
Mitä pitäisi ajatella itsetyydytyksestä?
Kun naimattomalle se voi olla vaikeaa
Ensinnäkin tahdon sanoa, että lämmin kiitos kysymyksestä. Nämä asiat ovat monen mielestä noloja ja ymmärrän hyvin haluttomuuden puhua niistä. Kuitenkin samaan aikaan moni varmasti hiljaa pohdiskelee itsekseen, miten suhtautua näihin. Kun ajattelen kysymystä niin mieleen nousee monia näkökulmia, joista olen valinnut muutaman, joiden arvelen olevan olennainen.
Seksuaalisuus osana luotoisuutta
Ensimmäinen asia mistä ehkä pitää mainita on, että on hyvinkin luonnollista kokea hyvinkin voimakasta seksuaalista vetovoimaa vastakkaiseen sukupuoleen. Tämä on yksinkertaisesti seurausta Jumalan hyvästä luomistyöstä. Näin esimerkiksi luemme Katekismuksesta: ”Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä.” Kaikkiin jäseniin sisältyy myös sukupuolielimet. Vaikka synti on jossain määrin vääristänyt kaiken ja koskettaa kaikkia elämän osa-alueita, niin Jumala on kuitenkin luonut meidät miehiksi ja naisiksi. Ja osana tätä hän on myös tehnyt meidät haluamaan toisiamme. Kun Jeesus puhuu himoiten katsomisesta ja siitä, kuinka se on syntiä (Matt. 5), siihen voisi vastapariksi asettaa luonnollisen halun, jonka Jumala on antanut ihmisille. Tämä halu on sen verran vahva, että molemmat sekä Jeesus, että Paavali opettavat sen poissaolon tai sen kanssa siveästi elämisen olevan erityinen lahja, jota ei ole annettu jokaiselle.
Seksualisoitunut kulttuuri ja nettiporno
Me 80-luvulla tai sen jälkeen syntyneet olemme kasvaneet kulttuurin keskellä, joka on painottaa seksuaalisuutta ja sen ilmentymistä erityisen paljon. Tämä tietenkään ei koske vain ainoastaan mitään teoriaa tai puhetta, mitä on suhteellisen paljon vaan on myös konkretiaa. Varsinkin nettiporno on kirjaimellisesti räjäyttänyt pankin. Seksin katseleminen on helppoa, ilmaista, ja salaista. Näin ollen se myös on täyttänyt suurimman osan meidän seksiin liittyvistä mielikuvistamme. Nyt saattaa olla, että jotkut masturboivat ja eivät katso pornoa, mutta oma kokemukseni sielunhoitajana ja myös asiat tehdyt tutkimukset väittävät jotain muuta. Eli toisin sanoen, masturbaation liittyy hyvin usein porno, joka ruokkii ja muokkaa seksuaalisuutta monin meille vielä vähän tunnettujen tavoin. Tämä koskee aivan yhtä paljon uskovaisia, kun kaikkia muita.
Mielenkiintoista onkin, että lukiessani joitakin 1500-luvun teologien kuvaelmaa asiasta vaikuttaa siltä, että he eivät nähneet teini-ikäisten seksuaalisuuden erityisen suurena haasteena (eli toisin sanoen ajattelivat seksuaalisen pidättäytymisen olevan verrattain helppoa teineille) vaan enemmänkin kohdistivat ongelmakohdan aikuisuuteen koska julkista valvontaa oli silloin vähemmän ja ihmisillä oli enemmän liikkumavaraa. Tämä johtaa minut ajattelemaan, että kulttuuri ja varsinkin nettiporno on tehnyt asiasta huomattavasti vaikeampaa kaiken ikäisille. Tätä hypoteesia vahvistavat myös havainnot siitä, kuinka porno ruokkii dopamiinitasoja, aiheuttaen ruokaan tai jopa kokaiiniin verrattavissa olevaa riippuvuutta.
Näin ollen, mikäli kysymys masturbaation vaikeudesta liittyy pornoon jollain tasolla, niin sanoisin, että sitä ilman oleminen ei ole ainoastaan vaikeaa, se on mahdotonta. Sanon tämän niin jyrkästi sillä uskon vakaasti, että suurin osa (yli 90 %), joilla on pitkä historia pornon kanssa ja addiktiivisia piirteitä käytön suhteen ei onnistu lopettamisessa yksin. Näin ollen neuvoisin tässä heti hakeutumaan ryhmään, jossa tätä asiaa voi sitten pohdiskella luottamuksella. Suomessa näitä ryhmiä on julkisuudessa harvinaisen vähän. Amerikassa on enemmän, voit esimerkiksi lukea eri kursseista/ryhmistä googlettamalla SAA (Sex Addicts Anonymous), Pure Desire, Covenant eyes-sivustoilta. Valitettavasti yksikään näistä ei ole luterilainen ja se on heikkous, mutta uskon heidän ymmärtäneen luomisen ja Raamatun pohjalta monia hyvinkin hyödyllisiä asioita. Jos sinulla on ystäviä, joiden kanssa voit perustaa ryhmän ja näin yhdessä pohtia näitä asioita niin se on todella hyvä alku.
Masturbaatio
Lhpk:n teologit ja papisto jakautuvat kysymyksessä masturbaatiosta pääosin kahteen eri kategoriaan. Esittelen molemmat ja sitten kerron miksi olen itse yhden ryhmän kannattaja. En esittele näitä sen tähden, että ajattelen kaikkien olevan yhtä oikeassa, vaan sen tähden, että mikäli soitat Lhpk:n papille kuulet todennäköisesti erilaisia vastauksia liittyen asiaa ja on tärkeää, että ei hämmenny tästä. Pidän itse tilannetta valitettavana ja samalla ajattelen, että kirkollamme on kasvun paikka tässä.
Ensimmäinen ryhmä näkee masturbaation jossain määrin ehdonvallan asiana. Tässä argumenttina on, että Raamattu ei puhu siitä mitään ja näin ollen kristillinen kirkko ei voi julistaa mitään ehdotonta mitä Raamattu ei julista. Tämä argumentti on, jos katsomme vain kirjaimellisesti sitä mitä on kirjoitettu, mielestäni perusteltu. Vaikka voimme lukea Oonanista, jota Jumala rankaisi koska hän masturboi (1 Moos 38) niin kertomus ei itsessään riitä varmaksi ohjeeksi tämän asian suhteen. Näin ollen masturbaation oikeutus tai vääryys tämän selityksen mukaan riippunee siitä millä tavalla se ilmentää Jumalan luomistyötä ja auttaa rakastamaan läheisiä. Esimerkiksi näin ollen vaimo tai mies voi antaa kumppanilleen luvan masturboida, jos hän itse ei tahdo seksiä tai siihen sillä hetkellä pysty.
Toinen ryhmä, jota itse edustaan kuuluu niihin, jotka sanovat masturbaation aina olevan väärin. Syitä tähän on monia, mutta erityisesti tulee mainita, että Jeesus kieltää himoitsemisen (Matt. 5) ja masturboidessa ihminen aina himoitsee. Tämä ei ainoastaan ole tunteen tai kehon tasolla vaan myös mielikuvituksen tasolla. Vaikkakin tunnustan mielelläni, että Raamattu ei missään konkreettisesti kiellä masturboimista, se selkeästi tekee sen mahdottomaksi kutsumalla meitä elämään siveästi ajatuksin, sanoin, ja töin. Tämä on myös ollut kristillisen kirkon kanta 2000 vuotta.
Asian vaikeudesta, mikä avuksi
Oletan nyt, että olet samaa mieltä kanssani, eli ajattelet masturbaation olevan väärin ja tahdot elää ilman sitä. Mikä avuksi? Nyt ensimmäinen asia on yllä sanomani asia. Jos katsot pornoa tai olet katsonut sitä säännöllisesti pitkään (ehkä vain kerran viikossa), hanki apua. Tämä on ehdottomasti tärkein ja paras neuvo minkä voin antaa. Älä jää yksin tämän asian kanssa.
Toinen neuvo on, että opettele elämään himojen kanssa. Nyt monella kristityllä on käsitys, että jos paha himo tulee niin se pitää tukahduttaa heti. Eli toisin sanoen, jos rupeat ajattelemaan seksiä niin heti pitää saada ajatukset pois siitä. Neuvoisin päinvastaiseen toimintaan. Kun ajatukset ja himot seksin suhteen rupeavat pyörimään mielessä niin toivota ne tervetulleeksi. YouTubesta voit katsoa videoita tähän, ilmiöllä on englanninkielinen nimi ”urge surfing.” Videoita tähän liittyen on monia ja tämän on todella hyödyllinen taito oppia. Ripissä voi sitten jälkikäteen tunnustaa himot ja ajatukset, mutta on paljon parempi tunnustaa pelkät himot kuin himot ja teot.
Kolmas on toimintamallien tunnustaminen. Eli monet asiat kuten syöminen, juominen, ja eri käytännön asiat toimivat ikään kuin autopilotilla meissä. Kokemuksemme on sikäli aito ja totuudenmukainen kun sanomme: ”en tiedä miten, mutta se vain tapahtui, vaikka olin luvannut jotain muuta.” Tässä hyödyllinen asia on pohtia hyvin tarkkaan, milloin viimeksi masturboit, millainen päivä sinulla oli silloin, missä olit, mitä teit, miltä sinusta tuntui, ja mitä sitä ennen oikein tapahtui. Itse asiassa suosittelen tekemään tämmöisen päiväkirja tutkielman joka kerta kun tämä tapahtuu. Näin löydät varmasti alitajuisia toimintamalleja ja kenties Jumalan armon avulla pystyt myös muuttamaan niitä. Tärkeää on löytää polku mikä johtaa siihen niin, että käytöstä voi muuttaa ennen kuin valtava kiusaus iskee. Otan nyt esimerkin nukkumisesta, eli jos on taipumus katsella kännykkää ennen nukkumaan menoa ja valvoa sängyssä (seuraamuksella, että aina väsyttää seuraavana päivänä) niin monesti on ihan järkevää ja perusteltua ostaa herätyskello ja pitää kännykkää eri huoneessa.
Neljäs neuvo on, että monet ovat löytäneet myös terapiasta apua. Yleensä kaikki asiat, jotka ovat enemmän tai vähemmän riippuvuusluonteisia liittyvät joka hallitsemattomaan stressiin tai käsittelemättömään traumaan, tai molempiin samanaikaisesti. Näin ollen ei ole väärin pohtia onko jotain itselle, josta pitäisi päästä puhumaan. Jotkut terapiat puolestaan keskittyvät erityisesti käytökseen ja tämäkin voi olla hyödyllistä.
Muita näkökulmia
Artikkelin loppuun tahdon lisätä, että naimisiinmeno, niin hieno asia kun se onkin ja vaikka onkin Jumalan antama ”lääke” himoon tietyssä mielessä, ei yleensä ota pois tarvetta tai himoa kokonaan. Näin ollen suuri osa ihmisistä, jotka pohtivat tätä asiaa, ovat naimisissa. Vaikka suosittelen lämpimästi naimisiin menemistä, sitä ei kannatta ajatella varmana parannuskeinona seksuaalisuuden tai seksiin liittyviin kiusauksiin.
Toinen asia on, että mikäli ihminen onnistuu olemaan masturboimatta (ja katsomatta pornoa) kiusaus helpottuu ajan myötä. Näin ollen on olemassa ihmisiä, jotka aidosti eivät ymmärrä miksi se on niin vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että heidän kokemusmaailmansa todistaa, että se ei ole mikään valtavan suuri houkutus tai kiusaus vaan seksiin liittyvät ajatukset ovat oikeastaan ainoastaan ajatuksia, jotka tulevat ja menevät.
Kolmas asia, johon voin rohkaista on etsiä tietoa näistä kysymyksistä ja jakaa kokemuksia luotettavien ihmisten kanssa. Et ole yksin, vaikka kokemuksesi on. Mielestäni eräs tärkeä tulevaisuuden haaste on samoin, kun monen muun asiassa käydä tähän liittyvää häpeää kohden eikä paeta sitä.