Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

Helluntaipäivä

9.6

Kristillisen helluntain juuret ovat juutalaisessa sadonkorjuujuhlassa (2.Moos.23:16, 4.Moos.28:26). Juutalaiset viettivät juhlaa viidentenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä. Moniin kieliin helluntain nimi tuleekin tästä ajan määreestä (pentekoste = viideskymmenes).

Johanneksen evankeliumissa on kertomus Jeesuksen ja samarialaisen naisen kohtaamisesta (Joh. 4) Kertomus päättyy Jeesuksen ja opetuslasten keskusteluun, jossa Herramme lausuu: “Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.” (Joh. 4:35–36)

Samarialaisen naisen pelastuminen oli ennakkotapaus. Se sisälsi viitteen kristillisen kirkon perustamisjuhlasta, helluntaista. Samarialainen nainen – pakana pahimmasta päästä – korjattiin talteen, Jumalan kansaan. 

Varsinaisesti ristinpuun hedelmän korjaaminen alkoi ensimmäisenä helluntaina. Apostolit julistivat evankeliumia syntien anteeksiantamuksesta. Paikalla olleet bartilaiset, meedialaiset, eelamilaiset ynnä muut ihmettelivät, kuinka he kuulivat Jumalan suurista teoista kukin oman synnyinmaansa kielellä (Ap.t. 2:9). Pyhä Henki osoitti tällä ihmeellä, että Kristuksessa Baabelin kielten sekoittamisesta (1.Moos. 11) alkanut hajaannus eri kansoihin ja kieliin kumottaisiin. Kristuksen ruumiina seurakunta olisi yksi Jumalan kansa. Heitä, jotka eivät kansallisuudeltaan ole yhtä, kutsuttaisiin Jumalan kansaksi (1.Piet. 2:10).

Apostolien teoista voimme lukea, että helluntain ihme oli vasta alkua. Helluntaista evankeliumi aloitti voittokulkunsa. Se raivasi tieltään ihmisiä erottavat muurit yksi kerrallaan.  Ap.t. 1:8 kuvataan järjestys, jota noudattaen evankeliumi levisi. Ensin evankeliumia saarnattiin Jerusalemissa ja Juudessa, sitten Samariassa, lopulta evankeliumi levisi maan ääriin asti. Eikä evankeliumi pysähtynyt kansallisiin raja-aitoihin! Se mursi myös yhteiskunnalliset barrikadit. Kristuksessa yhtä ovat juutalaiset ja kreikkalaiset, orjat ja vapaat, miehet ja naiset (Gal. 3:28).

Helluntaikertomuksessa tulen liekit, maan tärähtely ja kieli-ihme saavat toisinaan ylikorostuneen aseman. Tarkka lukija huomaa kuitenkin, ettei kertomukseen sisältyvän saarnan ydin ole ihmeet,  vaan Jumalan pelastushistorian täyttyminen Jeesuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Kun vielä huomioimme, mihin helluntaisaarna johti, saamme vastauksen kysymykseen, kuinka kristillinen kirkko tänä päivänä kerää ristinpuun hedelmää talteen iankaikkiseen elämään. Sanankuulossa olleet juutalaiset saivat piston sydämeensä. He tahtoivat kääntyä. Mutta kuinka he saisivat syntinsä anteeksi ja sen vakuutena Pyhän Hengen lahjan? Pietari ohjasi heidät kristilliselle kasteelle (Ap.t. 2:37–41). Jo ensimmäisenä helluntaina ristiinpuun hedelmää kerättiin iankaikkiseen elämään sanan ja sakramenttien (kasteen) välityksellä. Eikä sadonkorjuu ole päättynyt. Helluntai jatkuu yhä kirkossa.


Kynttilöitä: 6 Liturginen väri: punainen.1. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Viis. 1:7 tai Ps. 104:30 Psalmi: Ps. 68:5–11 Hallelujasäe: Virren 112 mukaan.
1. lukukappale: Hes. 36:24–28 2. lukukappale: Ap. t. 2:1–13 Evankeliumi: Joh. 14:23–29


1. lukukappale

Hes. 36: 24–28

”Minä otan teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan. Te saatte asua maassa, jonka minä olen isillenne antanut, te olette minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne.

2. lukukappale

Ap. t. 2: 1–13

Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ”Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: ”Mitä tämä mahtaakaan olla?” Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: ”He ovat täynnä makeata viiniä”.

Evankeliumi

Joh. 14: 23–29

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne. Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne’. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi. Ja nyt minä olen sanonut sen teille, ennenkuin se on tapahtunut, että te uskoisitte, kun se tapahtuu.

Rukoukset

1. Herra Jumala, joka ensimmäisenä helluntaina valaisit uskollistesi sydämet Pyhällä Hengellä. Anna meidänkin saman Hengen kautta ymmärtää, mikä on oikeaa, ja aina iloita hänen pyhästä lohdutuksestaan. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee yhdessä jumaluudessa iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

2. Kaikkivaltias Jumala, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua, että olet armollisesti vuodattanut Pyhän Henkesi, joka nuhtelee maailmaa synnistä, lohduttaa murheellisia, vahvistaa heikkoja ja toimittaa pyhittämistyötäsi maan päällä. Me rukoilemme sinua: anna meille Pyhä Henkesi valaisemaan sydämiämme, johdattamaan meitä kaikkeen totuuteen sekä vahvistamaan ja suojelemaan meitä voimallaan, että me elävässä uskossa pyhällä elämällä palvelisimme sinua, joka Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

Päivän psalmi

Antifoni

Viis. 1:7

Herran Henki  täyttää maanpiirin. Halleluja!

TAI

Ps. 104:30

Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, *
näin uudistat maan kasvot.

Psalmi:

Ps. 68: 5-11

Laulakaa Jumalalle, veisatkaa hänen nimensä kiitosta. *
Tehkää tie hänelle, joka kiitää halki arojen.

Hänen nimensä on Herra, *
riemuitkaa hänen kasvojensa edessä.

Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, *
Jumala pyhässä asunnossansa,

Jumala, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut onneen. *
Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa.

Jumala, kun sinä kävit kansasi edellä, *
kun sinä kuljit erämaassa,

niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen edessä, *
Siinai vapisi Jumalan, Israelin Jumalan, kasvojen edessä.

Runsaalla sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; *
ja kun se oli näännyksissä, niin sinä virvoitit sen.

Sinun laumasi asettui siihen; *
hyvyydessäsi, Jumala, sinä sen kurjille valmistit.

Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan.

Hallelujasäe

Virren 112 mukaan

Tule, Pyhä Henki, täytä uskoviesi sydämet *
ja sytytä heihin rakkautesi liekki

 

Tiedot

Päivämäärä:
9.6
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos