Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

Pyhien muistopäivät: Athanasius

2.5

Kirkkoisä Athanasius (296-373) oli Alexandrian piispa Egyptissä. Athanasius oli persoonana luja ja kieltäytyi tekemästä kompromisseja, kun oli kyseessä Jumalan Sanan oppi, erityisesti Jumalan Kolminaisuuden työ sielujemme autuudeksi. Athanasius tunnettiin erinomaisen koulutettuna teologina, joka osallistui muun muassa Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325. Hän eli aikana, jolloin varhaiskirkko taisteli erityisesti arianismiä (= areiolaisuus) harhaoppia vastaan.

Hänen nimensä tunnetaan erityisesti Athanasiuksen uskontunnustuksesta, joka kuuluu myös luterilaisen uskon ja opin tunnustuskirjoihin. Hänen elinaikanansa niin sanottu arianismin harhaoppi uhkasi kristillisen kirkon oppia Kristuksen jumaluudesta.  Arius, jonka nimen mukaan tuo harhaoppi on nimetty, opetti, että Jumalan Poika ei ollut iankaikkinen, mutta luotu ennen aikojen alkua, ja ettei Kristus ollut luontonsa puolesta Jumala. Athanasius opetuksellaan ja julistuksellaan taisteli tätä harhaoppia vastaan, ja oli ehdottomasti tunnetuin ja voimakkain muuri kirkon rintamassa puolustamaan oikeaa oppia Kristuksen persoonasta; Kristus on tosi Jumala ja tosi ihminen. 

Athanasiuksen teologia

Athanasiuksen tunnustus on seikkaperäisin kolmesta vanhakirkollisesta uskontunnustuksesta.  Hänen nimeään kantava tunnustus määrittelee tarkasti Jumalan kolminaisuuden ja Kristuksen persoonan. Athanasius otti käyttöön homousian (= olemus, substanssi) -käsitteen: Kristus on samaa olemusta kuin Isä. Tämän taas arianismi kiisti.  Jeesus itse vahvistaa Athanasiuksen tunnustuksen oikeellisuuden, sanomalla: ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Johannes 10:30) ja ”Uskokaa Minua, että Minä olen Isässä, ja että Isä on Minussa.” (Johannes 14:11) Athanasiuksen tunnustus on myös hyvin tärkeä 2000-luvun kristitylle varustamaan meitä seisomaan lujina hengellisesti sekavana ja eksyttävänä aikana.  Athanasiuksen tunnustuksen ensimmäinen osaa päättyykin sanoihin: ”Joka siis tahtoo autuaaksi tulla, hänen pitää tällä tavalla ajatella Kolminaisuudesta.” 

Athanasiuksen tunnustuksen toinen pääkohta on Kristuksen persoona ja työ sielujen autuudeksi. Siinä sanotaan mm.: ”Niin on nyt tämä se oikea usko, että me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on Jumala ja ihminen.” Athanasiuksen opillinen kirkkaus auttoi kirkkoa myös seuraavan aallon – nestorialaisuuden – harhaa vastaan. Nestorius opetti, että Kristuksessa ei voisi olla kahta luontoa, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Pyhä Raamattu kuitenkin opettaa Kristuksen kahdesta luonnosta runsaasti, esimerkiksi Johanneksen evankeliumin luvussa 1 on kuvausta siitä, että Hän on Jumala ja ihminen (Joh. 1:14).

Athanasiuksen perintö on meille evankeliumin opin selkeys. Hän on myös jättänyt meille perinnön peräänantamattomasta Kristuksen tunnustamisesta.  Hänen merkittävin teos oli De Incarnatione, jossa hän avaa perusteellisesti, miten Jumalan Sana, Logos, syntyi ihmiseksi, palautti syntiin langenneelle ihmiselle Jumalan kuvan, joka hän oli luomisessa saanut, ja kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti kuoleman ja synnin.

Lähteet:

  1. Encyclopedia Britannica. 2004.
  2. St. Athanasius on the Incarnation. Translated and Edited by A Religious of C.S.M.V. New York, 1996.
  3. The Oxford Dictionary of the Christian Church, edited by F.L. Cross & E.A. Livingstone. 2005.
  4. Tunnustuskirjat. Evankelisluterilaisen kirkon uskon ja opin tunnustuskirjat. SLEY kirjat 1998.

 

Täältä näet kaikki luterilainen.net -sivustolla julkaistut Pyhien muistopäivät.

Tiedot

Päivämäärä:
2.5
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos