Evankeliumikatkelma on jatkoa edellisen sunnuntaina tapahtumille. Jeesus oli kohdannut naisen kaivolla Samariassa Syykar-nimisessä kaupungissa. Tuon kohtaamisen seurauksena samarialainen nainen tuli tuntemaan Jumalan lähettämän Messiaan. Jeesuksessa hän löysi janoonsa ehtymättömän lähteen. Hän löysi todellisen Jaakobin kaivon, Sakarjan Daavidin suvulle lupaaman ”avoimen lähteen syntiä ja saastaisuutta vastaan”. Tuon lähteen luokse hän tahtoi nyt toisiakin johdattaa. Naisen vilpitön todistus teki vaikutuksen hänen omassa kyläyhteisössään. Päivän evankeliumiteksti kuvaakin samarialaisten halua saada pitää Jeesusta luonaan. Samarialaisten sydämet olivat kuin sadetta odottava, janoinen kuiva maa. Jeesuksen sanojen mukaisesti ”autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan” (Mt.5:6). Jeesuksen viipyessä kaksi päivää heidän luonaan, yhä useammat uskoivat häneen. Kaivolta kotiinsa palanneen naisen todistus oli johtanut monia pelastuksen lähteen äärelle. He saivat omakohtaisesti oppia tuntemaan Jeesuksen ”maailman Vapahtajana”. Jeesuksen vierailu Samariassa jäi lyhyeksi, vain kahden päivän mittaiseksi. Silti kylvetty evankeliumin sana ei jäänyt tyhjäksi. Noina päivinä kylvettiin siemen siihen suureen Samariaan herätykseen, joka on kuvattuna Apostolien tekojen kahdeksannessa luvussa. Silloin Filippuksen ja apostolien työn kautta toteutui se, minkä Jeesus oli edeltä samarialaisista luvannut: ”Toinen on kylväjä ja leikkaaja toinen. Minä olen lähettänyt teidän leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet” (Joh.4:38-38). Tämän näkeminen lohduttakoon meitäkin. Sillä joskus meistä saattaa tuntua aivan kuin Jeesus vain ”piipahtaisi” nopeasti luonamme kylässä messussa tai päivän lyhyessä hartaushetkessä, kuitenkin jättäen nopeasti meidät taas yksin ja omillemme. Saat olla varma, ettei kylvetty Jumalan Sana jää tyhjäksi sinunkaan elämässäsi ja arjessasi. Jeesus tekee uskollisesti ja jatkuvasti työtään sinussa Pyhän Henkensä kautta. Hän valmistaa sinua taivasta varten. Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.2. vuosikerta 1. lukukappale Tai: 2. lukukappale Evankeliumi Rukoukset 2. Rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä, että Poikasi on opettanut meille tien, joka vie elämään. Anna meille armoa oikein käsittää ja seurata totuuttasi, jonka olet ilmoittanut hänessä. Suo meidän synnistä vapautettuina elää pyhästi ja siten tuntea pyhän sanasi voimaa. Valmista armollisesti tie sanasi julistamiselle kaikkien kansojen keskuudessa ja anna uskovillesi voimaa edistää valtakuntasi tulemista. Anna ihanan sadon kasvaa heidän kylvöstään, niin että nimeäsi ylistettäisiin kaikissa maissa ja valtakuntasi tulisi luoksemme. Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Päivän psalmi Antifoni: Psalmi: kun Herra |rakentaa Siionin * kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa |menettäneet, * Tämä kirjoitettakoon tule|valle polvelle, * että hän katseli pyhästä |korkeudestaan, * kuullaksensa |vankien huokaukset, * jotta Siionissa julistettaisiin |Herran nimeä * kun kaikki kansat kokoon|tuvat yhteen, * Kunnia Isäl|le ja Pojalle * niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *
3. sunnuntai loppiaisesta
22.1.2023
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 97:6 Psalmi: Ps. 102:16–23 Hallelujasäe: Ps. 97:9
1. lukukappale: Jes. 30:18-21 tai 2. Kun. 5:1-15 2. lukukappale: Hepr. 11:1-10 Evankeliumi: Joh. 4:39-42
Jes. 30:18–21
Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat! Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta. Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi. Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ”Tässä on tie, sitä käykää”.
2. Kun. 5:1–15
Naeman, Aramin kuninkaan sotapäällikkö, oli herransa hyvin arvossa pitämä ja suurta kunnioitusta nauttiva mies, sillä hänen kauttansa Herra oli antanut Aramille voiton; ja hän oli sotaurho, mutta pitalitautinen. Kerran olivat aramilaiset menneet ryöstöretkelle ja tuoneet Israelin maasta vankina pienen tytön, joka joutui palvelukseen Naemanin puolisolle. Tyttö sanoi emännällensä: “Oi, jospa herrani kävisi profeetan luona Samariassa! Hän kyllä päästäisi hänet hänen pitalistansa.” Niin Naeman meni ja kertoi tämän herrallensa, sanoen: “Niin ja niin on tyttö, joka on Israelin maasta, puhunut”. Aramin kuningas vastasi: “Mene vain sinne; minä lähetän kirjeen Israelin kuninkaalle”. Niin Naeman lähti sinne ja otti mukaansa kymmenen talenttia hopeata, kuusituhatta sekeliä kultaa ja kymmenen juhlapukua.
Ja hän vei Israelin kuninkaalle kirjeen, joka kuului näin: “Kun tämä kirje tulee sinulle, niin katso, minä olen lähettänyt luoksesi palvelijani Naemanin, että sinä päästäisit hänet hänen pitalistansa”. Kun Israelin kuningas oli lukenut kirjeen, repäisi hän vaatteensa ja sanoi: “Olenko minä Jumala, joka ottaa elämän ja antaa elämän, koska hän käskee minua päästämään miehen hänen pitalistansa? Ymmärtäkää ja nähkää, että hän etsii aihetta minua vastaan.”
Mutta kun Jumalan mies Elisa kuuli, että Israelin kuningas oli reväissyt vaatteensa, lähetti hän kuninkaalle sanan: “Miksi olet reväissyt vaatteesi? Anna hänen tulla minun luokseni, niin hän tulee tietämään, että Israelissa on profeetta.” Niin Naeman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven eteen. Ja Elisa lähetti hänen luokseen sanansaattajan ja käski sanoa: “Mene ja peseydy seitsemän kertaa Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä tulet puhtaaksi”. Mutta Naeman vihastui ja meni matkaansa sanoen: “Katso, minä luulin hänen edes tulevan ja astuvan esiin ja rukoilevan Herran, Jumalansa, nimeä, heiluttavan kättänsä sen paikan yli ja niin poistavan pitalin. Eivätkö Damaskon virrat, Abana ja Parpar, ole kaikkia Israelin vesiä paremmat? Voisinhan minä yhtä hyvin peseytyä niissä tullakseni puhtaaksi.” Ja hän kääntyi ja meni tiehensä kiukustuneena.
Mutta hänen palvelijansa astuivat esiin ja puhuttelivat häntä ja sanoivat: “Isäni, jos profeetta olisi määrännyt sinulle jotakin erinomaista, etkö tekisi sitä? Saati sitten, kun hän sanoi sinulle ainoastaan: ‘Peseydy, niin tulet puhtaaksi’.” Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi.
Sitten hän palasi Jumalan miehen luo, hän ja koko hänen joukkonsa, meni sisälle, astui hänen eteensä ja sanoi: “Katso, nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla maan päällä kuin Israelissa. Ota siis vastaan jäähyväislahja palvelijaltasi.”
Hepr. 11:1–10
Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.
Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, ”eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois”. Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle. Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.
Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
Joh. 4:39–42
Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: ”Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt”. Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää. Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden, ja he sanoivat naiselle: ”Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja”.
1. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala! Katso armollisesti heikkouttamme ja tue meitä voimallisella oikealla kädelläsi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ps. 97:6
Taivaat julistavat hänen |vanhurskauttansa, *
ja kaikki kansat näkevät hänen |kunniansa.
Ps. 102:16–23
Silloin pakanat pelkäävät |Herran nimeä *
ja kaikki maan kuninkaat sinun |kunniaasi,
ja ilmestyy |kunniassansa,
eikä enää heidän rukous|tansa hylkää.
ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiit|tävä Herraa,
että Herra katsoi tai|vaasta maahan,
vapauttaaksensa kuo|leman lapset,
ja hänen ylistystänsä Jeru|salemissa,
ja valtakunnat, palve|lemaan Herraa.
ja Py|hälle Hengelle,
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.