Miten suhtautua uushenkisyyteen?

4.10.2021 • Kysy pastorilta / Kristinoppi

Kysymys: Kuinka pitäisi suhtautua nk. uushenkisyyteen, joka on kovasti nousussa? Pitäisikö se kokonaan torjua vai onko siinä jotain hyvää? Joutuuko ihminen sen kautta tekemisiin pahojen henkivaltojen kanssa?

Vastaus: Uushenkisyys tarkoittaa suunnilleen samaa kuin New Age, uuden aikakauden liike. Uushenkisyys-nimikkeen alle kuuluvat tunnetuimpina mm. jooga, mindfulness, meditaatio ja tarot-kortit. Lisäksi siihen kuuluu kirjava joukko erilaisia terapioita ja menetelmiä, joita mainostetaan henkisinä harjoituksina, kuten enkelihoidot, kristalliterapiat, aromaterapiat jne. Myös perinteisemmän salatieteen harjoittajat kuten meediot, noidat, tietäjät, gurut, šamaanit jne. voidaan laskea uushenkisyyteen kuuluviksi. Uushenkisyydessä yhdistyvät näin pakanalliset muinaisuskonnot ja itämaiset hengelliset liikkeet. Lyhyesti sanottuna uushenkisyys tarkoittaa ”yksilön kokemuksia ja harjoitteita, joiden kautta yliluonnollinen tulee elämään” (Kimmo Ketola).

Uushenkisyys on hyvin pirstaleinen kenttä erilaisia uskomuksia ja menetelmiä. Ajatuksena usein onkin, että yksilö voi itse valita siitä itselleen mieluisat ja sopivat ainekset. Näin ihmiselle syntyy vaikutelma, että hän on vapaa ja pystyy itse valitsemaan sen, mihin uskoo ja mitä toteuttaa. Tällainen valinnanvapaus vetoaa kuluttamiseen tottuneeseen länsimaalaiseen ihmiseen.

Uushenkisyyden räjähdysmäisen suosion taustalla on selvästi myös länsimaiden maallistuminen. Kaikki valtakirkot ovat menettäneet jäseniään ja vaikutustaan ihmisten elämään. Tämä on johtanut valtavaan hengelliseen ja henkiseen puutostilaan miljoonien ihmisten elämässä. Tiede ja viihde eivät riitä elämän sisällöksi ja siksi sielu huutaa ravintoa. Tähän tarpeeseen monet etsivät ratkaisua uushenkisistä liikkeistä, jotka koetaan vapaampina ja vähemmän muodollisina ja opillisina kuin kristilliset kirkot.

Uushenkisten liikkeiden suosiota selittää myös länsimaisen elämäntavan kiireellisyys ja stressaavuus. Moni uupuu työn ja kodin paineiden keskellä. Tulevaisuus ei myöskään lupaa helpotusta vaan paineet tuntuvat kasvavan entisestään. Moni pakenee uupumista ja uhkakuvia joogan näennäiseen rauhaan ja leppoisuuteen. Pelottavan tulevaisuuden edessä moni koettaa etsiä rauhaa menneisyyden pakanallisesta uskonnollisuudesta, jossa korostuu tasapainoinen suhde luontoon, puihin ja metsänhenkiin.

Uushenkisyys on selvästi nimenomaan keski-ikäisten naisten suosiossa. Heistä peräti lähes puolet luonnehtii itseään ”henkisiksi” eikä ”uskonnollisiksi”. Nyttemmin myös nuoremmat naiset näyttävät yhä enemmän liittyvän tähän joukkoon. Uushenkisyys lomittuu monella tavoin feministiseen ideologiaan, koska molemmissa korostuvat tasa-arvoisuus ja patriarkaalisen uskonnollisuuden vastustaminen. Naisia tuo uushenkisyyteen myös sen tunnevaltaisuus ja kokemuksellisuus. Esim. enkeliuskovista vähintään 90 % on tutkimusten mukaan naisia. Uushenkisyys tulee myös lähelle monia psykologian virtauksia esim. korostaessaan itsetuntemuksen lisäämistä ja itsetunnon vahvistamista.

Kristinuskon kannalta katsottuna on hyvää se, että ihmiset vihdoin alkavat kääntyä pois materialismista ja vääränlaisesta tiedeuskosta, ja etsivät hengellisiä totuuksia. Tämä voi johtaa jonkun kohdalla myös kristillisen sanoman kirkastumiseen.

Kristitty ei myöskään saa halveksia luotuisuuteen kuuluvia tarpeitaan. Jokaisella ihmisellä on levon, rauhan, vapauden, tasapainon, liikunnan ja yhteisöllisyyden tarpeita. Uushenkisyys vastaa jossain määrin näihin ihmisen luontaisiin tarpeisiin, vaikka ne toki voitaisiin tyydyttää muullakin tavoin kuin esim. mindfulnessissa.

Uushenkisyyden suurin vaara on siinä, että huomaamatta opettaa ihmiselle vieraan, itämaisen maailmankuvan. Moni ei saata edes tunnistaa sitä, että omaksuu täysin ei-kristillisen ajattelutavan aineksia. Näitä ovat mm.

1. Ihminen voi itse valita pelastustiensä sisällön. Ei ole mitään yhtä totuutta vaan ainoastaan yksilön subjektiivinen totuus. Raamatun mukaan ”ei kukaan muu voi pelastaa kuin Hän (Jeesus Kristus). Mitään muuta nimeä joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla” (Ap. t. 4:12).

2. Opilla ei ole mitään väliä, kunhan homma toimii (pragmatismi). Raamattu ei ole vastaus ihmisen ongelmiin vaan vaikkapa jonkun joogagurun opastus. Raamatun mukaan uskonoppi on ”pyhille kertakaikkisesti annettu” (Juuda 3).

3. Tunne ja kokemus ohjaavat valintoja, eivät järki tai kirjoitettu Sana. Raamatun mukaan ”Jumalan sana on elävä ja väkevä … Se viiltää halki sielun ja hengen … se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme” (Hepr. 4:12).

4. Jokaisessa ihmisessä asuu jumala. Siksi ihmisen pitää etsiä jumalaa, totuutta ja valoa omasta sisimmästään. Raamatun mukaan ”juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset” (Matt. 15:19). Vasta uskon kautta asuu Kristus ihmisen sydämessä.

5. Ihminen on osa luontoa, joka on jumalallinen (panteismi). Raamatun mukaan Jumala on luonut maailman, mutta jumaluus ei asu kaikkialla luomakunnassa eikä kaikissa ihmisissä. Ihminen on langennut ja luomakuntakin on turmeluksen alainen, se ”yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa” (Room. 8:22).

6. Ihminen saavuttaa elämän päämäärän (vapautumisen, valaistumisen, pelastuksen) noudattamalla tiettyjä menetelmiä ja harjoituksia. Raamatun mukaan kaikki ihmiset ovat ”rikkomustensa tähden kuolleet” (Ef. 2:5) eivätkä voi minkään tekojensa avulla tehdä itsestään eläviä. Vain Kristus voi herättää hengellisesti kuolleen ja pelastaa hänet uskon kautta: ”Ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja” (Room. 3:28).

7. Kuolleisiin ihmisiin ja henkivaltoihin saa olla yhteydessä. Ne ovat hyviä voimia ja voivat auttaa ja ohjata ihmistä. Raamatun mukaan ”älkää kääntykö vainajahenkien puoleen, älkääkä kysykö neuvoa tietäjiltä, ettette saastuttaisi itseänne” (3. Moos. 31:31). ”Jumalaltaanhan kansan on neuvonsa pyydettävä. Miksi sen pitäisi kysyä kuolleilta neuvoa elävien asiassa?” (Jes. 8:19).

8. Kuolemaa ei ole vaan ihminen jatkaa elämäänsä jälleensyntymisten kautta. Raamatun mukaan ”jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja joutua tuomiolle” (Hepr. 9:27).

9. Synti ei ole ihmisen suurin ongelma vaan tietämättömyys ja valaistumisen puute. Ei ole myöskään mitään persoonallista Pahaa, Saatanaa, joka houkuttelisi syntiin. Raamatun mukaan ”yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä” (Room. 5:12). Synnin voittaa vain Kristuksen ristintyö ja anteeksiantamus uskon kautta.

10. Tavoitteena ei ole taivas vaan yksilön tasapaino, rauha ja mielihyvä. Lopullinen rauha saavutetaan sammumalla tai tyhjentymällä itsestä tai yhdistymällä jumaluuteen tai maailmanhenkeen. Raamatun mukaan ”Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa” (Room. 6:23), ”uskon päämäärä” on ”sielujen pelastus” (1. Piet. 1:9) ja ”levon maa” (Hepr. 4:10), ”taivaallinen isänmaa” (Hepr. 11:16).

Kimmo Ketolan haastattelu: Kirkko ja kaupunki, Uushenkisyys vetoaa yksilöllisyyden aikana 30.9.2015.

Ks. myös Voiko kristitty joogata?


Evästeasetukset
Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos