyvä. *\nAutuas se mies\, joka |häneen turvaa! \nPeljätkää Herraa\, te hänen |pyhänsä\, *\nsillä häntä pelkääväisiltä ei |mitään puutu. \nNuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät |nälkää\, *\nmutta Herraa etsiväisiltä ei mitään |hyvää puutu. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. \nTAI\nPs. 107: 1–2\, 21–22\nKiittäkää Herraa\, sillä |hän on hyvä\, *\nsillä hänen armonsa pysyy ian|kaikkisesti. \nNiin sanokoot Herran |lunastetut\, *\njotka hän on lunastanut ahdis|tuksen alta. \nKiittäkööt he Herraa hänen |armostansa *\nja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislap|sia kohtaan. \nUhratkoot |kiitosuhreja *\nja kertokoot riemuiten |hänen töitään. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helluntaiaatto-3vsk/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_Helluntai.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240512 DTEND;VALUE=DATE:20240513 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121905Z LAST-MODIFIED:20240508T145628Z UID:4136-1715472000-1715558399@www.luterilainen.net SUMMARY:6. sunnuntai pääsiäisestä\, Exaudi DESCRIPTION:Kuulemme päivän evankeliumissa osan Jeesuksen niin sanotusta ylipapillisesta rukouksesta. Rukousta nimitetään tällaiseksi juuri tämä sunnuntain evankeliumitekstin jakson tähden. Jeesus sanoo Joh. 17:19 ”minä pyhitän itseni heidän tähtensä”. Tämä on uhrikieltä; Jeesus asettaa itsensä myös rukouksensa sanoin uhriksi. Samalla Hän on ylipappi\, joka uhraa syntiuhrin eli itsensä. \nPäivän evankeliumissa on kohta\, jonka perusteella on usein yritetty häivyttää eri kirkkokuntien opillisia rajoja ja suosia niin sanottua yhteiskristillisyyttä. Teksti (17:21–23) ei kuitenkaan oikeuta tällaista. Ei Herramme antama pyhä usko ole mitenkään vailla oppia eikä järjestystä. Hän itse puhuu opistaan eli opetuksestaan sanoessaan toisaalla: ”Minun oppini ei ole minun\, vaan hänen\, joka on minut lähettänyt (Joh. 7:16). \nPäivän evankeliumissa on kyse ykseydestä\, jonka lähde ja perusta on Jumalan ykseydessä. Kolmiyhteinen Jumala; Isä ja Poika ja Pyhä Henki on ”yksi”. Tästä Jumalan ykseydestä syntyy ja seuraa Kristuksen Kirkon ykseys. Ei ole olemassa monta eri Kristuksen Kirkkoa\, vaan ”yksi”. Joka on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja elää Raamatun Jumalan nimeen uskoen on tässä Kirkon ”ykseydessä”. \nKristillisen kirkon ykseys\, varsinkin sen julistaessa evankeliumia\, on omalta osaltaan todiste maailmalle siitä\, että Jumala on lähettänyt Poikansa Kristuksen maailman Vapahtajaksi. On siksi tärkeää\, että Kirkko julistaa ”ykseyden evankeliumia”. Tämä merkitsee oikeaa\, Raamatun mukaista evankeliumin oppia yhdestä Jumalasta. Ei ole olemassa monta erilaista ”kristillistä” oppia\, vaan on vain ”yksi”\, sillä Jumala on yksi ja Kirkko on yksi. Joka poikkeaa siitä evankeliumin opista\, joka pyhiin kirjoituksiin on talletettu ja niiden mukaisesti julistetaan\, se lankeaa sekä Jumalan ykseydestä että Kirkon ykseydestä. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 27:7 Psalmi: Ps. 27:1–3 7–9 Hallelujasäe: Joh. 16:13\n1. lukukappale: Sak. 14:7–9 2. lukukappale: Ef. 1:16–23 Evankeliumi: Joh. 17:18–23 \n\n1. lukukappale\nSak. 14:7–9\nSe on oleva yhtämittaista päivää – Herralle on se tunnettu – ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata. Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta kohti\, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja talvet. Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi. \n  \n2. lukukappale\nEf. 1:16–23\nEn minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne\, kun muistelen teitä rukouksissani\, anoen\, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala\, kirkkauden Isä\, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät\, että tietäisitte\, mikä on se toivo\, johon hän on teidät kutsunut\, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan\, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan\, jonka hän vaikutti Kristuksessa\, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa\, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä\, mikä mainitaan\, ei ainoastaan tässä maailmanajassa\, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle\, joka on hänen ruumiinsa\, hänen täyteytensä\, joka kaikki kaikissa täyttää. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 17:18–23\nNiinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan\, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä\, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä\, vaan myös niiden edestä\, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun\, että he kaikki olisivat yhtä\, niinkuin sinä\, Isä\, olet minussa ja minä sinussa\, että hekin meissä olisivat\, niin että maailma uskoisi\, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden\, jonka sinä minulle annoit\, minä olen antanut heille\, että he olisivat yhtä\, niinkuin me olemme yhtä – minä heissä\, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä\, niin että maailma ymmärtäisi\, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä\, niinkuin sinä olet minua rakastanut. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Anna meille armosi\, että meillä olisi aina oikea tahto ja rakkaus palvella sinua puhtain sydämin ja kaikin voimin. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että olet Pyhän Henkesi kautta kutsunut meidät Poikasi Jeesuksen Kristuksen todistajiksi. Mutta koska maailma ei siedä todistustamme vaan vihaa meitä sen takia\, niin me rukoilemme sinua: anna meille turvallinen luottamus\, ettemme loukkaantuisi ristiin ja vastoinkäymiseen\, vaan lujina todistaisimme sinusta. Anna meidän aina tuntea sinut ja Poikasi ja niin tulla iankaikkisesti autuaiksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. (1. vsk) \n3. Laupias Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että olet lähettänyt Poikasi maailmaan pelastamaan meidät ja tekemään meidät autuaiksi. Anna meille armosi\, niin että otamme vastaan tämän kalliin rakkautesi ja tulemme uskon kautta sinun yhteyteesi. Poista seurakunnastasi kaikki eripuraisuus ja riita. Auta seurakuntaasi säilyttämään Hengen luoma ykseys rauhan sitein\, jotta se voisi todistaa armosi ja rakkautesi voimasta. Käännä vihollisesikin pimeydestä ihmeelliseen valoosi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. (3. vsk) \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 27:7\nHerra\, kuule minun ääneni\, kun minä |huudan\, *\narmahda minua ja |vastaa minulle. \nPsalmi:\nPs. 27:1–3\, 7–9 \nHerra on minun valkeuteni ja autuu|teni: *\nketä |minä pelkään! \nHerra on minun elämäni |turva: *\nketä |minä vapisen! \nKun pahat käyvät minun kimppuuni\, syömään minun |lihaani\, *\nniin he\, minun ahdistajani ja vihamieheni\, kompas|tuvat ja kaatuvat. \nVaikka sotajoukko asettuisi minua |vastaan\, *\nei minun sydä|meni pelkäisi; \nvaikka sota nousisi minua |vastaan\, *\nsiinäkin minä |olisin turvassa. \nHerra\, kuule minun ääneni\, kun minä |huudan\, *\narmahda minua ja |vastaa minulle. \nMinun sydämeni vetoaa sinun omaan |sanaasi: *\n”Etsikää minun |kasvojani”. \nHerra\, minä etsin sinun kasvo|jasi. *\nÄlä kätke minulta kasvojasi\, älä työnnä vihassa pois |palvelijaasi. \nSinä olet minun |apuni\, *\nälä minua jätä\, älä minua hylkää\, pelas|tukseni Jumala. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/6-sunnuntai-paasiaisesta-exaudi-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2024/05/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_6-viikko-paasiaisesta.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240509 DTEND;VALUE=DATE:20240510 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121905Z LAST-MODIFIED:20220729T124712Z UID:4135-1715212800-1715299199@www.luterilainen.net SUMMARY:Helatorstai DESCRIPTION:Helatorstai nimi tulee ruotsin kielen sanasta ”hel”\, joka viittaa ”pyhään”. Helatorstaita vietetään Kristuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Pyhän nimitys onkin myös ”Kristuksen taivaaseenastumisen päivä”. \nHelatorstain kolmannen vuosikerran evankeliumissa ylösnoussut Herra antaa apostoleilleen tehtävän olla todistajina Hänen ristinkuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Heille Hän antaa tehtävän saarnata katumusta\, että ihmiset voisivat saada syntinsä anteeksi Hänen nimessään. Annettuaan tämän käskyn kirkkonsa ensimmäisille paimenille\, Jeesus otetaan ylös taivaaseen. Tätä Luukkaan evankeliumin loppua täydentää evankelistan jatkokertomus evankeliumikirjalleen eli Apostolien teot. \nKristuksen taivaaseenastuminen ei merkitse sitä\, että Hän olisi nyt poissa maan päältä. Jumalan Pojan istuminen Isän oikealla puolella ei merkitse paikkaa taivaissa\, vaan sitä\, että Hän on joka paikassa. Jeesus nousi taivaaseen synnin\, kuoleman ja Saatanan voittajana kirkastetussa ruumiissaan. Tätä ylösnousemusruumistaan Kristus ei ole rajoittanut aikaan ja paikkaan\, kuten ennen kuolemaansa\, äidiltään saamaansa ruumista. Isän oikealla puolella\, Kaikkivaltiaana hallitsijana Herra Jeesus ohjaa ja johtaa tätä maailmaa. Kun Isän säätämä aika on kulunut ja pelastettujen joukko on tullut täyteen\, Hän lähettää Poikansa jälleen maailmaan. Tämä tapahtuu samalla tavalla kuin Hän meni taivaaseen. \nMutta missä Jeesus on sinulle? Pitääkö sinun jotenkin sydämessäsi nousta taivaallisiin? Ei\, vaan Jeesus on aina sinulle siellä\, missä Hän sanoo olevansa. Kristus on luvannut olla seurakunnassaan\, maanpäällisessä ruumiissaan. Kun olet seurakunnan jäsen\, olet Jeesuksessa. Kristus on luvannut olla kasteessa. Kun sinut kastettu\, Jeesus on ottanut sinut omakseen. Hän elää sinussa ja vaikuttaa sinussa Pyhä Henkensä kautta. Kristus on sanassaan läsnä; Hän puhuu sinulle\, kutsuu sinua ja antaa Pyhän Henkensä sanassaan ja sanastaan. Ja Kristus voi olla ja on läsnä pyhässä ehtoollisessaan. Hänen ruumiinsa ja verensä annetaan suuhusi; Hän tulee sinulle ja sinuun. Sinun ei tarvitse eikä sinun pidä kurotella kohti taivasta mielessäsi ja sydämessäsi\, vaan saat luottaa täydessä uskon varmuudessa siihen\, että Jeesus on siellä missä sanoo olevansa. \n\nKynttilöitä: 6 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ap. t. 1:11 Psalmi: Ps. 47:6–9 Hallelujasäe: Ef. 4:10\n1. lukukappale: Jes. 33:5–6 2. lukukappale: Ap. t. 1:1–11 tai Room. 8:31–39 Evankeliumi: Luuk. 24:46–53 \n\n1. lukukappale\nJes. 33:5–6\nHerra on korkea\, sillä hän asuu korkeudessa. Hän täyttää Siionin oikeudella ja vanhurskaudella. Ja hän on sinun aikojesi vakuus\, avun runsaus\, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre. \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 1:1–11\nEdellisessä kertomuksessani kirjoitin\, oi Teofilus\, kaikesta\, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa\, hamaan siihen päivään asti\, jona hänet otettiin ylös\, sittenkun hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä apostoleille\, jotka hän oli valinnut\, ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä\, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta. Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa\, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista\, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä\, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä\, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä\, ei kauan näitten päivien jälkeen.” Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ”Herra\, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” Hän sanoi heille: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä\, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut\, vaan\, kun Pyhä Henki tulee teihin\, niin te saatte voiman\, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”. Kun hän oli tämän sanonut\, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä\, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään. Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään\, niin katso\, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa; ja nämä sanoivat: ”Galilean miehet\, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus\, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen\, on tuleva samalla tavalla\, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.” \nTai:\nRoom. 8:31–39\nJos Jumala on meidän puolellamme\, kuka voi olla meitä vastaan? Hän\, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan\, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme\, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se\, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se\, joka on kuollut\, onpa vielä herätettykin\, ja hän on Jumalan oikealla puolella\, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako\, vai ahdistus\, vai vaino\, vai nälkä\, vai alastomuus\, vai vaara\, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina”. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa\, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä\, ettei kuolema eikä elämä\, ei enkelit eikä henkivallat\, ei nykyiset eikä tulevaiset\, ei voimat\, ei korkeus eikä syvyys\, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta\, joka on Kristuksessa Jeesuksessa\, meidän Herrassamme. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 24:46–53\nJa hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu\, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista\, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille\, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat. Ja katso\, minä lähetän teille sen\, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa\, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta.” Sitten hän vei heidät pois\, lähes Betaniaan asti\, ja nosti kätensä ja siunasi heidät. Ja tapahtui\, että hän siunatessaan heitä erkani heistä\, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten. Ja he olivat alati pyhäkössä ja ylistivät Jumalaa. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala! Me uskomme\, että ainoa Vapahtajamme Jeesus Kristus on noussut ylös taivaisiin. Anna siis myös meidän jatkuvasti sydämellämme asua taivaissa sinun luonasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä\, että olet meidän tähtemme kärsinyt katkeran ristinkuoleman ja voittanut kuolemallasi perkeleen ja kaiken pimeyden vallan. Nyt kun olet palannut kirkkauteesi\, sinä puhut puolestamme Isän oikealla puolella. Auta meitä seuraamaan sinua elämässä ja kuolemassa\, että kerran saisimme olla sinun kanssasi kirkkaudessasi iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nAp. t. 1:11\nGalilean miehet\, mitä te seisotte ja katsotte |taivaalle? *\nTämä Jeesus\, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen\, on tuleva samalla tavalla\, kuin te näitte hänen |taivaaseen menevän. \nPsalmi:\nPs. 47:6–9 \nJumala astuu ylös riemun raiku|essa\, *\nHerra pasunain |pauhatessa. \nVeisatkaa Jumalalle\, |veisatkaa\, *\nveisatkaa meidän kunin|kaallemme\, veisatkaa. \nSillä Jumala on kaiken maan |kuningas. *\nVeisatkaa |hänelle virsi. \nJumala on kansojen |kuningas\, *\nJumala istuu pyhällä |istuimellansa. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/helatorstai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240505 DTEND;VALUE=DATE:20240506 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121903Z LAST-MODIFIED:20240417T102508Z UID:4134-1714867200-1714953599@www.luterilainen.net SUMMARY:5. sunnuntai pääsiäisestä\, Rukoussunnuntai Rogate DESCRIPTION:Tätä sunnuntaita nimitetään rukoussunnuntaiksi. Nimitys on aivan paikallaan\, mutta sikäli hieman kummallinen\, että kristityllehän jokainen päivä on rukouspäivä. Rukoussunnuntai antaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden käsitellä erityisesti rukousta\, käskyä rukoilla ja rukoukseen liitettyä lupausta. \nHerra Jeesus opetti omiaan oikeaan rukoukseen. Hän opetti ja antoi myös sanat rukoukseen. Luukkaan evankeliumissa nämä sanat\, Herra rukous eli Isän meidän\, sijaitsevat juuri ennen tämän kolmannen vuosikerran rukoussunnuntain evankeliumitekstiä. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesuksen opetuslapset pyysivät Jeesusta opettamaan heitä rukoilemaan\, kun taas evankelista Matteus alleviivaa Jeesuksen aloitteellisuutta asiassa (Matt. 6). Ristiriitaa tekstien välillä ei ole; todennäköisesti Jeesus ei opettanut vain yhtä kertaa rukoustaan omilleen. \nJeesus vertaa rukousopetuksessaan ihmisten ja Jumalan vaikuttimia avun antamiseen. Yleensä me ihmiset\, syntiset olennot\, autamme toisiamme aika paljon. Varsinkin\, jos tiedämme saavamme siitä jotain hyötyä\, etua tai helpotusta. Isät ja äidit auttavat lapsiaan ja antavat näille usein\, mitä lapset pyytävät. Jos eivät muuten\, niin ainakin velvollisuuden tunnosta tai saadakseen metelin loppumaan. \nJumala on tyystin toisenlainen kuin me syntiset ihmiset. Raamatun mukaan Hän ei ainoastaan rakasta\, vaan on itse rakkaus. Kaikki\, mitä Hän tekee on rakkautta. Hän on hyvä Isä\, joka antaa lapsilleen mitä nämä tarvitsevat ja vastaa heidän pyyntöihinsä. Hän haluaa kuulla\, mitä asiaa meillä on Hänelle. Hän tahtoo\, että esitämme Hänelle pyyntömme\, hätämme\, toiveemme ja kiitoksemme. Rukoukseen on pelkistetysti kaksi syytä. Ensimmäinen on Jumala käsky: ”Rukoilkaa te siis näin…” (Matt. 6). Toinen on Hänen lupauksensa rukouksen kuulemisesta ja avusta. Tästä kertoo mm. päivän evankeliumiteksti. Rukous on kristityn ja kirkon tärkeä tehtävä sekä työ. Samalla rukous on lahja\, lupaus ja lepo Herrassa. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Jes. 48:20 Psalmi: Ps. 40:2–6 Hallelujasäe: Joh. 16:33\n1. lukukappale: 2. Moos. 17:8–13 2. lukukappale: Jaak. 5:13–16 Evankeliumi: Luuk. 11:5–13 \n\n1. lukukappale\n2. Moos. 17:8–13\nSitten tulivat amalekilaiset ja taistelivat Israelia vastaan Refidimissä. Niin Mooses sanoi Joosualle: ”Valitse meille miehiä\, mene ja taistele huomenna amalekilaisia vastaan. Minä asetun vuoren huipulle\, Jumalan sauva kädessäni.” Ja Joosua teki\, niinkuin Mooses oli hänelle sanonut\, ja taisteli amalekilaisia vastaan. Mutta Mooses\, Aaron ja Huur nousivat vuoren huipulle. Ja niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä\, oli Israel voitolla; mutta kun hän antoi kätensä vaipua\, olivat amalekilaiset voitolla. Mutta kun Mooseksen kädet väsyivät\, ottivat he kiven ja asettivat sen hänen allensa\, ja hän istui sille\, ja Aaron ja Huur kannattivat hänen käsiänsä kumpikin puoleltansa. Näin hänen kätensä kestivät vahvoina auringon laskuun asti. Ja Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotaväkensä miekan terällä. \n  \n2. lukukappale\nJaak. 5:13–16\nJos joku teistä kärsii vaivaa\, niin rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin\, veisatkoon kiitosta. Jos joku teistä sairastaa\, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat\, ja he rukoilkoot hänen edestään\, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan\, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt\, niin ne annetaan hänelle anteeksi. Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta\, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon\, kun se on harras. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 11:5–13\nJa hän sanoi heille: ”Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: ’Ystäväni\, lainaa minulle kolme leipää\, sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni\, eikä minulla ole\, mitä panna hänen eteensä’; ja toinen sisältä vastaa ja sanoo: ’Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu\, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle’ – minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden\, että hän on hänen ystävänsä\, nousee hän kuitenkin sentähden\, että toinen ei hellitä\, ja antaa hänelle niin paljon\, kuin hän tarvitsee. Niinpä minäkin sanon teille: anokaa\, niin teille annetaan; etsikää\, niin te löydätte; kolkuttakaa\, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa\, ja etsivä löytää\, ja kolkuttavalle avataan. Ja kuka teistä on se isä\, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen\, taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? Jos siis te\, jotka olette pahoja\, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja\, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille\, jotka sitä häneltä anovat!” \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala\, jolta kaikki hyvä tulee! Anna palvelijoillesi armoa ajatella sitä\, mikä on oikeaa\, ja voimaa täyttää se teoillaan. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka Poikasi kautta olet luvannut\, että sinä annat meille\, mitä ikinä pyydämme hänen nimessään! Me rukoilemme sinua: pidä meidät sanassasi ja anna Pyhän Henkesi hallita ja johdattaa meitä tahtosi mukaan. Varjele meitä väärästä opista ja turhasta jumalanpalveluksesta. Suojele myöskin ruumiimme ja sielumme kaikesta pahasta. Anna meille siunauksesi ja rauhasi\, että saisimme kokea kaikessa armollista apuasi\, niin että me sekä täällä että iankaikkisuudessa ylistäisimme ja kiittäisimme sinua armollisena Isänämme. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJes. 48:20\nRiemuhuudoin ilmoittakaa\, kuuluttakaa tämä\, viekää tieto siitä maan ääriin |asti\, *\nsanokaa: ”Herra on lunastanut palveli|jansa Jaakobin”. \nPsalmi:\nPs. 40:2–6 \nHartaasti minä odotin |Herraa\, *\nja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli |minun huutoni. \nJa hän nosti minut ylös turmion kuopasta\, lokaisesta |liejusta\, *\nja asetti minun jalkani kalliolle\, hän vahvisti minun |askeleeni. \nHän antoi minun suuhuni uuden virren\, kiitoslaulun Juma|lallemme. *\nSen näkevät monet ja pelkäävät ja |turvaavat Herraan. \nAutuas se mies\, joka panee turvansa |Herraan *\neikä käänny ylpeiden puoleen eikä niitten\, jotka |valheeseen eksyvät! \nHerra\, minun Jumalani\, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä |kohtaan. *\nEi ole ketään sinun |vertaistasi. \nNiitä minä tahdon julistaa\, niistä |puhua\, *\nniitten paljous on suurempi\, kuin lue|tella taidan. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/5-sunnuntai-paasiaisesta-rukoussunnuntai-rogate-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_5-viikko-paasiaisesta.jpeg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240502 DTEND;VALUE=DATE:20240503 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20200501T144139Z LAST-MODIFIED:20240429T075053Z UID:9031-1714608000-1714694399@www.luterilainen.net SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Athanasius DESCRIPTION:Kirkkoisä Athanasius (296-373) oli Alexandrian piispa Egyptissä. Athanasius oli persoonana luja ja kieltäytyi tekemästä kompromisseja\, kun oli kyseessä Jumalan Sanan oppi\, erityisesti Jumalan Kolminaisuuden työ sielujemme autuudeksi. Athanasius tunnettiin erinomaisen koulutettuna teologina\, joka osallistui muun muassa Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325. Hän eli aikana\, jolloin varhaiskirkko taisteli erityisesti arianismiä (= areiolaisuus) harhaoppia vastaan. \nHänen nimensä tunnetaan erityisesti Athanasiuksen uskontunnustuksesta\, joka kuuluu myös luterilaisen uskon ja opin tunnustuskirjoihin. Hänen elinaikanansa niin sanottu arianismin harhaoppi uhkasi kristillisen kirkon oppia Kristuksen jumaluudesta.  Arius\, jonka nimen mukaan tuo harhaoppi on nimetty\, opetti\, että Jumalan Poika ei ollut iankaikkinen\, mutta luotu ennen aikojen alkua\, ja ettei Kristus ollut luontonsa puolesta Jumala. Athanasius opetuksellaan ja julistuksellaan taisteli tätä harhaoppia vastaan\, ja oli ehdottomasti tunnetuin ja voimakkain muuri kirkon rintamassa puolustamaan oikeaa oppia Kristuksen persoonasta; Kristus on tosi Jumala ja tosi ihminen.  \nAthanasiuksen teologia\nAthanasiuksen tunnustus on seikkaperäisin kolmesta vanhakirkollisesta uskontunnustuksesta.  Hänen nimeään kantava tunnustus määrittelee tarkasti Jumalan kolminaisuuden ja Kristuksen persoonan. Athanasius otti käyttöön homousian (= olemus\, substanssi) -käsitteen: Kristus on samaa olemusta kuin Isä. Tämän taas arianismi kiisti.  Jeesus itse vahvistaa Athanasiuksen tunnustuksen oikeellisuuden\, sanomalla: ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Johannes 10:30) ja ”Uskokaa Minua\, että Minä olen Isässä\, ja että Isä on Minussa.” (Johannes 14:11) Athanasiuksen tunnustus on myös hyvin tärkeä 2000-luvun kristitylle varustamaan meitä seisomaan lujina hengellisesti sekavana ja eksyttävänä aikana.  Athanasiuksen tunnustuksen ensimmäinen osaa päättyykin sanoihin: ”Joka siis tahtoo autuaaksi tulla\, hänen pitää tällä tavalla ajatella Kolminaisuudesta.”  \nAthanasiuksen tunnustuksen toinen pääkohta on Kristuksen persoona ja työ sielujen autuudeksi. Siinä sanotaan mm.: ”Niin on nyt tämä se oikea usko\, että me uskomme ja tunnustamme\, että meidän Herramme Jeesus Kristus\, Jumalan Poika\, on Jumala ja ihminen.” Athanasiuksen opillinen kirkkaus auttoi kirkkoa myös seuraavan aallon – nestorialaisuuden – harhaa vastaan. Nestorius opetti\, että Kristuksessa ei voisi olla kahta luontoa\, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Pyhä Raamattu kuitenkin opettaa Kristuksen kahdesta luonnosta runsaasti\, esimerkiksi Johanneksen evankeliumin luvussa 1 on kuvausta siitä\, että Hän on Jumala ja ihminen (Joh. 1:14). \nAthanasiuksen perintö on meille evankeliumin opin selkeys. Hän on myös jättänyt meille perinnön peräänantamattomasta Kristuksen tunnustamisesta.  Hänen merkittävin teos oli De Incarnatione\, jossa hän avaa perusteellisesti\, miten Jumalan Sana\, Logos\, syntyi ihmiseksi\, palautti syntiin langenneelle ihmiselle Jumalan kuvan\, joka hän oli luomisessa saanut\, ja kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti kuoleman ja synnin. \nLähteet: \n\nEncyclopedia Britannica. 2004.\nSt. Athanasius on the Incarnation. Translated and Edited by A Religious of C.S.M.V. New York\, 1996.\nThe Oxford Dictionary of the Christian Church\, edited by F.L. Cross & E.A. Livingstone. 2005.\nTunnustuskirjat. Evankelisluterilaisen kirkon uskon ja opin tunnustuskirjat. SLEY kirjat 1998.\n\n  \nTäältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-athanasius/ CATEGORIES:Pyhien muistopäivät ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/05/Kirkkoisat_Athanasius.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240428 DTEND;VALUE=DATE:20240429 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121903Z LAST-MODIFIED:20240417T141517Z UID:4133-1714262400-1714348799@www.luterilainen.net SUMMARY:4. sunnuntai pääsiäisestä\, Cantate DESCRIPTION:Jeesus puhuu Joh. 15 itsestään viinipuuna ja opetuslapsistaan sen oksina. Hän käskee tuossa tekstissä omiaan pysymään Hänessä. Myös päivän evankeliumissa Jeesus puhuu samasta asiasta. Kuinka sitten pysytään Jeesuksessa ja Hänen rakkaudessaan? Vastaus saattaa olla yllättävä ja kuulostaa aluksi melkoiselta vaatimukselta. \nHerra sanoo\, että Hänen omiensa on pidettävä Hänen käskynsä\, kuten Hän on pitänyt Isänsä käskyt. Kyse ei ole lain teoista vaan siitä\, että kristityt elävät Jumalan Sanan varassa; sitä kuullen\, siitä eläen\, sitä tehden ja noudattaen. Miten Jeesus sitten on pitänyt Isän käskyt? Rakastamalla koko ihmiskuntaa\, erityisesti omiaan. Tämän huipennuksena on Hänen kärsimisensä ja kuolemansa koko maailman synnin tähden. Isän tahto\, Hänen käskynsä oli tällainen. Jumala kertoo selvästi tahtonsa Sanassaan eli käskyssään. Ilman sitä ei ole mitään todellista rakkautta eikä elämää. Tästä Jeesus on paitsi esikuva\, erityisesti elämän lähde; elämän joka virtaa Isästä Pojan kautta Hänen Kirkolleen. \nJeesus sanoo\, kenen puolesta Hän antaa henkensä: opetuslapsiensa. He ovat Hänen ystäviään. Eikö Jeesus sitten ole antanut elämäänsä koko maailman puolesta? On toki. Mutta tästä Hänen elämänsä antamisesta eli Hänen kuolemastaan ovat osallisia vain ne\, jotka ovat Hänen opetuslapsiaan. Tämä merkitsee Jeesukseen uskovia\, kastettuja ihmisiä. \nOnko tässä kyse jonkinlaisesta ehdosta? Kyllä ja ei. Jeesuksen seuraaja ei ole sellainen\, joka ei rakasta Jeesusta ja Hänen omiaan eli anna omaa elämäänsä tarvittaessa opetuslasten puolesta. Jeesus puhuu tässä ensisijassa apostoleilleen ja näin huomaamme\, että nämä miehet\, Herran apostolit todella antoivat elämänsä muiden puolesta. He kaikki kärsivät marttyyrikuoleman Jeesuksen seuraamisen tähden (ehkä Johannesta lukuunottamatta). Koskeeko tämä sitten kaikkia Jeesuksen seuraajia? Tietyssä mielessä kyllä\, mutta ensisijassa Jeesus osoittaa sanansa Kirkkonsa ensimmäisille paimenille sekä heitä apostolisessa virassa seuraaville. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 98:1 Psalmi: Ps. 98:2–9 Hallelujasäe: Joh. 13:34\n1. lukukappale: Jes. 4:2–6 2. lukukappale: 1. Joh. 3:18–24 Evankeliumi: Joh. 15:10–17 \n\n1. lukukappale\nJes. 4:2–6\nSinä päivänä on Herran vesa oleva Israelin pelastuneille kaunistus ja kunnia ja maan hedelmä heille korkeus ja loisto. Ja ne\, jotka Siionissa ovat säilyneet ja Jerusalemissa jäljelle jääneet\, kutsutaan pyhiksi\, kaikki\, jotka ovat kirjoitetut Jerusalemissa elävien lukuun – silloin kun Herra on pessyt pois Siionin tytärten saastan ja huuhtonut Jerusalemista sen verenviat tuomion ja puhdistuksen hengellä. Ja Herra luo Siionin vuorelle koko asuinsijansa ylle ja sen juhlakokousten ylle pilven päivän ajaksi ja savun ynnä tulenliekin hohteen yöksi\, sillä kaiken kirkkauden yllä on oleva peite ja verho varjoamassa päivän helteeltä sekä turvaamassa ja suojaamassa rajuilmalta ja sateelta. \n  \n2. lukukappale\n1. Joh. 3:18–24\nLapsukaiset\, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä\, vaan teossa ja totuudessa. Siitä me tiedämme\, että olemme totuudesta\, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä\, että jos sydämemme syyttää meitä\, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Rakkaani\, jos sydämemme ei syytä meitä\, niin meillä on uskallus Jumalaan\, ja mitä ikinä anomme\, sen me häneltä saamme\, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä\, mikä on hänelle otollista. Ja tämä on hänen käskynsä\, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme\, niinkuin hän on meille käskyn antanut. Ja joka pitää hänen käskynsä\, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän\, siitä Hengestä\, jonka hän on meille antanut. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 15:10–17\nJos te pidätte minun käskyni\, niin te pysytte minun rakkaudessani\, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. Tämän minä olen teille puhunut\, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Tämä on minun käskyni\, että te rakastatte toisianne\, niinkuin minä olen teitä rakastanut. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään\, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. Te olette minun ystäväni\, jos teette\, mitä minä käsken teidän tehdä. En minä enää sano teitä palvelijoiksi\, sillä palvelija ei tiedä\, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä\, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki\, mitä minä olen kuullut Isältäni. Te ette valinneet minua\, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät\, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni\, hän sen teille antaisi. Sen käskyn minä teille annan\, että rakastatte toisianne. \n  \nRukoukset\n1. Armon Jumala\, joka hallitset uskoviesi sydämiä\, niin että he voivat olla yksimielisiä! Anna kansallesi armo rakastaa\, mitä käsket\, ja haluta\, mitä lupaat\, niin että me\, jotka vaellamme tässä katoavassa maailmassa\, asuisimme sydämellämme taivaissa. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Laupias Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa olet valinnut ja kutsunut meidät valtakuntasi jäseniksi. Anna meille Pyhä Henkesi voidaksemme täyttää käskysi ja niin pysyä rakkaudessasi. Vaikuta meissä palava keskinäinen rakkaus\, ja anna meille armo tuottaa runsasta hedelmää valtakuntasi hyväksi. Auta meitä ahkerasti rukoilemaan Poikasi nimessä\, ja kuule hänen tähtensä rukouksemme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 98:1\nVeisatkaa Herralle uusi virsi\, sillä hän on ihmeitä |tehnyt. *\nHän on saanut voiton oikealla kädellänsä ja pyhällä käsi|varrellansa. \nPsalmi:\nPs. 98:2–9 \nHerra on tehnyt tiettäväksi pelastus|tekonsa\, *\nhän on ilmaissut vanhurskautensa pakanain |silmien edessä. \nHän on muistanut armonsa ja uskollisuutensa Israelin heimoa |kohtaan; *\nkaikki maan ääret ovat nähneet meidän Jumalamme |pelastusteot. \nKohottakaa riemuhuuto Herralle\, |kaikki maa\, *\niloitkaa ja riemuitkaa ja |veisatkaa kiitosta. \nVeisatkaa Herran kiitosta kante|leilla *\n– kanteleilla ja ylistysvirren |sävelillä\, \nvaskitorvilla ja pasunan |äänellä. *\nKohottakaa riemuhuuto Herran\, |kuninkaan\, edessä. \nPauhatkoon meri ja kaikki\, mitä |siinä on\, *\nmaanpiiri ja ne\, jotka |siinä asuvat. \nPaukuttakoot käsiänsä |virrat\,*\nja vuoret yhdessä riemuitkoot |Herran edessä; \nsillä hän tulee tuomitsemaan |maata. *\nHän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti ja kansat |oikeuden mukaan. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/4-sunnuntai-paasiaisesta-cantate-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_4-viikko-paasiaisesta.jpeg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240421 DTEND;VALUE=DATE:20240422 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121903Z LAST-MODIFIED:20240419T200024Z UID:4132-1713657600-1713743999@www.luterilainen.net SUMMARY:3. sunnuntai pääsiäisestä\, Jubilate DESCRIPTION:3. sunnuntaina pääsiäisestä riemuitaan siitä\, miten Kristus on valmistanut tien jokaiselle uskovalle Taivaaseen\, jossa Hän valmistaa sijaa omilleen. Pääsiäisen jälkeinen jakso ennen helatorstaita ja helluntaita jatkuu tutulla kaavalla – riemuitsemme Jeesuksen ylösnousemuksesta ja tarkastelemme Ylösnousseen jatkuvaa työtä seurakunnan keskellä. \nKun maailma ei riitä – tällaisesta perspektiivistä ikävöiden iankaikkiseen kotiinsa\, kristitty elää tässä maailmassa. Jumalan kansalla\, seurakunnalla on koti-ikävä. Maailma ei voi milloinkaan antaa sitä kaikkea\, mitä Jumala on Sanassaan luvannut. Valitettavasti kovin moni kuitenkin tyytyy maailmaan. Ehkäpä juuri tämä on yksi syy\, minkä vuoksi seurakunta kokoontuu viikoittain juhlimaan ylösnoussutta Vapahtajaansa Sanan ja sakramentin ääreen. Se on muistuttamassa seurakuntaa siitä\, miten Kristus on aina läsnä. Hän ei ole jättänyt seurakuntaansa. Kristus antaa mahdollisuuden Tuomaksen tavoin kysyä oikeaa tietä\, johon saadaan kuulla aina sama vastaus – Hän itse on Tie. Ja kun seurakunta on Tiellä\, tarkoittaa se Kristuksessa olemista. Hän on siis läsnä\, eikä jätä seurakuntaansa. \nJumalan Poika – joka on samaa olemusta kuin Isä – teki kuolemallaan ja ylösnousemisellaan mahdolliseksi maailman raskailla taakoilla vaivatun Jumalan lapsen päästä iankaikkiseen elämään ja siihen kaupunkiin joka on tuleva! Kristityn ei tarvitse itse lain ja säädösten kautta lähestyä Pyhää Kolmiyhteistä Jumalaa – vaan ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta. \nJos kristityn jotakin tarvitsee tietää\, niin se on Tie Jumalan luokse. Ja Tiellä Jumalan seurakunnan yhteydessä voi oppia lisää uskon sisällöstä. Nykyinen aika on jo osa iankaikkisuutta\, mutta vaivoistaan huolimatta hyvin pientä tulevan kirkkauden rinnalla. Tuleva kirkkaus on kuin voittoseppele\, joka siintää ikävöivän kristityn silmissä. Ja Tiellä olevaa kristittyä\, omaa lastaan\, ei Jumala häpeä\, vaikka tämä olisi miten säälittävän oloinen. Tiellä olevaa seurakuntaa tarkastelee Jumala\, Poikansa lävitse. Tästä syystä seurakunta riemuitsee! \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 66:1 (2) Psalmi: Ps. 66:3–9 tai Ps. 126 Hallelujasäe: Joh. 16:22\n1. lukukappale: 5. Moos. 30:19–20 2. lukukappale: Hepr. 11:2 13–19 Evankeliumi: Joh. 14:1–7 \n\n1. lukukappale\n5. Moos. 30:19–20\nMooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille:\nMinä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan\, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman\, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä\, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte. Rakasta Herraa\, sinun Jumalaasi\, kuule hänen ääntänsä ja riipu hänessä kiinni\, sillä siinä on sinun elämäsi ja pitkä ikäsi\, ja niin sinä saat asua siinä maassa\, jonka Herra sinun isillesi\, Aabrahamille\, Iisakille ja Jaakobille\, vannotulla valalla on luvannut heille antaa.” \n  \n2. lukukappale\nHepr. 11:2\, 13–19\nUskon kautta saivat vanhat todistuksen. Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet\, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä. Sillä jotka näin puhuvat\, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata\, josta olivat lähteneet\, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; mutta nyt he pyrkivät parempaan\, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä\, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.\nUskon kautta uhrasi Aabraham\, koetukselle pantuna\, Iisakin\, uhrasi ainoan poikansa\, hän\, joka oli lupaukset vastaanottanut ja jolle oli sanottu: ”Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen”\, sillä hän päätti\, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 14:1–7\nJeesus sanoi opetuslapsilleen:\n”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan\, ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi\, sanoisinko minä teille\, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa\, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni\, että tekin olisitte siellä\, missä minä olen. Ja mihin minä menen – tien sinne te tiedätte.”\nTuomas sanoi hänelle: ”Herra\, me emme tiedä\, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?” Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Jos te olisitte tunteneet minut\, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet\, ja te olette nähneet hänet.” \n  \nRukoukset\n1. Jumala\, joka johdat totuutesi valolla eksyvät oikealle tielle! Anna kaikille\, jotka tunnustavat Kristuksen nimeä\, armo hylätä paha ja seurata hyvää. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus\, joka olet tie\, totuus ja elämä! Me kiitämme sinua siitä\, että me sinun kauttasi voimme päästä Isän luo. Me rukoilemme sinua: anna meille Pyhä Henkesi\, joka vaikuttaa meissä oikean uskon sinuun ja antaa voiman seurata sinua. Kun olet Isän luo menemällä valmistanut meille asuinsijan Isäsi huoneessa\, niin valmista myös meidät Hengelläsi niin\, että kun tämä maallinen majamme hajotetaan\, voisit ottaa meidät kirkkauden iankaikkisiin asuntoihin. Kuule meitä sinä\, joka hallitset yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 66:1 2\nKohottakaa Jumalalle riemuhuuto\, |kaikki maa. *\nVeisatkaa hänen nimensä kunniaa\, antakaa hänelle kunni|a ja ylistys. \nPsalmi:\nPs. 66:3–9 \nSanokaa Jumalalle: ”Kuinka peljättävät ovat sinun |tekosi!” *\nSinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun |edessäsi. \nKaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitos|tasi\, *\nveisatkoon sinun |nimesi kiitosta. \nTulkaa ja katsokaa Jumalan |töitä: *\nhän on peljättävä teoissansa ihmisten |lapsia kohtaan. \nMeren hän muutti kuivaksi maaksi\, jalkaisin käytiin virran |poikki; *\nsilloin me iloit|simme hänestä. \nHän hallitsee voimallansa iankaikkisesti\, hänen silmänsä vartioitsevat |kansoja; *\nniskoittelijat älkööt |nostako päätänsä. \nKiittäkää\, te kansat\, meidän Juma|laamme\, *\nkorkealle kaiuttakaa hänen |ylistystänsä. \nHän antaa meidän sielullemme |elämän *\neikä salli meidän |jalkamme horjua. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-sunnuntai-paasiaisesta-jubilate-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_3-viikko-paasiaisesta.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240414 DTEND;VALUE=DATE:20240415 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121902Z LAST-MODIFIED:20240416T171059Z UID:4131-1713052800-1713139199@www.luterilainen.net SUMMARY:2. sunnuntai pääsiäisestä\, Misericordia Domini DESCRIPTION:Misericordia Domini – Herran armoa! Tälle latinankieliselle nimelle perustuu hyvän Paimenen sunnuntai. 40 päivää kestävä ajanjakso kirkkovuodessa – pääsiäisen ilosanomasta Jeesuksen taivaaseenastumiseen – avaa kristitylle ylösnousemuksen salaisuuksia ja itse Ylösnousseen merkitystä. Herran armo on ytimessä. \nUseimmat tämän ajanjakson teksteistä nousevat Johanneksen evankeliumista. Kukapa muu kuin Johannes osaisikaan yhtä hyvin kuvata Jeesuksen toiminnan kirkossaan – elihän Johannes apostoleista kaikkein pisimpään ja myös hänen evankeliuminsa on kaikkein ”tuorein”. Johannes oli saanut nähdä vuosikymmenten ajan\, miten hänen Herransa jatkaa kadonneiden etsimistä – samaa mitä tämä Herra oli tehnyt jo julkisen toimintansa aikana. \nJa mikään ei ole muuttunut\, paitsi se\, etteivät Raamatun aikaiset vertauskuvat enää aukene länsimaiselle kristitylle selittämättä. Kuva hyvästä Paimenesta ei välttämättä olekaan kiiltokuviin kirjailtu virheettömän näköinen paimentolaispoika\, joka vahvoilla käsivarsillaan kantaa niityllä onnesta hymyilevää eksynyttä ja löydettyä lammasta. Lammas tosin on eksynyt ja löydetty\, mutta Jeesuksen opetuslapsilleen ja fariseuksille maalaama kuva hyvästä paimenesta on rajumpi kuin kiiltokuvat. Ensinnäkään työolosuhteet eivät olleet häävit. Aurinko poltti ja kuiva kausi oli pitkä. Toisinaan saattoi työt joutua tekemään sateen piiskaamassa miljöössä. Paimentaminen ei tapahtunut ihanilla vihreillä niityillä\, vaan vaikeakulkuisessa maastossa korkeuseroineen ja kivikkoineen. Lisäksi ympäristössä piileskeli villipetoja Daavidin mainitsemista leijonista ja karhuista aina Jeesuksen mainitsemiin susiin ja varkaisiin. Työtä ei myöskään helpottanut ne lampaat\, jotka joskus itsepäisinä tajuavat tarvitsevansa paimenta vasta silloin\, kun jalka on jo muljahtanut paikaltaan\, eikä eteenpäin pääse. Näin hyvän paimenen tulee vaarantaa oma henkensä\, käyttämällä ääntään löytääkseen yhdenkin kadonneen lampaansa. Näin lampaat tunnistavat oman paimenensa äänen ja vastaavat siihen – kuten seurakunta messussa kuulee Kristuksen äänen ja vastaa siihen. Kristitylle ääni on Jumalan Sana\, joka johdattaa hyvän Paimenen luokse. \nJeesus myös varoittaa vääristä paimenista\, joilla tarkoitetaan fariseuksia. Siinä missä fariseukset olivat antaneet lampailleen\, eli israelilaisille vain hengellistä orjuutta säädöksineen ja vaatimuksineen – tuli Jeesus hyvänä Paimenena antamaan lampailleen\, eli israelilaisille ja kaikille kansoille hengellistä vapautta itsensä kautta\, sillä Hän on ovi Jumalan yhteyteen. Ja ainoastaan tuon oven kautta olisi mahdollista kulkea todelliseen elämään. \nOnhan itsestään selvää\, että jos lammastarhaan haluaa päästä ja sinne yrittää läpi kiviaidan\, ei voi välttyä omakohtaisilta ponnisteluilta ja lopulta vaikka sisään pääsisikin\, ei hyvä Paimen tätä omin voimin sisälle ponnistellutta lammasta omakseen edes tuntisi. Siksipä lampaat tuntevatkin oman paimenensa äänen ja käyvät sisään ovesta. Sanotaanhan Tunnustuskirjoissakin\, että seitsenvuotias lapsikin tietää\, mitä kirkko on: sen muodostavat pyhät uskovaiset ja ”ne karitsat\, jotka kuulevat paimenensa äänen”. Ja hyvä Paimen armossaan toimii lampaille ovena iankaikkiseen elämään\, eikä muuta pelastustietä ole. \n  \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 33:5–6 Psalmi: Ps. 23 Hallelujasäe: Joh. 10:14\n1. lukukappale: Miika 7:14–20 2. lukukappale: Hepr. 13:20–21 Evankeliumi: Joh. 10:1–10 \n\n1. lukukappale\nMiika 7:14–20\nKaitse kansaasi sauvallasi\, perintölaumaasi\, joka erillänsä asuu metsässä\, keskellä Karmelia. Käykööt he laitumella Baasanissa ja Gileadissa niinkuin ikiaikoina ennen.\n”Niinkuin sinun lähtösi päivinä Egyptin maasta minä annan hänen nähdä ihmeitä”. Sen näkevät pakanakansat ja saavat häpeän kaikesta väkevyydestänsä. He panevat käden suullensa\, heidän korvansa menevät umpeen. He nuolevat tomua kuin käärme\, kuin maan matelijat. Vavisten he tulevat varustuksistansa\, lähestyvät väristen Herraa\, meidän Jumalaamme; he pelkäävät sinua.\nKuka on Jumala\, niinkuin sinä olet\, joka annat pahat teot anteeksi ja käyt ohitse perintösi jäännöksen rikosten? Ei hän pidä vihaa iäti\, sillä hänellä on halu laupeuteen. Hän armahtaa meitä jälleen\, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen. Sinä osoitat Jaakobille uskollisuutta\, Aabrahamille armoa\, niinkuin olet vannonut meidän isillemme muinaisista päivistä asti. \n  \n2. lukukappale\nHepr. 13:20–21\nMutta rauhan Jumala\, joka on kuolleista nostanut hänet\, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen\, meidän Herramme Jeesuksen\, hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään\, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa\, ja vaikuttakoon teissä sen\, mikä on hänelle otollista\, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 10:1–10\nJeesus sanoi:\n”Totisesti\, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan\, vaan nousee sinne muualta\, se on varas ja ryöväri. Mutta joka menee ovesta sisälle\, se on lammasten paimen. Hänelle ovenvartija avaa\, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä\, ja lampaat seuraavat häntä\, sillä ne tuntevat hänen äänensä. Mutta vierasta ne eivät seuraa\, vaan pakenevat häntä\, koska eivät tunne vierasten ääntä.”\nTämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet\, mitä hänen puheensa tarkoitti.\nNiin Jeesus vielä sanoi heille: ”Totisesti\, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi. Kaikki\, jotka ovat tulleet ennen minua\, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle\, niin hän pelastuu\, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut\, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. \n  \nRukoukset\n1. Jumala\, joka Poikasi kautta lunastit langenneen maailman! Anna meidän tulla osallisiksi tästä lunastuksesta ja anna kaikille uskovillesi ikuinen ilo taivaissa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jeesus Kristus\, hyvä paimen! Me kiitämme sinua siitä\, että tunnet lampaasi\, kutsut heitä nimeltä ja johdat heitä Jumalan sanan vihreille niityille ja virvoittaville vesilähteille. Suo meidän aina muistaa\, ettei kukaan pääse Isän luo muuten kuin sinun kauttasi. Anna meille armosi\, että kuuntelisimme sinun ääntäsi ja seuraisimme askeleitasi. Auta meitä koko sydämellämme pysymään sinussa ja vahvistumaan armossa\, että me kerran sinun\, ylipaimenemme\, ilmestyessä saisimme kirkkauden kuihtumattoman seppeleen. Pyydämme tätä\, Herra Jeesus\, sinun nimessäsi. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 33:5–6\nMaa on täynnänsä Herran |armoa. *\nHerran sanalla ovat |taivaat tehdyt. \n  \nPsalmi:\nPs. 23 \nHerra on minun paime|neni\, *\nei minulta |mitään puutu. \nViheriäisille niityille hän vie minut |lepäämään; *\nvirvoittavien vetten tykö hän |minut johdattaa. \nHän virvoittaa minun |sieluni. *\nHän ohjaa minut oikealle tielle |nimensä tähden. \nVaikka minä vaeltaisin pimeässä |laaksossa\, *\nen minä pelkäisi |mitään pahaa\, \nsillä sinä olet minun |kanssani; *\nsinun vitsasi ja sauvasi minua |lohduttavat. \nSinä valmistat minulle |pöydän *\nminun vihollisteni |silmien eteen. \nSinä voitelet minun pääni |öljyllä; *\nminun maljani on ylitse|vuotavainen. \nSula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elin|aikani; *\nja minä saan asua Herran huoneessa päivieni |loppuun asti. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-sunnuntai-paasiaisesta-misericordia-domini-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240409 DTEND;VALUE=DATE:20240410 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20200407T075938Z LAST-MODIFIED:20230921T155318Z UID:8820-1712620800-1712707199@www.luterilainen.net SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Mikael Agricola DESCRIPTION:Suomen uskonpuhdistaja ja suomen kirjakielen isä Mikael Agricola syntyi vuoden 1510 tienoilla Pernajan Torsbyssä. Koululaisena 1520-luvun Viipurissa hän sai ensimmäisen kosketuksensa humanismiin ja uskonpuhdistuksen oppeihin. Vuonna 1528 Viipurin koulun rehtori Johannes Erasmuksenpoika siirtyi Turkuun piispa Skytten (k. 1550) kansleriksi ja otti lahjakkaan oppilaansa Mikaelin mukaansa. Pietari Särkilahti (k. 1529) niminen turkulainen pappi oli opiskellut Keski-Euroopassa ja tuonut uskonpuhdistuksen opin Turkuun\, missä Agricola sai häneltä vaikutteita. Agricola vihittiin papiksi ja hän osoittautui eteväksi saarnaajaksi. Agricola valmisteli saarnojaan muun muassa Lutherin postillan avulla. Vuonna 1536 Agricola lähetettiin Martinus Matthiae Teitin kanssa Wittenbergiin opiskelemaan Lutherin ja Melanchthonin johdolla. Kaksikko palasi Turkuun 1540. Agricola työskenteli Turun tuomiokapitulissa ja Turun katedraalikoulun rehtorina. Koska piispa Skytte oli ikänsä takia heikossa kunnossa\, Agricola ja tuomiorovasti Knuut Johanneksenpoika joutuivat käytännössä johtamaan koko Suomen kattavaa hiippakuntaa. \nPiispa Skytten kuoltua vuonna 1550 Turun piispanistuin oli neljä vuotta tyhjillään\, koska kuningas Kustaa Vaasa (k. 1560) ei kiirehtinyt pestin täyttämisessä. Vuonna 1554 kuningas kutsui joukon suomalaisia kirkonmiehiä käymään luonaan. Kuningas määräsi Agricolan Turun piispaksi mutta jakoi Suomen samalla kahdeksi hiippakunnaksi. Uuden Viipurin hiippakunnan johtoon hän valitsi Paavali Juustenin (k. 1575). Jaon taustalla ei ollut niinkään Turun hiippakunnan laajuus – sehän oli kattanut aiemmin koko Suomenniemen – vaan kuningas Kustaan halu vähentää Turun piispan valtaa. Strängnäsin piispa Botvid Sunenpoika (k. 1562) vihki Agricolan ja Juustenin virkaansa\, koska luterilainen arkkipiispa Laurentius Petri (k. 1573) oli kuninkaan epäsuosiossa. \nVaikka Agricola oli Suomen ensimmäinen luterilainen piispa\, hän ei katsonut hyvällä valtiovallan yritystä tehdä kirkosta käsikassaraansa. Suurta suuttumusta vallanhaluisessa kuninkaassa herätti\, että piispa Mikael toimitti Turkuun palattuaan piispanmessun täydessä piispallisessa virka-asussa. Kirkollista ylivaltaa hamunnut hallitsija katsoi tällaisten eleiden korostavan sopimattomalla tavalla piispan itsenäistä asemaa. Kuninkaan käskystä Agricola joutui tarkastusmatkoillaan luetteloimaan seurakuntien omaisuutta\, joka takavarikoitiin Agricolan kuoleman jälkeen valtiolle. Agricolan piispankausi merkitsi Suomelle yhtä aikaa terveellistä siirtymistä paavilaisuudesta ”apostoliseen oppiin” (Juusten) ja vahingollista kirkon joutumista valtion ylivallan alle. \nAgricolan piispankausi jäi lyhyeksi\, alle kolmivuotiseksi. Agricolan suurin perintö ovatkin hänen kirjansa. Ensimmäinen painettu suomenkielinen kirja on ABC-kirja. Sen ensimmäinen painos ilmestyi todennäköisesti vuonna 1543. Toisin kuin yleisesti luullaan ABC-kirja ei ole ensi sijassa aapinen vaan katekismus. Se esitteli muutamalla sivulla kirjaimet ja sen jälkeen kristinopin kappaleet\, jotka tavallisen kansan pitäisi osata tunteakseen pelastuksensa asia. Muita Agricolan merkittäviä teoksia ovat: \n\nMassiivinen Rukouskirja (1544)\, joka sisältää yleistietoa\, psalmeja\, kirkkorukouksia ja rukouksia pappien yksityiseen hartauteen\nUusi testamentti (1548)\nKäsikirja\, messu ja Kristuksen kärsimyshistoria (1549)\nPsalttari (1551)\nVeisut ja ennustukset sekä Profeetat (1551 ja 1552)\, jotka sisältävät osia Vanhasta testamentista.\n\nVoimme liioittelematta sanoa\, että Agricola (ja hänen käännösavustajansa) loivat ennen muuta pohjan suomenkieliselle luterilaiselle kirkollisuudelle. Suomen kirjakielen syntymä oli ainoastaan tämän prosessin sivutuote. ABC-kirjan kansilehden johdantoruno osoittaa\, ettei Agricolan motiivi ollut kansansivistyksellinen. Idea oli saada “Jumalan käskyt ja mieli” suomen kielelle\, jotta “Jeesus antaisi sinulle armonsa”. \n Ope nyt vanha ja nuori\, \n joilla ompi sydän tuori [=tuore]\, \n Jumalan käskyt ja mielen\, \n jotka taidat suomen kielen. \n Laki se sielun hirmuttaa\, \n mutt Kristus sen taas lohduttaa. \n Lue siis hyvä lapsi tästä \n alkuoppi ilman este [=estettä]. \n Niitä muista elämäs aina\, \n niin Jeesus sinun armonsa lainaa. \nJonkin verran on keskusteltu siitä\, oliko Suomen uskonpuhdistus maltillisempi kuin esimerkiksi Saksassa. Agricolan teksteissä raamattuhumanismin\, etenkin Erasmus Rotterdamilaisen vaikutus on huomattava\, ja Agricola uudisti keskiajalta perimiään tekstejä hellävaraisemmin kuin Luther. Mistään varsinaisesta opillisesta eroavaisuudesta Agricolan ja Lutherin välillä ei kuitenkaan voi puhua. \nRuotsi joutui vuonna 1555 sotaan Venäjää vastaan. Muutaman vuoden tuloksettoman sodankäynnin jälkeen lähetettiin noin satapäinen ruotsalainen lähetystö Moskovaan solmimaan rauhaa vuonna 1557. Agricola oli osa lähetystöä. Rauha saatiin lopulta solmittua\, mutta pitkä matka kävi liian rasittavaksi muutenkin sairaalloiselle piispalle. Agricola kuoli paluumatkalla Karjalan kannaksella Uudenkirkon pitäjässä Kyrönniemen kylässä 9.4.1557. \nKs. myös Uskonpuhdistuksen tulo Suomeen \nKirjallisuutta: \nMikael Agricolan Aapiskirja. Toim. Kaisa Häkkinen. Helsinki: Kirjapaja 2007.  \nPaavali Juusten: Suomen piispain kronikka. Henrik Gabriel Porthanin mukaan suomensi Helmer Winter. Helsinki: Otava 1956. \nSimo Heininen: Mikael Agricola: elämä ja teokset. Helsinki: Edita 2007. \n  \nKaikki pyhien muistopäivät täällä. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-mikael-agricola/ CATEGORIES:Pyhien muistopäivät ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/04/Kirkkoisät_Mikael-Agricola.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240408 DTEND;VALUE=DATE:20240409 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20200323T125558Z LAST-MODIFIED:20230921T155218Z UID:8674-1712534400-1712620799@www.luterilainen.net SUMMARY:Pyhien muistopäivät: Martin Chemnitz DESCRIPTION:On sanottu\, että ”jos toista Marttia ei olisi ollut\, niin ensimmäinen olisi tuskin säilynyt.” Martin Chemnitziin viitataan joskus ”toisena Marttina” (ensimmäisellä viitataan Lutheriin)\, jolla alleviivataan hänen valtaisaa merkitystään uskonpuhdistuksen perinnön vaalimisessa. Hänen poikkeuksellinen oppineisuutensa ja esimerkiksi kirkkoisien tuntemus auttoi luterilaista kirkkoa keskeisellä tavalla uskonpuhdistusta seuranneissa taisteluissa. \nMartin Chemnitz (1522-1586) syntyi kolmantena lapsena Paul ja Euphemia Chemnitzin perheeseen. Hänen vanhempi veljensä Matteus peri isän liiketoiminnan\, kun isä kuoli suhteellisen varhain (1535). Koska veli eli ilmeisesti riehakasta elämää\, niin nuori Martin joutui opiskelemaan suhteellisen vaatimattomissa oloissa. Hän elätti itsensä opiskeluaikoina muun muassa tutorina ja kirjastonhoitajana. Kirjastonhoitajan paikasta hän myöhemmin itse totesi sen olevan ”yksi suurimmista siunauksista\, jonka Jumala hänelle antoi opiskeluaikoina”. \nChemnitz ei arvostanut asioiden pintapuolista tutkimista\, vaan tahtoi aina mennä itse ytimeen. Hänet vihittiin Braunschweigin hiippakunnan pastoriksi 25.11.1554 ja myöhemmin hänestä tuli saman hiippakunnan superintendentti (piispaa vastaava nimitys). Hän oli koko elämänsä ajan hyvin tunnollinen opiskelija ja äärimmäisen tuottelias teologi. \nChemnitz vaikutti uransa aikana huomattavasti luterilaisen kirkon historiaan. Häntä pidetään muun muassa Yksimielisyyden ohjeen pääkirjoittajana. Saamme kiittää Jumalaan siitä\, että hän antoi Chemnitzin varjelemaan varhaisen luterilaisen kirkon yhtenäisyyttä. Hän myös puolusti ansiokkaasti luterilaisuutta roomalaiskatolisen kirkon vastauskonpuhdistusta vastaan kirjoittamalla neljä osaisen Examinaation\, eli Trentin kirkollisen konsiilin tarkastelun. Examinaatio keskittyy kritisoimaan roomalaiskatolisen kirkon oppia\, mutta myös ansiokkaasti tuo esiin Raamatun ja vanhan kirkon perusteet luterilaiselle uskolle. Näin Chemnitzin näkemys ja teologinen osaaminen näytti luterilaisen kirkon patristiset (kirkko-isien teologiaan perustuvat) juuret. \nSamaa todistaa myös Chemnitzin kalvinismia vastaan kirjoitettu teos ehtoollisesta\, missä Kristuksen todellisen ruumiin ja veren läsnäolo ehtoollisen leivässä ja viinissä on ehdoton ja luovuttamaton tosiasia. Chemnitz selitti myös vuosia opiskelijoille Melanchthonin Loci Theologici teosta. Huomattavaa hänen opetuksessaan on\, että vaikka hänellä oli omat erimielisyytensä Melanchthonin teologian kanssa\, hän ei missään vaiheessa hauku\, solvaa tai aseta itseään vastakkain Melanchthonin kanssa\, vaan selittää kaikki kysymykset lempeästi ja raamatullisesti oikein. Näin huomaamme\, että Chemnitz teologiassa ja persoonassa yhdistyivät sekä valtava teologinen osaaminen että lähimmäisen rakkaus ja lempeys toisia kohtaan. Chemnitzin teologisesta linjasta voidaan todeta\, että hän seuraa uskollisesti Lutherin jalanjälkiä\, mutta syventää sitä vielä entisestään ja osoittaa Lutherin teologian katolisuuden (yleiskirkollisuuden) myös historiallisessa mielessä. \nKirkollisesti olisi tärkeää\, että Chemnitzin tuotantoa käännettäisiin yhä useammalle kielelle ja tietoisuus hänestä leviäisi varsinkin aikoina\, jolloin opillinen sekavuus ja pinnallisuus lisääntyvät yhä nopeammin. Nyt häntä voivat lukea kaikki englanninkielen taitoiset\, sillä monia hänen teoksiaan on käännetty englanniksi. Hyvänä perusteoksena toimii esimerkiksi ”The Second Martin\, The Life And Theology Of Martin Chemnitz”. \nKatso kaksi suomennettua Chemnitzin tekstiä täältä: Martin Chemnitz. \n  \nKaikki pyhien muistopäivät täällä. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pyhien-muistopaivat-martin-chemnitz/ CATEGORIES:Pyhien muistopäivät ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2020/03/Kirkkoisät_Martin-Chemnitz.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240407 DTEND;VALUE=DATE:20240408 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121902Z LAST-MODIFIED:20220729T124530Z UID:4130-1712448000-1712534399@www.luterilainen.net SUMMARY:1. sunnuntai pääsiäisestä\, Quasimodogeniti DESCRIPTION:Päivän evankeliumiteksti alkaa Vapahtajan tervehdyksellä omilleen: ”Rauha Teille”! Se on rauhan tervehdys kaikkien aikojen kristityille\, jotka vuosisadasta toiseen saavat olla kuuntelemassa sanan ääressä taivaallisesta ihmeestä ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumista. Ylösnoussut Jeesus Kristus ei ole mikään aave tai henki\, hän on ruumiillisesti totisesti ylösnoussut ja aterioi oppilaidensa seurassa. Rauhan aihe löytyy Kristuksen haavojen jäljistä. Käsiin\, jotka paransivat sairaita\, nostivat alaspainettuja ja kantoivat heikkoja\, olivat piirtyneet naulojen lävistyksen jäljet. Jalat\, jotka vaelsivat vanhurskauden teitä ja kuljettivat Mestaria kärsivien ja hylättyjen luokse olivat nyt verihaavojen arpeuttamat. Totisesti Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden\, hänen haavainsa kautta olemme parannetut. \nHänen Henkensä avaa ymmärryksemme näkemään\, miten Mooses\, profeetat ja psalmit jo ennakoiden tästä kaikesta kertoivat ja näin vahvistavat koko Raamatun jumalallisuutta. Parannuksen tekemisen syntien anteeksiantamisen ilonsanoman julistaminen on uskottu hänen seuraajilleen alkaen Jerusalemista aina maan ääriin asti. Omissa voimissa ja viisaudessa ei hänen todistajiensa tarvitse lähteä. Lupaus helluntain ihmeestä ja pukemisesta voimalla korkeuksista sai pysymään Jerusalemissa\, sen jälkeen maailma oli avoin ja työ edelleen jatkuu\, kunnes Hän tulee takaisin. Paavalikin kirjoittaa korinttolaisille: ”Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Kristuksen Jeesuksen\, ja Hänet ristiinnaulittuna.” \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: 1. Piet. 2:2 Psalmi: Ps. 116:1–9 Hallelujasäe: Joh. 20:26\n1. lukukappale: Sak. 8:12–13 2. lukukappale: Ap. t. 13:23–33 Evankeliumi: Luuk. 24:36–49 \n\n1. lukukappale\nSak. 8:12–13\nSillä rauhan kylvö kylvetään\, viiniköynnös antaa hedelmänsä\, maa antaa satonsa\, taivas antaa kasteensa\, ja tämän kansan jäännökselle minä annan perintöosaksi kaiken tämän. Ja niinkuin te olette olleet kirouksena pakanakansain seassa\, te Juudan heimo ja Israelin heimo\, niin te\, kun minä teidät vapahdan\, tulette olemaan siunauksena. Älkää peljätkö\, olkoot teidän kätenne lujat. \n  \n2. lukukappale\nAp. t. 13:23–33\nTämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi\, sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle. Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä\, sanoi hän: ’En minä ole se\, joksi minua luulette; mutta katso\, minun jälkeeni tulee se\, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan’.\nMiehet\, veljet\, te Aabrahamin suvun lapset\, ja te\, jotka Jumalaa pelkäätte\, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty. Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet\, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat\, joita kunakin sapattina luetaan; ja vaikka he eivät löytäneet mitään\, mistä hän olisi kuoleman ansainnut\, anoivat he Pilatukselta\, että hänet surmattaisiin. Ja kun he olivat täyttäneet kaiken\, mikä hänestä on kirjoitettu\, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan. Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Ja hän ilmestyi useina päivinä niille\, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen todistajansa kansan edessä.\nJa me julistamme teille sen hyvän sanoman\, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme\, herättäen Jeesuksen\, niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: ’Sinä olet minun Poikani\, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt’. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 24:36–49\nMutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Rauha teille!” Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko\, ja he luulivat näkevänsä hengen. Mutta hän sanoi heille: ”Miksi olette hämmästyneet\, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää\, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa\, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita\, niinkuin te näette minulla olevan.” Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Mutta kun he eivät vielä uskoneet\, ilon tähden\, vaan ihmettelivät\, sanoi hän heille: ”Onko teillä täällä jotakin syötävää?” Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa. Ja hän otti ja söi heidän nähtensä. Ja hän sanoi heille: ”Tätä tarkoittivat minun sanani\, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne\, että kaiken pitää käymän toteen\, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa”. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.\nJa hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu\, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista\, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille\, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat. Ja katso\, minä lähetän teille sen\, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa\, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta.” \n  \nRukoukset\n1. Isä\, kaikkivaltias Jumala! Suo meidän\, jotka olemme juuri ilolla viettäneet pääsiäistä\, parantaa elämämme sinun armosi avulla. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua sanomattoman suuresta armostasi\, kun olet Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta säätänyt meille lohdutukseksi autuuden evankeliumin ja pyhät sakramentit\, että me niissä löytäisimme syntien anteeksiantamisen. Me rukoilemme sinua: anna Pyhä Henkesi sydämiimme\, että uskoisimme sanasi ja vahvistuisimme uskossa pyhien sakramenttien kautta. Tätä rukoilemme sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, nimessä. \n3. Rauhan Jumala! Me kiitämme sinua siitä\, että olet nostanut kuolleista hänet\, joka iankaikkisen liiton veren kautta on lampaiden suuri paimen\, Herramme Jeesuksen. Me rukoilemme sinua: tee meidät kykeneviksi kaikkeen hyvään voidaksemme toteuttaa sinun tahtosi. Pyhitä koko olemuksemme\, että henkemme\, sielumme ja ruumiimme säilyisi nuhteettomana hänen tuloonsa. Anna meille yhä runsaammin rauhasi\, joka ylittää kaiken ymmärryksen\, ja johdata meidät Pyhän Henkesi kautta kerran iäisiin rauhan asuintoihin. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\n1. Piet. 2:2\nJa halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä |maitoa\, *\nettä te sen kautta kasvaisitte |pelastukseen. \n  \nPsalmi:\nPs. 116:1–9 \nMinä rakastan |Herraa\, *\nsillä hän kuulee minun ääneni ja |rukoukseni; \nsillä hän on kallistanut korvansa minun |puoleeni\, *\nja minä huudan häntä avuksi kaiken |elinaikani. \nKuoleman paulat piirittivät minut\, tuonelan ahdistukset kohtasivat |minua; *\nminä jouduin |hätään ja murheeseen. \nMutta minä huusin avukseni Herran |nimeä: *\n”Oi Herra\, pelasta |minun sieluni!” \nHerra on armollinen ja |vanhurskas\, *\nmeidän Juma|lamme on laupias. \nHerra varjelee yksin|kertaiset; *\nminä olin viheliäinen\, mutta hän |auttoi minua. \nPalaja\, sieluni\, takaisin |lepoosi\, *\nsillä Herra on tehnyt |sinulle hyvin. \nSillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuole|masta\, *\nminun silmäni kyynelistä\, jalkani |kompastumasta. \nMinä saan vaeltaa Herran kasvojen |edessä *\nelä|vien maassa. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/1-sunnuntai-paasiaisesta-quasimodogeniti-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_1-viikko-pääsiäisestä.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240406 DTEND;VALUE=DATE:20240407 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20201010T150057Z LAST-MODIFIED:20220729T124514Z UID:9924-1712361600-1712447999@www.luterilainen.net SUMMARY:Pääsiäisen jälkeinen lauantai DESCRIPTION:Pääsiäisen jälkeisen viikon lauantain tekstit huipentuvat Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn ja apostoli Paavalin opetukseen kasteesta ja siitä seuraavasta pyhästä elämästä. Tuolla Galilean vuorella\, jota pidetään samana vuorena kuin kirkastusvuori\, yksitoista opetuslasta saavat vastaanottaa koko maailman mullistaneen tehtävän. Tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia kastamalla ja opettamalla. Käsky ei kohdistunut vain juutalaisiin\, vaan myös pakanoihin. Olisi apostolien tehtävä kastaa ja opettaa näitä kansoja ja myös kutsua tähän tehtävään Herran seurakunnalle kaitsijoita\, jotka olisivat uskollisia pitämään sen kaiken\, mitä Jeesus käski apostolienkin pitää. \nApostoleja ei lähetetty matkaan tyhjin käsin\, vaan Jeesus lupaa heille: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Tähän lupaukseen\, joka niin kirkkaasti loistaa Matteuksen evankeliumissa\, perustuu myös se miksi kukaan voi ylipäänsä elää kastettuna ja saada vastaanottaa Herran julistamaa Sanaa kirkossa vielä vuonna 2020. Siis Jeesus on läsnä kirkossaan. Hänen koko persoonansa on läsnä kirkossa. Tästä lausutaan väkevästi Tunnustuskirjoissa Yksimielisyyden ohjeen selityksessä tähän tapaan: \nErityisesti hän on maan päällä olevassa kirkossaan ja seurakunnassaan läsnä välimiehenä\, päänä\, kuninkaana ja ylipappina. Läsnä ei ole puolet Kristuksesta vaan Kristuksen koko persoona\, jonka muodostavat kumpikin luonto yhdessä\, sekä jumalallinen että inhimillinen. Läsnä ei ole ainoastaan hänen jumaluutensa vaan myös hänen omaksumansa ihmisluonto\, (Ef. 5:30) jonka puolesta hän on meidän veljemme ja me lihaa hänen lihastaan\, luuta hänen luustaan. Kaiken tämä varmaksi vakuudeksi hän on asettanut pyhän ehtoollisensa. Siitä havaitaan\, että hän tahtoo olla luomassa sekä asua ja väkevästi vaikuttaa meissä myös siinä luonnossa\, jonka omistajana hänellä on liha ja veri. (FC-SD\, VIII\, 78-79) \nEi tarvitse siis epäröidä onko Herra meidän kanssamme. Joskus kuitenkin omasta vaelluksesta ja elämästä voi tulla sellainen olo\, että onkohan Herra minun kanssani? Synti painaa\, pimeys ahdistaa ja kuolemakin pelottaa. On kuin olisin juuri sitä\, mistä Paavali varoittaa – tekemässä noita pimeyden hedelmättömiä tekoja. Onko Jeesus jättänyt minut oman onneni nojaan? \nJuuri tuollaisten perkeleen syytösten ja itsesyytösten tähden sinun ei tulekaan etsiä valkeutta oman sydämesi sopukoista\, sillä sieltä saatat löytää ahdistavan ja pelottavan paljon niitä pimeydenkin hedelmiä. Valkeus on Herrassa\, kuten Paavali todistaa. Voit kysyä itseltäsi\, oletko kastettu? Ja että valehteleeko Jeesus koskaan? Kun olet kastettu ja uskot\, että Jeesus on Totuus\, niin voit myöskin luottaa\, että Herra ihan kokonansa on kanssasi. Omaa pelastustaan ei tarvitse ilmaan hosuen etsiä\, vaan usko kiinnittyy Kristukseen. Mutta entäpä ne pimeyden hedelmät? Niistä apostoli sanoo\, että valkeus paljastaa ne. Syntinen ihminen saa aina tuoda oman pimeydenkin hedelmien\, synnin kuorman Jeesuksen luokse. Ei ole yhtään sellaista syntiä\, jota tuo Jumalan valkeus ei pois pyyhkisi. Ei yhtään syntiä\, jota Kristuksen verellä ei olisi Golgatalla sovitettu. Kun ne tuodaan valkeuteen syntinä tunnustettavaksi Jeesuksen luokse\, niin hän on luvannut ne anteeksi antaa. Hänessä on syntien anteeksiantamuksemme. \nKun Jeesus siis antoi tuon maailmaa mullistaneen kaste- ja lähetyskäskyn kirkolleen ja lupasi olla kirkkonsa kanssa aina – hän ajatteli sillä hetkellä myös sinua. Jotta saisit armahdettuna syntisenä elää tuossa kasteen armossa koko elämäsi hänen sanansa hoidossa. Joka aamu saat aina uudelleen palata kasteen armoon. Voit itseäsi muistuttaaksesi tehdä vaikkapa pyhän ristinmerkin. Voit yhdistää peukalon\, etusormen ja keskisormen yhdeksi – joka muistuttaa yhdestä Jumalasta\, jolla on kolme persoonaa\, jonka nimeen sinut on kastettu. Nimetön ja pikkurilli muistuttavat Kristuksen kahdesta luonnosta yhdessä persoonassa. Siis siitä\, että Herra on kirkossaan aivan kokonaisena läsnä. Ja ristinmerkkiä tehdessäsi voit esimerkiksi lausua myös tuon Paavalin kastehymnin: ”Heräjä sinä\, joka nukut\, ja nouse kuolleista\, niin Kristus sinua valaisee!” Tämäkin rohkaisu olkoon muistuttamassa sinua kasteen ikuisesta armoliitosta. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Ps. 100\nLukukappale: Ef. 5:8–14 Evankeliumi: Matt. 28:16–20 \n\nLukukappale\nEf. 5:8–14\nEnnen te olitte pimeys\, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina – sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä – ja tutkikaa\, mikä on otollista Herralle; älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin\, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä. Sillä häpeällistä on jo sanoakin\, mitä he salassa tekevät; mutta tämä kaikki tulee ilmi\, kun valkeus sen paljastaa\, sillä kaikki\, mikä tulee ilmi\, on valkeutta. Sentähden sanotaan: ”Heräjä sinä\, joka nukut\, ja nouse kuolleista\, niin Kristus sinua valaisee!” \n  \nEvankeliumi\nMatt. 28:16–20\nJa ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle\, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Ja kun he näkivät hänet\, niin he kumartaen rukoilivat häntä\, mutta muutamat epäilivät. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni\, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki\, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso\, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” \n  \nPsalmi\nPs. 100 \nKohottakaa riemuhuuto Herralle\, |kaikki maa. *\nPalvelkaa Herraa ilolla\, tulkaa hänen kasvojensa |eteen riemulla. \nTietäkää\, että Herra on |Jumala. *\nHän on meidät tehnyt\, ja hänen me olemme\, hänen kansansa ja hänen laitu|mensa lampaat. \nKäykää hänen portteihinsa kiittäen\, hänen esikartanoihinsa ylistystä |veisaten. *\nYlistäkää häntä\, kiittäkää hänen |nimeänsä. \nSillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikki|sesti *\nja hänen uskollisuutensa |polvesta polveen. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/paasiaisen-jalkeinen-lauantai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240405 DTEND;VALUE=DATE:20240406 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20201010T145928Z LAST-MODIFIED:20220729T124410Z UID:9923-1712275200-1712361599@www.luterilainen.net SUMMARY:Pääsiäisen jälkeinen perjantai DESCRIPTION:Pääsiäisen jälkeisen perjantain teksteissä käsitellään sitä\, miten käsittämätön asia ylösnousemus oikeastaan edes on. Ylösnousemus jakaa ihmiset kahteen osaan; niihin\, jotka uskovat siihen ja niihin\, jotka eivät usko. Sekä Apostolien tekojen tekstissä\, että myös Matteuksen evankeliumin tekstissä tapaamme molempia. \nMutta voiko ylösnousemus olla totta? Ihmisen kylmän laskelmoiva järki vastaa\, että ei ole. Kun tähän kylmään laskelmointiin lisätään vielä kieltävät ennakkoasenteet\, niin silloin ylösnousemuksen kieltäminen vielä vankistuu entisestään. Matteus kertoo\, miten vartijaväki saapui ylipappien luokse kertomaan totuudellisesti kaiken\, mitä haudalla oli tapahtunut. Otettiinko sana ylösnousemuksesta riemullisesti vastaan ylipappien joukossa? Ei todellakaan. Alkoi neuvonpito\, jota todennäköisesti johti ylipappi Kaifas. Hän oli saddukeus ja hänellä juuri oli vahvat ennakkoasenteet ylösnousemusta vastaan. Kun laskelmoivan kylmä järki ei kykene vastaanottamaan Totuutta\, niin silloin vaihtoehtona on joko tunnustaa ylösnousemus\, tai käydä sitä vastaan valheilla. Valitettavasti ylipapit valitsivat jälkimmäisen ja manipuloivat pelolla vielä vartijaväenkin valheeseen mukaan. Ylösnousemus oli liian kova pala purtavaksi myös neuvostolle\, kun apostoli Paavali oli heidän edessään tuomittavana vuosia myöhemmin. Ehkä ylipappien ja kirjanoppineiden joukko oli jo luullut\, että vuosia aiemmin kirjoihin ja kansiin unohdettu valehteleminen ylösnousemuksesta jättäisi heidät rauhaan\, mutta näin ei ollut. Yhä uudelleen asia nousi esille ja nyt Paavalin suulla ja hänen todistuksestaan. Fariseukset olivat myöntyväisempiä\, vaikka hekin taisivat olla enemmän kiinnostuneita Paavalin hengellisistä kokemuksista\, kuin itse ylösnousemuksesta. \nNäiden tekstien ensimmäinen evankeliumi onkin siinä\, että jokaisen täytyy kohdata Herra ja Vapahtaja henkilökohtaisesti\, jotta hänen ylösnousemukseensa voi edes uskoa. Paavali oli itsekin fariseus ja ennen vainosi seurakuntaa. Mutta hän kohtasi Ylösnousseen ja sai kutsun lähteä julistamaan evankeliumia pakanoille. Tuon myötä hänet myös kastettiin. Harva kohtaa Vapahtajan tähän tapaan ilmestyksessä\, eikä tarvitsekaan. Herra on siellä\, missä hän on luvannut olla läsnä – Sanassa ja sakramentissa. Siksi esimerkiksi jokainen kastettu todella on kohdannut Jeesuksen aivan henkilökohtaisesti ja tarkalleen katsottuna myös elää hänen yhteydessään ja on yhdessä ylösnoussut hänen kanssaan. Jumalan sanan yhteydessä\, sen äärellä ja kuulossa Herra on jälleen luonasi\, kuin myös pyhällä ateriallaan ehtoollisella. Näin usko saa lujittua. \nJa näiden tekstien toinen evankeliumi onkin siinä\, ettei ylösnousemukseen uskominen ole meidän kylmän järkeilymme tai ennakkoasenteidemme varassa – vaan nimenomaan uskon varassa. Usko on Jumalan lahjaa. Ja meidän uskollemme on hyväksi juuri se\, ettei Jeesuksen ylösnousemusta voi esimerkiksi millin tarkasti todistaa vaikkapa tieteellisin keinoin. Vaikka meille on jäänyt hienoja todisteita ylösnousemuksesta\, esimerkiksi Torinon käärinliinat\, niin tällaisten varaan usko ei kuitenkaan varaa. Sillä jos vaikkapa nuo käärinliinat nyt tuhoutuisivat tulipalossa\, niin mihin usko silloin tarrautuisi? Siksi usko saa aina tarrautua kiinni kasteeseen\, jossa sinut on kiinnitetty Kristukseen\, ja olet ollut mukana myöskin ylösnousemuksessa. Puhumattakaan vielä siitä ylösnousemuksesta\, kun Kristus kerran aikojen lopussa kutsuu eläviä ja kuolleita. Tähänkin lupaukseen saat luottaen uskoa. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Ps. 40:6–9\nLukukappale: Ap. t. 23:1\, 6–11 Evankeliumi: Matt. 28:8–15 \n\nLukukappale\nAp. t. 23:1\, 6–11\nNiin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: ”Miehet\, veljet\, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti”.\nMutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia\, huusi hän neuvoston edessä: ”Miehet\, veljet\, minä olen fariseus\, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana”. Tuskin hän oli tämän sanonut\, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken\, ja kokous jakautui. Sillä saddukeukset sanovat\, ettei ylösnousemusta ole\, ei enkeliä eikä henkeä\, mutta fariseukset tunnustavat kumpaisetkin. Ja syntyi suuri huuto\, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja väittelivät kiivaasti ja sanoivat: ”Emme löydä mitään pahaa tässä miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut?” Ja kun riita yhä kiihtyi\, pelkäsi päällikkö\, että he repisivät Paavalin kappaleiksi\, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin. Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: ”Ole turvallisella mielellä\, sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa\, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa”. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 28:8–15\nJa he menivät kiiruusti haudalta peloissaan ja suuresti iloiten ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsillensa. Mutta katso\, Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: ”Terve teille!” Ja he menivät hänen tykönsä\, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartaen rukoilivat häntä. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Älkää peljätkö; menkää ja viekää sana minun veljilleni\, että he menisivät Galileaan: siellä he saavat minut nähdä”. Mutta heidän mennessään\, katso\, muutamat vartijaväestä tulivat kaupunkiin ja ilmoittivat ylipapeille kaikki\, mitä oli tapahtunut. Ja nämä kokoontuivat vanhinten kanssa ja pitivät neuvoa ja antoivat sotamiehille runsaat rahat ja sanoivat: ”Sanokaa\, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja veivät hänet varkain meidän nukkuessamme. Ja jos tämä tulee maaherran korviin\, niin me lepytämme hänet ja toimitamme niin\, että saatte olla huoletta.” Niin he ottivat rahat ja tekivät\, niinkuin heitä oli neuvottu. Ja tätä puhetta on levitetty juutalaisten kesken\, ja sitä kerrotaan vielä tänäkin päivänä. \n  \nPsalmi\nPs. 40:6–9 \nHerra\, minun Jumalani\, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä |kohtaan. *\nEi ole ketään sinun |vertaistasi. \nNiitä minä tahdon julistaa\, niistä |puhua\, *\nniitten paljous on suurempi\, kuin lue|tella taidan. \nTeurasuhriin ja ruokauhriin et sinä |mielisty; *\nminun korvani sinä avasit\, polttouhria ja syntiuhria |sinä et vaadi. \nSilloin minä sanoin: ”Katso\, minä |tulen; *\nkirjakääröön on kirjoitettu\, mitä |minun on tehtävä. \nSinun tahtosi\, minun Jumalani\, minä teen mielel|läni\, *\nja sinun lakisi on minun |sydämessäni.” \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/paasiaisen-jalkeinen-perjantai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240404 DTEND;VALUE=DATE:20240405 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20201010T145756Z LAST-MODIFIED:20220729T124348Z UID:9922-1712188800-1712275199@www.luterilainen.net SUMMARY:Pääsiäisen jälkeinen torstai DESCRIPTION:Pääsiäisen jälkeinen torstai on omistettu kastetta ja uskoa käsitteleville raamatunteksteille. Markuksen evankeliumin lopussa Jeesus hyvin suoraan puhuu tästä\, kun hän lähettää omat opetuslapsensa. Apostolien teoissa tiellä Gassaan evankelista Filippus antaa kasteopetusta Etiopian kuningattaren Kandaken hoviherralle. \nPääsiäisyön tekstit\, kuten muutaman päivän takaa muistamme\, olivat ns. kasteesta läpimärät. Ja niin ovat nämä pääsiäisen jälkeisen torstainkin tekstit. Varhaiskirkon aikaan kasteoppilaat kastettiin juuri pääsiäisyönä ja luonnollisesti pääsiäisen jälkeinen viikko on ollut heille elämänsä ensimmäinen viikko kastettuna. Vielä kasteen jälkeenkin on ollut tarpeen muistuttaa\, kuka on antanut käskyn kastaa ja miten Jeesuksen seuraajat sitten kastoivat. Varhaiskirkon aikaan näinä kahdeksana pääsiäisen jälkeisenä päivänä toimitettiin messu ja niissä seurattiin nimenomaan näitä kertomuksia ylösnousseesta Jeesuksesta. Voimme vain kuvitella\, miten varhaiskirkon aikaan pyhää kastettaan juhlineet valkopukuiset kastetut ovat ahmineet näitäkin raamatuntekstejä ravinnokseen\, vieläpä siis uusina taivaan kansalaisina. Ehkä he saattoivat jopa verrata itseään tuohon etiopialaiseen hoviherraan\, joka hänkin oli saanut aivan henkilökohtaisen kasteopetuksen matkalla Gassaan. Matkalla ennen pääsiäistä olivat olleet kasteoppilaatkin\, kunnes pääsiäisyönä pääsivät perille. Voisi myös ajatella\, että tuon hoviherrankin matkalla tärkein etappi\, pääte- ja aloituspysäkki oli tuo pyhä kaste. \nVaikka kastehetki on mullistava\, niin on hyvä muistaa\, että elämä jatkuu siitä eteenkinpäin. Näin Jeesuskin sanoo: ”Joka uskoo ja kastetaan\, se pelastuu.” Kaste ja usko kuuluvat erottamattomasti yhteen\, kuten vaikkapa keuhkot ja hengitettävä ilma. Ja mikä parasta\, syntisen ihmisen kannalta\, kumpikaan ei ole riippuvainen ihmisen omista teoista tai voimasta. Kasteessa Pyhä kolmiyhteinen Jumala toimii\, ja ihminen vastaanottaa. Uskon vaikuttaa myös Jumala oman sanansa välityksellä. Tuossa evankeliumitekstissäkin opetuslapsille oli hyvin vaikeaa uskoa niihin todistuksiin ylösnousseesta Jeesuksesta\, joita heille tuotiin kahteenkin otteeseen. Tarvittiin Jeesus itse synnyttämään tämä usko ylösnousseeseen. Ja onneksi näin! Itseemme emme voi lopulta pelastuksen asioissa luottaa. Sillä kun uskomme on lujalla Kristus-kalliolla\, niin saamme elää kasteen armossa pelastettuina – samalla kalliolla kuin opetuslapset\, evankelista Filippus ja etiopialainen hoviherra. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Ps. 68:20–21\nLukukappale: Ap. t. 8:26–40 Evankeliumi: Mark. 16:9–16 \n\nLukukappale\nAp. t. 8:26–40\nMutta Filippukselle puhui Herran enkeli sanoen: ”Nouse ja mene puolipäivään päin sille tielle\, joka vie Jerusalemista alas Gassaan ja on autio”. Ja hän nousi ja lähti. Ja katso\, siellä kulki etiopialainen mies\, Etiopian kuningattaren Kandaken hoviherra\, mahtava mies ja koko hänen aarteistonsa hoitaja; hän oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan ja oli nyt paluumatkalla ja istui vaunuissaan ja luki profeetta Esaiasta. Niin Henki sanoi Filippukselle: ”Käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja”. Niin Filippus juoksi luo ja kuuli hänen lukevan profeetta Esaiasta ja sanoi: ”Ymmärrätkö myös\, mitä luet?” Niin hän sanoi: ”Kuinka minä voisin ymmärtää\, ellei kukaan minua opasta?” Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä. Ja se kirjoitus\, jota hän luki\, oli tämä: ”Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi; ja niinkuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä\, niin ei hänkään suutansa avaa. Hänen alentumisensa kautta hänen tuomionsa otetaan pois. Kuka kertoo hänen syntyperänsä? Sillä hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.” Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: ”Minä pyydän sinua: sano\, kenestä profeetta puhuu näin\, itsestäänkö vai jostakin toisesta?” Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: ”Katso\, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?” Ja hän käski pysäyttää vaunut\, ja he astuivat kumpikin veteen\, sekä Filippus että hoviherra\, ja Filippus kastoi hänet. Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä\, tempasi Herran Henki Filippuksen pois\, eikä hoviherra häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten. Mutta Filippus tavattiin Asdodissa; ja hän vaelsi ympäri ja julisti evankeliumia kaikissa kaupungeissa\, kunnes tuli Kesareaan. \n  \nEvankeliumi\nMark. 16:9–16\nMutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle\, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa. Tämä meni ja vei sanan niille\, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja jotka nyt murehtivat ja itkivät. Mutta kun he kuulivat\, että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt\, eivät he uskoneet. Ja sen jälkeen hän toisenmuotoisena ilmestyi kahdelle heistä\, heidän kävellessään\, matkalla maakylään. Hekin menivät ja veivät sanan toisille; mutta nämä eivät uskoneet heitäkään. Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta\, kun he eivät olleet uskoneet niitä\, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi. Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan\, se pelastuu; mutta joka ei usko\, se tuomitaan kadotukseen. \n  \nPsalmi\nPs. 68:20–21 \nKiitetty olkoon Herra joka |päivä. *\nMeitä kantaa Jumala\, |meidän apumme. \nMeillä on Jumala\, Jumala\, joka |auttaa\, *\nja Herra\, Herra\, joka kuole|masta vapahtaa. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/paasiaisen-jalkeinen-torstai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240403 DTEND;VALUE=DATE:20240404 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20201010T145616Z LAST-MODIFIED:20220729T124333Z UID:9921-1712102400-1712188799@www.luterilainen.net SUMMARY:Pääsiäisen jälkeinen keskiviikko DESCRIPTION:Pääsiäisen jälkeisen tiistain teksteissä kuultiin apostoli Paavalin saarnaa ja oltiin Jeesuksen kanssa Jerusalemissa\, kun hän ilmestyi opetuslapsilleen. No nyt keskiviikkona kuulemme apostoli Pietarin saarnaa ja olemme Jeesuksen kanssa tällä kertaa Galileassa\, kun hän jälleen ilmestyy opetuslapsilleen. \nPietarin saarna on helluntailta\, ja se on niin Kristus -keskeinen kuin saarnan pitää ollakin. Tällä kertaa todistus ylösnousseesta Jeesuksesta vahvistetaan profeetta Daavidin sanoilla (Ps. 16). Tämäkin Vanhan Testamentin psalmi jo ennalta kertoi tapahtuneen ylösnousemuksen. Pietarin Kristus -keskeisyys johtuu siitä\, että kirkko todellakin ja oikeasti elää Jeesuksesta. Pietari tiesi tarkalleen omissa nahoissaan\, että ilman Jeesusta hänestä ei olisi mihinkään\, eikä hänellä olisi mitään. Oli Jumalan antama lahja sitten maallista tai taivaallista\, niin se tulee Herralta. Tiberiaanjärven rannalla nuotion äärellä tästä muistutettiin opetuslapsia. Koko yö oli jälleen kalastettu\, mutta mitään ei ollut saatu. Jeesus ohjaa kalastajia heittämään verkot toiselle puolelle venettä – ja näin Herran sanan myötä yksi kalastusihme on jälleen valmis. Niinpä apostoli Johannes lausuu nämä sanat: ”Se on Herra”. Ja opetuslapset todella olivat varmoja siitä\, että se oli Herra. Herra oli tuonut ruuan pöytään. \nHelluntaina\, kun Herran lupaama Pyhä Henki vuodatettiin\, saivat tuhannet ihmiset todistaa: ”Se on Herra”. Sillä Pyhä Henki tekee Herran työtä. Pietarin saarnaa kuunnellessaan nämä ihmiset saattoivat jälleen todistaa: ”Se on Herra”. Sillä Pyhä Henki seurakunnan kaitsijan kautta on valmis tällä tavalla kirkastamaan Kristusta seurakunnalle. \nKun sinäkin tarkastelet omaa elämääsi\, niin saisit varmasti monessa kohdassa todistaa kiittäen: ”Se on Herra”. Kun itseäsi ravitset maallisilla lahjoilla\, vaikkapa kalalla ja leivällä\, niin muista kiittää Herraa. Tai kun saat ravinnoksi Herran pyhää ehtoollista\, muista silloinkin kiittää Herraa. Mitä ikinä teetkään\, niin rukoile psalmin sanoin: ”Minä näen alati edessäni Herran.” Ja todista apostoli Johanneksen sanoin: ”Se on Herra”. Tämä Herra on valmis pitämään sinusta kaikkinaisesti huolen\, antaahan hän katuvalle synnitkin anteeksi. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Ps. 96:1–6\nLukukappale: Ap. t. 2:22–32 Evankeliumi: Joh. 21:1–14 \n\nLukukappale\nAp. t. 2:22–32\nTe Israelin miehet\, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen\, Nasaretilaisen\, sen miehen\, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä\, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne\, niinkuin te itse tiedätte\, hänet\, joka teille luovutettiin\, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan\, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte. Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista\, niinkuin ei ollutkaan mahdollista\, että kuolema olisi voinut hänet pitää. Sillä Daavid sanoo hänestä: ’Minä näen alati edessäni Herran\, sillä hän on minun oikealla puolellani\, etten horjahtaisi. Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee\, ja myös minun ruumiini on lepäävä toivossa; sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta. Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet\, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.’ Te miehet\, veljet\, on lupa teille rohkeasti sanoa\, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee\, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä. Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi\, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen\, niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta\, sanoen\, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta. Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt\, minkä todistajia me kaikki olemme. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 21:1–14\nSen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järven rannalla; ja hän ilmestyi näin: Simon Pietari ja Tuomas\, jota sanottiin Didymukseksi\, ja Natanael\, joka oli Galilean Kaanasta\, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä. Simon Pietari sanoi heille: ”Minä menen kalaan”. He sanoivat hänelle: ”Me lähdemme myös sinun kanssasi”. Niin he lähtivät ja astuivat venheeseen; mutta eivät sinä yönä saaneet mitään. Ja kun jo oli aamu\, seisoi Jeesus rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet\, että se oli Jeesus. Niin Jeesus sanoi heille: ”Lapset\, onko teillä mitään syötävää?” He vastasivat hänelle: ”Ei ole”. Hän sanoi heille: ”Heittäkää verkko oikealle puolelle venhettä\, niin saatte”. He heittivät verkon\, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden. Silloin se opetuslapsi\, jota Jeesus rakasti\, sanoi Pietarille: ”Se on Herra”. Kun Simon Pietari kuuli\, että se oli Herra\, vyötti hän vaippansa ympärilleen\, sillä hän oli ilman vaatteita\, ja heittäytyi järveen. Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen\, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä. Kun he astuivat maalle\, näkivät he siellä hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle\, sekä leipää. Jeesus sanoi heille: ”Tuokaa tänne niitä kaloja\, joita nyt saitte”. Niin Simon Pietari astui venheeseen ja veti maalle verkon\, täynnä suuria kaloja\, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin paljon\, ei verkko revennyt. Jeesus sanoi heille: ”Tulkaa einehtimään”. Mutta ei kukaan opetuslapsista uskaltanut kysyä häneltä: ”Kuka sinä olet?”\, koska he tiesivät\, että se oli Herra. Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille\, ja samoin kalan. Tämä oli jo kolmas kerta\, jolloin Jeesus noustuaan kuolleista ilmestyi opetuslapsillensa. \n  \nPsalmi\nPs. 96:1–6 \nVeisatkaa Herralle uusi |virsi\, *\nveisatkaa |Herralle\, kaikki maa. \nVeisatkaa Herralle\, ylistäkää hänen nime|änsä. *\nJulistakaa päivästä päivään hänen pelastus|tekojansa\, \nilmoittakaa pakanain seassa hänen kunni|aansa\, *\nhänen ihmeitänsä kaikkien |kansojen seassa. \nSillä Herra on suuri ja sangen ylis|tettävä\, *\nhän on peljättävä yli |kaikkien jumalain. \nSillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjuma|lia\, *\nmutta Herra on |tehnyt taivaat. \nHerraus ja kunnia on hänen kasvojensa |edessä\, *\nkiitos ja ylistys hänen |pyhäkössänsä. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/paasiaisen-jalkeinen-keskiviikko-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240402 DTEND;VALUE=DATE:20240403 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20201010T145454Z LAST-MODIFIED:20220729T124317Z UID:9920-1712016000-1712102399@www.luterilainen.net SUMMARY:Pääsiäisen jälkeinen tiistai DESCRIPTION:Jeesuksen ylösnousemuksesta alkaa kirkkovuodessa 50 päivän mittainen pääsiäisen jälkivietto. Se on siinä mielessä poikkeuksellista aikaa kirkkovuodessa\, että liturginen väri pysyy koko ajan juhlavana valkoisena ja kynttilöiden määräkin on normaalin kahden sijaan neljä. Mutta jatkuvalle juhlalle on syynsä\, sillä Kirkon Herra lunasti omansa ylösnousemuksessa ja tämä on suurin lahja\, mitä kukaan ihminen voi vastaanottaa – siksi myös suuri ja pitkä juhlinta. Tuohon aikaan sisältyy myös Jeesuksen taivaaseenastuminen helatorstaina\, joka on 40 päivää pääsiäisestä. Ja kymmenen päivää tämän helatorstain jälkeen on helluntai. \nPääsiäisen jälkeisellä viikolla tiistaista lauantaihin keskitytään Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisiin tapahtumiin evankeliumien lopussa ja luetaan myös lähes joka päivä katkelma Apostolien teoista. Tätä pääsiäisen jälkeistä viikkoa on edeltänyt hiljainen viikko – ja näiden viikkojen sävyt todella ovat hyvin erilaiset. Hiljaisella viikolla horisontissa näkyy koko ajan risti ja Golgata. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla ristin lisäksi näkyy myös tyhjä hauta. Sillä Kristus on ylösnoussut! \nNyt tiistaina teksteinä ovat osa Paavalin saarnasta Pisidian Antiokiassa ja Jeesuksen ilmestyminen opetuslapsilleen Jerusalemissa Luukkaan evankeliumista. Molempia puheita yhdistää se\, että ne vievät kuulijan Vanhaan Testamenttiin. Jeesus osoittaa\, että Mooseksen laki\, profeetat ja psalmit olivat aina julistaneet hänestä ja tästä pääsiäisestä – kun maailman synnit sovitettiin. Myös Paavali\, Jeesuksen seuraajana\, julistaa tätä samaa. Apostoli aloittaa kertomalla vanhan liiton viimeisestä profeetasta\, Johannes Kastajasta. Sitten Paavalikin kohta kohdalta osoittaa synagoogan kuulijakunnalleen\, miten laki\, profeetat ja psalmit profetoivat juuri tästä Jeesuksesta Kristuksesta. \nMutta miksi tällainen todistelu on niin tärkeää? Eikö meille kristityille ole aivan selvää se\, että Vanha Testamentti todella todistaa Jeesuksesta? Sitä selittämään meille on annettu myös Uusi Testamentti. Ja tässä kohdin on hyödyllistä huomata – Jeesuksen puhuessa opetuslapsilleen pari päivää ylösnousemuksensa jälkeen ja Paavalin puhuessa Pisidian Antiokiassa vuosia noiden tapahtumien jälkeen – että tässä vaiheessa Uutta Testamenttia ei ollut vielä koottu ja kirjoitettu. Jumalan Sana\, jota apostolit lukivat\, oli edelleenkin se sama Vanha Testamentti\, jota myös juutalaiset lukivat synagoogissa. Pikkuhiljaa vuosien saatossa apostolien kiertokirjeet alkoivat kiertää seurakunnissa ja luettavaksi tuli myös evankeliumeja. Kaikelle tälle todistukselle Jeesuksesta Kristuksesta haettiin tuki Vanhasta Testamentista. Ja tätä myös tarkoittaa Luukkaan sanat: ”Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.” Ja tämän jälkeen Jeesus ohjaa: ”Niin on kirjoitettu\, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista\, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille\, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat.” Vielä Jeesus lupaa Pyhän Henkensä ja helluntaista viimeistään lähti liikkeelle tämä todistamisen valtava aalto. Pyhä Henki inspiroi apostoleja kirjoittamaan ja todistamaan\, ja näin alkoi muodostua se\, mitä me kutsumme Raamatuksi ja jossa on sekä Vanha\, että Uusi Testamentti. \nRaamattua lukiessa on aina hyvä pysähtyä toteamaan\, että se on yksi kokonaisuus ja sen keskus on Kristus. Tähän Jeesus itse ja hänen apostolinsa myös todistuksensa tähtäsivät. Ja mikä parasta\, sinäkin olet tämän todistaja! \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen Ei vuosikertaa\nPäivän psalmi Ps. 105:1–10\nLukukappale: Ap. t. 13:23–33 Evankeliumi: Luuk. 24:36–49 \n\nLukukappale\nAp. t. 13:23–33\nTämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi\, sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle. Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä\, sanoi hän: ’En minä ole se\, joksi minua luulette; mutta katso\, minun jälkeeni tulee se\, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan’. Miehet\, veljet\, te Aabrahamin suvun lapset\, ja te\, jotka Jumalaa pelkäätte\, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty. Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet\, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat\, joita kunakin sapattina luetaan; ja vaikka he eivät löytäneet mitään\, mistä hän olisi kuoleman ansainnut\, anoivat he Pilatukselta\, että hänet surmattaisiin. Ja kun he olivat täyttäneet kaiken\, mikä hänestä on kirjoitettu\, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan. Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Ja hän ilmestyi useina päivinä niille\, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen todistajansa kansan edessä. Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman\, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme\, herättäen Jeesuksen\, niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: ’Sinä olet minun Poikani\, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt’. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 24:36–49\nMutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Rauha teille!” Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko\, ja he luulivat näkevänsä hengen. Mutta hän sanoi heille: ”Miksi olette hämmästyneet\, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää\, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa\, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita\, niinkuin te näette minulla olevan.” Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Mutta kun he eivät vielä uskoneet\, ilon tähden\, vaan ihmettelivät\, sanoi hän heille: ”Onko teillä täällä jotakin syötävää?” Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa. Ja hän otti ja söi heidän nähtensä. Ja hän sanoi heille: ”Tätä tarkoittivat minun sanani\, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne\, että kaiken pitää käymän toteen\, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa”. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset. Ja hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu\, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista\, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille\, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat. Ja katso\, minä lähetän teille sen\, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa\, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta.” \n  \nPsalmi\nPs. 105:1–6 (7–10) \nKiittäkää Herraa\, julistakaa hänen |nimeänsä\, *\ntehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen |keskuudessa. \nLaulakaa hänelle\, |veisatkaa hänelle\, *\npuhukaa kaikista hänen |ihmeistänsä. \nHänen pyhä nimensä olkoon teidän |kerskauksenne; *\niloitkoon niiden sydän\, jotka et|sivät Herraa. \nKysykää Herraa ja |hänen voimaansa\, *\netsikää alati hänen |kasvojansa. \nMuistakaa hänen ihmetöitänsä\, jotka |hän on tehnyt\, *\nhänen ihmeitänsä ja hänen suunsa |tuomioita\, \nte Aabrahamin\, hänen palveli|jansa\, siemen\, *\nJaakobin lapset\, te hänen |valittunsa. \n(Hän\, Herra\, on meidän |Jumalamme; *\nhänen tuomionsa käyvät |yli kaiken maan. \nHän muistaa liittonsa ian|kaikkisesti\, *\nsäätämänsä sanan hamaan tu|hansiin polviin\, \nliittonsa\, jonka hän teki Aabra|hamin kanssa\, *\nja Iisakille vanno|mansa valan. \nHän vahvisti sen käskyksi |Jaakobille\, *\nIsraelille iankaikki|seksi liitoksi.) \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/paasiaisen-jalkeinen-tiistai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240401 DTEND;VALUE=DATE:20240402 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121900Z LAST-MODIFIED:20220729T124246Z UID:4129-1711929600-1712015999@www.luterilainen.net SUMMARY:2. pääsiäispäivä DESCRIPTION:PlayStop\n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n X\n \n \n \n\n\n\n\n\nToisen pääsiäispäivän tekstissä avautuu näky kahden erilaisen maailman todellisuuteen. Luther puhuu Kainin ja Aabelin kirkosta\, jotka edustavat näitä vastakohtaisia todellisuuksia. Vapahtajan ylösnousemus saa hänen omissaan aikaan valtavan pelonsekaisen riemun ja sisäisen palon viedä ylösnousemuksen todistusta eteenpäin. Kristus itse tulee heitä vastaan\, tervehtii heitä lohdutuksen sanoin ja kehottaa viemään sanaa ylösnousemuksesta kaikille veljille Galileaan\, jossa he saavat nähdä hänet. Myöhemmin heidät tullaan vielä pukemaan voimalla korkeudesta\, jotta usko ylösnousseeseen muuttuu rohkeudeksi ja sydämen uskoksi. \nKainin kirkon väki taas alkaa kirkkonsa asein taistelemaan ylösnousemuksen todistusta vastaan valheen ja mammmonan moninaisin keinoin. Jo paratiisista sielunvihollinen käytti valheen ja petoksen metodejaan. Hämmästyneet ja ymmällään olevat sotilaat tulevat hädissään kertomaan ylösnousemuksen selittämättömästä ihmeestä. Roomalainen sotilas\, joka ei koskaan vartiopaikallaan uskaltaisi nukahtaa\, on valmis kunniansa menettämisen uhallakin sotkeutumaan valheen verkkoon pelastaakseen oman nahkansa. Rahalla maksetaan tarvittaessa hiljaisiksi niin maaherrat kuin heidän kätyrinsäkin. Sama valheen henki tulee sokaisemaan tulevatkin sukupolvet läpi vuosisatojen. Kristuksen voitto Golgatalla ja ylösnousemus ovat myrkkyä Kainin kirkonväelle\, joka on ainaisessa sodassa totuutta vastaan\, joka löytyy Kristuksessa. \nKristuksen seuraajat taas saavat olla riemullisen ylösnousemuksen todistajia aina maan ääriin asti\, kunnes Hän tulee takaisin. Täällä ajassa ei ole taistelu lihaa ja verta vastaan vaan maailman avaruuksissa vallitsevia henkivaltoja vastaan\, jotka Kristus on kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan kukistanut. Totisesti Hän on ylösnoussut. \n\nKynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Luuk. 24:34 Psalmi: Ps. 16:8–11 Hallelujasäe: Luuk. 24:32\n1. lukukappale: Ps. 73:23–28 2. lukukappale: 1. Piet. 1:18–23 Evankeliumi: Matt. 28:8–15 \n\n1. lukukappale\nPs. 73:23–28\nKuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi\, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani\, en minä mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi\, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. Sillä katso\, jotka sinusta eriävät\, ne hukkuvat\, sinä tuhoat kaikki\, jotka haureudessa sinusta luopuvat. Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä\, minä panen turvani Herraan\, Herraan\, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi. \n  \n2. lukukappale\n1. Piet. 1:18–23\ntietäen\, ettette ole millään katoavaisella\, ette hopealla ettekä kullalla\, lunastetut turhasta\, isiltä peritystä vaelluksestanne\, vaan Kristuksen kalliilla verellä\, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan\, hänen\, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista\, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten\, jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan\, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden\, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan. Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä\, te\, jotka olette uudestisyntyneet\, ette katoavasta\, vaan katoamattomasta siemenestä\, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 28:8–15\nJa he menivät kiiruusti haudalta peloissaan ja suuresti iloiten ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsillensa. Mutta katso\, Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: ”Terve teille!” Ja he menivät hänen tykönsä\, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartaen rukoilivat häntä. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Älkää peljätkö; menkää ja viekää sana minun veljilleni\, että he menisivät Galileaan: siellä he saavat minut nähdä”. Mutta heidän mennessään\, katso\, muutamat vartijaväestä tulivat kaupunkiin ja ilmoittivat ylipapeille kaikki\, mitä oli tapahtunut. Ja nämä kokoontuivat vanhinten kanssa ja pitivät neuvoa ja antoivat sotamiehille runsaat rahat ja sanoivat: ”Sanokaa\, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja veivät hänet varkain meidän nukkuessamme. Ja jos tämä tulee maaherran korviin\, niin me lepytämme hänet ja toimitamme niin\, että saatte olla huoletta.” Niin he ottivat rahat ja tekivät\, niinkuin heitä oli neuvottu. Ja tätä puhetta on levitetty juutalaisten kesken\, ja sitä kerrotaan vielä tänäkin päivänä. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala\, joka annoit ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen voittaa kuoleman ja avata meille iankaikkisen elämän tien! Suo armollisesti\, että me lujasti uskoisimme häneen\, välttäisimme iankaikkisen kuoleman ja eläisimme hänen kanssaan iankaikkisesti. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka annoit Poikasi Jeesuksen Kristuksen ilmestyä kahdelle opetuslapselle Emmauksen tiellä! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme sanallasi ja Pyhällä Hengelläsi\, että pysyisimme lujina uskossa\, turvautuisimme uskollisesti sanaasi\, puhuisimme siitä mielellämme ja tutkisimme sitä ahkerasti. Ja jos meidän täytyy Kristuksen esikuvan mukaisesti kärsiä paljon täällä maailmassa\, niin anna meidän kuitenkin saada ja säilyttää sanasi lohdutus\, kunnes rakas Poikasi herättää meidät tämän elämän jälkeen iankaikkiseen elämään. Tätä rukoilemme hänen nimessään. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nLuuk. 24:34\nHerra on toti|sesti *\nnoussut |ylös kuolleista! \n  \nPsalmi:\nPs. 16:8–11\nMinä pidän Herran aina edes|säni; *\nkun hän on minun oikealla puolellani\, en |minä horju. \nSentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni |riemuitsee\, *\nja myös minun ruumiini |asuu turvassa. \nSillä sinä et hylkää minun sieluani |tuonelaan *\netkä anna hurskaasi |nähdä kuolemaa. \nSinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi |edessä\, *\nihanuutta sinun oikeassa kädessäsi ian|kaikkisesti. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/2-paasiaispaiva-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240331 DTEND;VALUE=DATE:20240401 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121900Z LAST-MODIFIED:20220729T124228Z UID:4128-1711843200-1711929599@www.luterilainen.net SUMMARY:Pääsiäispäivä DESCRIPTION:PlayStop\n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n X\n \n \n \n\n\n\n\n\n”Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!” Näihin lukemattomilla kielillä lausuttuihin sanoihin tiivistyy maailmanlaaja kristittyjen pääsiäisjuhla ja evankeliumien todistus sunnuntaiaamun tapahtumasta. Hauta ei ainoastaan ollut tyhjä\, vaan tyhjän haudan mukana tuli valtava ilosanoma: ”Ei hän ole täällä\, hän on noussut kuolleista.” Pitkäperjantaina Jumala kuoli ihmisten syntien tähden; pääsiäisaamuna Hän nousi kuolleista. Jumalan vanhurskaus ja hyvyys onkin voimakkaampi kuin koko maailman kuolema ja pahuus. Kristuksen ylösnousemus on esimakua kristittyjen autuaallisesta ylösnousemuksesta aikojen lopussa. \nKaikkien evankelistojen kuvaukset pääsiäisaamusta eroavat toisistaan. Eri evankeliumien pohjalta on toki mahdollista luoda jonkinlainen synteesi tapahtumien kulusta\, mutta kysymyksiä silti jää. Tämä ei kuitenkaan puhu Raamatun luotettavuutta vastaan\, vaan päinvastoin sen puolesta. Evankeliumit eivät pääsiäisen tapahtumia kuvatessaan esitä lukijalle hengellistä opetuskertomusta\, vaan kirjoittajat ovat selvästi pyrkineet tallettamaan kaiken historiallisen tiedon\, jota silminnäkijät noista tapahtumista välittivät. Juuri tekstien välille jäävät kysymysmerkit puhuvat historiallisesta otteesta. Evankelistat eivät ryhtyneet harmonisoimaan kirjoituksiaan\, vaan tallettivat asiat niin kuin ne heille oli kerrottu. \nMatteuksen kuvauksessa ylösnousemuksesta painottuu viesti: ”Menkää Galileaan!” (uudelleen jakeessa 10)\, ja pääsiäissunnuntaita seuraakin Matteuksen evankeliumissa välittömästi kaste- ja lähetyskäskyn antaminen. Ylösnousseen Kristuksen lupaus ”minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti” koskee kaikkia ihmisiä kaikkien kansojen parissa. Sanansa ja sakramenttiensa kautta Ylösnoussut on tänäänkin seurakuntansa keskellä. \n\nKynttilöitä: 6 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 118:24 Psalmi: Ps. 118:15–23 (24) Hallelujasäe: 1. Kor. 15:54 (57)\n1. lukukappale: Hoos. 6:1–3 tai Jes. 25:8–9 2. lukukappale: 1. Kor. 5:6–8 Evankeliumi: Matt. 28:1–8 \n\n1. lukukappale\nHoos. 6:1–3\nTulkaa\, palatkaamme Herran tykö\, sillä hän on raadellut meitä\, ja parantaa meidät\, hän on lyönyt meitä\, ja sitoo meidät. Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua\, kolmantena päivänä hän meidät herättää\, ja me saamme elää hänen edessänsä. Niin tuntekaamme\, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko\, hän tulee meille kuin sade\, kuin kevätsade\, joka kostuttaa maan. \nTai:\nJes. 25:8–9\nHän hävittää kuoleman ainiaaksi\, ja Herra\, Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta. Sillä Herra on puhunut. Ja sinä päivänä sanotaan: ”Katso\, tämä on meidän Jumalamme\, jota me odotimme meitä pelastamaan; tämä on Herra\, jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta\, jonka hän toi”. \n  \n2. lukukappale\n1. Kor. 5:6b–8\nEttekö tiedä\, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus\, että teistä tulisi uusi taikina\, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme\, Kristus\, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa\, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa\, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 28:1–8\nJa kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti\, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Ja katso\, tapahtui suuri maanjäristys\, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta\, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille. Hän oli näöltään niinkuin salama\, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Ja häntä peljästyen vartijat vapisivat ja kävivät ikäänkuin kuolleiksi. Mutta enkeli puhutteli naisia ja sanoi heille: ”Älkää te peljätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta\, joka oli ristiinnaulittu. Ei hän ole täällä\, sillä hän on noussut ylös\, niinkuin hän sanoi. Tulkaa\, katsokaa paikkaa\, jossa hän on maannut. Ja menkää kiiruusti ja sanokaa hänen opetuslapsillensa\, että hän on noussut kuolleista. Ja katso\, hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä. Katso\, minä olen sen teille sanonut.” Ja he menivät kiiruusti haudalta peloissaan ja suuresti iloiten ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsillensa. \n  \nRukous\nKaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala\, joka muinoin johdatit kansasi Mooseksen kautta Egyptin maasta ja käskit sen viettää joka vuosi pääsiäisjuhlaa ja syödä pääsiäislammasta! Taivaallinen Isä\, vie meidätkin ulos hengellisestä Egyptistä ja tee meidät osallisiksi todellisesta pääsiäislampaasta\, Pojastasi Jeesuksesta Kristuksesta\, joka tänä päivänä on saanut voiton kuolemasta\, avannut meille tien iankaikkiseen elämään ja nyt elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesta iankaikkiseen. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 118:24\nTämä on se päivä\, jonka Herra on |tehnyt;\n*
riemuitkaamme ja iloit|kaamme siitä. \n  \nPsalmi:\nPs. 118:15–23\nRiemun ja pelastuksen huuto kuuluu vanhurskaitten |majoissa: *\nHerran oikea käsi tekee väke|viä tekoja. \nHerran oikea käsi |korottaa\, *\nHerran oikea käsi tekee väke|viä tekoja. \nEn minä kuole\, vaan |elän *\nja julistan |Herran töitä. \nHerra minua kyllä |kuritti\, *\nmutta kuolemalle hän ei |minua antanut. \nAvatkaa minulle vanhurskauden |portit\, *\nkäydäkseni niistä sisälle |kiittämään Herraa. \nTämä on Herran |portti: *\nvanhurskaat käyvät |siitä sisälle. \nMinä kiitän sinua siitä\, että vastasit |minulle *\nja tulit minulle |pelastajaksi. \nSe kivi\, jonka rakentajat hylkä|sivät\, *\non tullut |kulmakiveksi. \nHerralta tämä on |tullut; *\nse on ihmeellistä meidän |silmissämme. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/paasiaispaiva-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240330 DTEND;VALUE=DATE:20240331 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121900Z LAST-MODIFIED:20220729T124126Z UID:4127-1711756800-1711843199@www.luterilainen.net SUMMARY:Pääsiäisyö DESCRIPTION:Pääsiäisyön messussa luetaan pelastushistorian tapahtumia luomisesta (1. Moos. 1:1–5\, 26–2:1) vedenpaisumukseen (1. Moos. 8:1–22) ja vanhan liiton pääsiäiseen (2. Moos. 14:8\, 10–16\, 21–22). Tekstit muistuttavat Jumalan hyvyydestä niin luomisessa kuin lankeemuksessakin. Jumala loi maailman hyväksi ja siunasi ihmistä runsailla luomakuntansa lahjoilla\, mutta Jumala ei hylännyt maailmaa edes ihmisen langettua kapinaan Jumalan sanaa vastaan. Hän valmisti pelastuksen vedessä ja veressä\, hukuttavan tulvan päällä kelluneessa arkissa ja kuoleman enkelin ovelta pois käännyttäneessä pääsiäislampaan veressä. \nSamalla tavalla pääsiäisyön messun epistolatekstit (Room. 6:3–11 tai Kol. 3:1–4) saarnaavat pelastusta vedessä ja veressä. Herramme ylösnousemuksen suurista suurin evankeliumi tulee meille konkreettisesti\, käsin kosketeltavasti. Ikuinen elämä ja lupaus ruumiin ylösnousemuksesta annetaan meille edelleen vedessä ja veressä\, niin kuin Jumalan sana lupaa. \nRoomalaiskirjeen epistolassa puhutaan Kristuksen kuolemasta synnille ja elämästä Jumalalle\, johon meidät on pyhän kasteen sakramentissa haudattu ja ylös nostettu. Paavali puhuu myös Kristuksen kanssa yhteen kasvamisesta eli oksastamisesta ja ristiinnaulitsemisesta. Tätä kaikkea kaste on: Kristuksen ristinkuolemaan lujasti kiinnittymistä ja hänen ylösnousemukseensa yhdistymistä. Läpi tämän elämän meissä kiinni riippuvan synninkin keskellä tämä kastetun kuolema ja uusi elämä Kristuksessa kutsuu meitä ajattelemaan oikein itsestämme (Room. 6:11): meitä määrittää ennen kaikkea tämä kasteen evankeliumin todellisuus eikä synti; me olemme Kristukseen kastettuina synnille kuolleita ja Jumalalle eläviä! Me saamme palvella Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan Kristuksen evankeliumin rauhassa. Meidän ei tule enää myöskään ruumiin teoillamme palvella syntiä ja edistää persoonallisen pahan valtakunnan asiaa. Meidät on ostettu Jumalan orjiksi\, palvelijoiksi\, ja adoptoitu hänen lapsikseen Kristuksessa. \nKolossalaiskirjeen epistolassa Paavali keskittyy ylösnousemuksen todellisuuteen. Hetkeä aiemmin hän on opettanut kasteesta (Kol. 2:11–15). Jälleen sillä on väliä\, mitä ja miten me kastetut ajattelemme. Kristuksen kanssa kasteen haudasta nostettuina meidän tulee etsiä ja ajatella taivaallisia eikä maallisia\, vaikka elämmekin yhä tässä maailmassa Jumalaa ja lähimmäistä palvellen. Kastettuina olemme yhtäältä jo nousseet Kristuksen kanssa kasteessa uuteen elämään\, mutta toisaalta odotamme yhä ruumiimme ylösnousemusta ja uuden\, synnistä puhdistetun maailman luomista. Siihen asti meidän elämämme on ”kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa”. Yhtäältä ”kätkettynä” tarkoittaa\, ettei se vielä näy. Itse me näemmekin usein vain oman syntimme\, emme niinkään vanhurskauttamme. Toisaalta ”kätkettynä” tarkoittaa\, että meidän ikuinen elämämme on Jumalalla tallessa kuin aarre\, jonka hän on kätkenyt maahan\, kunnes Kristus\, ”meidän elämämme”\, sen ylösnousemuksen päivänä esiin nostaa. \nPääsiäisyön evankeliumissa (Mark. 16:1–8) Maria Magdaleena\, Maria\, Jaakobin äiti\, ja Salome menevät sapatinjälkeisenä aamuna Jeesuksen haudalle tuodakseen sinne hyvänhajuisia yrttejä ja mennäkseen voitelemaan hänen ruumistaan. Yömessussa palavien kynttilöiden\, tuohusten ja mahdollisesti suitsukkeen tuoksu muistuttaa meitä tästä. Naiset näkevät kuitenkin haudan kiven vieritettynä\, astuvat sisään ja kohtaavat nuorukaisen\, enkelin\, joka ilmoittaa heille pääsiäisen ilosanoman. Mielenkiintoisena yksityiskohtana taivaallinen mies mainitsee erikseen Pietarin\, jolle evankeliumin viesti tulee viedä. Pietari\, joka oli Herransa kieltänyt\, mutta katui eikä luopunut uskosta\, sai nyt kuulla evankeliumin lohdutuksen! Markuksen evankeliumin lukukappale päättyy kuitenkin pelon tunteeseen. Kristuksen seuraajat eivät enkelinkään ilmestyksestä huolimatta vielä täysin ymmärtäneet. Vasta Ylösnousseen kohtaaminen avasi heidän silmänsä näkemään ja sydämensä uskomaan. Vasta Pyhän Hengen lahja helluntaina sai apostolit julistamaan evankeliumia maailmalle.\nPääsiäisyön messussa Pyhä Henki muistuttaa meitä Jumalan sanan ja sakramenttien kautta\, että meilläkin on pelastus ja elämä Kristuksessa. Tätä julistavat kaikki pääsiäisyön lukukappaleet. Kasteen armoliittoon palaamme konkreettisesti uudistamalla kastelupaukset\, ja alttarin sakramentissa saamme syödä Pääsiäislampaan elämäksemme. \n\nKynttilöitä: 6 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta\nPsalmi Antifoni: Ilm. 1:18 Psalmi: Ps. 30:2–6 Hallelujasäe: 2. Moos. 15:2 Vanhan testamentin lukukappaleet 1. Moos. 1:1–5 26–28 (29–30) 31 – 2:1 1. Moos. 8:1–12 (18–22) 2. Moos. 14:8 10–16 21–22 Jes. 55:1–7 Hes. 36:24–28 Uuden testamentin lukukappale Room. 6:3–11 tai Kol. 3:1–4 Evankeliumi: Mark. 16:1–8 \n\nVanhan testamentin lukukappaleet\n1. Moos. 1:1–5\, 26–28 (29–30) 31 – 2:1\nAlussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä\, ja pimeys oli syvyyden päällä\, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus”. Ja valkeus tuli. Ja Jumala näki\, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi\, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo\, ja tuli aamu\, ensimmäinen päivä.\nJa Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme\, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat\, jotka maassa matelevat”. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa\, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät\, ja Jumala sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”. (Ja Jumala sanoi: ”Katso\, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot\, joita kasvaa kaikkialla maan päällä\, ja kaikki puut\, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille\, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki\, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi”. Ja tapahtui niin.) Ja Jumala katsoi kaikkea\, mitä hän tehnyt oli\, ja katso\, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo\, ja tuli aamu\, kuudes päivä.\nNiin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. \nTai:\n1. Moos. 8:1–12 (18–22)\nSilloin Jumala muisti Nooaa ja kaikkia metsäeläimiä ja kaikkia karjaeläimiä\, jotka olivat hänen kanssansa arkissa. Ja Jumala nosti tuulen puhaltamaan yli maan\, niin että vesi laskeutui. Ja syvyyden lähteet ja taivaan akkunat sulkeutuivat\, ja sade taivaasta taukosi. Ja vesi väistyi väistymistään maan päältä; sadan viidenkymmenen päivän kuluttua alkoi vesi vähentyä. Niin arkki pysähtyi seitsemäntenä kuukautena\, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä\, Araratin vuorille. Ja vesi väheni vähenemistään aina kymmenenteen kuukauteen asti. Kymmenentenä kuukautena\, kuukauden ensimmäisenä päivänä\, tulivat vuorten huiput näkyviin. Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi arkin ikkunan\, jonka hän oli tehnyt\, ja laski kaarneen lentoon\, ja se lenteli edestakaisin\, kunnes vesi maan päältä kuivui. Sitten hän laski luotansa kyyhkysen nähdäksensä\, oliko vesi vähentynyt maan pinnalta. Mutta kyyhkynen ei löytänyt paikkaa\, missä lepuuttaa jalkaansa\, vaan palasi hänen luoksensa arkkiin\, sillä koko maa oli vielä veden peitossa; niin hän ojensi kätensä ja otti sen luoksensa arkkiin. Ja hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski taas kyyhkysen arkista. Ja kyyhkynen tuli hänen luoksensa ehtoopuolella\, ja katso\, sen suussa oli tuore öljypuun lehti. Niin Nooa ymmärsi\, että vesi oli vähentynyt maan päältä. Mutta hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski kyyhkysen lentoon\, eikä se enää palannut hänen luoksensa.\n(Ja Nooa ja hänen poikansa\, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan lähtivät ulos\, niin myös kaikki metsäeläimet\, kaikki matelijat ja kaikki linnut\, kaikki\, mikä liikkuu maan päällä\, lähtivät arkista suvuittain. Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla. Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: ”En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea\, mikä elää\, niinkuin nyt olen tehnyt. Niin kauan kuin maa pysyy\, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen\, ei vilu eikä helle\, ei kesä eikä talvi\, ei päivä eikä yö.”) \nTai:\n2. Moos. 14:8\, 10–16\, 21–22\nSillä Herra paadutti faraon\, Egyptin kuninkaan\, sydämen\, niin että hän lähti ajamaan takaa israelilaisia\, vaikka israelilaiset olivat lähteneet matkaan voimallisen käden suojassa.\nJa kun farao oli lähellä\, nostivat israelilaiset silmänsä ja näkivät\, että egyptiläiset olivat tulossa heidän jäljessänsä. Silloin israelilaiset peljästyivät kovin ja huusivat Herraa. Ja he sanoivat Moosekselle: ”Eikö Egyptissä ollut hautoja\, kun toit meidät tänne erämaahan kuolemaan? Mitä teit meille\, kun johdatit meidät pois Egyptistä! Emmekö sanoneet tätä sinulle Egyptissä? Sanoimmehan: Anna meidän olla rauhassa\, että palvelisimme egyptiläisiä. Sillä parempi olisi ollut palvella egyptiläisiä kuin kuolla erämaahan.” Mooses vastasi kansalle: ”Älkää peljätkö; pysykää paikoillanne\, niin te näette\, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille; sillä sellaista\, minkä näette egyptiläisille tapahtuvan tänä päivänä\, ette koskaan enää tule näkemään. Herra sotii teidän puolestanne\, ja te olkaa hiljaa.” Ja Herra sanoi Moosekselle: ”Miksi huudat minulle? Sano israelilaisille\, että he lähtevät liikkeelle. Mutta sinä nosta sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se\, niin että israelilaiset voivat käydä meren poikki kuivaa myöten.\nJa Mooses ojensi kätensä meren yli. Niin Herra saattoi vahvalla itätuulella\, joka puhalsi koko yön\, meren väistymään ja muutti meren kuivaksi maaksi; ja vesi jakautui kahtia. Ja israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa myöten\, ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella. \nTai:\nJes. 55:1–7\nKuulkaa\, kaikki janoavaiset\, tulkaa veden ääreen. Tekin\, joilla ei ole rahaa\, tulkaa\, ostakaa ja syökää; tulkaa\, ostakaa ilman rahatta\, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. Miksi annatte rahan siitä\, mikä ei ole leipää\, ja työnne ansion siitä\, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua\, niin saatte syödä hyvää\, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa\, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton\, annan lujat Daavidin armot. Katso\, hänet minä asetin kansoille todistajaksi\, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi. Katso\, sinä olet kutsuva pakanoita\, joita sinä et tunne\, ja pakanat\, jotka eivät sinua tunne\, rientävät sinun tykösi Herran\, sinun Jumalasi\, tähden\, Israelin Pyhän tähden\, sillä hän kirkastaa sinut. Etsikää Herraa silloin\, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi\, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö\, niin hän armahtaa häntä\, ja meidän Jumalamme tykö\, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. \nTai:\nHes. 36:24–28\nMinä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä\, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen\, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen\, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan\, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne. Niin te saatte asua maassa\, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani\, ja minä olen teidän Jumalanne. \n  \nUuden testamentin lukukappaleet\nRoom. 6:3–11\nVai ettekö tiedä\, että me kaikki\, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen\, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan\, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta\, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa\, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa\, kun tiedämme sen\, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu\, että synnin ruumis kukistettaisiin\, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut\, se on vanhurskautunut pois synnistä. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa\, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan\, tietäen\, että Kristus\, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin\, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. Sillä minkä hän kuoli\, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää\, sen hän elää Jumalalle. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina\, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. \nTai:\nKol. 3:1–4\nJos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa\, niin etsikää sitä\, mikä on ylhäällä\, jossa Kristus on\, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen\, mikä ylhäällä on\, älköön siihen\, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet\, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus\, meidän elämämme\, ilmestyy\, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa. \n  \nEvankeliumi\nMark. 16:1–8\nJa kun sapatti oli ohi\, ostivat Maria Magdaleena ja Maria\, Jaakobin äiti\, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä. Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain\, auringon noustessa. Ja he sanoivat toisilleen: ”Kuka meille vierittää kiven hautakammion ovelta?” Ja katsahtaessaan ylös he näkivät kiven poisvieritetyksi; se oli näet hyvin suuri. Ja mentyään hautakammion sisään he näkivät nuorukaisen istuvan oikealla puolella\, puettuna pitkään\, valkeaan vaatteeseen; ja he peljästyivät suuresti. Mutta hän sanoi heille: ”Älkää peljästykö; te etsitte Jeesusta\, Nasaretilaista\, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut ylös; ei hän ole täällä. Katso\, tässä on paikka\, johon he hänet panivat. Mutta menkää ja sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille: ’Hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä\, niinkuin hän teille sanoi’.” Niin he tulivat ulos ja pakenivat haudalta\, sillä heidät oli vallannut vavistus ja hämmästys\, eivätkä sanoneet kenellekään mitään\, sillä he pelkäsivät. \n  \nRukoukset\n1. Jumala\, Kaikkivaltias\, joka loit ihmisen sangen ihmeellisesti ja lunastit hänet vielä ihmeellisemmin! Anna meille voima ja tahto seistä vastustamassa kaikkea syntiä\, niin että kerran pääsisimme iankaikkiseen iloon. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta\, joka elää ja hallitsee yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa aina ja ikuisesti. \n2. Kaikkivaltias Jumala ja Isä! Sinä valaiset tämän yön ylösnousseen Vapahtajan kirkkaudella. Täytä meidät valollasi ja ylösnousemuksen voimalla Kristuksessa\, jonka hengelliseen ruumiiseen olet meidät pyhässä kasteessa liittänyt. Uudista elämämme\, ruumiimme ja sielumme\, että koko sydämestämme ja uskon kuuliaisuudessa palvelisimme sinua. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta\, joka hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nIlm. 1:18\nJa minä olin |kuollut\, *\nja katso\, minä elän aina ja ian|kaikkisesti. \n  \nPsalmi:\nPs. 30:2–6\nMinä ylistän sinua\, Herra\, sillä sinä pelastit |minut *\netkä sallinut viholliseni |iloita minusta. \nHerra\, minun Jumalani\, sinua minä |huusin\, *\nja sinä |paransit minut. \nHerra\, sinä nostit minun sieluni tuone|lasta\, *\nsinä herätit minut henkiin hautaan vaipu|vien joukosta. \nVeisatkaa kiitosta Herralle\, te hänen |hurskaansa\, *\nylistäkää hänen pyhää |nimeänsä. \nSillä silmänräpäyksen kestää hänen |vihansa\, *\neliniän |hänen armonsa; \nehtoolla on itku |vieraana\, *\nmutta |aamulla ilo. \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt on ja |aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/paasiaisyo-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240330 DTEND;VALUE=DATE:20240331 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121859Z LAST-MODIFIED:20220729T124106Z UID:4126-1711756800-1711843199@www.luterilainen.net SUMMARY:Hiljainen lauantai DESCRIPTION:PlayStop\n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n X\n \n \n \n\n\n\n\n\nHiljainen lauantai on kirkkovuoden toinen musta päivä. Usein puhutaan pitkäperjantain\, mutta vähemmän hiljaisen lauantain mustasta väristä. Vaikka nykyihminen kaipaa hiljaisuutta\, tunnemme myös pahaa enteilevän hiljaisuuden. Pitkäperjantaina laskeutui kuolemanhiljaisuus. Vellova Jerusalem hiljeni sapatinviettoon. Opetuslapset kävivät läpi kaiken päättymistä ja kaiken menettämistä. Kivi Jeesuksen haudalla oli kylmä ja mykkä. \nHiljainen lauantai on saranakohta kärsimystä ilmentävän pitkäperjantain ja Kristuksen riemullista ylösnousemusta juhlistavan pääsiäisen välissä. Se punnitsee toivomme. Aina ihminen ei tiedä\, mitä hän toivoo ja kaipaa. Elämässä voi ajaa eteenpäin kaipuu\, josta ei saa otetta. Yksi pitää vauhtia ja asettaa tavoitteita. Toinen janoaa elämää ja kokemuksia. \nHiljaisen lauantain teksteihin on poimittu helmi Jobin kirjasta. Kaiken menettänyt\, kuolemanhiljaisuuden laidalle saapunut mies tunnustaa toivonsa perustan: ”Mutta minä tiedän Lunastajani elävän\, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti\, saan minä nähdä Jumalani. Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet – eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni.”(Job.19:25–27) Viimeinen lause ilmaistaan uudemmassa raamatunkäännöksessa (KR92): ”Tämä minun sydämeni kaipaa.” \nMykkä ja kylmä hautakivi ei vartioikaan utuista epäselvyyttä. Arvailuja sielunvaelluksesta. Oletuksia tämän elämän mustavalkoversiosta. Uskomuksia enkeleistä. Hiljaisen lauantain mykkä ja kylmä hautakivi vartioi ”aarretta pimeän peitosta” (Jes.45:3). Sillä Kristus ei jäänyt tuonelaan. Hän voitti. Ylösnousemuksellaan hän sinetöi hautamme leposijaksi\, jota vartioi kristillinen toivo. Ruumis kyllä maatuu\, mutta uskon kautta Kristukseen realisoituu se\, mikä pyhässä kasteessa lahjoitetaan: ”Teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.” (Kol.3:3) \nJobin sisuskalut ”hiukentelivat” taivaallisen kirkkauden odotuksessa. Tämän elämän kärsimykset olivat tehneet tehtävänsä. Katse kääntyi tulevaan. –Lunastajani veisi minut Jumalan tykö! Saisin nähdä hänet\, joka omin käsin pyyhkii silmistäni kyyneleet. Ja tämä elämä\, kärsimyksineen ja kipeine kysymyksineen\, oli taaksejäänyttä. \nSellaista on kristillinen toivo. \n\nKynttilöitä: 0 Liturginen väri: musta.3. vuosikerta \n1. lukukappale: Job 19:25–27 2. lukukappale: 1. Piet. 3:18–22 Evankeliumi: Matt. 27:62–66 \n\n1. lukukappale\nJob. 19:25–27\nMutta minä tiedän lunastajani elävän\, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti\, saan minä nähdä Jumalan. Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet – eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni. \n  \n2. lukukappale\n1. Piet. 3:18–22\nSillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden\, vanhurskas vääräin puolesta\, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän\, joka tosin kuoletettiin lihassa\, mutta tehtiin eläväksi hengessä\, jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille\, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset\, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä\, silloin kun valmistettiin arkkia\, jossa vain muutamat\, se on kahdeksan sielua\, pelastuivat veden kautta. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa\, kasteena – joka ei ole lihan saastan poistamista\, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta\, hänen\, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 27:62–66\nSeuraavana päivänä\, joka oli valmistuspäivän jälkeinen\, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo ja sanoivat: ”Herra\, me muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: ’Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös’. Käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään asti\, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: ’Hän nousi kuolleista’\, ja niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen.” Niin Pilatus sanoi heille: ”Tuossa on vartijaväkeä\, menkää\, vartioikaa niin hyvin kuin taidatte”. Niin he menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven sinetillä ja asettamalla vartijat. \n  \nRukous\nMutta minä tiedän lunastajani elävän\, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti\, saan minä nähdä Jumalan. Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet – eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/hiljainen-lauantai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240329 DTEND;VALUE=DATE:20240330 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20201010T143503Z LAST-MODIFIED:20220729T124047Z UID:9909-1711670400-1711756799@www.luterilainen.net SUMMARY:Pitkäperjantain ilta DESCRIPTION:Jeesus opetti\, että rikkaan miehen on vaikea päästä taivasten valtakuntaan. Mikään ei ole Jumalalle mahdotonta\, ja niin Jeesuksen maailman edestä annettua ruumista tulee pyytämään rikasmies ja kansanjohtaja\, Joosef arimatialainen. \nArvaten Joosef on pitänyt opetuslapseutensa salassa ja onnistunut siten säilyttämään korkean asemansa. Nyt hän rohkaisee mielensä. Teloitetuille kansan kiihottajille kunnioituksen osoittaminen ei ollut viisasta. Roomalaiset pitivät Jeesusta terroristina\, juutalaiset Jumalan pilkkaajana. \nJeesuksen kuoleman jälkeen Arimatian Joosef oli ensimmäinen Kristoforos\, Kristuksen kantaja\, joka lähti kantamaan Herran pilkkaa. Rahan\, maineen\, aseman ja kaiken muun Joosef oli valmis heittämään roskana pois. \nJoosef laski Jeesuksen omaan hautaansa ja täytti samalla profeetan sanan ” Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa\, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.” (Jes 53:9). Samalla hän Jeesuksen opetuksen mukaisesti kielsi oman elämänsä pitäen taivaallisia aarteita kalliimpina kuin maallisia. \n\nKynttilöitä: 0 Liturginen väri: musta.2. vuosikerta\nPäivän psalmi Psalmi: Ps. 142:2–8\nLukukappale: Jes. 53:9-11 Evankeliumi: Joh. 19:31-42 \n\nLukukappale\nJes. 53:9–11\nHänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa\, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa. Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä\, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi\, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan\, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa. Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän\, minun vanhurskas palvelijani\, vanhurskauttaa monet\, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. \n  \nEvankeliumi\nJoh. 19:31–42\nKoska silloin oli valmistuspäivä\, niin – etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi\, sillä se sapatinpäivä oli suuri – juutalaiset pyysivät Pilatukselta\, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas. Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta hänen kanssaan ristiinnaulitulta. Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi\, eivät he rikkoneet hänen luitaan\, vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä\, ja heti vuoti siitä verta ja vettä. Ja joka sen näki\, on sen todistanut\, ja hänen todistuksensa on tosi\, ja hän tietää totta puhuvansa\, että tekin uskoisitte. Sillä tämä tapahtui\, että kirjoitus kävisi toteen: ”Älköön häneltä luuta rikottako”. Ja vielä sanoo toinen kirjoitus: ”He luovat katseensa häneen\, jonka he ovat lävistäneet”. Mutta sen jälkeen Joosef\, arimatialainen\, joka oli Jeesuksen opetuslapsi\, vaikka salaa\, juutalaisten pelosta\, pyysi Pilatukselta saada ottaa Jeesuksen ruumiin; ja Pilatus myöntyi siihen. Niin hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin. Tuli myös Nikodeemus\, joka ensi kerran oli yöllä tullut Jeesuksen tykö\, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa. Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttien kanssa käärinliinoihin\, niinkuin juutalaisilla on tapana haudata. Ja sillä paikalla\, missä hänet ristiinnaulittiin\, oli puutarha\, ja puutarhassa uusi hauta\, johon ei vielä oltu ketään pantu. Siihen he nyt panivat Jeesuksen\, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja se hauta oli lähellä. \n  \nRukous\nHerra Jeesus Kristus\, elävän Jumalan Poika\, joka illan saapuessa otettiin alas ristiltä! Suo armossasi\, että me panisimme pois syntiemme kuormat ja voisimme niin tulla sinun jumalallisten kasvojesi eteen. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa aina ja iankaikkisesti. \n  \nPäivän psalmi: \nPsalmi:\nPs. 142:2–8\nMinä korotan ääneni ja |huudan Herraa\, *\nminä korotan ääneni ja rukoilen Her|ralta armoa. \nMinä vuodatan hänen eteensä |valitukseni\, *\nkerron hänelle |ahdistukseni. \nKun minun henkeni minussa nääntyy\, niin sinä tunnet |minun tieni. *\nPolulle\, jota minä käyn\, he ovat virittäneet paulan |minun eteeni. \nKatso minun oikealle puolel|leni ja näe: *\nei kukaan mi|nua tunne. \nEi ole minulla |pakopaikkaa\, *\nei kukaan minun sielus|tani välitä. \nMinä huudan sinun |puoleesi\, Herra; *\nminä sanon: Sinä olet minun turvani\, minun osani elä|vien maassa. \nTarkkaa minun huutoani\, sillä minä olen sangen |viheliäinen\, *\npelasta minut vainoojistani\, sillä he ovat minua |väkevämmät. \nVie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun |nimeäsi. *\nVanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni\, kun sinä mi|nulle hyvin teet. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pitkaperjantain-ilta-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240329 DTEND;VALUE=DATE:20240330 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20201010T143322Z LAST-MODIFIED:20220729T124028Z UID:9908-1711670400-1711756799@www.luterilainen.net SUMMARY:Jeesuksen kuolinhetki DESCRIPTION:Aurinko pimeni keskellä kirkasta päivää Jeesuksen kuolinhetkenä. Tuo pimeys kesti kolme tuntia aina siihen hetkeen saakka\, kunnes Herramme kuoli kidutuksensa jälkeen. Juuri ennen Herramme kuolemaa tapahtuu järkyttävä asia Jerusalemin temppelissä; väliverho eli esirippu repeää. Se useita senttejä paksu verho\, joka erotti temppelin pyhän osan ja kaikkein pyhimmän eli Jumalan maanpäällisen valtaistuinsalin toisistaan. Tästä profeetta Aamos oli jo profetoinut kun sanoi ”Ja sinä päivänä palatsin laulut muuttuvat valitukseksi\, sanoo Herra\, Herra. Paljon on oleva ruumiita\, joka paikkaan heitettyjä. Hiljaa!” (Aam. 8:3) \nMerkittävä sanapari tämä edellä oleva: ”sinä päivänä”. Herran päivänä\, Kristuksen ristinkuoleman päivänä! Meidän käyttämässämme raamatunkäännöksessä (KR38) puhutaan ”palatsista”\, mutta hepreankielen sana merkitsee sekä palatsia että temppeliä. Ensimmäiseen kreikankieliseen VT:n käännökseen tämä onkin käännetty tässä Aamoksen kohdassa ”sinä päivänä temppelin laulut muuttuvat”. Vanhempi raamatunkäännöksemme\, Biblia kääntää myöskin: ”Ja sinä päivänä pitää veisut temppelissä itkuksi kääntymän\, sanoo Herra\, Herra”. \nTodellakin tuona päivänä loppuivat temppelin laulut ja vaihtuivat itkuksi. Enää ei nimittäin ollut mitään virkaa uhreille\, vanhan liiton uhripappeudelle\, oikeastaan ei millekään mikä liittyi temppeliin ja temppelipalvelukseen. Siksi Aamos profetoi\, että tuona ”sinä päivänä temppelin laulut muuttuvat valitukseksi”. Valittavathan ne\, joidenka uhreilla ei enää ollut mitään merkitystä. Mutta ennen kaikkea ja itse asiassa temppelin laulut muuttuivat Kristuksen valitukseksi ristillä\, kun Hän huusi suurella äänellä ja antoi Henkensä. \nSekä auringon pimentyminen että temppelin väliverhon repeäminen eli kaikkein pyhimmän paljastuminen kaikille ihmisille on profetoitu jo profeetta Aamoksen kautta. Ja miksei Jumala olisi antanut Pyhän Henkensä ilmoittaa tätä kaikkea etukäteen? Onhan Herramme ristinkuolema koko maailmanhistorian käännekohta; mikään ei ole enää samalla tavalla kuin ennen. Jumalan vihan alla elänyt syntinen ihmiskunta on päästetty synnistä Kristuksen uhrin kautta. Synti ei voi enää kadottaa; vain epäusko. Olihan Kristus\, Hän jota ei enää voinut edes ihmiseksi tunnistaa\, Jumalan Poika tehty synniksi kaikkien takia ja kaikkien puolesta. Joka Häneen turvautuu\, ei joudu Isän hylkäämäksi\, sillä Jumalan Poika oli ristillä paitsi koko maailman hylkäämä ennen kaikkea taivaallisen Isämme hylkäämä. \nHerra Jeesus on todella ottanut pois koko maailman synnin; myös kaikki sinunkin syntisi! Näin pitkäperjantai on sinullekin Hyvä Perjantai. \n\nKynttilöitä: 0 Liturginen väri: musta.2. vuosikerta\nEvankeliumi: Luuk. 23:44–49 tai: Matt. 27:45–56 tai: Mark. 15:33–41 \n\nEvankeliumi\nLuuk. 23:44–49\nJa oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys\, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen\, sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: ”Isä\, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä. Mutta kun sadanpäämies näki\, mitä tapahtui\, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: ”Totisesti\, tämä oli vanhurskas mies”. Ja kun kaikki kansa\, ne\, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan\, näkivät\, mitä tapahtui\, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa. Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana\, myöskin naiset\, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta\, ja katselivat tätä. \nTai:\nMatt. 27:45–56\nMutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan\, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen. Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: ”Eeli\, Eeli\, lama sabaktani?” Se on: Jumalani\, Jumalani\, miksi minut hylkäsit? Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä\, jotka siinä seisoivat: ”Hän huutaa Eliasta”. Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen\, täytti sen hapanviinillä\, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda. Mutta muut sanoivat: ”Annas\, katsokaamme\, tuleeko Elias häntä pelastamaan”. Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja katso\, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti\, ja maa järisi\, ja kalliot halkesivat\, ja haudat aukenivat\, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle. Mutta kun sadanpäämies ja ne\, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta\, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui\, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: ”Totisesti tämä oli Jumalan Poika”. Ja siellä oli monta naista\, jotka olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä; he seisoivat taampana katselemassa. Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria\, Jaakobin ja Joosefin äiti\, ja Sebedeuksen poikain äiti. \nTai:\nMark. 15:33–41\nJa kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan\, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen. Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: ”Eeli\, Eeli\, lama sabaktani?” Se on käännettynä: Jumalani\, Jumalani\, miksi minut hylkäsit? Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä\, jotka siinä seisoivat: ”Katso\, hän huutaa Eliasta”. Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä\, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: ”Annas\, katsokaamme\, tuleeko Elias ottamaan hänet alas”. Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti. Mutta kun sadanpäämies\, joka seisoi häntä vastapäätä\, näki hänen näin antavan henkensä\, sanoi hän: ”Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika”. Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria\, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti\, ja Salome\, jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä\, sekä useita muita\, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin. \n  \nRukous\nHerra Jeesus Kristus\, elävän Jumalan Poika\, joka yhdeksännellä hetkellä ristille ojennetuin käsin kallistit pääsi ja annoit henkesi Isän Jumalan haltuun. Sinä avasit paratiisin kalliin kuolemasi avaimilla. Sinä\, joka olet todellinen paratiisi\, ota kuolemamme hetkellä laupiaasti luoksesi meidän\, sinun palvelijoittesi\, sielut. Kuule meitä sinä\, joka elät ja hallitset yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa aina ja iankaikkisesti. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/jeesuksen-kuolinhetki-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240329 DTEND;VALUE=DATE:20240330 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121859Z LAST-MODIFIED:20220729T124007Z UID:4125-1711670400-1711756799@www.luterilainen.net SUMMARY:Pitkäperjantai DESCRIPTION:PlayStop\n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n X\n \n \n \n\n\n\n\n\nPitkäperjantain sanoma on Raamatun kertomus ristiinnaulitusta ja kuolleesta Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta. Kristuksen kuolema on kristinuskon ytimessä. Jumalan Poika luopui taivaan ihanuudesta\, tuli tähän maailmaan veljeksemme\, kärsi ja kuoli puolestamme. Tämä on myös merkki Jumalan rakkaudesta. Jumala antoi ainoan Poikansa kuolla puolestamme\, jotta meillä olisi syntien anteeksiantamus ja rauha. Pitkäperjantai on surun päivä; tänä päivänä kristitty suree ennen kaikkea omaa syntisyyttään ja sitä\, että Kristus on joutunut käymään niin kovan kärsimyksen ja kuoleman läpi sovittaakseen syntimme. Tässä Kristuksen kuolemassa on meillä myös toivo. Kristus on kuollut ansaitakseen meille iankaikkisen elämän. Me saamme ottaa vastaan pelastuksen ja syntien anteeksiantamuksen uskoen. Uskolla tartumme kiinni Jumalan lupauksiin Jeesuksessa Kristuksessa. Pitkäperjantaina alttari on puettu mustaan\, urut vaikenevat. \n\nKynttilöitä: 0 Liturginen väri: musta.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Matt. 27:46 Psalmi: Ps. 22:7–20 Psalmilause: Ilm. 5:12\n1. lukukappale: Jes. 53 2. lukukappale: Hepr. 5:7–10 tai Hepr. 10:12–20 Evankeliumi: Matt. 27:33–54 \n\n1. lukukappale\nJes. 53\nKuka uskoo meidän saarnamme\, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?\nHän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa\, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet\, mutta ei ollut hänellä muotoa\, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli ylenkatsottu\, ihmisten hylkäämä\, kipujen mies ja sairauden tuttava\, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät\, halveksittu\, jota emme minäkään pitäneet.\nMutta totisesti\, meidän sairautemme hän kantoi\, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna\, Jumalan lyömänä ja vaivaamana\, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden\, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä\, että meillä rauha olisi\, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat\, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin\, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa\, joka teuraaksi viedään\, niinkuin lammas\, joka on ääneti keritsijäinsä edessä\, niin ei hän suutansa avannut. Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois\, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä. Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa\, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.\nMutta Herra näki hyväksi runnella häntä\, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi\, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan\, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa. Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän\, minun vanhurskas palvelijani\, vanhurskauttaa monet\, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa\, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan\, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon\, hän kantoi monien synnit\, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta. \n  \n2. lukukappale\nHepr. 5:7–10\nJa lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille\, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. Ja niin hän\, vaikka oli Poika\, oppi siitä\, mitä hän kärsi\, kuuliaisuuden\, ja kun oli täydelliseksi tullut\, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille\, jotka ovat hänelle kuuliaiset\, hän\, jota Jumala nimittää ”ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan”. \nTai:\nHepr. 10:12–20\nMutta tämä on\, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä\, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle\, ja odottaa nyt vain\, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi. Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne\, jotka pyhitetään. Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan: ”Tämä on se liitto\, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan”\, sanoo Herra: ”Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä”; ja: ”heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista”.\nMutta missä nämä ovat anteeksi annetut\, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita. Meillä siis\, veljet\, on luja luottamus siihen\, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään\, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi\, joka käy esiripun\, se on hänen lihansa\, kautta. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 27:33–54\nJa tultuaan paikalle\, jota sanotaan Golgataksi – se on: pääkallon paikaksi – he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda.\nJa kun he olivat hänet ristiinnaulinneet\, jakoivat he keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa. Sitten he istuutuivat ja vartioivat häntä siellä. Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä julki\, näin kirjoitettuna: ”Tämä on Jeesus\, juutalaisten kuningas”. Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssansa kaksi ryöväriä\, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.\nJa ne\, jotka kulkivat ohitse\, herjasivat häntä\, nyökyttivät päätänsä ja sanoivat: ”Sinä\, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat\, auta itseäsi\, jos olet Jumalan Poika\, ja astu alas ristiltä”. Samoin ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat: ”Muita hän on auttanut\, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä\, niin me uskomme häneen. Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet\, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: ’Minä olen Jumalan Poika’.” Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin\, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.\nMutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan\, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen. Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: ”Eeli\, Eeli\, lama sabaktani?” Se on: Jumalani\, Jumalani\, miksi minut hylkäsit? Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä\, jotka siinä seisoivat: ”Hän huutaa Eliasta”. Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen\, täytti sen hapanviinillä\, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda. Mutta muut sanoivat: ”Annas\, katsokaamme\, tuleeko Elias häntä pelastamaan”. Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.\nJa katso\, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti\, ja maa järisi\, ja kalliot halkesivat\, ja haudat aukenivat\, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.\nMutta kun sadanpäämies ja ne\, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta\, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui\, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: ”Totisesti tämä oli Jumalan Poika”. \n  \nRukous\nHerra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka olet rakastanut maailmaa niin\, ettet säästänyt ainoaa Poikaasi vaan annoit hänet sulasta armostasi ristinkuolemaan meidän puolestamme! Me rukoilemme sinua: anna Pyhä Henkesi sydämiimme\, että saisimme lohdutuksen tästä armosta\, karttaisimme tästedes syntiä\, kantaisimme kärsivällisesti ristiämme ja saisimme iankaikkisen elämän. Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nMatt. 27:46\nJumalani\, |Jumalani\, *\nmik|si minut hylkäsit? \nPsalmi:\nPs. 22:7–20\nMutta minä olen mato |enkä ihminen\, *\nihmisten pilkka |ja kansan hylky. \nKaikki\, jotka minut näkevät\, pilk|kaavat minua\, *\nlevittelevät suutansa\, nyökyttävät |ilkkuen päätään: \n”Jätä asiasi |Herran haltuun. *\nHän vapahtakoon hänet\, hän pelastakoon hänet\, koska on hä|neen mielistynyt.” \nSinähän vedit minut äi|tini kohdusta\, *\nsinä annoit minun olla turvassa |äitini rinnoilla; \nsinun huomaasi minä olen jätetty syntymäs|täni saakka *\n\, sinä olet minun Jumalani hamasta |äitini kohdusta. \nÄlä ole minusta kaukana\, sillä ahdis|tus on läsnä\, *\neikä |auttajaa ole. \nMinua saartavat vä|kevät sonnit\, *\nBaasanin härät pii|rittävät minut\, \navaavat kitansa mi|nua vastaan\, *\nniinkuin raatelevat\, |kiljuvat leijonat. \nNiinkuin vesi minä olen maahan |vuodatettu; *\nkaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha\, se on sulanut mi|nun rinnassani. \nMinun voimani on kuivettunut kuin savias|tian siru\, *\nja kieleni tarttuu suuni lakeen\, ja sinä lasket minut alas |kuoleman tomuun. \nSillä koirat minua piirittävät\, pahain parvi |saartaa minut\, *\nminun käteni ja jalkani\, niin|kuin jalopeurat. \nMinä voin lukea |kaikki luuni; *\nhe katselevat |minua ilkkuen; \nhe jakavat keskenänsä |minun vaatteeni *\nja heittävät minun pu|vustani arpaa. \nMutta sinä\, Herra\, älä ole kau|kana\, sinä\, *\nminun väkevyyteni\, rien|nä avukseni. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/pitkaperjantai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240328 DTEND;VALUE=DATE:20240329 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121857Z LAST-MODIFIED:20220729T123946Z UID:4124-1711584000-1711670399@www.luterilainen.net SUMMARY:Kiirastorstai DESCRIPTION:PlayStop\n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n X\n \n \n \n\n\n\n\n\nKiirastorstain keskus on Herran pyhä ehtoollinen. Kristus itse odotti tuota hetkeä. ”Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne.” Jumalan Poika tuli ihmiseksi juuri siksi\, että Jumalan sydämellä oli niin paljon annettavana ihmisille. Koko Jeesuksen maanpäällisessä elämässä on kysymys juuri tästä\, Isän sydämen rikkauden ja rakkauden paljastamisesta ihmisille. Pyhän pääsiäisen juhlassa tämä lahjojen antaminen huipentuu\, kun katselemme Kristusta koko maailman synniksi tehtynä ja ristiinnaulittuna meidän syntiemme edestä. Pitkäperjantai ja pääsiäispäivä ovat Jumalan pelastusteon keskus. Niissä rikkaan Herran testamentti tulee lainvoimaiseksi\, niissä Kristuksen ansio hankitaan: Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänet kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden” (Room 4:25). Mutta kiirastorstai on testamentin julkistamisen päivä\, ja Herran pyhä ehtoollinen se kanava\, jonka kautta Taivaalliset aarteet\, koko Jeesuksen omaisuus\, jaetaan meille. Ansio hankitaan ristillä\, mutta jaetaan sanan kautta\, synninpäästössä\, kasteessa ja Herran pöydässä. \nVapahtaja halusi jakaa lihansa ja verensä opetuslastensa kanssa. Samalla kävi ilmi\, kuka opetuslapsista oli hänen vastustajansa ja ketkä olivat hänen tosi ystäviään. Kristus käski seuraajiaan viettämään tätä ateriaa muistokseen ja syntien anteeksiantamiseksi. Herran pyhä ehtoollinen on Kristuksen perheväen juhla. Kiitämme ehtoollisella Jumalaa hänen kaikista lahjoistaan\, erityisesti Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Herran pyhässä ehtoollisessa seurakunta vahvistuu uskossaan ja todistuksessaan ja vahvistuu Herrassa yhtenäisenä joukkona. Ehtoolliselle mennessä on hyvä valmistautua. Jos meillä on jotakin toista ehtoollisvierasta vastaan\, niin silloin pitää antaa hänelle anteeksi ennen kuin käydään yhteiseen ehtoollispöytään. Ehtoollisessa saamme kaikki syntimme anteeksi\, kun uskomme ehtoollisen päästösanat: ”Sinun edestäsi annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. \n\nKynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Joh. 6:33 tai Ps. 78:25 Psalmi: Ps. 111:2–5 Psalmilause: Ps. 111:9–10\n1. lukukappale: 2. Moos. 12:1–8 11–14 2. lukukappale: 1. Kor. 10:16–17 Evankeliumi: Matt. 26:17–30 \n\n1. lukukappale\n2. Moos. 12:1–8\, 11–14\nJa Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen:\n”Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä alottakaa vuoden kuukaudet. Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan\, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti. Mutta jos perhe on liian pieni koko karitsaa syömään\, niin ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan\, henkilöluvun mukaan. Karitsaa kohti laskekaa niin monta\, että voivat sen syödä. Ja karitsanne olkoon virheetön\, vuoden vanha urospuoli; lampaista tai vuohista se ottakaa. Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä. Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa\, joissa he sitä syövät. Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna\, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt.\nJa syökää se näin: kupeet vyötettyinä\, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi. Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa\, sekä ihmiset että eläimet\, ja panen toimeen rangaistustuomion\, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra. Ja veri on oleva merkki\, teille suojelukseksi\, taloissa\, joissa olette; sillä kun minä näen veren\, niin minä menen teidän ohitsenne\, eikä rangaistus ole tuhoava teitä\, kun minä rankaisen Egyptin maata. Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä\, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä. \n  \n2. lukukappale\n1. Kor. 10:16–17\nSiunauksen malja\, jonka me siunaamme\, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä\, jonka murramme\, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi\, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 26:17–30\nMutta ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: ”Mihin tahdot\, että valmistamme pääsiäislampaan sinun syödäksesi?” Niin hän sanoi: ”Menkää kaupunkiin sen ja sen luo ja sanokaa hänelle: ’Opettaja sanoo: Minun aikani on lähellä; sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa’.” Ja opetuslapset tekivät\, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt\, ja valmistivat pääsiäislampaan.\nJa kun ehtoo tuli\, asettui hän aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa. Ja heidän syödessään hän sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut”. Silloin he tulivat kovin murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä sanomaan hänelle: ”Herra\, en kai minä ole se?” Hän vastasi ja sanoi: ”Joka minun kanssani pisti kätensä vatiin\, se kavaltaa minut. Ihmisen Poika tosin menee pois\, niinkuin hänestä on kirjoitettu\, mutta voi sitä ihmistä\, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle\, että hän ei olisi syntynyt.” Niin Juudas\, joka hänet kavalsi\, vastasi ja sanoi: ”Rabbi\, en kai minä ole se?” Hän sanoi hänelle: ”Sinäpä sen sanoit”.\nJa heidän syödessään Jeesus otti leivän\, siunasi\, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: ”Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini”. Ja hän otti maljan\, kiitti ja antoi heille ja sanoi: ”Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni\, liiton veri\, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia\, ennenkuin sinä päivänä\, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.” Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. \n  \nRukoukset\n1. Herra\, meidän Jumalamme! Sinä teet meidät osallisiksi Poikasi Jeesuksen Kristuksen ristinuhrista hänen todellisessa ruumiissaan ja veressään hänen pyhässä ehtoollisessaan. Siinä sinä yhdistät meidät myös toinen toisiimme. Anna meidän sen tähden nöyrästi rakastaa ja palvella sinun Poikasi hengellisen ruumiin jäseniä\, niin kuin hän\, Kuningas\, palveli kaikkia ja pesi opetuslastensa jalat. Sinulle Isä\, Poika ja Pyhä Henki olkoon kunnia nyt\, aina ja iankaikkisesti! \n2. Herra Jumala\, iankaikkinen armahtaja\, joka annoit Poikasi ristinkuolemaan meidän puolestamme ja teet meidät osallisiksi uudesta liitosta hänen veressään. Me rukoilemme sinua: opeta meitä ottamaan hänet vastaan pyhässä sanassasi ja vahvista meitä voimallasi pyhässä ehtoollisessasi. Auta meitä pysymään Herrassa Jeesuksessa\, että hän uskon kautta asuisi sydämissämme. Anna meidän lopulta nauttia myös taivaallisesta juhla-ateriastasi. Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nJoh. 6:33\nJumalan leipä on se\, joka tulee |alas taivaasta *\nja antaa maa|ilmalle elämän. \nTai:\nPs. 78:25\nIhmiset söivät enke|lien leipää; *\nhän lähetti heille eväs|tä yllin kyllin. \nPsalmi:\nPs. 111:2–5\nSuuret ovat |Herran teot\, *\nkaikkien niiden tutkisteltavat\, jotka nii|tä rakastavat. \nKunnialliset ja korkeat ovat |hänen työnsä\, *\nja hänen vanhurskautensa pysyy i|ankaikkisesti. \nHän on säätänyt ihmeellisten teko|jensa muiston *\n; armollinen ja lau|pias on Herra. \nHän antaa ruuan pelkää|väisillensä\, *\nhän muistaa liittonsa i|ankaikkisesti. URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/kiirastorstai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240327 DTEND;VALUE=DATE:20240328 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121857Z LAST-MODIFIED:20220729T123926Z UID:4123-1711497600-1711583999@www.luterilainen.net SUMMARY:Hiljaisen viikon keskiviikko DESCRIPTION:PlayStop\n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n X\n \n \n \n\n\n\n\n\n  \nJo Matt. 27:1–2 kertovat Jeesuksen viedyn maaherra Pilatuksen eteen. Tekstissä tämän tilanteen on kuitenkin keskeyttänyt evankelistan kuvaus Juudaksen kohtalosta. Pilatus oli tunnettu julmana ja ilmeisesti myös huonona hallintomiehenä. Myöhemmin hänet siirrettiinkin tehtävistään syrjään. \nKoko Jeesuksen kuulustelu Pilatuksen edessä on hieman kummallinen. Miksi Pilatusta ylipäätään kiinnosti\, oliko Jeesus syyllinen vai ei? Vähintääkin mielenkiintoinen on maininta siitä\, että maaherralla oli tapana päästää juhlan aikana (ilmeisesti pääsiäisen aikoihin) joku vanki vapaaksi. Tästä ei ole olemassa mitään Raamatun ulkopuolisia lähteitä. Ilmeisesti kyseessä oli jokin Pilatuksen henkilökohtainen tapa. Evankelistoista ainoana Matteus mainitsee Pilatuksen vaimon ahdistavan unen ja viestiin Pilatukselle ettei Jeesukseen tule kajota. \nYlipapit ja kansan johtajat tiesivät Pilatuksen olevan niin sanotusti puun ja kuoren välissä. Jos Jeesus oli joku messias-kandidaateista (joista oli aika ajoin paljon harmia roomalaisille)\, hänet pitäisi todennäköisesti teloittaa. Syitä ei kuitenkaan näytä löytyvän. Sen sijaan Barabbas (nimi merkitsee ”isän poika”) oli varmastikin jonkinlainen kansanvillitsijä. Kansa yllytetään huutamaan häntä vapaaksi ja Jeesusta ristille. Selkärangattomuuttaan Pilatus antaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi ja yrittää pelastaa kasvonsa pesemällä kätensä. \nKansan huuto: ”Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle”\, toteutui Jerusalemin tuhossa v. 70 jKr.\, kun Tituksen johtamat legioonat hävittivät kaupungin ja temppelin. Sitä edelsi ankara piiritys\, jonka aikana roomalaiset mm. naulitsivat juutalaisia risteille kaupungin asukkaiden nähtäväksi. \nRoomalaisten sotilaiden tekemä pilkka ja kidutus ruoskimisen jälkeen oli heille tuttua. Tällä tavalla saatettiin useinkin kohdella ristiinnaulittavia. Heistä tehtiin naurunalaisia monella eri tavalla. Nyt kyseessä oli kuitenkin Jumalan Poika\, Hän joka ei synnistä tiennyt. \n\nKynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 69:30 Psalmi: Ps. 69:17–23 (30–34)\n1. lukukappale: Jes. 49:1–6 2. lukukappale: Room. 5:6–11 Evankeliumi: Matt. 27:11–32 \n\n1. lukukappale\nJes. 49:1–6\nKuulkaa minua\, te merensaaret\, ja tarkatkaa\, kaukaiset kansat. Herra on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka\, hamasta äitini helmasta minun nimeni maininnut. Hän teki minun suuni terävän miekan kaltaiseksi\, kätki minut kätensä varjoon; hän teki minut hiotuksi nuoleksi\, talletti minut viineensä. Ja hän sanoi minulle: ”Sinä olet minun palvelijani\, sinä Israel\, jossa minä osoitan kirkkauteni”. Mutta minä sanoin: ”Hukkaan minä olen itseäni vaivannut\, kuluttanut voimani turhaan ja tyhjään; kuitenkin on minun oikeuteni Herran huomassa\, minun palkkani on Jumalan tykönä”. Ja nyt sanoo Herra\, joka on minut palvelijakseen valmistanut hamasta äitini kohdusta\, palauttamaan Jaakobin hänen tykönsä\, niin että Israel koottaisiin hänen omaksensa – ja minä olen kallis Herran silmissä\, minun Jumalani on tullut minun voimakseni – hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle\, joka olet minun palvelijani\, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi\, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti. \n  \n2. lukukappale\nRoom. 5:6–11\nSillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä\, että Kristus\, kun me vielä olimme syntisiä\, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt\, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään\, pelastumme hänen kauttansa vihasta. Sillä jos me silloin\, kun vielä olimme Jumalan vihollisia\, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta\, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt\, kun olemme sovitetut; emmekä ainoastaan sovitetut\, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta\, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 27:11–32\nMutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?” Niin Jeesus sanoi: ”Sinäpä sen sanot”. Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät\, ei hän mitään vastannut. Silloin Pilatus sanoi hänelle: ”Etkö kuule\, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?” Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä\, niin että maaherra suuresti ihmetteli. Oli tapana\, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti\, kenenkä he tahtoivat. Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki\, jota sanottiin Barabbaaksi. Kun he nyt olivat koolla\, sanoi Pilatus heille: ”Kummanko tahdotte\, että minä teille päästän\, Barabbaanko vai Jeesuksen\, jota sanotaan Kristukseksi?” Sillä hän tiesi\, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä. Mutta kun hän istui tuomarinistuimella\, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: ”Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen\, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä”. Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta\, mutta surmauttamaan Jeesuksen. Ja maaherra puhui heille ja sanoi: ”Kummanko näistä kahdesta tahdotte\, että minä teille päästän?” Niin he sanoivat: ”Barabbaan”. Pilatus sanoi heille: ”Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle\, jota sanotaan Kristukseksi?” He sanoivat kaikki: ”Ristiinnaulittakoon!” Niin maaherra sanoi: ”Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?” Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: ”Ristiinnaulittakoon!” Ja kun Pilatus näki\, ettei mikään auttanut\, vaan että meteli yhä yltyi\, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: ”Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne.” Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: ”Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle”. Silloin hän päästi heille Barabbaan\, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi. Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon. Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan ja väänsivät orjantappuroista kruunun\, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä\, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: ”Terve\, juutalaisten kuningas!” Ja he sylkivät häntä\, ottivat ruovon ja löivät häntä päähän. Ja kun he olivat häntä pilkanneet\, riisuivat he häneltä vaipan\, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi. Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen\, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala! Suo meidän\, jotka kärsimme lakkaamatta syntisyytemme tähden\, päästä vapaiksi sinun ainoan Poikasi kärsimisen voimasta. Sinun Poikasi\, Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n2. Pyhä Jumala\, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua Herramme Jeesuksen Kristuksen raskaasta kärsimystiestä\, jonka hän kulki ristiään kantaen. Kiitos\, että olet kutsunut meidät seuraamaan häntä. Anna meille voimaa kantaa oma ristimme ja tunnustaa rohkeasti Jeesuksen nimeä. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 69:30\nMinä olen |kurja ja vaivattu\, *\nsuojatkoon minua sinun a|pusi\, Jumala. \nPsalmi:\nPs. 69:17–23 (30–34)\nVastaa minulle\, Herra\, sillä sinun armo|si on hyvä\, *\nkäänny minun puoleeni suuressa laupe|udessasi. \nÄlä peitä kasvojasi palvelijaltasi\, sillä minä olen |ahdistuksessa; *\njoudu\, |vastaa minulle. \nLähesty minun sieluani ja |lunasta se\, *\nvapahda minut vihollis|teni tähden. \nSinä tiedät minun häväistykseni\, minun häpe|äni ja pilkkani\, *\nsinun edessäsi ovat julki kaikki minun |ahdistajani. \nHäväistys on särkenyt minun sydämeni\, minä olen |käynyt heikoksi; *\nminä odotin sääliä\, mutta en saanut\, ja lohduttajia\, mut|ta en löytänyt. \nKoiruohoa he antoivat minun |syödäkseni *\nja juottivat minulle janooni |hapanviiniä. \nTulkoon heidän pöytänsä |heille paulaksi\, *\nansaksi noille su|ruttomille. \n(Mutta minä olen |kurja ja vaivattu\, *\nsuojatkoon minua sinun a|pusi\, Jumala\, \nniin minä veisuulla kiitän |Jumalan nimeä *\nja ylistän häntä |kiitosvirsillä. \nSe on Herralle otolli|sempi kuin härkä\, *\nkuin mulli\, sarvipää ja |sorkkajalka. \nNöyrät näkevät sen ja |riemuitsevat; *\nelpyköön teidän sydämenne\, teidän\, jotka et|sitte Jumalaa. \nSillä Herra |kuulee köyhiä *\neikä halveksi |vankejansa.) URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/hiljaisen-viikon-keskiviikko-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_Hiljainen-viikko_ke.jpg END:VEVENT BEGIN:VEVENT DTSTART;VALUE=DATE:20240326 DTEND;VALUE=DATE:20240327 DTSTAMP:20260604T225241 CREATED:20161202T121857Z LAST-MODIFIED:20220729T123828Z UID:4122-1711411200-1711497599@www.luterilainen.net SUMMARY:Hiljaisen viikon tiistai DESCRIPTION:PlayStop\n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n \n X\n \n \n \n\n\n\n\n\nKuljemme Herramme kanssa Hänen kärsimystiellään Matteuksen evankeliumin teksteissä. Nyt Jeesus on ylipapin ja tämän kokoaman neuvoston edessä. Samoin kuulemme Pietarin kieltävän Jeesuksen ja Juudaksen murheellisen kohtalon. \nVastakohta Herran ja Hänen kuulustelijoidensa sekä väärien syyttäjien välillä on valtava. Jeesus vaikuttaa rauhalliselta\, vaikka tietää kuolevansa. Hänen vihollisensa ovat täynnä murhanhimoa ja ovat järjestäneet oikeudenkäynnistä näyttävän ilveilyn. Jeesus täyttää koko ajan VT:n Kirjoituksia itsestään\, mutta ylipappi repäisee Mooseksen lain vastaisesti vaatteensa (vrt. 3. Moos. 21:10). \nJuutalaiset toteavat Jeesuksen jumalanpilkkaajaksi ja Mooseksen lain perusteella tuomitsevat Hänet kuolemaan. Sitten he pilkkaavat ja hakkaavat Jeesusta\, joka on hiljaa syyttäjiensä ja kiduttajiensa käsissä (vrt. Jes. 50:6; 53:7). \nPietari oli seurannut Jeesusta ylipapin talon pihalle saakka. Siellä hänet tunnistetaan ja Pietari kieltää Mestarinsa kolmesti\, aivan kuten Hän oli profetoinut. Pietari\, ”Kallio” murtuu katkeraan itkuun. Tiedämme kuitenkin\, että Pietari saa uuden alun Jeesuksen noustua kuolleista. \nEvankelista kertoo myös Juudaksesta. Hän myi Jeesuksen rahasta; summalla joka vastasi orjan hintaa. Nähtyään Jeesuksen tuomitun kuolemaan\, Juudas katui ja palauttaa hänelle maksetut rahat. Kansan hengelliset johtajat torjuvat hänet kuitenkin pilkallisesti. Juudas ei näe enää mitään mahdollisuutta elämässään\, vaan tappaa itsensä. Juudaksen kohtalo on kauhea ja arvoituksellinen. Uusi Testamentti kertoo kuitenkin selkeästi\, että VT:n kirjoitukset olivat profetoineet myös hänestä. \n\nKynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.3. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 71:4 Psalmi: Ps. 69:2–5 (7–10)\n1. lukukappale: Jes. 52:13–15 2. lukukappale: 1. Kor. 1:18–19 Evankeliumi: Matt. 26:57–27:10 \n\n1. lukukappale\nJes. 52:13–15\nKatso\, minun palvelijani menestyy\, hän on nouseva\, kohoava ja sangen korkea oleva. Niinkuin monet kauhistuivat häntä – sillä niin runneltu\, ei enää ihmisenkaltainen\, oli hänen muotonsa\, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo – niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat\, hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu\, sen he saavat nähdä\, mitä he eivät ole kuulleet\, sen he saavat havaita. \n  \n2. lukukappale\n1. Kor. 1:18–19\nSillä sana rististä on hullutus niille\, jotka kadotukseen joutuvat\, mutta meille\, jotka pelastumme\, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: ”Minä hävitän viisasten viisauden\, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi”. \n  \nEvankeliumi\nMatt. 26:57–27:10\nMutta Jeesuksen kiinniottajat veivät hänet ylimmäisen papin\, Kaifaan\, eteen\, jonne kirjanoppineet ja vanhimmat olivat kokoontuneet. Ja Pietari seurasi häntä taampana ylimmäisen papin esipihaan asti; ja hän meni sinne ja istui palvelijain joukkoon nähdäksensä\, kuinka lopulta kävisi. Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät väärää todistusta Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet\, mutta eivät löytäneet\, vaikka monta väärää todistajaa oli tullut esille. Mutta vihdoin tuli kaksi\, ja he sanoivat: ”Tämä on sanonut: ’Minä voin hajottaa maahan Jumalan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakentaa’.” Silloin ylimmäinen pappi nousi ja sanoi hänelle: ”Etkö vastaa mitään siihen\, mitä nämä todistavat sinua vastaan?” Mutta Jeesus oli vaiti. Niin ylimmäinen pappi sanoi hänelle: ”Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta\, että sanot meille\, oletko sinä Kristus\, Jumalan Poika”. Jeesus sanoi hänelle: ”Sinäpä sen sanoit. Mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä.” Silloin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: ”Hän on pilkannut Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme? Katso\, nyt kuulitte hänen pilkkaamisensa. Miten teistä on?” He vastasivat sanoen: ”Hän on vikapää kuolemaan”. Silloin he sylkivät häntä silmille ja löivät häntä nyrkillä kasvoihin; ja toiset sivalsivat häntä poskelle ja sanoivat: ”Profetoi meille\, Kristus\, kuka se on\, joka sinua löi”. Mutta Pietari istui ulkopuolella esipihassa. Ja hänen luoksensa tuli muuan palvelijatar ja sanoi: ”Sinäkin olit Jeesuksen\, galilealaisen\, seurassa”. Mutta hän kielsi kaikkien kuullen ja sanoi: ”En ymmärrä\, mitä sanot”. Ja kun hän oli mennyt ulos portille\, näki hänet toinen nainen ja sanoi sielläoleville: ”Tämäkin oli Jeesuksen\, Nasaretilaisen\, seurassa”. Ja taas hän kielsi valalla vannoen: ”En tunne sitä miestä”. Vähän sen jälkeen tulivat ne\, jotka siinä seisoivat\, ja sanoivat Pietarille: ”Totisesti\, sinä myös olet yksi heistä\, sillä kielimurteesikin ilmaisee sinut”. Silloin hän rupesi sadattelemaan ja vannomaan: ”En tunne sitä miestä”. Ja samassa lauloi kukko. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat\, jotka hän oli sanonut: ”Ennenkuin kukko laulaa\, sinä kolmesti minut kiellät”. Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.\nMutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet; ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran\, Pilatuksen\, käsiin. Kun Juudas\, hänen kavaltajansa\, näki\, että hänet oli tuomittu\, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille ja sanoi: ”Minä tein synnin\, kun kavalsin viattoman veren”. Mutta he sanoivat: ”Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi.” Ja hän viskasi hopearahat temppeliin\, lähti sieltä\, meni pois ja hirttäytyi. Niin ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: ”Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon\, koska ne ovat veren hinta”. Ja neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi. Sentähden sitä peltoa vielä tänäkin päivänä kutsutaan Veripelloksi. Silloin kävi toteen\, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta\, joka sanoo: ”Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa\, hinnan siitä arvioidusta miehestä\, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet\, ja antoivat ne savenvalajan pellosta\, niinkuin Herra oli minun kauttani käskenyt”. \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias\, iankaikkinen Jumala! Auta meitä viettämään sinun pyhän Poikasi kärsimisen muistoa siten\, että me tämän kärsimyksen kautta saisimme kaikki syntimme anteeksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme kautta. \n2. Kaikkivaltias Jumala\, joka olet rikkomustemme tähden antanut Poikasi puolestamme pilkattavaksi ja piinattavaksi! Herätä omatuntomme tuntemaan syntimme\, jotka saattoivat hänet ristille. Anna meille rikkomuksemme anteeksi ja lahjoita meille se mieli\, joka Jeesuksella Kristuksella oli\, että taipuisimme kaikessa sinun tahtoosi. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 71:4\nJumalani\, vapauta minut jumalattoman |kädestä\, *\nväärän ja väki|valtaisen kourista. \nPsalmi:\nPs. 69:2–5 (7–10)\nPelasta |minut\, Jumala\, *\nsillä vedet käyvät minun sie|luuni asti. \nMinä olen vajonnut syvään\, pohjat|tomaan liejuun\, *\nolen joutunut vetten syvyyksiin\, ja virta tulvii minun |ylitseni. \nMinä olen väsynyt huutamisesta\, minun |kurkkuni kuivettuu\, *\nminun silmäni ovat rauenneet odottaessani |Jumalaani. \nEnemmän kuin hiuksia päässäni on niitä\, jotka minua syyttö|mästi vihaavat; *\npaljon on niitä\, jotka tahtovat tuhota minut\, jotka syyttä ovat vihol|lisiani; \n(Älä anna minussa häpeään joutua niiden\, jotka odottavat sinua\, Herra\, |Herra Sebaot. *\nÄlä salli minussa pettyä niiden\, jotka etsivät sinua\, Isra|elin Jumala. \nSillä sinun tähtesi minä kärsin |herjausta\, *\npilkka peittää |minun kasvoni. \nVeljilleni minä olen |tullut vieraaksi\, *\nolen tullut oudoksi äi|tini lapsille. \nSillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut |kuluttanut\, *\nja niiden herjaukset\, jotka sinua herjaavat\, ovat sat|tuneet minuun.) URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/hiljaisen-viikon-tiistai-vsk3/ CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 3,Kirkkovuosi ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_3-vuosikerta_Hiljaisen-viikon-ti.jpg END:VEVENT END:VCALENDAR