Jostakin olen lukenut, että Kristuksen sanat ”Älä tapa” voidaan kääntää myös muodossa ”Älä murhaa”. Salliiko nämä Kristuksen sanat itsensä ja lähimmäisten suojelemisen esim. sotatilanteessa tai terroristi-iskussa, jos hyökkääjän joutuu surmaamaan, vai onko käsky aivan ehdoton ”ei” kenenkään surmaamiselle?
Evankeliumissa (esim. Matt.19:18) Jeesuksen lainatessa kymmentä käskyä Matteus käyttää kreikan sanaa φονεύω(foneuo), joka merkitsee murhaamista. Siitä johdetaan myös kreikan murhaajaa tarkoittava sana. Vanhan Testamentin puolella viidennessä käskyssä käytetään puolestaan heprean sanaa רצח (raatsach), jonka yleisin merkitys on myös murhata. Hepreaksi neutraalimpi ja yleisempi tappamista ilmaiseva sana olisi הרג (haarag), jolle kreikkalainen vastine on ἀποκτείνω (apoktino). Näitä ei kuitenkaan käytetä kymmenessä käskyssä.
Mooseksen laki ja Jeesus kieltävät siis nimenomaan murhaamisen, ihmisen laittoman tappamisen. Esimerkiksi murhaajan rankaiseminen kuolemalla on sekin tappamista, mutta se ei ole tietenkään Mooseksen laissa kiellettyä. ”Mutta jos joku rauta-aseella lyö toista, niin että tämä kuolee, on hän tahallinen tappaja; sellainen tappaja rangaistakoon kuolemalla.” (4.Moos. 35:16)
Myös Uuden Testamentin puolella Paavali opettaa esivallasta, joka ei turhaan miekkaa kanna (Room. 13:4). Roomalaista miekkaa ajatellessaan ihmiset ovat ilman muuta sisällyttäneet siihen kuolemanrangaistuksen, joka oli yleisessä käytössä Rooman valtakunnassa. Tätä miekkaa esivalta on oikeutettu käyttämään, kun se toimittaa Jumalalta saatua tehtävää puolustaessaan yhteiskunnan rauhaa ulkoisia ja sisäisiä uhkia vastaan. Tietysti tämä oikeus ei ole avoin valtakirja ja esivalta on Jumalalle vastuussa. Väärin käyttäessään väkivaltaa esivalta ilman muuta syyllistyy viidennen käskyn rikkomiseen. Esimerkiksi Kansalaisiansa tappavat diktaattorit ovat tietenkin murhaajia.
Yllä sanotun perusteella nämä Jeesuksen tai kymmenen käskyn sanat eivät koske mainitsemaasi tilannetta, jossa terroristi pysäytetään asein murhaamasta ihmisiä. Terroristia ei ole murhattu. Maallisella miekalla, poliisilla tai armeijalla, on ilman muuta oikeus käyttää, tilanteen niin vaatiessa, jopa tappavaa voimaa. Yksityisellä ihmisellä ei ole esivallan mandaattia käyttää väkivaltaa, mutta tietynlaisissa tilanteissa voidaan sanoa, että toimettomuus olisi kuoleman tuottamista uhrille tai uhreille. Tavallisen ihmisen tämän kaltaisessa tilanteessa tekemä tappo on tietysti äärimmänen teko, joka pitäisi olla keinoista viimeisin.
