Miten voimme välttää syntiä ja loppujen lopuksi päästä vähäisen synnin tilaan? Jeesushan opetti vuorisaarnassa, että jo pelkkä ajatuskin on synti. Voiko kristitty olla koskaan synnitön? Eikö hänkin ole syntinen kuolemaan asti?
On eri asia olla olemukseltaan syntinen ja tehdä syntiä. Ihmisluontomme pysyy synnin turmelemana loppuun saakka, koska kuulumme syntiinlangenneeseen ihmiskuntaan. Sen sijaan voimme kyllä saada anteeksi kaiken sen syyllisyyden, jonka synti on aiheuttanut. Kristittyinä voimme myös luopua synneistä, vaikka toki kamppailu syntiä vastaan jatkuu niin kauan kuin elämme. Meidän langennut luontomme eli lihamme on aina altis lankeamaan syntiin. Saatana koettaa jatkuvasti houkutella meitä siihen.
Voisiko kuitenkin olla keinoja, joiden avulla meidän syntimme vähenisivät ja synnin ote meistä hellittäisi?
Jumalan laki, Hänen käskynsä, on tarkoitettu siihen, että me emme tekisi syntiä. Laki osoittaa, mitkä asiat ovat väärin Jumalan silmissä. Kun me luemme Raamatusta Jumalan käskyjä tai kun niitä meille julistetaan, silloin me voimme välttää pahan tekemistä. Ymmärrämme, missä kulkee raja, jota me emme saa ylittää. Laki suitsii siis syntiä, vaikkei laki anna meille voimaa pahan välttämiseen ja hyvän tekemiseen. Lue siis Jumalan lakia ja anna sen painua syvälle sydämeensi!
Jumala on antanut meille myös omantunnon, jonka avulla jokainen voi ainakin jossain määrin tietää, mikä on oikein tai väärin. Terve omatunto varoittaa meitä rikkomasta Jumalan asettamia käskyjä. On siksi syytä pitää omatuntonsa kunnossa, eikä toimia sitä vastoin. Jos meidän omatuntomme on sidottu Jumalan sanaan, se osoittaa meille varsin luotettavasti synnin välttämistä. Kuuntele omantuntosi ääntä, äläkä koskaan paaduta omaatuntoasi!
Muista, että sinut on kastettu Kristuksen omaksi. Olet Jumalan lapsi, jonka on tarkoitus elää korkean asemansa mukaisesti. Meidän syntinen lihamme on ristiinnaulittu jo silloin, kun meidät haudattiin kasteessa ”jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia. Se, joka on kuollut, on päässyt vapaaksi synnin vallasta … te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa. Synti ei saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja. Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi! Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia” (Room. 6:6, 7, 11–14). Anna itsesi kokonaan Jumalan, ei synnin käyttöön!
Kun huomaamme lankeavamme syntiin, on tärkeä tunnustaa heti synti Jumalalle. Tarvittaessa tähän on syytä käyttää ripin lahjaa. Silloin me emme jää syntiin makaamaan, vaan pudistamme sen heti päältämme ja palaamme oikealle tielle. Synnin tunnustaminen ja synninpäästö ovatkin vahva ase synnin valtaa vastaan. Kun aina uudelleen jätämme syntimme Jumalalle, synti menettää voimansa. Saamme elämäämme ”armoa armon päälle” (Joh. 1:16), ei enää syntiä synnin päälle. Tunnusta heti syntisi ja lankeemuksesi Jumalalle!
Vahvin turva syntiä vastaan on Kristuksen sovitustyö Golgatan ristillä. Siellä Hän voitti kaiken synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan. Sen jälkeen ei synnillä enää ole ollut lopullista vastaa ihmisiin. Kristuksen ristinkuoleman voima vaikuttaa myös Hänen omissaan, ja karsii heistä syntiä. Uskovassa asuu Jumalan Pyhä Henki, joka ei voi sietää rinnallaan syntiä. Siksi Pyhä Henki meissä taistelee jatkuvasti syntiä vastaan. Me voimme ruokkia Pyhää Henkeä lukemalla ahkerasti Jumalan sanaa. Anna ristin puhdistavan voiman läpäistä elämäsi Pyhän Hengen kautta!
Kun me kuulemme evankeliumin sanoman Kristuksen sovitustyöstä, saamme evankeliumista voimaa lain noudattamiseen ja synnin vastustamiseen. Evankeliumissa on voima kaikkea pahuutta vastaan: ”Minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi” (1. Kor. 1:16). Anna evankeliumin voiman vahvistaa sinua syntiä ja Saatanaa vastaan!
Syntiä vastaan taistelemiseen pätee myös tuttu pöytävertaus. Hengellinen elämä pysyy kunnossa, kun se oli niin kuin nelijalkainen pöytä. Silloin ahkerassa käytössä ovat Jumalan sana, rukous, ehtoollinen ja uskovien yhteys. Jos jokin näistä neljästä jalasta puuttuu, silloin hengellisen elämän ”pöytä” on kiikkerä. Puhumattakaan siitä, jos useampi jalka puuttuu.
Runsas Jumalan sanan lukeminen ja kuunteleminen tuo elämään sekä Jumalan laki että evankeliumia. Laki rajoittaa syntiä ja evankeliumia antaa voimaa sen vastustamiseen ja pyhään elämään. Rukouksessa saamme jatkuvasti tunnustaa Jumalalle syntimme ja luopua niistä. Saamme myös pyytää voimaa synnin vastustamiseen ja pyhittymiseen. Ehtoollispöydässä saamme viikoittain vakuutuksen syntien anteeksiantamuksesta. Hyvät uskon ystävät rohkaisevat vaeltamaan valkeuden tietä ja tukevat silloin, kun lankeamme. Pidä siis hengellinen pöytäsi ja kaikki sen neljä jalkaa hyvässä kunnossa!
Synnin vastustamiseen tarvitsee jokainen uskova siis seurakuntaa. Yksin me olemme lihamme, langenneen maailman ja Saatanan armoilla. Olemme helppo saalis houkutuksille ja viettelyksille. Omat voimat, oma tahto tai oma uskokaan eivät kanna pitkälle. Väsymme, alamme epäillä, lähdemme toimimaan enemmistön kannan mukaan ja pahimmillaan luovumme kokonaan Jumalan sanan mukaisesta uskosta ja elämästä. Näin on käynyt monelle. Älä siksi koskaan jää elämään yksin uskovan elämääsi!
Säännöllinen jumalanpalvelus tarjoaa aina tarkastuspisteen uskonelämälle. Menneen viikon synnit saa jälleen jättää ristin juurella ja saa kuulla niistä päästösanat: ”Minkä te päästätte maan päällä, se on päästetty myös taivaassa”. Menneet syntini eivät tule vastaan enää tässä elämässä eivätkä tulevassakaan.
Jumalanpalveluksesta me saamme myös vahvan varustuksen tulevan viikon kiusauksiin. Jumalan Pyhä Henki tulee meidän elämäämme Jumalan sanan kautta puhdistamaan, ohjaamaan, rohkaisemaan ja varoittamaan meitä: ”Kaikki, mitä Pyhät Kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa” (Room. 15:4). Kristus itse tulee meihin Pyhässä Ehtoollisessa ja lähtee kulkemaan kanssamme alkavaan viikkoon: ”Kristus teissä, kirkkauden toivo” (Kol. 1:27).
Ihminen voi itse myös vaikuttaa siihen, onko hän tekemisissä synnin ja siihen houkuttelevien asioiden tai ihmisten kanssa. Joskus on syytä luopua vaikkapa netistä tai huonosta seurasta, jos se johtaa synnin harjoittamiseen. Päivän voi suunnitella niin, että se on täynnä rakentavaa ja harmitonta tekemistä. Luppoajalla ihmisen mieleen tulee usein turhia ajatuksia.
Uskovan ihmisen on tärkeä harjoittaa itseään hurskaaseen elämään, jota rytmittävät rukous, raamatunluku, virret, uskonystävien tapaaminen sekä työ ja hyvät harrastukset, varsinkin liikunta. Puhdas luonto on parempi ympäristö syntiä vastaan kuin kaupunki houkutuksineen.
On siis kysymys siitä, onko elämän kokonaisuus kunnossa ja Jumalan tahdon mukainen. Synti on elämän vääristymistä pois siltä kaidalta tieltä, joka vie taivaaseen. Synnin välttäminen tapahtuu pikkuhiljaa, kun Kristus saa meissä muotoa. Se on elämän mittainen haaste. Opettele elämään Jumalan lapsen elämää!
