28.3.2024 • Yleinen

Ladataan Tapahtumat

« Kaikki Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

1. paastonajan sunnuntai, Invocavit

6.3.2022

Paastonajan ensimmäinen sunnuntai käsittelee kiusattuja, kiusaajaa ja ennen muuta kaikkien kiusausten voittajaa.

Mooses kertoo, kuinka käärmeen pettäminä ensimmäiset vanhempamme nousivat vastustamaan Jumalaa. Tässä yhteydessä Luther ei puhu syntiin lankeamisesta eli kaatumisesta, vaan ylpeyden syntiin nousemisesta.

Heprealaiskirje kuvaa, kuinka meillä on sellainen ylipappi, joka ymmärtää meidän heikkouksiamme. Hänkin oli kaikessa kiusattu ja siksi hän kykenee meitä säälimään. Ero meidän ja hänen välillään on se, ettei hän noussut uhmaamaan taivaallista Isää, vaan vielä Getsemanessa verta hikoillessaankin hän rukoili: ”Tapahtukoon sinun tahtosi”.

Evankeliumissa paratiisin käärme kiusaa Jeesusta erämaassa. Toisin kuin Eeva ja Aadam, Jeesus ei taipunut hänen vääriin lupauksiinsa uskomaan. Toisin kuin Israelin kansa erämaavaelluksella, hän ei edes nälkänsä pakottamana nurissut tai kapinoinut rakastavaa Jumalaa vastaan. Hän luopui oikeudestaan leipään voidakseen siten antaa sinulle katoamatonta leipää. Hän luopui enkelilegioonien vartiosta voidakseen siten antaa sinulle enkelivartion. Hänen jalkansa lävistettiin naulalla, jotta et loukkaisi jalkaasi edes kiveen. Mutta juuri näin toteutui Eevalle annettu lupaus: käärme puri Jeesusta kantapäähän, mutta silloin Eevan poika polki käärmeen pään murskaksi. Näin hän voitti kuoleman, synnin, sielunvihollisen ja kadotuksen.


Kynttilöitä: 2 Liturginen väri: violetti tai sininen.1. vuosikerta
Päivän psalmi Antifoni: Ps. 91:15 Psalmi: Ps. 91:1–4 11–12 Psalmilause: 5. Moos. 8:3
1. lukukappale: 1. Moos. 3:1–7 (8–19) 2. lukukappale: Hepr. 4:14–16 Evankeliumi: Matt. 4:1–11


1. lukukappale

1. Moos. 3:1–7 (8–19)

Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?” Niin vaimo vastasi käärmeelle: ”Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ’Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi’.” Niin käärme sanoi vaimolle: ”Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan”. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. (Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: ”Missä olet?” Hän vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin”. Ja hän sanoi: ”Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin”. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: ”Mitäs olet tehnyt?” Vaimo vastasi: ”Käärme petti minut, ja minä söin”. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” Ja vaimolle hän sanoi: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva”. Ja Aadamille hän sanoi: ”Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ’Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”)

 

2. lukukappale

Hepr. 4:14–16

Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.

 

Evankeliumi

Matt. 4:1–11

Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: ”Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi”. Mutta hän vastasi ja sanoi: ”Kirjoitettu on: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee’.” Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: ”Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta’, ja: ’He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi’.” Jeesus sanoi hänelle: ”Taas on kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi’.” Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: ”Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua”. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: ’Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman’.” Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle palvelusta.

 

Rukoukset
1. Herra, kaikkivaltias Jumala, joka olet saattanut meidät tämän paaston alkuun! Vapauta meidät sinun armollasi, niin ettemme tänä paastonaikana horjahtaisi syntiin, vaan että me ajatuksin, puhein ja teoin noudattaisimme kaikessa sinun vanhurskauttasi ja täyttäisimme jatkuvasti sinun tahtoasi. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

2. Herra Jumala! Ohjaa maailman menoa niin, että seurakuntasi saisi iloita rauhassa ja jumalisuudessa. Sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

3. Herra, meidän Jumalamme! Sinä annoit Poikasi joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin, jotta hän voisi auttaa kiusattuja. Hän on voittanut pahan vallan. Vahvista meitä, että me jaksaisimme Poikasi nimessä vastustaa vihollisen hyökkäyksiä ja torjua ne sinun sanasi avulla. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

 

Päivän psalmi

Antifoni:
Ps. 91:15
Hän huutaa minua avuksensa, ja minä |vastaan hänelle, *
minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saa|tan hänet kunniaan.

 

Psalmi:
Ps. 91:1–4, 11–12
Joka Korkeimman suo|jassa istuu *
ja Kaikkivaltiaan |varjossa yöpyy,

se sanoo: ”Herra on minun turva|ni ja linnani, *
hän on minun Jumalani, jo|hon minä turvaan”.

Sillä hän päästää sinut linnus|tajan paulasta, *
turmiol|lisesta rutosta.

Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipi|ensä alla; *
hänen uskollisuutensa on |kilpi ja suojus.

Sillä hän antaa enkeleilleen si|nusta käskyn *
varjella sinua |kaikilla teilläsi.

He kantavat sinua |käsillänsä, *
ettet jalkaa|si kiveen loukkaisi.

Kunnia Isäl|le ja Pojalle *
ja |Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt |on ja aina, *
iankaikkisesta ian|kaikkiseen. Aamen.

Tiedot

Päivämäärä:
6.3.2022
Tapahtumaluokat:
,


Ulkoasu: Simo Santala | Wordpress kehitys: Juha Stenroos