Päivän psalmissa (78:1–8) lauletaan, että Jumalan kansa opettaa tuleville sukupolville Jumalan sanaa, jotta heistä ei tulisi kuten menneistä sukupolvista, jotka hylkäsivät Jumalansa. Tämä on kristitylle aina ajankohtainen rukous, sillä usko ei synny, kasva ja säily tyhjiössä, vaan ainoastaan Jumalan sanan vaikutuksesta. On siis hyvin ratkaisevaa ihmisen iankaikkisuuden kannalta, että hän saa oikeaa Jumalan sanan mukaista opetusta jo aivan pienestä lapsesta alkaen. Päivän evankeliumissa kuulemme juutalaisista, todennäköisesti fariseuksista, sokeana syntyneestä miehestä jonka Jeesus paransi ja Jeesuksesta. Parantunut mies joutuu juutalaisten johtomiesten edessä syytettyjen penkille, koska nuo johtajat eivät usko Jeesusta siksi, joka Hän on. Heidän olisi tullut Kirjoituksista uskoa ja ymmärtää, että Jeesus on Jumalan Messias, Kristus. Sen sijaan he alkavatkin vihata miestä, joka ei suostu heidän syytöksiinsä ja vastaa heille Jeesuksesta oikein. Mies ajetaan pois synagoogasta (Joh. 9:34). Mies on vastannut juutalaisille mm. seuraavasti: ”Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.” (9:32). Tämä Jeesuksen parantama mies tuntee hyvin Jumalan sanan, sillä Vanhassa testamentissa ei kerrotakaan tällaisesta ihmeestä. Jeesus on siis tehnyt jotain aivan ennenkuulumatonta ja uutta. Kun vielä sana ”syntynyt” muistuttaa Uuden testamentin kreikan kielessä sanaa ”alussa”, genesis, näemme kuinka Johannes kirjoittaa tässä uudesta luomisesta, joka tapahtuu Kristuksessa Jeesuksessa. Tässä miehessä ”Jumalan teot tulevat nyt julki”, kuten Jeesus sanoi tapahtuman alussa opetuslapsilleen (9:3). Jeesus etsii juutalaisten hylkäämän miehen käsiinsä ja lahjoittaa hänelle pelastavan uskon (9:35–38). Mies tunnustaa uskonsa ja palvoo Jeesusta Jumalana. Aiemminhan hän on sanonut Jeesuksesta: ”Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi…” (9:11); ”Hän on profeetta” (9:17); ”Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä” (9:33). Nyt hän sen sijaan uskossa heittäytyy maailman Valon eteen ja kumartaen rukoilee Häntä, Herraansa. Sen sijaan ne miehet, joille Jeesus ei kelpaa ja jotka syyttivät Jeesuksen parantamaa miestä ja vainosivat Jeesusta, jäävät epäuskon valtaan. Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.2. vuosikerta 1. lukukappale 2. lukukappale Evankeliumi Rukoukset 2. Kaikkivaltias Jumala! Me kiitämme sinua siitä, että tahdot auttaa kurjia ja kuulla heidän rukouksensa. Katso armollisesti meidänkin puoleemme ja auta meitä hädässämme ja kurjuudessamme. Anna meille armosi, niin että kiittäisimme sinua nöyrästi siitä, mitä meille annat ja mitä meiltä otat, ja ylistäisimme aina sinun pyhää nimeäsi. Opeta meitä käyttämään lahjasi oikein, sinun kunniaksesi, ja vaeltamaan aina vakaasti sinua peläten. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Päivän psalmi Antifoni: Psalmi: Minä avaan |suuni mietelmiin, * Mitä olemme kuulleet, minkä olemme |saaneet tietää * sitä me emme heidän lapsil|tansa salaa, * Hän asetti todis|tuksen Jaakobiin,* että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes |syntyvät lapset, * Niin nämä panisivat uskal|luksensa Jumalaan * Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoit|televa polvi, * Kunnia Isäl|le ja Pojalle * niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *20. sunnuntai helluntaista
11.10.2026
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 102:13 Psalmi: Ps. 78:1–8 Hallelujasäe: Ps. 118:16
1. lukukappale: Jes. 8:11–15 2. lukukappale: 2. Kor. 1:18–22 Evankeliumi: Joh. 9:24–38
Jes. 8:11–15
Sillä näin sanoi minulle Herra, kun hänen kätensä valtasi minut ja hän varoitti minua vaeltamasta tämän kansan tietä:
“Älkää sanoko salaliitoksi kaikkea, mitä tämä kansa salaliitoksi sanoo; älkää peljätkö, mitä se pelkää, älkääkä kauhistuko. Herra Sebaot pitäkää pyhänä, häntä te peljätkää ja kauhistukaa. Ja hän on oleva pyhäkkö, hän loukkauskivi ja kompastuksen kallio molemmille Israelin huonekunnille, paula ja ansa Jerusalemin asukkaille. Monet heistä kompastuvat ja kaatuvat ja ruhjoutuvat, monet kiedotaan ja vangitaan.
2. Kor. 1:18–22
Mutta Jumala sen takaa, että puheemme teille ei ole “on” ja “ei”. Sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus, jota me, minä ja Silvanus ja Timoteus, olemme teidän keskellänne saarnanneet, ei tullut ollakseen “on” ja “ei”, vaan hänessä tuli “on”. Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä “on”; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden “amen”, Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme. Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, on Jumala, joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.
Joh. 9:24–38
Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: “Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen”. Hän vastasi: “Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen”. Niin he sanoivat hänelle: “Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?” Hän vastasi heille: “Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?” Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: “Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä.” Mies vastasi ja sanoi heille: “Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni. Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee. Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät. Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä.” He vastasivat ja sanoivat hänelle: “Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!” Ja he ajoivat hänet ulos.
Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: “Uskotko sinä Jumalan Poikaan?” Hän vastasi ja sanoi: “Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?” Jeesus sanoi hänelle: “Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu”. Niin hän sanoi: “Herra, minä uskon”; ja hän kumartaen rukoili häntä.
1. Herra Jumala! Kuule laupiaasti rukouksemme. Anna myös armollisesti meille, joille sinä annat mielen ja halun rukoilla, kaikki, mitä me sinulta pyydämme. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ps. 102:13
Sinä, Herra, hallitset ian|kaikkisesti, *
sinun muistosi pysyy pol|vesta polveen.
Ps. 78:1–8
Kuuntele, kansani, minun |opetustani, *
kallistakaa korvanne minun |suuni sanoille.
tuon ilmi muinaisaikojen |arvoituksia.
ja mitä isämme ovat |meille kertoneet,
vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka |hän on tehnyt.
hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne |lapsillensa,
ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä |lapsillensa.
eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyis|tänsä vaarin.
sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena |Jumalalle.
ja Py|hälle Hengelle,
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.