Neljä Eenokin kirjaa

24.4.2020 • Lukukammiosta / Teologia

Neljä Eenokin kirjaa, 2018 Pyhän Maan Kristityt RY

Eenok on Raamatun salaperäisimpiä henkilöitä. Raamatussa Eenok esiintyy lyhyesti vain muutamassa katkelmassa. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan: ”…kun Hanok oli vaeltanut Jumalan yhteydessä, ei häntä enää ollut, sillä Jumala oli ottanut hänet pois.” Uuden testamentin puolella Heprealaiskirje listaa hänet uskon esikuvien joukkoon. Juudan kirje lainaa 1. Eenokin kirjaa:

Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: ’Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.’” Juud. 14-15

Neljä Eenokin kirjaa -julkaisuun on kerätty neljä eri Eenokiin liittyvää kirjaa. Ne kertovat henkilöstä itsestään ja myös muista sellaisista asioista, joista Raamattu kertoo niukasti. Jos sinua on koskaan kiinnostanut lukea ajasta ennen vedenpaisumusta, siitä mitä olivat Raamatussa mainitut jättiläiset tai taivasten koostumuksesta ja enkeleiden tehtävistä siellä, Eenokin kirjat ovat varmasti mielenkiintoista luettavaa.

Kirjojen ajoittaminen on vaikeaa. Nämä neljä teosta sijoittunevat laajalle ajanjaksolle n. 300 eKr. – 600 jKr. Vanhin Eenokin kirjoista tehty tekstilöytö on Qumranista, josta on löytynyt tekstejä ensimmäisestä ja toisesta Eenokin kirjasta.

Suomenkielinen laitos on käännetty englanninkielisestä versiosta. Eenokin kirjojen varhaisimmat säilyneet kopiot ovat jo itsessään käännöksiä, joten tekstin tarkkuuteen täytyy suhtautua varauksella. Esimerkiksi 2. Eenokin on käännetty slaavinkielisestä veriosta englanniksi. Se puolestaan on käännetty suomeksi. Päätös englannista kääntämiseen on silti ymmärrettävä, koska hyvän käännöksen tekeminen kaikista näistä teksteistä edellyttäisi asiantuntemusta monesta harvinaisesta kielestä, muun muassa seemiläisestä Ge’ez kielestä, jota on puhuttu Etiopian alueella.

Eenokin kirjat eivät ole osa Raamattua. Yksikään niistä ei myöskään kuulu ns. deuterokanonisiin kirjoihin (ks. kaanon), joihin sisältyvät esimerkiksi Makkabealaiskirjat ja Viisauden kirja. Ainoa poikkeus on Etiopian ortodoksinen kirkko, joka sisällyttää 1. Eenokin kirjan kaanoniinsa. Etiopiasta löytyy myös eräs juutalaisryhmittymä, joka käyttää kirjaa.

1. Eenokin kirja

Tavallisesti kun mainitaan Eenokin kirja, tarkoitetaan nimenomaan 1. Eenokin kirjaa. Kirja on koottu ennen Uutta testamenttia ja tähän kirjaan sisällytetyistä se on kaikista pisin. Teos ei ole yhtenäinen, vaan monen kirjoituksen kokoelma. Sen vuoksi kirjan eri osat saattavat olla hyvinkin erilaisia ja eri ajoilta peräisin. 

Eenokin kirjaan sisältyy vartioiden kirja, vertausten kirja, astronomian kirja, näkyjen kirja ja Eenokin kirje. Näissä kerrotaan vartijoista (enkeleistä), laskeutuvat maahan opettaen ihmisiä ja saaden jälkikasvua näiden kanssa johtajanaan itse Belzebul. Edelleen Eenokin kirjaan on kirjoitettu Eenokin opetuksesta Metusalahille, hänen näyistään taivaassa ja tuonelassa, taivaan kappaleiden liikeistä, katkelmia Nooan kirjasta jne. Eenokin kirjassa toistuu jumalinen hahmo, Ihmisen Poika, joka on samankaltainen kuin Danielin kirjassa. 

”Ja minä kysyin enkeliltä, joka kulki kanssani ja näytti minulle kaikki salatut asiat, tästä Ihmisen Pojasta, kuka Hän oli, ja mistä Hän on, ja miksi Hän kulkee Kaiken Alun kanssa? Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: Tämä on Ihmisen Poika, jolla on vanhurskaus, jonka kanssa vanhurskaus vaeltaa, ja joka paljastaa kaikki aarteet siitä mikä on salattu, sillä Herra on valinnut Hänet …”

2. Eenokin kirja

Suurin osa toista Eenokin kirjaa on kuvausta taivaasta, jota ylös otetulle Eenokille esitellään. Näiden taivaallisten näkyjen perusteella hän kirjoittaa yhteensä 366 kirjaa. Taivaallisen matkansa jälkeen Eenok palaa opettamaan maan päälle ja jättää jälkeensä kirjat ennen kuin hän otetaan taivaaseen.

3. Eenokin kirja

Kolmannessa Eenokin kirjassa näkijä ei ole Eenok, vaan Rabbi nimeltä Ishmael. Kuten Eenok, Rabbikin otetaan taivaaseen, jossa hän tapaa Eenokin. Tästä on tullut enkelin kaltainen olento ja itseasiassa Eenok on korotettu enkeleitäkin ylemmäksi. Hän on nyt ”Metatron Shekinaan ruhtinas”. Kirjassa kerrotaan muun muassa, että Jumala siunasi Eenokia 1 365 000:lla siunauksella, kiinnitti häneen 365 silmää ja pani 72 siipeä kasvamaan hänen selkäänsä. 

Kirjassa Metatron kertoo Ishmaelille taivaasta ja eri enkelien arvojärjestyksestä ja tehtävistä. Esimerkiksi enkeli Galgalliel on vastuussa auringon kierrosta. Oma suosikkini oli selitys serafeista, joiden tehtävä oli polttaa saatanan syytöskirjelmiä. 

”Miksi niitä kutsutaan serafeiksi? Koska he polttavat saatanan tauluja. Joka päivä saatana istuu Sammaelin, Rooman ruhtinaan, ja Dubbielin, Persian ruhtinaan kanssa, ja he kirjoittavat tauluihin Israelin syntejä ja antavat ne serafeille, että he veisivät ne Jumalan eteen, että hän tuhoaisi Israelin maan päältä. Mutta serafit tietävät Jumalan salaisuudet, ettei hän halua Israelin kansan tuhoutuvan. Mitä ne serafit sitten tekevät? Joka päivä he ottavat ne taulut saatanan kädestä ja polttavat ne siinä liekehtivässä tulessa, joka on sitä korkeaa ja korotettua valtaistuinta vastapäätä, niin etteivät ne taulut pääse Jumalan eteen, kun hän istuu tuomioistuimellaan ja tuomitsee koko maailmaa totuudessa.”

Päällimmäisenä kirjasta välittyy pikkutarkka järjestys ja hierarkia. Jumalan taivaassa kaiken on oltava kohdallaan ja kaikella on oma tehtävänsä.

4. Eenokin kirja

Neljäs Eenokin kirja on kaikista lyhyin. Siinä on seitsemän lukua, joiden painopiste on tuleva tuomio ja Messiaan, Ihmisen Pojan tulemus. Kirjaa lukiessa ei voi olla epäilemättä kristillistä vaikutusta. Tämänkin kirjan ajoitus on kuitenkin hankalaa. 

Katkelma aivan kirjan lopusta:

”Tämä on meidän toivomme ja meille annettu lupaus, sillä maailma on täynnä pimeyttä ja pahuutta, mutta se Ihmisen Poika on tuleva näyttämään elämän tien ja sovituksen voiman … Minä, Eenok, olen sen nähnyt ja minä tiedän, että se on totta, ja minä riemuitsen siitä lupauksesta, että silloin minä saan olla minun Pelastajani kanssa. Aamen”

Lopuksi

Eenokin kirjat ovat hämmentävää, mutta myös mielenkiintoista luettavaa. Kirjoja voi pitää hyödyllisenä taustaluettavana, jotka parhaimmillaan voivat auttaa ymmärtämään paremmin Raamattua, apokalyptista kirjallisuutta ja sitä kulttuuriympäristöä, jossa Uusi testamentti on syntynyt. Esimerkiksi Jeesuksen puhuessa itsestään Ihmisen Poikana, jotkut ovat hyvinkin saattaneet yhdistää hänet Eenokin kirjojen kuvaukseen jumalallisesta hahmosta.

Jos kirjojen sekalaista sisältöä pitäisi jotenkin tiivistää, voisi sanoa Eenokin kirjojen opettavan, että Jumala on järjestyksen Jumala ja kaikkivaltias. Ennemmin tai myöhemmin tuomio kohtaa maailmaa ja sen asukkaita. Siksi ihmisten on tehtävä parannus ja etsittävä pelastusta Jumalasta.


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos