Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

Uudenvuodenpäivä

1.1

Kolmannen vuosikerran vaihtoehtoinen Vanhan testamentin teksti puhuu vedenpaisumuksen päättymisestä. Nooa astui perheensä ja kaikkien arkissa olleiden elävien olentojen kanssa ulos. Alkoi ikään kuin uusi huomen. Nooa uhrasi Jumalalle niistä puhtaista eläimistä, joita oli seitsemän paria kutakin.

Joku saattaisi tällä kohdalla ajatella ettei Nooan olisi tarvinnut uhrata. Kuudennessa luvussa hänestä sanotaan, että hän oli ”nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä”. Mutta ei Nooa eikä hänen perheensä ollut synnitön. Ei Jumala pelastanut heitä arkissa ja arkin kautta siksi, että he olisivat itsessään nuhteettomia, paremmin eläviä kuin muut puhumattakaan synnittömyydestä. Tekstimme toiseksi viimeiseksi jakeessahan Jumala sanoo nimenomaan niistä ihmisistä, jotka ovat juuri astuneet arkista ulos: ”ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.”

Tämä on voimakas saarna perisynnistä eli alkusynnistä, jonka alainen on jokainen maailmaan syntyvä ihminen. Nooan ja hänen perheensä, Haam -poikaa lukuun ottamatta, erosivat tuhotusta ihmiskunnasta ainoastaan siinä, että he olivat uskon kautta vanhurskaita. He uskoivat Jumalan sanan ja lupauksen, jonka Hän oli jo Saatanalle sanonut ennen kuin karkotti ihmisen paratiisista: ”Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja vaimon siemenen välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” Nooa ja pääosa hänen perheestään olivat uskon kautta vanhurskaita, sillä he uskoivat tulevaan vaimon siemeneen eli Kristukseen.

Uuden vuoden alkaessa saamme kiittää Jumalaa uudesta vuodesta, uudesta päivästä, uudesta alusta. Joka kerta, kun uskomme syntimme anteeksi Jeesuksen tähden, saamme ikään kuin aloittaa alusta. Tämä jatkuu siihen saakka, kunnes meidät ylösnousemuksen aamussa, luodaan ikuisesti uusiksi, Herramme Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi.


Kynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Fil. 2:10–11 Psalmi: Ps. 8:2–10 Hallelujasäe: Ps. 145:21 tai Hepr. 13:8
1. lukukappale: Jes. 42:5–8 tai 1. Moos. 8:13–22 2. lukukappale: Ap. t. 4:24–30 tai Ilm. 3:7–8 Evankeliumi: Matt. 4:12–16


1. lukukappale
Jes. 42:5–8
Näin sanoo Jumala, Herra, joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat: Minä, Herra, olen vanhurskaudessa kutsunut sinut, olen tarttunut sinun käteesi, varjellut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, pakanoille valkeudeksi, avaamaan sokeat silmät, päästämään sidotut vankeudesta, pimeydessä istuvat vankihuoneesta. Minä, Herra, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille.

TAI:
1. Moos. 8:13–22
Ja Nooan kuudentenasadantena yhdentenä ikävuotena, vuoden ensimmäisenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, oli vesi kuivunut maan päältä. Niin Nooa poisti katon arkista ja katseli; ja katso, maan pinta oli kuivunut. Ja toisena kuukautena, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, oli maa aivan kuiva.
Ja Jumala puhui Nooalle sanoen: ”Lähde arkista, sinä ja vaimosi, poikasi ja miniäsi sinun kanssasi. Ja kaikki eläimet, jotka ovat luonasi, kaikki liha, linnut ja karjaeläimet ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, vie ne ulos kanssasi. Niitä vilisköön maassa, ja ne olkoot hedelmälliset ja lisääntykööt maan päällä.” Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan lähtivät ulos, niin myös kaikki metsäeläimet, kaikki matelijat ja kaikki linnut, kaikki, mikä liikkuu maan päällä, lähtivät arkista suvuittain.
Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla. Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: ”En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt. Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.”

 

2. lukukappale
Ap. t. 4:24–30
Sen kuultuansa he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ”Herra, sinä, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on! Sinä, joka Pyhän Hengen kautta, isämme Daavidin, sinun palvelijasi, suun kautta, olet puhunut: ’Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa ja hänen Voideltuansa vastaan.’ Sillä totisesti, tässä kaupungissa kokoontuivat sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet voidellut, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin sukukuntain kanssa, tekemään kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli edeltämäärännyt tapahtuvaksi. Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi; ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta.”

TAI:
Ilm. 3:7–8
Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa: Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.

 

Evankeliumi
Matt. 4:12–16
Mutta kun Jeesus kuuli, että Johannes oli pantu vankeuteen, poistui hän Galileaan. Ja hän jätti Nasaretin ja meni asumaan Kapernaumiin, joka on meren rannalla, Sebulonin ja Naftalin alueella; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: ”Sebulonin maa ja Naftalin maa, meren tie, Jordanin tuonpuoleinen maa, pakanain Galilea – kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus”.

 

Rukous
Herra Jumala, joka meidän vuoksemme annoit Poikasi, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen, tulla lain alaiseksi ruumiillisen ympärileikkauksen kautta! Anna meille armosi, että sydämemme tulisi ympärileikatuksi kaikista synnillisistä himoista ja haluista. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

 

Päivän psalmi

Antifoni: Fil. 2:10–11
Niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkis|tuman, *
ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus |Kristus on Herra.

 

Psalmi:
Ps. 8:2–10
Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa |maassa, *
sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi |taivaitten ylitse!

Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi |tähden, *
että kukistaisit vihollisen ja |kostonhimoisen.

Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi |tekoa, *
kuuta ja tähtiä, jotka sinä |olet luonut,

niin mikä on ihminen, että sinä häntä |muistat, *
tai ihmislapsi, että pidät |hänestä huolen?

Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal’|olennon, *
sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja |kirkkaudella;

panit hänet hallitsemaan kättesi |tekoja, *
asetit kaikki hänen |jalkainsa alle:

lampaat ja karjan, ne |kaikki, *
niin myös |metsän eläimet,

taivaan linnut ja meren |kalat *
ja kaiken, mikä meren |polkuja kulkee.

Herra, meidän |Herramme, *
kuinka korkea onkaan sinun nimesi |kaikessa maassa!

Kunnia Isälle ja |Pojalle *
ja |Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt |on ja aina, *
iankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.

Tiedot

Päivämäärä:
1.1
Tapahtumaluokat:
,


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos