23. sunnuntai helluntaista

Profeetta Jesaja kuvaa tekstikatkelmassa juutalaisen kansan onnellista tilannetta: Israel tuntee Jumalan tahdon. Vaikka Israel onkin astumassa harhaan Herransa teiltä, tietää se mitä Jumala siltä odottaa, mihin suuntaan sen pitäisi kulkea. On helpompaa palata oikealle tielle harhateiltä jos huomaa eksyneensä, on helpompaa tehdä parannusta jos huomaa eläneensä väärin. Israel tunsi Jumalan lain ja asetukset, mutta armo oli vielä kuin verhon takana. Israel oli saanut lupauksen messiaasta ja lunastuksesta, mutta se silti riemuitsi siitä, että se oli saanut oppia tuntemaan Herransa lain joka ohjasi sitä. Todellisuus ei ollut onnea ja autuutta, vaan tuskaa ja murhetta kansan syntisyydestä. Vaikka tulevaisuus toisi maailmalle vielä suuremman lahjan, uusi Israel, pyhä kristillinen kirkko sai oppia tuntemaan Jumalan lain sijaan itse Jumalan Pojan.

Kun Jesaja saarnaa juutalaiselle kansalle, ei armo kuitenkaan ole kadoksissa eikä hukassa. Armo on sitä, että Jumala ei hylkää kutsumaansa kansaa, eikä Hän hylkää luotujaan. Kun Herra on käyttänyt meidän muovaamiseemme aikaa ja vaivaa, ei kai Hän voisi heittää meitä pois? Jumala kouluttaa kansaansa näyttämällä sille mitä on elämä ilman taivaallista puolustajaa, ja kuinka ihanaa onkaan saada katsella Jumalan tahtoa, kuinka ihanaa onkaan tietää mitä Jumala meiltä odottaa. Kun näemme syntisyytemme ja puutteemme, näemme kuinka puhdas ja pyhä meidän Jumalamme on, ja kuinka armollista onkaan saada elää Hänen lähellään.

Uuden testamentin lukukappale opettaa meille selkeästi mitä kristillinen elämä on. Se on elämää Jumalan lahjassa. Herra lahjoittaa meille pelastuksen, mutta myös toimii meidän kauttamme. Jumala ei tahtonut levittää evankeliumiaan enkeleiden, vaan puutteellisten ihmisten kautta. Samoin Hänen rakkautensa ja hyvyytensä ilmenee usein toisten ihmisten kautta meidän elämässämme, ja kuten Paavali toivoo, meidän kauttamme toisten ihmisten elämässä. Jokainen syntimme on lähtöisin meidän syntisyydestämme, mutta jokainen hyvä tekomme siitä, mitä Jumala on meihin istuttanut. Paavalin kutsu seurakunnalle on kasvaa Jumalan armossa kohti suurempaa Jumalan mielen mukaisempaa elämää, kohti Hänen pyhyyttään – Ei enää lain pakosta, vaan evankeliumin ilosta.

Kun olemme antaneet elämämme asemoitua Herran tuntemisen kautta, on jäljellä enää se, että me alamme toimia kuin Jumala toimii meille: antaa anteeksi kaikki pahuus ja synti.

Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.3. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Sananl. 10:12 Psalmi: Ps. 119:162–168 Hallelujasäe: Ps. 133:1
1. lukukappale: Jes. 64:4-9 2. lukukappale: Fil. 1:6–11 Evankeliumi: Matt. 6:14–15

1. lukukappale

Jes. 64:4-9

Ei ole ikiajoista kuultu, ei ole korviin tullut, ei ole silmä nähnyt muuta Jumalaa, paitsi sinut, joka senkaltaisia tekisi häntä odottavalle. Sinä käyt niitä kohden, jotka ilolla vanhurskautta tekevät ja jotka sinun teilläsi sinua muistavat. Katso, sinä vihastuit, ja me jouduimme synnin alaisiksi; niin on ollut ikiajoista asti – saammeko avun? Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme. Ja kaikki me olemme lakastuneet kuin lehdet, ja pahat tekomme heittelevät meitä niinkuin tuuli. Ei ole ketään, joka avukseen huutaa sinun nimeäsi, joka herää pitämään sinusta kiinni; sillä sinä olet peittänyt kasvosi meiltä, jättänyt meidät menehtymään syntiemme valtaan.

Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme; me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa. Älä, Herra, vihastu ylenmäärin, äläkä ainiaan muistele pahoja tekoja. Katso ja huomaa, että me kaikki olemme sinun kansasi.

2. lukukappale

Fil. 1:6–11

Minä kiitän Jumalaani, varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka. Ja oikein onkin, että minä näin ajattelen teitä kaikkia, koska te olette minun sydämessäni, te, jotka sekä ollessani kahleissa että evankeliumia puolustaessani ja vahvistaessani olette kaikki minun kanssani armosta osalliset. Sillä Jumala on minun todistajani, kuinka minä teitä kaikkia ikävöitsen Kristuksen Jeesuksen sydämellisellä rakkaudella. Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.

Evankeliumi

Matt. 6:14–15

Jeesus sanoo:

Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Rukoukset
1. Jumala, väkevyytemme ja turvamme! Kuule seurakuntasi rukous ja anna meille mitä uskoen pyydämme. Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

2. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala! Me tunnustamme, että olemme vaivaisia syntisiä ja rikkoneet paljon sinua vastaan. Me kiitämme sinua siitä, että olet antanut anteeksi velkamme rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden ja rukoilemme: pidä meidät armollisesti uskossa ja hallitse meitä Pyhällä Hengelläsi, niin että eläisimme sinun tahtosi mukaan ja rakastaisimme ja palvelisimme lähimmäisiämme. Auta meitä panemaan pois viha, kateus ja kosto, ettemme joutuisi vihasi alaisiksi vaan saisimme pitää sinua aina armiaana Isänämme. Jeesuksen Kristuksen kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesta iankaikkiseen.

3. Laupias Jumala! Me kiitämme sinua siitä, että tahdot Poikasi vuoksi kuulla rukouksemme ja antaa syntimme anteeksi. Me rukoilemme sinua: luo meihin nöyrä ja rakastava mieli, niin että mielellämme antaisimme anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan, koska meilläkin on jatkuva tarve saada syntimme ja rikoksemme anteeksi. Varjele meidät kaikista salaisista ja julkisista synneistä ja auta meitä olemaan alttiisti alamaisia sinulle, kun sinä nuhtelet ja kuritat meitä virheistämme ja vioistamme. Auta meitä mielellämme luopumaan kaikesta, mikä ei ole sinun pyhän tahtosi mukaista. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.

Päivän psalmi

Antifoni:
Sananl. 10:12
Viha vi|rittää riitoja, *
mutta rakkaus peittää rikko|mukset kaikki.

Psalmi:
Ps. 119:162–168
Minä riemuitsen sinun |puheestasi, *
niinkuin suuren |saaliin saanut.

Valhetta minä |vihaan ja inhoan, *
mutta sinun lakiasi |minä rakastan.

Seitsemästi päivässä minä |ylistän sinua *
sinun vanhurskautesi oikeuk|sien tähden.

Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun |lakiasi, *
eikä heille kompas|tusta tule.

Minä odotan sinulta pelas|tusta, Herra, *
ja täytän |sinun käskysi.

Minun sieluni noudattaa sinun todis|tuksiasi, *
ja suuresti minä |niitä rakastan.

Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todis|tuksiasi, *
sillä kaikki minun tieni ovat sinun |edessäsi.

Kunnia Isäl|le ja Pojalle *
ja Py|hälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.