BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Luterilainen.net - ECPv6.18.3//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-ORIGINAL-URL:https://www.luterilainen.net
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Luterilainen.net
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20210328T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20211031T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20220327T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20221030T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20230326T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20231029T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20230101
DTEND;VALUE=DATE:20230102
DTSTAMP:20220728T200744Z
CREATED:20191112T140502Z
LAST-MODIFIED:20220728T200744Z
UID:7766-1672531200-1672617599@www.luterilainen.net
SUMMARY:1. sunnuntai joulusta
DESCRIPTION:Luukkaan evankeliumi siirtyy heti johdantojakeiden jälkeen puhumaan pappi Sakariaasta (Luuk. 1:5). Pian ollaan temppelissä\, jonka uhrijumalanpalveluksen toimittaminen jää Sakariaalta loppuun saattamatta\, kun enkeli ilmestyy hänelle ja ilmoittaa Johannes Kastajan synnystä. Sakarias ei nimittäin usko lupausta ja niinpä hän tulee mykäksi. Papin piti jumalanpalveluksen lopuksi siunata kansa Herran siunauksella (vrt. 3. Moos. 9:23). Tätä Sakarias ei pystynyt tekemään. \nPäivän evankeliumissa ollaan jälleen temppelissä. Nyt keskuksessa ei kuitenkaan ole pyhäkkö ja sen uhrijumalanpalvelus\, eivätpä leeviläiskuoron laulamat virretkään. Nyt keräännytään Jeesuksen luokse ylistämään Jumalaa. Simeon ja Hanna edustavat niitä hurskaita israelilaisia\, jotka odottavat Jumalan pelastusta. He näkevät\, että lapsi\, joka isänsä ja äitinsä käsillä saapuu temppeliin\, toisi Herran siunauksen niin Israelille kuinka kaikille maailman kansoillekin. Tässä on siis Jumalan uhrikaritsa\, suuri ylimmäinen pappi ja itse Herra\, jonka ylistystä Hanna kutsuu muita laulamaan. \nSimeon kuitenkin ilmoitti\, etteivät kaikki ota Jeesusta vastaan. Hän on kompastuskivi\, joka on toisille lankeemukseksi ja toisille nousemukseksi\, niin että uusi Jumalan temppeli rakentuu Kristuksen varaan. Marian läpi on miekka käyvä\, kun Kristuksen sanat tutkivat hänenkin sydämensä. Samoin Kristuksen sanat käyvät meidän sydämeemme osoittaen syntimme\, jotta saisimme uskoa rikoksemme anteeksi Jeesuksen ristin tähden. Näin me rakennumme Kristuksessa\, tulemme Hänessä siunatuiksi. \n\n Kynttilöitä: 4 Liturginen väri:  valkoinen. 2. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 111:2 Psalmi: Ps. 71:14–19 Hallelujasäe: Jes. 63:7\n1. lukukappale:  Jes. 25:1\, 4–5 tai Jes. 49:13–16 2. lukukappale:  Gal. 4:3–7 tai Kol. 2:6–10 Evankeliumi:  Luuk. 2:33–40 \n\n1. lukukappale\nJes. 25:1\, 4–5\nHerra\, sinä olet minun Jumalani; minä kunnioitan sinua\, kiitän sinun nimeäsi\, sillä sinä olet tehnyt ihmeitä\, sinun aivoituksesi kaukaisilta päiviltä ovat todet ja vakaat.\nSillä sinä olit turvana vaivaiselle\, turvana köyhälle hänen ahdingossansa\, suojana rankkasateelta\, varjona helteeltä; sillä väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää vastaan. Niinkuin helteen kuivassa maassa\, niin sinä vaimensit muukalaisten melun. Niinkuin helle pilven varjossa vaipuu väkivaltaisten voittolaulu. \n  \nTai:\nJes. 49:13–16\nRiemuitkaa\, te taivaat\, iloitse\, sinä maa\, puhjetkaa riemuun\, te vuoret\, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa. Mutta Siion sanoo: ”Herra on minut hyljännyt\, Herra on minut unhottanut”. Unhottaako vaimo rintalapsensa\, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin\, minä en sinua unhota. Katso\, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt\, sinun muurisi ovat aina minun edessäni. \n  \n2. lukukappale\nGal. 4:3–7\nKun olimme alaikäisiä\, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle. Mutta kun aika oli täytetty\, lähetti Jumala Poikansa\, vaimosta syntyneen\, lain alaiseksi syntyneen\, lunastamaan lain alaiset\, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia\, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen\, joka huutaa: ”Abba! Isä!” Niinpä sinä et siis enää ole orja\, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi\, olet myös perillinen Jumalan kautta. \n  \nTai:\nKol. 2:6–10\nNiinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen\, Herran\, niin vaeltakaa hänessä\, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen\, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen. Katsokaa\, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella\, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti\, ja te olette täytetyt hänessä\, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 2:33–40\nJa hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä\, mitä hänestä sanottiin. Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle\, hänen äidilleen: ”Katso\, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi\, jota vastaan sanotaan – ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä – että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi”.\nJa oli naisprofeetta\, Hanna\, Fanuelin tytär\, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta\, ja oli nyt leski\, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä\, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen\, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille\, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.\nJa täytettyään kaiken\, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä\, he palasivat Galileaan\, kaupunkiinsa Nasaretiin. Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella\, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä. \n  \nRukous\nHerra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka ilmoitit pyhän Simeonin kautta\, että Poikasi Kristus on asetettu kompastumiseksi ja nousemiseksi monelle! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi\, että oikein tuntisimme Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, turvaisimme häneen kaikessa hädässä ja vaarassa ja niin nousisimme hänen kanssaan ylös. Auta\, ettemme loukkaantuisi häneen niin kuin suruton ja sokea maailma\, vaan olisimme lujia ja miehuullisia kaikissa kärsimyksissä ja ahdistuksissa\, jotka kohtaavat meitä sanasi ja tunnustuksesi tähden. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 111:2\nSuuret ovat Herran teot\, kaikkien niiden tutkis|teltavat\, *\njotka niitä |rakastavat. \n  \nPsalmi:\nPs. 71:14–19\nMutta minä odotan |alati\, *\nja yhäti minä |sinua kiitän. \nMinun suuni on julistava sinun vanhurs|kauttasi\, *\nsinun pelastustekojasi kaiken päivää\, sillä niiden määrää |en minä tunne. \nHerran\, Herran väkeviä tekoja minä tuon |julki\, *\nminä ylistän sinun vanhurskauttasi\, |sinun ainoan. \nJumala\, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruu|destani\, *\nja yhä vielä minä sinun ihmei|täsi julistan. \nÄlä\, Jumala\, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultu|ani\, *\nniin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle\, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä |tuleville. \nJumala\, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan |korkeuksiin\, *\nsinun\, joka teet niin suuria. Jumala\, kuka on sinun |vertaisesi? \nKunnia Isälle ja |Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/1-sunnuntai-joulusta-vsk2/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 2,Kirkkovuosi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20221003
DTEND;VALUE=DATE:20221004
DTSTAMP:20211116T192543Z
CREATED:20161202T122000Z
LAST-MODIFIED:20211116T192543Z
UID:4234-1664755200-1664841599@www.luterilainen.net
SUMMARY:17. sunnuntai helluntaista
DESCRIPTION:Päivän evankeliumissa Jeesus herättää kuolleen pojan henkiin. Jeesus tekee siis ihmeen. Ihmiset ovat hämmästyksissään\, peloissaan. Toivuttuaan hieman pelostaan\, he alkavat puhua: ”Suuri profeetta on nostettu keskuudestamme!” ja: ”Jumala on katsonut kansansa puoleen!” Tai toisin käännettynä: ”Jumala on vieraillut kansansa luona!” Ja tämä puhe ihmeitä tekevästä profeetasta leviää koko Juudeaan ja laajemmallekin. Tämä suuren\, ihmeitä tekevän profeetan esiintyminen on näille ihmisille todiste siitä\, että Jumala vierailee kansansa keskuudessa. Varmasti he muistivat tämän vielä kauan! \nJa oikeassahan he olivatkin; suuri profeetta kävelee heidän keskuudessaan saarnaten\, antaen syntejä anteeksi\, parantaen\, ajaen riivaajia ulos ja herättäen kuolleita. Tämä on Jumalan työtä\, jonka Hän oli ennustanut profeettojensa kautta. Ja silti: näiden ihmisten ymmärrys oli pimitetty\, sillä heidän uskoonsa\, kuten ei suuren profeetan opetuslapsienkaan uskoon mahtunut se\, että Hän on enemmän kuin Elisa\, Elia ja Mooses. Hän on lihaan tullut\, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika\, Kristus\, Elämä itse. Kun sana Jeesuksesta\, suuresta profeetasta leviää Juudeaan ja koko lähialueelle\, ei leviä kuitenkaan sana kärsivästä Herran profeetasta\, koska tällainen ei sovi meidän ihmisten omaan uskoon. Meille sopii vain kunnian Herra\, kunnian teologia. Jeesus kuitenkin opettaa läpi Luukkaankin evankeliumin\, että niin Hän kuin Hänen opetuslapsensa joutuvat vainottavaksi. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  vihreä.1. vuosikerta\nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 56:14 Psalmi: Ps. 86:10–13 Hallelujasäe: Joona 2:3\n1. lukukappale:  Job 14:1–6 13–15 2. lukukappale:  Room. 8:18–23 Evankeliumi:  Luuk. 7:11–16 \n\n1. lukukappale\nJob 14:1–6\,13–15\n“Ihminen\, vaimosta syntynyt\, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta\, kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu\, pakenee kuin varjo eikä pysy. Ja sellaista sinä pidät silmällä ja viet minut käymään oikeutta kanssasi! Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään. Hänen päivänsä ovat määrätyt\, ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi; sinä olet asettanut hänelle määrän\, jonka ylitse hän ei pääse. Niin käännä katseesi pois hänestä\, että hän pääsisi rauhaan ja että hän saisi iloita niinkuin palkkalainen päivän päätettyään.\nOi\, jospa kätkisit minut tuonelaan\, piilottaisit minut\, kunnes vihasi on asettunut\, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua! Kun mies kuolee\, virkoaako hän jälleen henkiin? Minä vartoaisin kaikki sotapalvelukseni päivät\, kunnes pääsyvuoroni joutuisi. Sinä kutsuisit\, ja minä vastaisin sinulle\, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa. \n  \n2. lukukappale\nRoom. 8:18–23\nSillä minä päätän\, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen\, joka on ilmestyvä meihin. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan\, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan\, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme\, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se\, vaan myös me\, joilla on Hengen esikoislahja\, mekin huokaamme sisimmässämme\, odottaen lapseksi-ottamista\, meidän ruumiimme lunastusta. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 7:11–16\nSen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin\, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko. Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia\, katso\, silloin kannettiin ulos kuollutta\, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski\, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa. Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: “Älä itke”. Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: “Nuorukainen\, minä sanon sinulle: nouse.” Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.\nJa heidät kaikki valtasi pelko\, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: “Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme”\, ja: “Jumala on katsonut kansansa puoleen”. \n  \nRukoukset\n1. Pyhä Jumala! Auta meitä mielellämme palvelemaan sinua ja herätä tahtomme aina pyytämään apuasi. Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Taivallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä\, että tahdot lähettää Pyhän Henkesi asumaan sydämiimme ja tehdä kuolevaiset ruumiimme eläviksi hänen kauttaan. Me rukoilemme sinua: varjele meitä hengellisestä kuolemasta ja vahvista meissä uutta ihmistä\, joka vaeltaa pyhyydessä ja vanhurskaudessa sinun kasvojesi edessä. Auta meitä aina kuulemaan sanaasi ja seuraamaan sitä\, niin ettei meitä tuomittaisi vaan pääsisimme sisälle elämään. Sinun rakkaan Poikasi\, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen\, kautta. \n3. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka annoit Poikasi tulla ihmiseksi\, jotta hän suorittaisi kuolemallaan maksun synneistämme ja pelastaisi meidät iankaikkisesta kuolemasta! Me rukoilemme sinua: varjele meitä epäilyksistä ja auta meitä aina pitämään kiinni tästä toivosta\, että niin kuin Herramme Jeesus Kristus herätti sanallaan kuolleet\, niin hän herättää viimeisenä päivänä meidätkin ja antaa meille iankaikkisen autuuden. Kuule meitä Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. \n  \nPäivän psalmi\nAntifoni:\nPs. 56:14\nSinä pelastit minun sieluni |kuolemasta\, *\nminun jalkani kom|pastumasta. \nPsalmi:\nPs. 86:10–13\nSillä sinä olet suuri |ja teet ihmeitä\, *\nsinä ainoa |olet Jumala. \nNeuvo minulle tiesi\, Herra\, että minä vaeltaisin sinun |totuudessasi. *\nKiinnitä minun sydämeni siihen yhteen\, että minä sinun nime|äsi pelkäisin. \nKaikesta sydämestäni minä kiitän sinua\, Herra\, minun |Jumalani\, *\nja kunnioitan sinun nimeäsi ian|kaikkisesti; \nsillä sinun armosi on suuri |minua kohtaan\, *\nsinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan |syvyydestä. \nJumala\, julkeat ovat nousseet |minua vastaan\, *\nväkivaltaisten joukko etsii minun henkeäni; eivät he pidä sinua sil|mäinsä edessä. \nMutta sinä\, Herra\, olet laupias ja armahta|vainen Jumala\, *\npitkämielinen\, suuri armossa ja |totuudessa. \nKäänny minun puoleeni\, ole minulle |armollinen\, *\nanna voimasi palvelijallesi\, auta palvelijatta|resi poikaa. \nTee merkki minulle\, minun |hyväkseni. *\nHäpeäksensä minun vihaajani nähkööt\, että sinä\, Herra\, minua au|tat ja lohdutat. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja Py|hälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, |nyt on ja aina\, *\niankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/17-sunnuntai-helluntaista-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2016/12/Kirkkovuosi_1-vuosikerta_17_su-Helluntaista.jpg
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;VALUE=DATE:20220320
DTEND;VALUE=DATE:20220321
DTSTAMP:20220320T070036Z
CREATED:20210714T081748Z
LAST-MODIFIED:20220320T070036Z
UID:10803-1647734400-1647820799@www.luterilainen.net
SUMMARY:3. paastonajan sunnuntai\, Oculi
DESCRIPTION:3. paastonajan sunnuntain tekstit tuovat esille pahojen henkien todellisuuden. Maailmassa onkin vain kahdenlaisia henkiä\, toiset palvelevat saatanaa ja toinen onkin sitten Jumalan Henki\, Pyhä Henki. Mitään neutraaleja henkiä näiden väliltä ei löydy. Sekä pahat henget\, että Pyhä Henki näyttävät olevan kiinnostuneita ihmisistä. Jokaisesta ihmisestä käydään kovaa kamppailua. Myös tässä Luukkaan evankeliumitekstissä mykkä mies vapautui pahojen henkien hallinnasta ja alkoi puhua Jeesuksen toimesta. Tämä onkin oleellista ymmärtää\, kun puhutaan pahasta ja pahoista hengistä –– ne eivät voi voittaa Jumalaa. Jeesuksen Kristuksen nimessä voidaan ajaa pois mikä tahansa paha henki. Joskus se vaatii pitkänkin rukoustaistelun. \nPaastonaika\, siis pääsiäistä edeltävä aika oli ennen vanhaan pyhälle kasteelle valmistautumisen aikaa. Tuon ajan kristityille kaste näyttäytyikin selkeänä käännekohtana ihmisen elämässä\, mitä tulee pahoihin henkiin. Kastejärjestyksessä oli monia eksorkismeja\, joilla tarkoitetaan pahojen henkien ulos ajamista. Ne eivät liity kastetoimitukseen siksi\, että täytyy noudattaa vain jotakin tiettyä kaavaa. Vaan ihminen todella on syntyessään alttiina kaikille hengille\, myös pahoille. Siksi onkin ihan normaalia\, että vanhemmat ovat tuoneet ja tuovat lapsensa kastettavaksi\, jolloin juurikin Jumalan Pyhä Henki ottaa tämän kastettavan asuinsijakseen. Sama koskee myös aikuisia kasteoppilaita. Näinkin valtava voima on siis pyhässä kasteessa\, kun Jumala tahtoo suojata lapsiaan kaikelta pahalta. Pahojen henkien olemassaolo voi helposti suomalaiselle tuntua kaukaiselta ja se saattaa johtuakin osittain siitä\, että täällä on viimeisten satojen vuosien ajan kastettu Isän\, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen suurin osa kansasta. \nKastettuna elämiseen liittyy tämän kirkkopyhän latinankielinen nimi ”Oculi”. Se viittaa sunnuntain antifoniin ”Minun silmäni”. Eli ”Minun silmäni katsovat alati Herraan\, sillä hän päästää minun jalkani verkosta” (Ps. 25:15). Jo ensimmäisen kerran pyhässä kasteessa saimme nähdä\, miten Jumala vapautti jalkamme verkosta. Psalmin rukoilija tahtookin pysyä tämän Herran yhteydessä jatkuvasti\, irrottamatta katsettaan hänestä. Kristitylle tämä merkitsee Sanan ja sakramentin yhteydessä elämistä seurakunnassa Jumalan palveluksessa. Aina Jumala on valmis päästämään jalkamme verkosta\, sillä hänen silmänsä eivät harhaudu pois omista lapsistaan. \n\nKynttilöitä:  2 Liturginen väri:  violetti tai sininen.1. vuosikerta \nPäivän psalmi Antifoni: Ps. 25:15 Psalmi: Ps. 25:11–20 Psalmilause: Ps. 123:2\n1. lukukappale:  Sak. 3:1–5 2. lukukappale:  Ef. 5:1–11 Evankeliumi:  Luuk. 11:14–23 (24–26) \n\n1. lukukappale\nSak. 3:1–5\nJa hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Herran enkelin edessä ja saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan\, häntä syyttämässä. Ja Herra sanoi saatanalle: ”Herra nuhdelkoon sinua\, saatana. Nuhdelkoon sinua Herra\, joka on valinnut Jerusalemin. Eikö tämä ole kekäle\, joka on tulesta temmattu?” Ja Joosua oli puettu saastaisiin vaatteisiin\, ja hän seisoi enkelin edessä. Niin tämä lausui ja sanoi näin niille\, jotka seisoivat hänen edessänsä: ”Riisukaa pois saastaiset vaatteet hänen yltänsä”. Ja hän sanoi hänelle: ”Katso\, minä olen ottanut sinulta pois pahat tekosi\, ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin”. Minä sanoin: ”Pantakoon puhdas käärelakki hänen päähänsä”. Niin he panivat puhtaan käärelakin hänen päähänsä ja pukivat hänet vaatteisiin. Ja Herran enkeli seisoi siinä. \n  \n2. lukukappale\nEf. 5:1–11\nOlkaa siis Jumalan seuraajia\, niinkuin rakkaat lapset\, ja vaeltakaa rakkaudessa\, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi\, Jumalalle ”suloiseksi tuoksuksi”. Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne – niinkuin pyhien sopii – älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä\, jotka ovat sopimattomia\, vaan paremmin kiitosta. Sillä sen te tiedätte ja tunnette\, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella – sillä hän on epäjumalanpalvelija – ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa. Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla\, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia; älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan. Ennen te olitte pimeys\, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina – sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä – ja tutkikaa\, mikä on otollista Herralle; älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin\, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä. \n  \nEvankeliumi\nLuuk. 11:14–23 (24–26)\nJa hän ajoi ulos riivaajan\, ja se oli mykkä; ja kun riivaaja oli lähtenyt\, niin tapahtui\, että mykkä mies puhui; ja kansa ihmetteli. Mutta muutamat heistä sanoivat: ”Beelsebulin\, riivaajain päämiehen\, voimalla hän ajaa ulos riivaajia”. Toiset taas kiusasivat häntä ja pyysivät häneltä merkkiä taivaasta. Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: ”Jokainen valtakunta\, joka riitautuu itsensä kanssa\, joutuu autioksi\, ja talo kaatuu talon päälle. Jos nyt saatanakin on riitautunut itsensä kanssa\, kuinka hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? Tehän sanotte minun Beelsebulin voimalla ajavan ulos riivaajia. Mutta jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia\, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Sentähden he tulevat olemaan teidän tuomarinne. Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia\, niin onhan Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne. Kun väkevä aseellisena vartioitsee kartanoaan\, on hänen omaisuutensa turvassa. Mutta kun häntä väkevämpi karkaa hänen päällensä ja voittaa hänet\, ottaa hän häneltä kaikki aseet\, joihin hän luotti\, ja jakaa häneltä riistämänsä saaliin. Joka ei ole minun kanssani\, se on minua vastaan\, ja joka ei minun kanssani kokoa\, se hajottaa. (Kun saastainen henki lähtee ihmisestä\, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa; ja kun ei löydä\, sanoo se: ’Minä palaan huoneeseeni\, josta lähdin’. Ja kun se tulee\, tapaa se sen lakaistuna ja kaunistettuna. Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä\, pahempaa kuin se itse\, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.”) \n  \nRukoukset\n1. Kaikkivaltias Jumala! Me rukoilemme sinua: kuule armollisesti köyhien rukoukset ja ojenna voimallinen kätesi varjelemaan meitä. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n2. Herra Jumala\, taivaallinen Isä\, joka annoit Poikasi Jeesuksen Kristuksen tulla ihmiseksi\, että hän kukistaisi perkeleen hirmuvallan ja päästäisi meidät viheliäiset ihmiset pahasta! Me kiitämme sinua tästä armostasi ja rukoilemme: suojele meitä jatkuvasti kaikissa kiusauksissa. Varjele meitä suruttomuudesta. Pidä meidät sanassasi ja pelossasi loppuun asti\, että me viimein\, pahasta vihollisesta vapautettuina\, tulisimme autuaiksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen\, meidän Herramme\, kautta. \n  \nPäivän psalmi \nAntifoni:\nPs. 25:15\nMinun silmäni katsovat a|lati Herraan\, *\nsillä hän päästää minun |jalkani verkosta. \n  \nPsalmi:\nPs. 25:11–20\nNimesi tähden\, Herra\, anna anteeksi minun |syntivelkani\, *\nsil|lä se on suuri. \nKuka on se mies\, joka |Herraa pelkää *\n– sen hän neuvoo tielle\, joka hänen |on valittava. \nHänen sielunsa saa naut|tia hyvää\, *\nja hänen jälkeläi|sensä perivät maan. \nHerran neuvo on tunnettu niille\, jotka |häntä pelkäävät\, *\nja hän ilmoit|taa heille liittonsa. \nMinun silmäni katsovat a|lati Herraan\, *\nsillä hän päästää minun |jalkani verkosta. \nKäänny minun puoleeni\, ar|mahda minua\, *\nsillä minä olen yksi|näinen ja kurja. \nMinun sydämeni pa|kahtuu tuskasta; *\npäästä minut ah|distuksistani. \nKatso minun kurjuutta|ni ja vaivaani\, *\nanna kaikki minun |syntini anteeksi. \nKatso minun vihollisiani\, kuinka hei|tä on paljon\, *\nja he vihaavat minua väkival|taisella vihalla. \nVarjele minun sieluni ja pe|lasta minut. *\nÄlä salli minun tulla häpeään\, sillä si|nuun minä turvaan. \nKunnia Isäl|le ja Pojalle *\nja |Pyhälle Hengelle\, \nniin kuin oli alussa\, nyt |on ja aina\, *\niankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.
URL:https://www.luterilainen.net/kirkkovuosi/3-paastonajan-sunnuntai-oculi-vsk1/
CATEGORIES:Kirkkovuoden vuosikerta 1,Kirkkovuosi
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://www.luterilainen.net/wp-content/uploads/2021/07/Kirkkovuosi_1_vuosikerta_3-paastonajan-su_Oculi-1.jpg
END:VEVENT
END:VCALENDAR