Aika ajoin kuulee kysyttävän: Mistä meidän nykyinen liturginen jumalanpalveluksemme on peräisin? Miksi se on sellainen kuin on? Mahtaako messun liturgia olla ulkoisten muotomenojen rikkaudesta innostuneiden kirkonmiesten keksintöä?


Seuraavassa olen yrittänyt piirtää alustavaa hahmotelmaa joistakin olennaisista kulttuurin muutoksista, jotka ovat tapahtuneet tai tapahtumassa keskellämme. Aavistukseni on, että tätä taustaa vasten monet käytännöllisen seurakunta- ja järjestöelämän piirteet tulevat ymmärrettäviksi. […]


Aikamme kristitty kuulee harvemmin opetusta ripistä. Yksi syy on historian painolasti. Kun teologinen keskustelu sivuaa rippiä, moni tulee varautuneeksi. Ei aikaakaan, kun pöytä täyttyy varoittavista esimerkeistä ja rakentava keskustelu hukkuu historian luurankojen kolinaan.

Myös liberaaliteologialla on osuutensa ripin inflaatioon. Kun kirkosta katoaa usko Raamattuun, katoaa elävä lain ja evankeliumin saarna. Ja kun laittomuus valtaa saarnatuolin, se valtaa myös seurakuntalaisten sydämet. Rippi ja synninpäästö muuttuvat yleiseksi armon aatteeksi, ja menettävät todellisen merkityksensä.

Luther taisteli vapaan, uskossa omistettavan synninpäästön puolesta. Tehtävä oli haastava. Oli avattava pelon nauhat ja pakon kääreet, ja nostettava rippi Jumalan lahjana kaikkien nähtäväksi. Ja samalla oli taisteltava myös orastavaa hengellistä veltostumista vastaan. Isossa katekismuksessa kuuluukin rajanveto molempiin suuntiin.

Kun nykykristitty kysyy, miksi tarvitsen rippiä, taustalla kaikuu usein tyhjiö. Pakko on mennyttä, mutta niin myös raitis opetus synnistä ja Kristuksen kalliisti maksetusta armosta. Jäljellä on aran protestantin hapuileva avaus; tiedän, että rippiä tarvitaan, kerro sinä miksi.


Vanhurskauttaminen Jumalan teko tuomionjulistuksessa Krituksessa kristityn ulkopuolella (Jes,53:11; Room.5:8-9; 2.Kor.5:19) Yhdessä hetkessä annettu jumalallinen vapautustuomio Kun meidät vanhurskautetaan, se tapahtuu NYT! (Room.8:1; Hebr.7:27) Tasavertainen asema Olemme kaikki yhtäläisesti vanhurskautetut Jumalan […]


Mikä on kirkon lähetystehtävä luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan? On yllättävää havaita, että tähän kysymykseen, tällä nimenomaisella tavalla ilmaistuna, ei vastata tunnustuskirjoissamme; eivätkä ne edes puhu lähetystyöstä siinä mielessä kuin tuo termi yleensä ymmärretään. Koskapa tunnustuskirjamme eivät puhu kirkon “lähetystehtävästä” tai “lähetystehtävistä”, meidän on osoitettava niille hieman toisenlainen kysymyksenasettelu.


Vuosikymmen sitten keskustelin Nairobissa erään amerikkalaisen, luterilaisen lähetystyöntekijän kanssa prof. Kurt Marquartin artikkelista, joka oli julkaistu edellisenä vuonna. Kirjoituksen aiheena oli kirkon kasvu-ajattelun (Church Growth) aiheuttama lähetysparadigman muutos. Suureksi hämmästyksekseni […]


1. Johdanto 1.1. Laulava ja soittava Jumalan kansa Suomen Evankelisluterilainen lähetyshiippakunta sai syksyllä 2015 uuden, oman virsikirjan ”Luterilaisia virsiä”. Se ei korvaa sitä vuoden 1986 virsikirjaa, jota Lähetyshiippakunnan seurakunnissa on […]


Tälle esitykselle annettu aihe saattaa ensi kuulemalta tuntua keinotekoiselta. Rinnakkain asettelu ’kirkko’ ja ’uskovat’ voidaan helposti mieltää vastakkaisuutena. On oletettavissa, että teemamme saattaa maistua suorastan lahkohenkiseltä. Ei kai vain kirkko […]


Isä meidän –rukous on varmasti maailman tunnetuin ja käytetyin rukous. Ehkä voi sanoa, että se on myös kaikkein ”kulunein” rukous. Sen tuttuus tekee siitä helposti kivettyneen, kaavamaisen tuntuisen. Se on […]


Mitä Jeesus ajatteli ristillä viimeiseksi ennen kuolemaansa? Meillä ei ole tietenkään mahdollisuutta kurkistaa Vapahtajamme päähän emmekä lukea hänen ajatuksiaan. Ja kuitenkin uskallan väittää, että tiedämme, mitä Vapahtajamme ajatteli. ”Eeli, Eeli […]



Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos