Avaruusmatkailua ja kurkistus lankeamattomaan – C.S. Lewisin Ransom-trilogia

Äänetön planeetta (Out of the Silent Planet, 1938).
Matka Venukseen (Perelandra, 1943).
Piinattu planeetta (That Hideous Strength, 1945).

C.S. Lewis tunnetaan parhaiten Narnia-sarjan, Paholaisen kirjeopiston ja Tätä on kristinusko -kirjan kirjoittajana. Lewis kirjoitti elinaikanaan paljon erilaisia tekstejä: fiktiota, runoja, teologisia kirjoja sekä kirjallisuusstieteen teoksia. Lewisin vähemmän tunnettuun tuotantoon kuuluu Ransom-trilogian nimellä tunnettu kirjasarja.

Lewis lähtee sarjassa liikkeelle ajatusleikistä, johon hän kutsuu myös lukijansa: millainen maailmankaikkeus voisi olla, jos lankeemus rajoittuisi Maa-planeetalle? Mitä muilla planeetoilla elävät olennot tällöin tietäisivät Jumalasta? Millainen maailmankaikkeus olisi, jos se olisikin lähempänä keskiaikaista näkemystä seitsemästä taivaasta asukkaineen kuin materialistista näkemystä tyhjästä avaruudesta? Lewis esittelee trilogiassaan oman versionsa tällaisesta maailmankaikkeudesta.

Trilogia alkaa kirjalla Äänetön planeetta. Kirjan päähenkilö Elwin Ransom, filologian professori, tapaa lomallaan kouluaikaisen tuttavansa, keinottelija Devinen ja tämän toverin fysiikan professori Westonin. Nämä sieppaavat Ransomin ja vievät hänet mukanaan Mars-planeetalle. Marsissa Ransom tutustuu paikalliseen väestöön ja oppii heidän kieltään. Samalla hänelle paljastuu, ettei maailmankaikkeus olekaan aivan sellainen, kuin hän aikaisemmin kuvitteli. Ransomille selviää, että Marsia kaitsee Ojarsa-niminen, enkelin tapainen olento, joka on maailmankaikkeuden Luojan palveluksessa. Myös Maalla oli aikoinaan oma kaitsijansa, mutta tämä ”vääntyi”, ja aiheutti täten sen, että Maa on erilainen kuin muut planeetat. Äänetön planeetta on koko trilogian lyhin ja suoraviivaisin kirja. Kirjan tarkoitus on esitellä lukijalle maailma ja henkilöt, joita Lewis käytti trilogian myöhemmissä osissa. Kirjan kantavia teemoja on se, millainen vaikutus langenneilla ihmisillä olisi muuhun maailmankaikkeuteen, jos he lähtisivät sitä valloittamaan. Samalla kirja kuvaa hienosti langenneen ja lankeamattoman välistä vuorovaikutusta.

Sarjan toisessa osassa, Matkassa Venukseen, Ransom lähetetään Venukseen suorittamaan tehtävää Maleldilin, maailmankaikkeuden Luojan, lähettiläänä. Ransom lähetetään tälle matkalle, koska hän osaa jo paikallisen kielen. Pian planeetalle saapumisensa jälkeen Ransom tapaa vihreän naisen, ja hänelle selviää että tämä nainen on oman maailmansa lankeamaton ”Eeva”. Venuksella on paljon kelluvia saaria, sekä yksi kiinteä maa. Vihreä nainen kertoo Ransomille, että Maleldil on kieltänyt Venuksen asukkaita nukkumasta kiinteällä maalla. Kun myös Weston päätyy planeetalle ”elämänvoimaksi” kutsumansa hengen ohjailemana, ja alkaa keskustella vihreän naisen kanssa, Ransomille selviää, että hänen tehtävänsä on yrittää estää lankeamuksen tapahtumista Venuksella. Matka Venukseen on täynnä oivaltavia keskusteluja. Näistä seuraava on eräs omia suosikkejani, sillä siinä on upeasti kuvattu lankeamiskertomuksen kantavia teemoja. Lainauksessa mainittu Kirjavikko on Ransom.

”Valtiatar”, sanoi Ransom, – kuunteletko minua jos puhun?
– Mielihyvin, Kirjavikko.
– Tämä mies sanoi, että kiinteällä maalla asumisen kieltävä laki eroaa muista laeista, koska sitä ei ole säädetty toisissa maailmoissa ja koska emme näe sen hyvyyttä. Ja tähän asti hän on oikeassa. Mutta sitten hän sanoi sen olevan erilainen siksi, että voisit uhmata sitä. Mutta siihen voi olla toinenkin syy.
– Sano mikä se on, Kirjavikko.
– Minä luulen Hänen säätäneen tuon lain siksi, että olisi olemassa kuuliaisuutta. Tätä kaikkea muuta tehdessäsi on se, mitä sanot Hänen tottelemisekseen, vain sitä mikä on hyvää omissa silmissäsikin. Mutta riittääkö se rakkaudelle? Teet sitä kaikkea kyllä siksi, että se on Hänen tahtonsa, mutta et silti yksinomaan siitä syystä. Missä sen sijaan voisit maistaa tottelemisen iloa, ellei Hän pyytäisi sinua tekemään sellaistakin, minkä ainoana syynä on Hänen toivomuksensa?

Sarjan kolmas ja viimeinen osa Piinattu planeetta on monella tapaa hyvin erilainen kuin edeltäjänsä. Se sijoittuu kokonaan Maahan, ja siinä on eri päähenkilöt kuin aiemmissa kirjoissa. Kirjan tunnelma on myös hyvin erilainen: se on paikoitellen varsin synkeä ja trillerimäinen, enkä suosittelisi sitä ihan nuorille lukijoille. Kirjan päähenkilöinä ovat tällä kertaa melko tuore aviopari Mark ja Jane Studdock. Mark työskentelee sosiologina pienessä yliopistossa ja saa kutsun KIVA:n (kansallinen, itsenäinen ja vapaa) eli Yhdistyneen kansallisen koe- ja tutkimuslaitoksen jäsenyyteen. Samaan aikaan Janea vaivaavat selittämättömät unet. Jane päätyy kartanoon, jossa elää pieni Ransomin ystävistä koostuva yhteisö. Piinattu planeetta on kertomus hyvän ja pahan taistelusta. Samalla se on kertomus siitä, miten käy ihmisille, joita ei opeteta erottamaan hyvää ja pahaa toisistaan. Kirja syventää myös jo sarjan ensimmäisessä osassa olleita teemoja luonnon ja ihmisluonnon valloittamisesta, ja siitä kuinka tämä pohjimmiltaan merkitsee harvojen yksilöiden valtaa suhteessa kaikkiin muihin ihmisiin. Samalla kirja on myös kertomus avioliitosta ja siihen liittyvistä ongelmista. Monet Piinatussa planeetassa esitetyistä ajatuksista löytyvät tarkemmin esiteltyinä Lewisin filosofisesta teoksesta Abolition of Man.

Ransom-trilogia on hyvä esimerkki siitä, miten tarinoita voi käyttää apologian ja evankeliumin eteenpäin viemisen välineenä. Tarinat saavat näkemään ”tutut” asiat uudestaan. Esimerkiksi lankeemuskertomus on yleensä ihmisille hyvin tuttu, mutta Matka Venukseen tuo sen ydinsanoman hyvin esille.

Suosittelen Ransom-trilogiaa sellaisille lukijoille, jotka pitävät hyvistä romaaneista ja kirjoista, jotka saavat ajattelemaan. Älä ohita näitä kirjoja, vaikka tieteiskirjallisuus ei yleensä olisi suosikkikirjallisuudenlajisi. Näillä kirjoilla on mielestäni paljon annettavaa jokaiselle. Ne ovat joka tapauksessa viihdyttäviä ja hyvin kirjoitettuja tarinoita. Jos haluat perehtyä vielä tarkemmin filosofisiin ja teologisiin ajatuksiin näiden romaanien taustalla, kannattaa lukea myös Lewisin kirjat Discarded Image ja Abolition of Man. Näistä ensimmäinen on Lewisin yliopistossa pitämiensä luentojen pohjalta koostama teos, joka käsittelee keskiaikaista maailmankuvaa, ja jälkimmäinen on Lewisin ainoa puhtaasti filosofinen teos, joka käsittelee kasvatusta ja kasvatusfilosofiaa.

Hyvä tarina puhuttelee monella tasolla. Se valloittaa lukijan mielenkiinnon juonellaan ja saa usein ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. C.S. Lewisin Ransom-trilogia on tällainen tarina ja siksi lukemisen arvoinen.


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos