Jouko Martikainen: Idän tietäjät
Perussanoma, 2016
Jouko Martikainen on kirjoittanut pienen (89 s.) suuren kirjan idän tietäjistä. Keitä olivat tietäjät? Ennen kuin käsitellään kirjaa, kysytään, kuka kirjan kirjoittaja on? Jouko Martikainen (s. 1936) on maamme merkittävimpiä teologeja. Suurelta yleisöltä Martikainen on luultavasti pysynyt piilossa sen vuoksi, että hän on tehnyt merkittävän osan työurastaan ulkomailla, Göttingenin yliopiston itämaisen kirkkohistorian professorina (1984-2001). Juuri itämaisen teologian ja historian tuntemuksensa ansiosta Martikainen kykenee johdattamaan lukijansa tietäjien jäljille.
Tietäjät vievät ajatukset jouluun, Jeesuksen syntymään (Matteuksen evankeliumin 2. luku sijoittuu meillä kirkkovuodessa loppiaiseen). Kertomuksen mukaan tietäjät saapuvat itäisiltä mailta erityistä tähteä seuraten kumartamaan vastasyntynyttä juutalaisten kuningasta ja tuomaan hänelle kuninkaallisia lahjoja. Kertomus kuulostaa ihmeenomaiselta. Ei siis ihme, että sitä on helppoa pitää joulusatuna. Mistä tietäjät olisivat saaneet tiedon messiaan syntymästä? Kuinka tähti voi johdattaa heidät oikeaan aikaan oikeaan paikkaan? Juuri näihin kysymyksiin Martikainen etsii – ja löytää vastauksia.
Tutkijan oma mielenkiinto aiheeseen syttyi hänen paneuduttuaan kuuluisan syyrialaisen Bar Bahlulin (k. n. 1000 jKr.) syyrialais-arabialaisen sanakirjan, maagit, sanaan. Kirja mainitsee nimeltä, ei kolme, vaan kaksitoista idän tietäjää. Heidän jäljilleen pääsemiseksi on tutkijan kyettävä paneutumaan Raamatun kirjoituksiin, läntisen vanhan kirkon opettajien sekä syyrialaisten oppineiden kirjoituksiin, yleiseen historiaan ja maantieteeseen, unohtamatta tähtitiedettä.
Selviää muun muassa, että itäsyyrialaisessa kirkossa tietäjien aihe on ollut niin suosittu, että siitä on tehty Tiernapoikien tapainen jouludraama. Raamatun historiallinen kirjoitus osoittaa juutalaisten eläneen persialaisten keskuudessa Babylonian pakkosiirtolaisuudessa 500-luvulla eKr. Siellä juutalaisille ominainen messias-odotus sai yllättävää vastakaikua. Myös persialaisten uskonnossa odotettiin pelastajahahmoa. Maagit eivät olleet noitia, vaan he kuuluivat hallitsijan hovineuvostoon. He olivat oppineita tähtitieteen alalla. Matkaan lähteneiden tietäjien nimistö on tuttua Persian historialliselta partilaiskaudelta (n. 250 eKr. – 224 jKr.)
Vaikka kirjoittaja selostaa tutkimuksen koukeroita vain päällisin puolin, kaltaiseni lukija kaipaisi jonkinlaisia kaavioita ja karttakuvioita hahmottaakseen historiallisia kehityskulkuja ja maantiedettä paremmin. Mikään ei toki estä etsimästä sellaisia muista kirjoista tai vaikkapa internetin tietoaitoista.
Entäpä Betlehemin tähti? Millaisen selityksen Martikainen sille antaa? Onko tähti yliluonnollinen vai luonnollinen ilmestys? On mielenkiintoista, että Raamattu tuntee tähden jo lähtökohdissaan (4. Moos. 24:17). Tähti esiintyy pakkosiirtolaisuuden jälkeisen Israelin paikannimistössä ja tietenkin evankeliumin kertomuksessa. Kun vastausta etsitään tähtitieteestä eli astronomiasta (ei astrologiasta!), on historiasta löydettävä jokin kiinnekohta, ajanjakso, jonka tähtitaivaan tilannetta lähdetään selvittämään. Evankeliumi kertoo tapahtumien sijoittuneen Herodes Suuren viimeisiin vuosiin.
Tähtitieteellisten laskelmien avulla voidaan tietää täsmälleen, mitä tuolloin Persian ja Lähi-Idän tähtitaivaalla tapahtui. Martikainen tukeutuu tähtitieteen saralla itävaltalaisen Ferrari d´Occhieppon (1907-2007) tutkimuksiin. Jeesuksen syntymän aikoihin tähtitaivaalla osattiin odottaa erityisiä merkkejä. Niihin liittyi yleisesti suuria odotuksia aikakausien vaihtumisesta, samaan tapaan kuin meillä vuosituhannen vaihtumisessa (”Y2K”). Siksi myös Herodes oli varpaillaan tietäjien delegaation saapuessa.
Rovasti, teol. lis., amatööritähtitieteilijä, Risto Heikkilä, kuvaa ajanlaskun alun Lähi-Idän tapahtumia maan päällä ja tähtitaivaalla kirjassaan, Betlehemin tähti (2000, WSOY. Kts. myös Tähtitaivaan merkityksiä. 2008, Kirjapaja). Mainittakoon, että Heikkilä ja Martikainen (tai d´Occhieppo) päätyvät ajoittamaan tietäjien vierailun eri ajankohtaan. Tämä ei ole ihme, kun huomioidaan, kuinka paljon erilaisia muuttujia analyysissä voidaan ottaa huomioon. Tähtitaivaan merkit ovat kuitenkin selvät ja ne voidaan todistaa helposti nykyaikaisen tähtitieteen keinoin.
Martikaisen pieni kirja tekee suuren palveluksen kertomalla tietäjistä ja Betlehemin tähdestä. Se, mitä meidän aikanamme on totuttu pitämään menneisyyden myyttinä, osoittautuu historialliseksi tapahtumaksi. Aivan tarkkaan ja aukottomasti kaikkia yksityiskohtia ei tutkimuksen keinoin voida selvittää, eikä ole tarpeenkaan. Sitä varten on Jumalan oma ilmoitussana, Pyhä Raamattu. Ilman juutalaisilta saatua ilmoitusta juutalaisten kuninkaasta tietäjät eivät olisi osanneet lähteä vaeltamaan kohti Israelia. Ilman Marialta ja Joosefilta saatua ilmoitusta seimen lapsen henkilöllisyydestä messias olisi jäänyt salaisuudeksi. Martikainen tulee sivulauseessa kertoneeksi myös sen, miksi maailmassa edelleen tarvitaan tutkimusta ja tutkijoita.
PS. Lisää tietoa Jeesuksen syntymän ajan maailmasta. Mitä kieltä Jeesus puhui?
YLE areena: Mitä kieltä Jeesus puhui?
YLE: Jeesuksen äidinkieltä puhutaan Södertäljen torilla