Aikamme kristitty kuulee harvemmin opetusta ripistä. Yksi syy on historian painolasti. Kun teologinen keskustelu sivuaa rippiä, moni tulee varautuneeksi. Ei aikaakaan, kun pöytä täyttyy varoittavista esimerkeistä ja rakentava keskustelu hukkuu historian luurankojen kolinaan.

Myös liberaaliteologialla on osuutensa ripin inflaatioon. Kun kirkosta katoaa usko Raamattuun, katoaa elävä lain ja evankeliumin saarna. Ja kun laittomuus valtaa saarnatuolin, se valtaa myös seurakuntalaisten sydämet. Rippi ja synninpäästö muuttuvat yleiseksi armon aatteeksi, ja menettävät todellisen merkityksensä.

Luther taisteli vapaan, uskossa omistettavan synninpäästön puolesta. Tehtävä oli haastava. Oli avattava pelon nauhat ja pakon kääreet, ja nostettava rippi Jumalan lahjana kaikkien nähtäväksi. Ja samalla oli taisteltava myös orastavaa hengellistä veltostumista vastaan. Isossa katekismuksessa kuuluukin rajanveto molempiin suuntiin.

Kun nykykristitty kysyy, miksi tarvitsen rippiä, taustalla kaikuu usein tyhjiö. Pakko on mennyttä, mutta niin myös raitis opetus synnistä ja Kristuksen kalliisti maksetusta armosta. Jäljellä on aran protestantin hapuileva avaus; tiedän, että rippiä tarvitaan, kerro sinä miksi.


Voimme ajatella kirkkotaiteeksi kaiken sen, mitä vuosisatojen aikana kirkkoihin on tehty: seinä-, katto- ja lattiapinnoille, koristelut, puulle tai pingotetulle kankaalle tehdyt maalaukset, veistokset, kaiverrukset, laajemmin ymmärrettynä myös alttarikrusifiksit, ehtoollisastiat ja […]


1. Johdanto 1.1. Laulava ja soittava Jumalan kansa Suomen Evankelisluterilainen lähetyshiippakunta sai syksyllä 2015 uuden, oman virsikirjan ”Luterilaisia virsiä”. Se ei korvaa sitä vuoden 1986 virsikirjaa, jota Lähetyshiippakunnan seurakunnissa on […]


Kun haluat päästä kärpäseksi kattoon seuraamaan varhaiskristillistä jumalanpalvelusta ja erityisesti naisten roolia siinä, etsi käsiisi Apostoliset konstituutiot -niminen kirjoitus (engl. The Apostolic Constitutions, lyh. AC). Tuntematon laatija on koonnut tekstin […]


Tuhkakeskiviikosta alkaa kirkkovuodessa pääsiäiseen valmistava paaston aika. Mutta mitä se tarkoittaa? Miksi paastotaan? Paastoamisesta ei Raamatussa ole yleispätevää käskyä eikä kieltoa. Merkityksettömästä asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Kristus antoi opetuslapsilleen […]


Aika ajoin kuulee kysyttävän: Mistä meidän nykyinen liturginen jumalanpalveluksemme on peräisin? Miksi se on sellainen kuin on? Mahtaako messun liturgia olla ulkoisten muotomenojen rikkaudesta innostuneiden kirkonmiesten keksintöä?


Jumalanpalvelus on kristillisen kirkon sydän. Kirkon elämä virtaa alttarilta. Tässä kirjoituksessa syvällisesti ja kansantajuisesti pureudutaan jumalanpalveluksen olemukseen. Siinä avataan jumalanpalvelukseen näkymä, jota ei aika eikä paikka kahlitse. Jumalanpalvelus on taivaallisen elämän aloittamista maan päällä”, mutta myös jo nyt sen viettämistä Kristuksen ja kaikkien pyhien kanssa.


Kuinka moni isä ja äiti onkaan uupuneena kuunnellut lastenhuoneessa noussutta meteliä, turhautumistaan piilotellen ottanut vastaan itkien pihalta saapuvan lapsen kanteluviestin sisaruksen tekemisistä tai väsymykseen asti joutunut ojentamaan sitä niin rakasta […]


Vuosikymmen sitten keskustelin Nairobissa erään amerikkalaisen, luterilaisen lähetystyöntekijän kanssa prof. Kurt Marquartin artikkelista, joka oli julkaistu edellisenä vuonna. Kirjoituksen aiheena oli kirkon kasvu-ajattelun (Church Growth) aiheuttama lähetysparadigman muutos. Suureksi hämmästyksekseni […]


Mikä on kirkon lähetystehtävä luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan? On yllättävää havaita, että tähän kysymykseen, tällä nimenomaisella tavalla ilmaistuna, ei vastata tunnustuskirjoissamme; eivätkä ne edes puhu lähetystyöstä siinä mielessä kuin tuo termi yleensä ymmärretään. Koskapa tunnustuskirjamme eivät puhu kirkon “lähetystehtävästä” tai “lähetystehtävistä”, meidän on osoitettava niille hieman toisenlainen kysymyksenasettelu.



Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos