Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

5. sunnuntai loppiaisesta

10.2

Miksi maailmassa on niin paljon pahaa? Miksi kaikki ihmiset eivät pelastu? Jokaiselle meistä on varmaankin tullut mieleen tällaiset kysymykset. Tekstissämme ja sen selityksessä vähän myöhemmin saman luvun jakeissa 36–43 Jeesus osaltaan vastaa näihin kysymyksiin.

Taivasten valtakunnan sanansaattajat kyllä kylvävät hyvää siementä, evankeliumia Kristuksesta, maailmaan – ihmisten keskelle –  mutta omaa siementään kylvää myös ”vihamies”. Kumpikin siemen itää ja kantaa hedelmää. Jumalan valtakunnan kansalaiset, kristityt, eivät voi tehdä sadonkorjuuta, koska he eivät tunnista kuka on pyhä ja kuka on paha Jumalan silmissä. Tämän erottelun Jumala tekee itse aikojen lopulla, kootessaan kaikki kansat viimeiselle tuomiolle. Jeesuksen vertaus loppuu tässä kohtaa tähän. Me saamme vastausta pahan ongelmaan: näin vain täytyy olla, jotta ei korjattaisi pois hyvääkin siementä, Jumalan valtakunnan kansalaisia. Me emme kuitenkaan saa kovinkaan tyydyttävää vastausta kysymykseen: miksi kaikki ihmiset eivät pelastu? Tämän kysymyksen Jeesus jättää avoimeksi tässä kohtaa. Hän vain kertoo, että on olemassa kahdenlaista kylvöä ja kumpainenkin siemen itää ja kantaa hedelmää. Täydellistä vastausta kysymykseen, miksi kaikki ihmiset eivät pelastu, Jumalan sana ei tarjoa, mutta jotain se kertoo kuitenkin. Kaikki ihmiset todella kootaan viimeiselle tuomiolle, ja silloin tehdään erottelu, jota ei ihmisvoimin voitu tehdä maan päällä. Silloin ne, jotka turvaavat Jeesukseen Kristukseen omana syntiensä sovittajana pelastuvat, ja pääsevät ikuiseen elämään Jumalan valtakuntaan, Hänen kasvojensa eteen. Eivät omasta ansiostaan, vaan Jeesuksen ansioiden tähden. Silloin ne, jotka eivät turvaa Jeesukseen, vaan johonkin muuhun, todetaan laittomuuden tekijöiksi ja pahennukseksi ja heidät heitetään ”tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys” (j. 42).

Meidän asiamme ei siis ole päättää, kuka menee kadotukseen ja kuka pelastuu. Meidän tehtävämme on kylvää Jumalan sanaa, evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta – maailman Vapahtajasta. Loppu on Jumalan käsissä.


Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: vihreä.1. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: 1. Kor. 4:5 Psalmi: Ps. 37:1-9 Hallelujasäe: Ps. 11:4
1. lukukappale: Hes. 33:10-16 2. lukukappale: Kol. 3:12-17 Evankeliumi: Matt. 13:24-30


1. lukukappale

Hes. 33:10–16

Profeetta Hesekielille tuli tämä Herran sana:

Ja sinä, ihmislapsi! Sano Israelin heimolle: Näin te sanotte: ’Niin, rikoksemme ja syntimme ovat meidän päällämme, ja me riudumme niiden tähden. Kuinka me voisimme pysyä elossa?’ Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte, Israelin heimo!

Ja sinä, ihmislapsi! Sano kansasi lapsille: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa sinä päivänä, jona hän rikkoo, ja jumalaton pääsee suistumasta turmioon jumalattomuutensa tähden sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan, ja vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin sinä päivänä, jona hän syntiä tekee. Jos minä sanon vanhurskaalle, että hän totisesti saa elää, mutta hän sitten luottaa vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä, niin hänen vanhurskauttansa ei ensinkään muisteta, vaan hän kuolee vääryydessään, jota on tehnyt. Ja jos minä sanon jumalattomalle, että hänen totisesti on kuoltava, mutta hän kääntyy pois synnistänsä ja tekee oikeuden ja vanhurskauden – antaa takaisin, tuo jumalaton, pantin, korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan, niin ettei vääryyttä tee – niin totisesti hän saa elää; ei hänen ole kuoltava. Hänen syntejänsä, jotka hän on tehnyt, ei ensinkään muisteta: hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää.

2. lukukappale

Kol. 3:12–17

Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Evankeliumi

Matt. 13:24–30

Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: ”Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois. Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin. Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: ’Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?’ Hän sanoi heille: ’Sen on vihamies tehnyt’. Niin palvelijat sanoivat hänelle: ’Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?’ Mutta hän sanoi: ’En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'”

Päivän psalmi

Antifoni:

1. Kor. 4:5

Älkää sentähden lausuko mitään tuomiota, ennenkuin aika on, ennenkuin Herra tulee,*
joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset.

Psalmi:

Ps. 37:1–9

Älä vihastu pahain tähden, *
älä kadehdi väärintekijöitä.

Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, *
ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.

Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, *
asu maassa ja noudata totuutta;

silloin sinulla on ilo Herrassa, *
ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.

Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, *
kyllä hän sen tekee.

Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden *
ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.

Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. *
Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.

Herkeä vihasta ja heitä kiukku, *
älä kiivastu, se on vain pahaksi.

Sillä pahat hävitetään, *
mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.

Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan.

Hallelujasäe

Ps. 11:4

Hänen silmänsä näkevät, *
hänen katseensa tutkii ihmislapset.


Tiedot

Päivämäärä:
10.2
Tapahtumaluokka:


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos