25. sunnuntai helluntaista

Sunnuntain tekstit, varsinkin evankeliumit puhuvat Jeesuksesta kuoleman voittajana. Omalla ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Hän on kukistanut kuoleman vallan. Usein kuolemaa sanotaan vapautukseksi tästä elämästä; kuolema on Raamatun mukaan kuitenkin ihmisen vihollinen, joka ihmisen syntiinlankeemuksen kautta on tullut maailmaan. Paavalin mukaan kuolema on ”vihollisista viimeinen” (1. Kor. 15:26). Senkin Jeesus on siis voittanut ja tullessaan toisen eli viimeisen kerran maan päälle, Hänen voittonsa on kaikkien nähtävissä.

Päivän evankeliumissa (Matt. 9:18–26) Jeesus tekee kaksi tunnustekoa. Ensin Hän parantaa verenvuototautia sairastavan naisen ja toiseksi Hän herättää päämiehen (hallintoon kuuluva virkamies) tyttären. Tekstissä on siis kaksi naista, joita Jeesus auttaa. Yhteinen tekijä näiden naisten välillä, vanhemman ja nuoremman, on paitsi Jumalan avun tarve, myös heidän saastaisuutensa Mooseksen lakiin nähden.

Verenvuototautia sairastava nainen oli juutalaisten uskonnollisen lain mukaan saastainen; hän ei saanut mennä Herran temppeliin, häntä ei saanut koskettaa, mihin hän koski tuli saastaiseksi jne. (3. Moos. 15). Tämä nainen oli jatkuvasti saastainen, uskonnollinen hylkiö. Jos hän oli naimisissa, hänen miehensä ei ehkä uskaltanut edes halata häntä! Tällainen ihminen lähestyy Jeesusta salaa ja koskettaa Häntä. Jumalan Poika tuntee naisen koskettavan vaatettaan, kääntyy ja puhuu naiselle rauhoittavasti sanoen: ”Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi”. Ja nainen parani. Mutta Jeesuksesta tuli nyt Mooseksen lain mukaan saastainen; häntähän oli koskettanut saastainen ihminen.

Päämiehen tytär taas on kuollut, kun Jeesus saapuu tuohon kotiin. Ihmiset itkevät ja valittavat, joten Jeesus käskee heidät pois. Ei siksi, että se Häntä häiritsisi, vaan ”tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu.” Jeesukselle nauretaan, koska kukaan ei usko, että Hän on kuoleman voittaja. Kuolema on Hänelle kuitenkin kuin unta. Jeesus menee kuolleen tytön luo ja tarttuu häntä kädestä. Nytkin Jeesus saastuu, sillä kuollutta pidettiin saastaisena. Tämä oli äärimmäisen vakavaa sillä 4. Moos. 19:13: sanotaan: ”Jokainen, joka koskee kuolleeseen, kuolleen ihmisen ruumiiseen, eikä puhdistaudu, hän saastuttaa Herran asumuksen, ja hänet hävitettäköön Israelista, koska puhdistusvettä ei ole vihmottu häneen; hän on saastainen, hänen saastaisuutensa pysyy hänessä yhä.” Herättäessään tytön kuoleman unesta, Jeesus otti tuon ihmisen saastaisuuden itselleen.

Kun Jeesus kuoli ristillä, Hän kuoli meidän ihmisten syntisyyden, meidän saastaisuutemme kantaen. Hän oli itse synti kuollessaan ristillä (2. Kor. 5:21). Kuolemallaan Jeesus on poistanut kaiken syyllisyyden, kaiken epäpuhtauden joka erottaa meidät Jumalasta. Jokainen joka on kasteessa pukeutunut Kristukseen ja uskoo Häneen, saa omistaa itselleen Jumalan armon lahjana Jeesuksen pyhyyden, synnittömyyden ja puhtauden (Gal. 3:26–27). Tällainen ihminen, kristitty on osallinen siitä voitosta, jonka Jeesus on hankkinut omalla sovitustyöllään Golgatan ristillä ja nousemalla kuolleista. Kristitty on kasteen ja uskon kautta pyhä, saastaton. Vaikka kuolema on vihollinen, sitä ei Herran Jeesuksen omana tarvitse enää pelätä eikä kauhistua. Kristitty voi sanoa yhdessä Paavalin kanssa: ”Elämä on minulle Kristus ja kuolema on voitto (Fil. 1:21).

Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.2. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 49:16 Psalmi: Ps. 126 Hallelujasäe: Job 19:25
1. lukukappale: Saarn. 3:1–11 2. lukukappale: 1. Kor. 15:35–44 Evankeliumi: Matt. 9:18–26

1. lukukappale
Saarn. 3:1–11
Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus. Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla. Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa? Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

2. lukukappale
1. Kor. 15:35–44
Mutta joku ehkä kysyy: “Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?” Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole! Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa. Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren. Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten, toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen. Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten. Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa; kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa; kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.

Evankeliumi
Matt. 9:18–26
Kun hän tätä heille puhui, niin katso, eräs päämies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: “Minun tyttäreni kuoli juuri ikään, mutta tule ja pane kätesi hänen päällensä, niin hän virkoaa eloon”. Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsinensa.
Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua. Sillä hän sanoi itsekseen: “Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi”. Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: “Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi”. Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.
Ja kun Jeesus tuli päämiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon, sanoi hän: “Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu”. Niin he nauroivat häntä. Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi. Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan.

Rukoukset
1. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala! Ole laupias meille vaivaisille syntisille, niin että me, jotka emme tosin ole ansainneet muuta kuin rangaistuksen, saisimme sinun armosi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

2. Kaikkivaltias Jumala, joka Poikasi kautta olet luvannut meille syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen iankaikkisesta kuolemasta! Me rukoilemme sinua: tue meitä Pyhällä Hengelläsi, että meissä joka päivä vahvistuisi luottamus sinun armoosi. Pidä meissä vahvana toivo siitä, ettemme kuole vaan nukumme suloista unta siihen asti, että sinun Poikasi Jeesus Kristus herättää meidät viimeisenä päivänä iankaikkiseen elämään. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. (1. vsk.)

3. Rakas Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme sinua siitä, ettet aja pois sitä, joka tulee sinun luoksesi. Tähän sanaasi luottaen me käännymme sinun puoleesi ja pyydämme: täytä Isäsi tahto meitä kohtaan ja pidä meidät johdatuksessasi. Anna meille uskossa sinuun iankaikkinen elämä, että me voittaisimme sinun kauttasi kuoleman. Herätä meidät viimeisenä päivänä iankaikkiseen autuuteen. Kuule meitä, laupias Herra Jeesus. (2. vsk.)

4. Taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua siitä, että olet valmistanut sinua rakastaville sellaista, mitä silmä ei ole nähnyt, mitä korva ei ole kuullut ja mitä ei ole ihmisen sydämeen noussut. Me rukoilemme sinua: varjele meitä, ettemme kiinnittäisi sydäntämme tämän maailman turhuuteen vaan etsisimme sitä, mikä on ylhäällä. Tee meidät arvollisiksi nousemaan kuolleista ja pääsemään tulevaan maailmaan. Anna meille lisää uskoa, anna voimasi tulla täydelliseksi heikkoudessamme ja herätä meidät kerran iankaikkiseen elämään. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. (3.vsk.)

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 49:16
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa |tuonelan vallasta, *
sillä hän ottaa |minut huomaansa.

Psalmi:
Ps. 126
Kun Herra käänsi |Siionin kohtalon, *
niin me olimme kuin unta |näkeväiset.

Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme |riemua täynnä; *
silloin sanottiin pakanain keskuudessa: ”Herra on tehnyt suuria |heitä kohtaan”.

Niin, Herra on tehnyt suuria |meitä kohtaan; *
siitä me |iloitsemme.

Herra, käännä meidän |kohtalomme, *
niinkuin sadepurot E|telämaassa.

Jotka |kyynelin kylvävät, *
ne rie|muiten leikkaavat.

He menevät itkien, kun kylvö|siemenen vievät; *
he palajavat riemuiten, kun lyh|teensä tuovat.

Kunnia Isäl|le ja Pojalle *
ja Py|hälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.