Tämän sunnuntain nimi puhuu juuri siitä mistä on kyse; tuomiosta. Raamatun mukaan Jumalan Poika, Herra Jeesus palaa Isänsä säätämänä aikana toisen eli viimeisen kerran maan päälle. Silloin Hän tuomitsee tuolloin elossa olevat ja jo kuolleet. Tämä on yksi kristillisen uskon keskeisimmistä kohdista. Näin tunnustamme myös uskontunnustuksissa. Tuomiosunnuntaita ei voi ohittaa, se kuuluu evankeliumiin eli ilosanomaan Kristuksesta Jeesuksesta. Tämä maailma ei kestä ikuisesti, vaan Jumala tuhoaa sen synnin tähden. Sitten Hän luo uudet taivaat ja uuden maan, jossa ei ole enää mitään syntiä ja pahuutta. Paha saa siis palkkansa. Päivän evankeliumi on jokaisessa vuosikerrassa Jeesuksen puhuma ns. lampaat ja vuohet -vertaus. Tässä tekstissä Ihmisen Poika eli Kristus istuu Isänsä valtaistuimella. Hän on koko maailman Kuningas (josta johtuu myös tuomiosunnuntain toinen nimi ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntai”) ja Tuomari. Hänen eteensä ovat koottuina kaikki maan päällä eläneet ihmiset; kaikille julistetaan tuomio. Mikä on tuomion peruste? Evankeliumitekstiä tarkastellessa voi huomata, että koko maailma on koottu Jeesuksen tuomioistuimen eteen kahteen joukkoon. Mutta kaksi joukkoa on päätetty jo ennen tuomion julistamista. Tämä kertoo siitä, että Tuomari on päättänyt tuomion jo ennen kuin se on julkinen. Toisaalta; vain Hän tietää jokaisen tuomion. Kukaan ihminen eikä enkeli tiedä sitä aiemmin täällä ajassa. Tuomion perusteena on se, mitä on tehty ”minun vähimmille veljilleni”. Keitä ovat nämä Jeesuksen ”veljet”? Kun katsoo evankeliumitekstejä, huomaa helposti Jeesuksen tarkoittavan opetuslapsiaan (mm. Matt. 12:49–50; 28:10: Luuk. 22:32); kyse ei siis ole kenestä tahansa ihmisestä. Raamattu ei opeta missään, että ihminen olisi Hyvän Paimenen lampaiden joukossa hyvien tekojensa kautta. Mitä sitten ovat teot, joita on tehty Jeesuksen omille? Se on Jeesuksen omien eli Hänen lähettiläidensä ja heidän sanomansa, evankeliumin vastaanottamista. Myös Jeesuksen omista huolehtiminen kuuluu tähän. Joka ottaa vastaan sanoman Kristuksesta syntisen Vapahtajana, ottaa vastaan Jeesuksen lähettilään, hän tekee jopa tietämättään sen, minkä Tuomari sanoo: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Ja se, joka ei ole ottanut evankeliumia vastaan, uskonut Kristukseen, saa kuulla: ”Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” Tuomiosunnuntai ei kutsu meitä parantelemaan elämäämme ja yrittämään päästä hyvillä teoilla taivaaseen. Tuomiosunnuntai kutsuu meitä tunnustamaan syntimme ja uskomaan ne anteeksi Jeesuksen tähden, joka on ristiinnaulittu kaikkien ihmisten puolesta. Tämä Jeesus tulee takaisin maailman Tuomarina ja Kuninkaana; Hän vie omansa mukaan taivaaseen Hänen itsensä tähden, armosta, uskon kautta. Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.3. vuosikerta 1. lukukappale Dan. 12:1–3 Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen. Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti. 2. lukukappale Ilm. 20:11–21:1 Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen. Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Evankeliumi Matt. 25:31–46 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ‘Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.’ Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ‘Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’ Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ‘Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle’. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ‘Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.’ Silloin hekin vastaavat sanoen: ‘Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?’ Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ‘Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle’. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Joh. 5:22–29 Jeesus sanoo: Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen. Tai: Matt. 13:47–50 Jeesus sanoi: Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Rukoukset 2. Herra Jeesus Kristus, elävien ja kuolleiden tuomari, joka tulet taivaan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella kaikkine pyhine enkeleinesi tuomitsemaan kaikki kansat, että jokainen saisi sen mukaan, mitä eläessään on tehnyt, hyvää tai pahaa! Me rukoilemme sinua: anna meille Pyhän Henkesi armo, niin ettemme olisi suruttomia vaan muistaisimme aina tuomiosi syödessämme ja juodessamme, jalkeilla ja makuulla. Auta meitä aina valvomaan ja rukoilemaan, pelkäämään syntiä ja tekemään oikean parannuksen, niin että saamme lopulta periä iankaikkisen elämän ja autuuden. Kuule meitä sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesti! Päivän psalmi Antifoni: Psalmi: Älä käy tuomiolle palveli|jasi kanssa, * Sillä vihollinen vainoaa minun |sieluani, * Minun henkeni |nääntyy minussa, * Minä muistelen muinai|sia päiviä, * Minä levitän käteni |sinun puoleesi. * Vastaa minulle pian, Herra, minun |henkeni nääntyy. * Suo minun varhain kuulla sinun armoasi, sillä sinuun |minä turvaan. * Pelasta minut vihollisis|tani, Herra. * Opeta minut tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun |Jumalani. * Kunnia Isäl|le ja Pojalle * niin kuin oli alussa, |nyt on ja aina, *Tuomiosunnuntai, Kristuksen kuninkuuden sunnuntai
24.11
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 9:8–9 Psalmi: Ps. 143:1–10 Hallelujasäe: Ps. 97:8–9
1. lukukappale: Dan. 12:1–3 2. lukukappale: Ilm. 20:11–21:1 Evankeliumi: Matt. 25:31–46 Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Joh. 5:22–29 Matt. 13:47–50
1. Herra Jumala! Hallitse Pyhällä Hengelläsi sydämiämme ja ajatuksiamme, että muistaisimme aina omaa loppuamme ja sinun vanhurskasta tuomiotasi. Herätä meidät elämään täällä jumalanpelossa, jotta saisimme olla siellä iankaikkisesti sinun kanssasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Ps. 9:8–9
Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa |tuomitaksensa. *
Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oi|keuden mukaan.
Ps. 143:1–10
Herra, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun |anomiseni. *
Vastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurs|kaudessasi.
sillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun |edessäsi.
hän on ruhjonut minun elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin |ammoin kuolleet.
sydäntäni kouristaa minun |rinnassani.
tutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kät|tesi tekoja.
Niinkuin janoinen maa, niin minun sieluni ha|lajaa sinua.
Älä peitä minulta kasvojasi, etten tulisi niiden kaltaiseksi, jotka |hautaan vaipuvat.
Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä, sillä sinun tykösi minä y|lennän sieluni.
Sinun tykösi minä |pyrin suojaan.
Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua ta|saista maata.
ja Py|hälle Hengelle,
iankaikkisesta iankaik|kiseen. Aamen.