2. sunnuntai pääsiäisestä

29.4.2019 • Yleinen

Misericordia Domini

Liturginen väri: valkoinen, neljä alttarikynttilää.

Evankeliumitekstissä Jeesus ilmoittaa olevansa ”se hyvä paimen”. Toisin kuin kelvottomat palkkapaimenet, jotka jättävät laumansa nähdessään pedon, Jeesus antaisi ”henkensä lammastensa edestä”. Näillä Jeesuksen sanoilla on hyvin vahva vanhatestamentillinen juurensa. Ne viittaavat Hesekielin profetiaan, jossa puhutaan sekä israelin kansan huonoista paimenista että siitä hyvästä paimenesta, jonka Jumala kerran olisi kansalleen lähettävä.

Näistä Israelin huonoista paimenista Hesekiel oli sanonut: ”ette ole kainneet laumaa, ette ole vahvistaneet heikkoja, ettekä ole parantaneet sairaita, sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita, vaan olette vallinneet niitä tylysti ja väkivaltaisesti. Ja niin ne ovat hajaantuneet paimenta vailla ja joutuneet kaikkien metsän petojen syötäviksi… Minun lampaani ovat kaikkien metsän petojen syötävinä, kun paimenta ei ole ja kun minun paimeneni eivät välitä minun lampaistani, vaan minun paimeneni kaitsevat itseään, eivätkä kaitse minun lampaitani” (Hes. 34:3-5, 8) Hesekielin sanojen mukaan Israelin kelvottomat paimenet eivät olleet puolustaneet laumaansa vaan jättäneet lampaansa kaikkien petojen armoille. Hesekiel ennusti edeltä myös kerran tulevasta, Israelin oikeasta paimenesta, joka olisi Jumala itse: ”Näin sanoo Herra, Herra: ´Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen… Minä itse kaitsen lampaani ja vien itse ne lepäämään, sanoo Herra, Herra. Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa.’” (Hes. 34:11, 15-16)

Sanoessaan olevansa se Hesekielin ennustama Israelin oikea paimen, Jeesus siis samalla ilmaisee olevansa lihaan tullut Jumala itse. Hän on tullut etsimään kadonneita, sitomaan haavoittuneita ja vahvistamaan heikkoja. Hän on myös tullut taistellakseen lampaidensa puolesta ja sijassa. Sillä Kristus, lampaiden paimen, tuli ristillä Jumalan uhrikaritsaksi. Paimen suostui lampaaksi lampaiden tähden. Hän joutui ristillä kaikkien petojen – synnin, kuoleman ja Perkeleen – raatelemaksi ja repimäksi. Psalmissa 22 sanotaan Kristuksesta: ”minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut, avaavat kitansa minua vastaan, niin kuin raatelevat kiljuvat leijonat” (Ps. 22:13-14) Ristillä roikkuessaan Jeesus osoitti olevansa se hyvä paimen, joka ”antaa henkensä lammasten edestä”.

Sellainen hyvä paimen Jeesus on sinullekin. Hän luopui vapaaehtoisesti kaikesta tähtesi. Hän jätti taivaan, paikkansa Isän suosiossa, puhtautensa ja pyhyytensä, antaakseen ne sinulle. Hän ei varjellut omaa henkeään vaan sinun henkeäsi.

1. lukukappale

Hes. 34:11–16

Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen. Niinkuin paimen pitää huolen laumastaan, kun hän on lampaittensa keskellä ja ne ovat hajallaan, niin minä pidän huolen lampaistani, ja minä pelastan ne joka paikasta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä. Minä vien ne pois kansojen seasta ja kokoan ne muista maista, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, puronotkoissa ja kaikissa maan asuttavissa paikoissa. Hyvillä ruokamailla minä niitä kaitsen, ja Israelin korkeilla vuorilla on niillä oleva laitumensa. Siellä ne saavat levätä hyvällä laitumella, ja lihava ruokamaa niillä on oleva Israelin vuorilla. Minä itse kaitsen lampaani ja vien itse ne lepäämään, sanoo Herra, Herra. Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa; mutta lihavat ja väkevät minä hävitän. Minä kaitsen niitä niin, kuin oikein on.

2. lukukappale

1. Piet. 2:21–25

Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä, joka ”ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut”, joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee, joka ”itse kantoi meidän syntimme” ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen ”haavainsa kautta te olette paratut”. Sillä te olitte ”eksyksissä niinkuin lampaat”, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.

Evankeliumi

Joh. 10:11–16

Jeesus sanoo:

Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.

Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

Rukoukset

1. Jumala, sinä, joka Poikasi kautta lunastit langenneen maailman! Anna meidän tulla tämän lunastuksen osallisuuteen, ja anna kaikille uskovaisillesi iankaikkinen ilo taivaissa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.

2. Me kiitämme sinua, Herra Jeesus Kristus, hyvä paimen, että tunnet lampaasi, kutsut heitä nimeltä ja johdatat heitä Jumalan sanan viheriäisille niityille ja virvoittaville vesilähteille. Suo meidän alati muistaa, ettei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin sinun kauttasi. Anna meille armosi, että kuuntelisimme sinun ääntäsi ja seuraisimme askeleitasi. Ole kanssamme, että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. Auta meitä koko sydämellämme pysymään sinussa ja vahvistumaan armossa, että me kerran sinun, ylipaimenemme, ilmestyessä saisimme kirkkauden kuihtumattoman seppeleen. Pyydämme tätä Herra Jeesus sinun nimessäsi. Amen. (KR1913)

Päivän psalmi

Antifoni:

Ps. 33:5–6

Maa on täynnänsä Herran armoa. *
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt.

Psalmi:

Ps. 23

Herra on minun paimeneni, *
ei minulta mitään puutu.

Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; *
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.

Hän virvoittaa minun sieluni. *
Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, *
en minä pelkäisi mitään pahaa,

sillä sinä olet minun kanssani; *
 sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.

Sinä valmistat minulle pöydän *
minun vihollisteni silmien eteen.

Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.

Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; *
ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan.


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos