Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi (1. Moos. 1:27). Ihmiset on tarkoitettu elämään oman sukupuolensa mukaista elämää niin kuin Jumala on sen tarkoittanut. (Kts. Seksuaalisuus) Luodessaan sukupuolet Jumalan tarkoitus oli, että mies ja nainen yhdessä olisivat hedelmällisiä, lisääntyisivät ja täyttäisivät maan (1. Moos. 1:28). Miehen tulee luopua isästään ja äidistään ja liittyä vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi (1. Moos. 2:24). Miehellä ja naisella on myös erilaisia tehtäviä avioliitossaan. (Kts. Avioliitto). Vain miehen ja naisen avioliitossa voi toteutua tämä Jumalan hyvä luomisjärjestys.
Homoseksuaalisuus ei kuulu Jumalan luomaan järjestykseen vaan se on syntiinlankeemuksen seurausta. Lankeaminen aiheutti ihmisen olemuksen ja toiminnan vääristymistä monilla tavoin. Näihin kuuluvat sukupuolten välisen eron hämärtyminen, suuntautuminen samaan sukupuoleen, transseksuaalisuus ja sukupuolen vaihtaminen. Tällöin Jumalan kuva ihmisessä hämärtyy ja ihminen häpäisee Raamatun mukaan keskinäisissä suhteissaan oman ruumiinsa (Room. 1:23-24). Jumalan lupaus yhdeksi lihaksi tulemisesta ei koske mies- tai naispareja. Avioliitto voi siten olla vain miehen ja naisen liitto. Siten myöskään mikään kristillinen yhteisö ei voi siunata homoseksuaalisia suhteita, sillä Kristuksen kirkko voi siunata vain sellaista, jonka Jumala sanassaan siunaa.
Homoseksuaalisuuden toteuttamista puolustetaan toisinaan siten, että koska se on synnynnäistä, sen täytyy olla oikein ja hyväksyttävää. Raamatullisessa teologiassa ei kuitenkaan ole ratkaisevaa onko jokin asian synnynnäistä vai ei. Raamatun mukaan koko luomakunnan ajatellaan olevan monin tavoin vääristynyt. Siksi vaikka homoseksuaalisuus olisikin synnynnäistä – mitä ei tiedetä – se ei tarkoittaisi, että se on oikein. Kaikilla ihmisillä on monenlaisia taipumuksia, jotka ovat Jumalan tahdon vastaista. Näiden taipumusten vastaiseen elämään pyydämme Jumalalta apua kilvoittelussa.
Homoseksuaalinen käyttäytyminen kielletään jyrkästi sekä Vanhassa (1. Moos. 19:5, 7; 3. Moos. 18:22; 20:13) että Uudessa testamentissa (Room. 1:22-32; 1. Kor. 6:9; 1. Tim. 1:9-10). Käskyjen ehdottomuus käy ilmi siitä, että ne ovat Jumalan omaa puhetta (3. Moos. 18:22; 20:13). Homoseksuaaliset teot ilmaistaan kauhistuttavina, pakanakansojen tapoina (3. Moos. 18:3).
Uusi testamentti suhtautuu asiaan yhtä kielteisesti. Siinä kielletään sekä naisten (Room. 1:26) että miesten (Room. 1:27) välinen seksi. Se on Jumalan luoman seksuaalisuuden vaihtamista luonnonvastaiseen (Room. 1:26). Myös homoseksuaalisen käyttäytymisen hyväksyvät ihmiset syyllistyvät vakavaan syntiin (Room. 1:32). Raamattu ilmaisee suoraan, että tällaiset Jumalan lain rikkojat eivät peri Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6:9).
Homoseksuaalisen taipumuksen omaaville ihmisille tulee osoittaa lähimmäisenrakkautta. Heitä tulee lempeästi ohjata tekemään parannusta väärästä elämäntavastaan ja rohkaista elämään Jumalan luomisjärjestyksen mukaan.
