Hiljaisen viikon tiistai

Hiljaisen viikon tiistain ja kolmannen ahdin aiheena on Jeesuksen tutkiminen neuvoston, Pilatuksen ja Herodeksen edessä. Johanneksen evankeliumin 18. luvussa meille kerrotaan, että suurin kiistakysymys Jeesuksen niin sanotussa oikeudenkäynnissä oli hänen kuninkuutensa: “Oletko sinä juutalaisten kuningas?”

Pakana Pilatuksen mielessä Jeesuksen kuninkuus oli jotakin, mikä aiheuttamallaan kuohunnalla uhkasi hänen oman valtansa ja hänen edustamansa ja Rooman imperiumin vakautta. Olihan Roomassa vain yksi keisari vasallikuninkaineen – keisari, joka oli nimennyt itsensä jumalan pojaksi tai tarkemmin sanottuna jumalallisen keisarin pojaksi. Nyt Pilatuksen edessä kuitenkin seisoi mies, jota monet rahvaan joukossa pitivät juutalaisten Messiaana ja ainoan Jumalan Poikana. Voisiko tästä alkaa sotilaallinen kapina roomalaisia vastaan Juudean mailla?

Juutalaisten hengelliset johtajat eivät kuitenkaan tuohon luonnehdintaan yhtyneet. He odottivat poliittista messiasta, joka vapauttaisi heidät Rooman vallasta. Tämän Pilatus varmasti tiesi, sillä olivathan roomalaiset vallanpitäjät perillä vallitsemiensa kansojen uskomuksista. Siispä roomalaisesta näkökulmasta jokseenkin hullunkurisesti juutalaiset ylipapit ja fariseukset ilmiantoivat tämän heidän mielestään väärän messiaan valloittajilleen, joita he halveksivat. Tätä Pilatus selvästi hämmästeli vastauksessaan Jeesukselle.

Jeesuksen vastauksessa Pilatukselle meille ilmenee hänen kuninkuutensa luonne. Hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta. Hän on kuitenkin syntynyt ja tullut maailmaan kuninkaaksi, messiaaksi, todistaakseen totuuden puolesta. Kaikki totuuden lapset kuulevat häntä.
Pilatus ei kuitenkaan tiennyt, mitä totuus on. Hän ei ymmärtänyt Jeesuksen sanoja. Niin eivät ymmärrä massat tänäänkään. Mikä on tuo Jeesuksen kuninkuuden totuus? Se on totuus Jumalan rakkaudesta syntiin langennutta maailmaa kohtaan. Se on pienoisevankeliumin tuttu totuus: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16)

Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.2. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 71:4 Psalmi: Ps. 69:2–5 (7–10)
1. lukukappale: Jes. 52:13–15 2. lukukappale: 1. Kor. 1:18–19 Evankeliumi: Joh. 18:28–40

1. lukukappale
Jes. 52:13–15
Katso, minun palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva. Niinkuin monet kauhistuivat häntä – sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo – niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat, hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu, sen he saavat nähdä, mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat havaita.

2. lukukappale
1. Kor. 1:18–19
Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: ”Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi”.

Evankeliumi
Joh. 18:28–40
Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta. Niin Pilatus meni ulos heidän luokseen ja sanoi: ”Mikä syytös ja kanne teillä on tätä miestä vastaan?” He vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Jos tämä ei olisi pahantekijä, emme olisi antaneet häntä sinun käsiisi”. Niin Pilatus sanoi heille: ”Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan”. Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Meidän ei ole lupa ketään tappaa”; että Jeesuksen sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut, antaen tietää, minkälaisella kuolemalla hän oli kuoleva. Niin Pilatus meni taas sisälle palatsiin ja kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?” Jeesus vastasi hänelle: ”Itsestäsikö sen sanot, vai ovatko muut sen sinulle minusta sanoneet?” Pilatus vastasi: ”Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat antaneet sinut minun käsiini. Mitä olet tehnyt?” Jeesus vastasi: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä”. Niin Pilatus sanoi hänelle: ”Sinä siis kuitenkin olet kuningas?” Jeesus vastasi: ”Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni.” Pilatus sanoi hänelle: ”Mikä on totuus?” Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: ”Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä. Mutta te olette tottuneet siihen, että minä päästän teille yhden vangin irti pääsiäisenä; tahdotteko siis, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?” Niin he taas huusivat sanoen: ”Älä häntä, vaan Barabbas!” Mutta Barabbas oli ryöväri.

Rukoukset
1. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala! Auta meitä viettämään sinun pyhän Poikasi kärsimisen muistoa siten, että me tämän kärsimyksen kautta saisimme kaikki syntimme anteeksi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.

2. Kaikkivaltias Jumala, joka olet rikkomustemme tähden antanut Poikasi puolestamme pilkattavaksi ja piinattavaksi! Herätä omatuntomme tuntemaan syntimme, jotka saattoivat hänet ristille. Anna meille rikkomuksemme anteeksi ja lahjoita meille se mieli, joka Jeesuksella Kristuksella oli, että taipuisimme kaikessa sinun tahtoosi. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 71:4
Jumalani, vapauta minut jumalattoman |kädestä, *
väärän ja väki|valtaisen kourista.

Psalmi:
Ps. 69:2–5 (7–10)
Pelasta |minut, Jumala, *
sillä vedet käyvät minun sie|luuni asti.

Minä olen vajonnut syvään, pohjat|tomaan liejuun, *
olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun |ylitseni.

Minä olen väsynyt huutamisesta, minun |kurkkuni kuivettuu, *
minun silmäni ovat rauenneet odottaessani |Jumalaani.

Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttö|mästi vihaavat; *
paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihol|lisiani;

(Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, |Herra Sebaot. *
Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Isra|elin Jumala.

Sillä sinun tähtesi minä kärsin |herjausta, *
pilkka peittää |minun kasvoni.

Veljilleni minä olen |tullut vieraaksi, *
olen tullut oudoksi äi|tini lapsille.

Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut |kuluttanut, *
ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sat|tuneet minuun.)