Ladataan Tapahtumat

« All Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

1. sunnuntai joulusta

31.12.2017

Luukkaan evankeliumi siirtyy heti johdantojakeiden jälkeen puhumaan pappi Sakariaasta (Luuk. 1:5). Pian ollaan temppelissä, jonka uhrijumalanpalveluksen toimittaminen jää Sakariaalta loppuun saattamatta, kun enkeli ilmestyy hänelle ja ilmoittaa Johannes Kastajan synnystä. Sakarias ei nimittäin usko lupausta ja niinpä hän tulee mykäksi. Papin piti jumalanpalveluksen lopuksi siunata kansa Herran siunauksella (vrt. 3. Moos. 9:23). Tätä Sakarias ei pystynyt tekemään.

Päivän evankeliumissa ollaan jälleen temppelissä. Nyt keskuksessa ei kuitenkaan ole pyhäkkö ja sen uhrijumalanpalvelus, eivätpä leeviläiskuoron laulamat virretkään. Nyt keräännytään Jeesuksen luokse ylistämään Jumalaa. Simeon ja Hanna edustavat niitä hurskaita israelilaisia, jotka odottavat Jumalan pelastusta. He näkevät, että lapsi, joka isänsä ja äitinsä käsillä saapuu temppeliin, toisi Herran siunauksen niin Israelille kuinka kaikille maailman kansoillekin. Tässä on siis Jumalan uhrikaritsa, suuri ylimmäinen pappi ja itse Herra, jonka ylistystä Hanna kutsuu muita laulamaan.

Simeon kuitenkin ilmoitti, etteivät kaikki ota Jeesusta vastaan. Hän on kompastuskivi, joka on toisille lankeemukseksi ja toisille nousemukseksi, niin että uusi Jumalan temppeli rakentuu Kristuksen varaan. Marian läpi on miekka käyvä, kun Kristuksen sanat tutkivat hänenkin sydämensä. Samoin Kristuksen sanat käyvät meidän sydämeemme osoittaen syntimme, jotta saisimme uskoa rikoksemme anteeksi Jeesuksen ristin tähden. Näin me rakennumme Kristuksessa, tulemme Hänessä siunatuiksi.


Kynttilöitä: 4 Liturginen väri: valkoinen.3. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 111:2 Psalmi: Ps. 71:14–19 Hallelujasäe: Jes. 63:7
1. lukukappale: Jes. 25:1 4–5 tai Jes. 49:13–16 2. lukukappale: Gal. 4:3–7 tai Kol. 2:6–10 Evankeliumi: Luuk. 2:33–40


1. lukukappale

Jes. 25:1, 4–5
Herra, sinä olet minun Jumalani; minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi, sillä sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun aivoituksesi kaukaisilta päiviltä ovat todet ja vakaat.
Sillä sinä olit turvana vaivaiselle, turvana köyhälle hänen ahdingossansa, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä; sillä väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää vastaan. Niinkuin helteen kuivassa maassa, niin sinä vaimensit muukalaisten melun. Niinkuin helle pilven varjossa vaipuu väkivaltaisten voittolaulu.

Tai:

Jes. 49:13–16
Riemuitkaa, te taivaat, iloitse, sinä maa, puhjetkaa riemuun, te vuoret, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa. Mutta Siion sanoo: ”Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut”. Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.

2. lukukappale
Gal. 4:3–7
Kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle. Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!” Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

Tai:
Kol. 2:6–10
Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen. Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää.

Evankeliumi
Luuk. 2:33–40
Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin. Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: ”Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan – ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä – että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi”.
Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin. Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.

Rukoukset
1. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala! Johda mielesi mukaan kaikkia toimiamme, että hyvissä töissä rikastuisimme. Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.
2. Herra Jumala, taivaallinen Isä, joka pyhän Simeonin kautta ilmoitit, että Poikasi Kristus on asetettu lankeamiseksi ja nousemiseksi monelle! Me rukoilemme sinua: valaise sydämemme Pyhällä Hengelläsi, että oikein tuntisimme Poikasi Jeesuksen Kristuksen ja kaikessa hädässä ja vaarassa häneen turvaisimme, ottaisimme hänet vastaan nousemiseksemme, emmekä suruttoman, sokean maailman tavoin loukkaantuisi häneen, vaan olisimme lujat ja miehuulliset kaikkinaisessa kärsimyksessä ja ahdistuksessa, mikä sanasi ja tunnustuksesi tähden meitä kohtaa. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 111:2
Suuret ovat Herran teot, kaikkien niiden tutkisteltavat, *
jotka niitä rakastavat.
Psalmi:
Ps. 71:14–19
Mutta minä odotan alati, *
ja yhäti minä sinua kiitän.
Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, *
sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne.
Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, *
minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.
Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, *
ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan.
Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, *
niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.
Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, *
sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Antifoni toistetaan.

Hallelujasäe Jes. 63:7
Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja.

Tarkemmat tiedot

Päivämäärä:
31.12.2017
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos