Jeesuksen elämäntyö huipentui Jerusalemissa juutalaisten pääsiäisjuhlan aikana. Sitä vietettiin israelilaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Tämän juhlan vietto niin kuin koko juutalainen hartauselämä rakentui kolmella eri taholla: Jerusalemin temppelissä, synagogissa ja kodeissa. Pääsiäisjuhlan sisältö avaa Jeesuksen viimeisten päivien valtavaa hengellistä merkitystä.
Kodeissa vietettävä pääsiäisateria oli keskeinen osa juhlaa. Se seurasi tarkasti sitä säädöstä, joka oli annettu kaikille sukupolville noudatettavaksi (2.Moos.12:17). Jeesuskin vietti pääsiäisaterian säädösten mukaisesti Jerusalemissa ja vähintään kymmenen vieraan eli 12 opetuslastensa kanssa. Pääsiäislammas oli teurastettu temppelissä. Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan mukaan kiirastorstain illallinen oli Nisan kuun 14. päivän iltana vietettävä pääsiäisateria (Mt.26:17; Mk.14:12; Lk.22:8). Johanneksen mukaan pääsiäisateria olisikin nautittu vasta perjantaina (Jh.18:28). Tätä eroa on selitetty muun muassa siten, että käytössä on saattanut olla erilainen juhlakalenteri tai muu pääsiäiseen liittyvä ateria. Varhaisimmat säilyneet pääsiäisaterian rituaalit ovat n. 200-luvulta jKr. Sen mukaisesti voidaan päätellä, että Jeesuksen kiirastorstaina viettämä pääsiäisateria opetuslasten kanssa noudatti seuraavaa järjestystä (seder).
I maljan siunaus
Käsien pesu
Kitkerien yrttien syöminen
Pääsiäiskertomus (2.Ms.12) perheen isän kertomana
Ensimmäinen osa hallel-psalmien laulua (Ps.113-114)
II maljan siunaus (pelastuksen malja)
Leivän siunaaminen
Pääsiäislampaan syöminen
III maljan siunaaminen (siunauksen malja)
Toinen osa hallel-psalmien laulua (Ps.115-118)
IV maljan siunaaminen
Pääsiäisateria rakentui lampaan, kitkerien yrttien ja happamattoman leivän nauttimisen, exodus-kertomuksen, neljän maljan juomisen ja ylistyspsalmien laulamisen ympärille. Kysymys ei ollut vain menneiden muistelusta vaan Jumalan pelastavan todellisuuden läsnäolosta nykyhetkessä. Kansa ei vain muistellut Jumalaa, vaan Jumala yhä muisti armollisesti kansaansa. Neljä maljaa rabbien mukaan perustuivat neljään Jumalan tekoon: Hän johdattaa, pelastaa, vapahtaa ja vie (2.Ms.6:6-7). Joidenkin oppineiden mukaan neljä maljaa näin kuvasivat lunastuksen neljää vaihetta: Egyptistä vapautumista, pääsyä luvattuun maahan, sovitusta ja Jumalan valtakunnan tuloa. Perimätieto sanoo, että köyhimmänkin tuli saada juoda pääsiäisenä neljä maljallista viiniä.
Luukas on tallettanut kuvauksen, miten Jeesus antaa ensin yhden maljan ennen lampaan syöntiä (Lk.22:17). Tämä on ollut aterian toinen malja. Pääsiäisateriaa on seurannut kolmas malja ja sen yhteydessä lausuttu kiitosrukous (birkat ha-mazon). Aterian jälkeen juuri kiitosrukouksen yhteydessä Jeesus asetti ehtoollisen (Lk.22:20). Jeesus opetuslasten yllätykseksi antoi leivälle ja viinille aivan uuden merkityksen uuden liiton ateriana: Tämä on minun ruumiini, tämä on minun vereni, liiton veri. Opetuslapset tiesivät, että liitto ja veri kuuluvat yhteen. Tämä uusi liitto sinetöitäisiin vanhan liiton tapaan ’liiton verellä’ (2.Ms.24:8). Veri olisi nyt vain Jeesuksen oma veri. Tämä oli kolmas eli siunauksen malja, johon Paavalikin viittaa myöhemmin: ”Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen?” (1.Kr.10:16).
Yllätykset eivät loppuneet. Jeesus ei ollut ensimmäisen maljan jälkeen pessyt ainoastaan käsiään vaan myös opetuslasten jalat! Lisäksi Jeesus oli poikennut järjestyksestä asettaessaan uuden liiton kolmannen maljan kohdalla. Tämän lisäksi hän lausui järisyttävät sanat kolmannen maljan jälkeen: Minä en juo enää viinipuun antia, ennekuin sinä päivänä, jona juon sitä Jumalan valtakunnassa (Mk.14:25, Mt.26:29). Matteus lisäksi kertoo, että tätä sanaa seurasivat sitten aterian päätösvirret eli Psalmit 115-118. ”Veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.” Juuri lauletun Psalmin 116:13 lupaus oli toteutunut opetuslasten nähden: ”Minä kohotan pelastuksen maljan.” Mutta mitä tapahtui aterian normaalisti päättävälle neljännelle maljalle? Opetuslapset olivat varmasti tästäkin yllättyneitä. Jeesus ei jättänyt vain juomatta päätösmaljaa vaan suorasanaisesti kieltäytyi juomasta sitä ennen hänen valtakuntansa eli kuninkuutensa näkyvää tuloa. Neljäs maljahan juuri liittyi Jumalan valtakunnan tuloon. Miksi ihmeessä juhlan täyttymyksen maljaa ei juotu? Miksi sederiä ei noudatettu loppuun asti? Oliko se murheessa olevan Jeesuksen kömmähdys vai piilikö siinä syvempi tarkoitus?
Jeesuksen rukouskamppailussa Getsemanessa on pääsiäisaterian valossa mielenkiintoinen piirre. Jeesus kolme kertaa rukoilee saman asian: ”Isä, jos mahdollista, menköön pois minulta tämä malja.” Mikä on tämä malja? VT:ssa puhutaan usein Jumalan vihan maljasta (Jes.51:17, Jer.25:15). Jeesus ihmiskunnan sijaiskärsijänä varmasti kantoi Jumalan tuomion taakkaa jo harteillaan. Hän tulisi juomaan Jumalan vihan maljan loppuun asti. Mutta puhe maljasta liittyi luonnollisesti myös juuri nautittuun pääsiäisateriaan. Tutkija Scott Hahn onkin esittänyt, että se voisi viitata myös juomatta jääneeseen neljänteen maljaan. Se oli jäänyt juomatta, mutta pian Jeesus sen tyhjentäisi.
Johanneksen evankeliumin läpi kulkee juonena, että Jeesuksen kauhea ja häpeällinen ristinkuolema onkin hänen kirkastamisensa ja ylentämisensä. Ristillä paljastuu varsinaisesti hänen kuninkuutensa ja jumaluutensa. ”Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että MINÄ OLEN se, joka minä olen” (Jh.8:28; vrt. 3:14; 7:37; 12:28;13:31). Johannes myös kuvaa, miten Jeesus juo vielä kerran viiniä. Sen hän nauttii ristillä. ”Siinä oli astia, hapanviiniä täynnä; niin he täyttivät sillä hapanviinillä sienen ja panivat sen isoppikorren päähän ja ojensivat sen hänen suunsa eteen. Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: ”Se on täytetty”, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä” (Jh.19:29-30).
Jeesus siis juo viiniä ja sanoo sen jälkeen, että se on täytetty. Mikä ’se’ oli täytetty? Voisiko tässä paljastua neljännen maljan salaisuus? Koko pääsiäisateria oli saanut nyt täyttymyksen. Neljäs malja tyhjennettiin ristillä. Pääsiäisjuhla saatettiin päätökseen. Jeesus joi Isän antaman maljan. Hetki oli tullut. Jumalan valtakunta oli saapunut. Nyt hän joi viiniä, koska hänen kuninkuutensa oli kirkastettu. Esirippu repesi. Hänen valtakuntansa ovi oli avattu kaikille kansoille. Hän oli nyt johdattanut koko ihmiskunnan synnin ja kuoleman orjuudesta vapauteen. Uusi exodus oi koittanut. Pääsiäisaamu sinetöisi kaiken tämän.
Jeesus oli pääsiäislammas, jonka veri sinetöi uuden liiton. Siksi hänen jalkojaan ei saanut särkeä (19:36). Johannes antaa lisää vihjeitä mainitsemalla myös isopin. Sillä pirskotettiin pääsiäislampaan verta suojaksi tuhoojalta (2.Ms.12:22). Sen lisäksi Johannes viittaa saumattomaan ihokkaaseen (19:23). Samaa sanaa käytetään ylimmäisen papin vaatteesta, kun tämä suorittaa uhripalvelun (3.Ms.16:4). Hän oli siis ylimmäinen pappi, joka toi liiton veren eli oman verensä Jumalan valtaistuimen eteen syntiemme sovitukseksi (Hep.9:11-).
Neljäs malja siis merkitsi Jumalan valtakunnan tuloa. Jeesus verta vuotavana pääsiäislampaana oli tyhjentänyt vihan ja kärsimyksen maljan ristillä. Samalla hän oli täyttänyt maljan omalla uuden liiton veren siunauksella. Tämä siunaus jaetaan kristillisen kirkon jumalanpalveluselämässä. Jeesus itse sääti apostoleille, että ehtoollinen tulisi viettää pääsiäisaterian jälkeenkin: ”Tehkää tämä minun muistokseni.” Näin Jeesus olisi apostolien kautta antava uuden liiton maljan seurakunnalleen. Matteus on tallettanutkin lupauksen, että Jeesus olisi juova ”sitä uutena teidän kanssanne Isän valtakunnassa.” Jumalan valtakunta on siellä, missä Jeesus antaa verimaljansa opetuslastensa juotavaksi. Joka kerta kun polvistumme ehtoollispöytään, aterioimme Isän valtakunnassa Jeesuksen kanssa.
Ehtoollismalja on Jumalan valtakunnan tulon malja. Koska viini on todellisesti Kristuksen veri ja leipä todellisesti hänen ruumiinsa, Jeesus kuninkaana tuo valtakuntansa läsnä olevaksi. Tämä malja on näin syyllisyyden painamalle syntien anteeksiantamukseksi, koska Karitsan veri on vuodatettu sovintouhrina. Tämä malja on sairauden, ikääntymisen ja kuoleman kahleissa eläville elämäksi, koska se on kuoleman vallan voittaneen Ylösnousseen Herran elämän antava veri. Ristin varjo ja pääsiäisaamun valo heijastuvat molemmat maljan pohjalle. Tämä malja yhdistää meidät Kristukseen ja sitä kautta hänen häpeän, muukalaisuuden ja vihamielisyyden osaansa maailmassa, mutta samalla se vakuuttaa, ettei kristityn tarvitse koskaan tyhjentää Jumalan vihan maljaa vaan saa elää siunauksen maljasta.
Neljännen maljan salaisuus Jumalan valtakunnan tulosta toteutuu kerran silmin havaittavasti ja täydellisesti, kun lähdemme viimeisessä exoduksessa kuoleman varjon maasta Karitsan hääjuhlaan. Silloin aterioimme Jeesuksen kanssa Isän valtakunnassa kasvoista kasvoihin. Nyt syömme ja juomme vahvistukseksi matkalla, silloin juhlimme perillä!
